1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2009 TOIMINNAN PERUSTA JA TAVOITTEET VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE 2007 2009 Kslk 18.5.2006
1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2009 VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE 2007 2009 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan perustelut 2 2 Toiminnan perusta 4 2.1 Keskeiset tehtävät 4 2.2 Asiakkaat 5 2.3 Strategiaperusta 5 2.3.1 Toiminta-ajatus 5 2.3.2 Arvot 5 2.3.3 Visio 5 2.3.4 Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet 6 3 Toiminnan tavoitteet 7 3.1 Strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain vuosina 2007-2009 sekä keskeiset tehtävät vuonna 2007 7 3.2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2007 9 3.3 Tunnusluvut ja suoritteet vuosina 2005 2009 10 3.4 Tuottavuus vuosina 2004 2009 10 4 Talous 10 4.1 Käyttötalous vuosina 2007 2009 10 4.1.1 Kaupunkisuunnitteluvirasto 11 4.1.2 Lähiöprojekti 11 4,2 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2007 2011 12 5 Henkilöstö 12 LIITTEET Liite 1: Strategiset painopistealueet ja tavoitteet (kehikko) Liite 2: Yhteenveto määrärahoista päätileittäin Liite 3 : Liikennevaloinvestointien perustelut Liite 4: Jäsenmaksujen erittely vuonna 2007 Liite 5: Maksut ja taksat vuonna 2007 Liite 6: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kilpailuttamisesta 12.8.1999 Liite 7: Yhteisstrategioiden toteutuminen / Kaupunkisuunnittelun osuus
2 (12) 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN PERUSTELUT Kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet Kaupunginhallitus on 27.2.2006 hyväksynyt Helsingin kaupungin vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2007-2009 laatimisohjeet sekä lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa lautaja johtokuntia erityisesti kiinnittämään huomiota kaupunginhallituksen antamaan raamiin. Vuoden 2007 talousarvion lähtökohdaksi asetetut hallintokuntien raamit perustuvat vuoden 2007 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle 2007. Vuoden 2007 talousarvioehdotus sekä taloussuunnitelmaehdotus 2007 2009 valmistellaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolla lauta- ja johtokuntien ehdotusten pohjalta. Kaupunginvaltuusto on käynyt 1.2.2006 lähetekeskustelun vuoden 2007 talousarvioehdotuksen raamista käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Talousarvioehdotuksen laatimisesta annetut lisäohjeet on otettu huomioon määriteltäessä strategisia painopistealueita sekä niihin liittyviä tavoitteita. Taloussuunnitelmaehdotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota strategioiden toteutumisen seurantaa ja arviointia parantaviin kriteereihin ja mittareihin. Hallintokuntien tulee vuosittain raportoida talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa, miten ne toteuttavat toimialaansa koskevia yhteisstrategioita. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on sisällytettävä määräraha- ja tuloarviotaulukot sekä tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteissa esitetään yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista, toiminnan arvot, visio ja toiminta-ajatus, painopisteet taloussuunnitelmakaudeksi sekä talousarviotavoitteet (toiminnalliset tavoitteet, määrätavoitteet ja taloudellisuustavoitteet). Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2007 sekä taloussuunnitelmavuosille 2007-2011. Vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2007-2009 laatimisohjeiden mukaan lautakunnan tulee lähettää ehdotuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään 29.5.2006.
3 (12) Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2007-2009, vuoden 2007 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2007-2009 Viraston toiminnan pohjana olevien strategisten painopistealueiden ja tavoitteiden laadinnassa on usean vuoden ajan käytetty apuna nk. tasapainoista näkökulmakehikkoa. Strategisia painopistealueita on tarkasteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, palvelukyvyn, toimintatapojen sekä oppimisen ja kehittymisen näkökulmista. Kunkin näkökulman alle on määritelty alustavasti vuosien 2007-2009 strategiset painopistealueet ja tavoitteet sekä vuoden 2007 tärkeimmät tehtävät. Vuosien 2007-2009 painopistealueet ja tavoitteet sekä vuoden 2007 tärkeimmät tehtävät ovat vuoden 2007 alustavan toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen perustana. Painopistealueissa ja tavoitteissa on otettu huomioon kaupunginvaltuuston linjaamat kaupungin strategiset lähtökohdat valtuustokaudelle siltä osin kuin ne koskevat kaupunkisuunnitteluviraston toimialaa. Viraston painopistealueita sekä tavoitteita tarkistetaan vuoden 2007 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä syksyllä 2006. Kaupunkisuunnitteluviraston määrärahaehdotukseen sisältyy myös lähiöprojektin määrärahat. Vuoden 2007 talousarvioehdotus ylittää kaupunginhallituksen asettaman raamin 20 923 000 euroa 100 000 eurolla, mikä johtuu yhden vakanssin lisäyksestä (teknistaloudellisen toimiston insinöörin vakanssi 55 000 euroa) sekä vuonna 2005 tehtyjen sopimuskorotusten (45 000 euroa) vuoksi. Kasvua vuoden 2006 talousarviosta vuoteen 2007 on 3,4 %. Virasto ehdottaa, että lähiöprojektin määrärahat 465 000 euroa erotetaan omaksi talousarviokohdakseen vuoden 2007 talousarviossa. Tällöin viraston talousarviokohdan määrärahaehdotus on 20 558 000 euroa. Yhteensä määrärahaehdotus lähiöprojektin kanssa on 21 023 000 euroa. Talousarvioehdotuksen palkkamenoissa on varauduttu siihen, että kahta osa-aikaeläkeläistä kohti voidaan palkata määräaikainen henkilö kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Vakanssimäärä kasvaa yhdellä vakanssilla vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Irtaimen omaisuuden perushankintaan ehdotetaan talousarviovuodelle 2007 varattavaksi 552 000 euroa, mikä koostuu atk-laitehankinnoista, autosta sekä liikennevaloinvestoinneista. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2007 Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2007 ehdotetaan seuraavia tavoitteita:
4 (12) Ympäristötavoitteet Kilpailuttaminen Kehityskuva käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2007. Laaditaan asemakaavoja asunto-ohjelman mahdollistamiseksi. Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 %. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa. Ympäristöä koskevat tavoitteet ovat viraston toiminnan ja toimialan perustavoitteita kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Koska ympäristövaikutukset ovat suunnittelun lähtökohta kaikessa suunnittelussa, ei virasto ole asettanut erillisiä ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2007. Ympäristöä koskevia asioita seurataan vuosittain kaupungin ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut 12.8.1999 kaupunginkanslialle kaupunginhallituksen pyytämän lausunnon viraston kilpailu- ja kilpailuttamistilanteesta. Viraston sen hetkiseen tilanteeseen ei ole tullut muutoksia. Henkilökuntajärjestöjen kannanotto Henkilöstötoimikunta on hyväksynyt alustavan toimintasuunnitelman sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2.5.2006. 2 TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Keskeiset tehtävät Kaupunkisuunnitteluviraston perustehtävä on maankäytön ja liikenteen suunnittelu. Keskeiset tehtävät liittyvät siten kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun sekä niitä tukeviin toimintoihin. Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Liikennesuunnittelu Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus Teknistaloudelliset selvitykset Maisema-, ympäristö- ja kulttuurihistorialliset selvitykset ja suunnitelmat
5 (12) 2.2 Asiakkaat Kaupunkisuunnitteluviraston asiakkaat jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin. Sisäiset Kaupunkisuunnittelulautakunta Muut luottamushenkilöt Muut hallintokunnat Ulkoiset Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Kunnan jäsenet Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt Helsingissä kävijät 2.3 Strategiaperusta Kaupunkisuunnitteluvirasto on määritellyt arvonsa, toiminta-ajatuksensa (miksi olemme olemassa) sekä visionsa (millaiseksi haluamme tulla). Strategiat esitetään ns. tasapainotetun näkökulmakehikon mukaisesti, jossa viraston näkökulmia ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Strategioiden rinnalle on työstetty nk. tukistrategiat, joita ovat viestintä-, vuorovaikutus-, asiakaspalvelu-, henkilöstö- ja koulutus-, informaatiotekniikka (IT)-, tutkimus- ja kansainvälisyysstrategiat. Tukistrategiat tarkistetaan tarvittaessa. 2.3.1 Toiminta-ajatus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristöön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. 2.3.2 Arvot Kaupunkisuunnitteluviraston arvot ovat ammattitaitoisuus avoimuus luovuus oikeudenmukaisuus päämäärätietoisuus yhteistyöhenkisyys
6 (12) 2.3.3 Visio Kaupunkivisio Helsinki on elinvoimainen ja omintakeinen eurooppalainen pääkaupunki. Virastovisio Elinvoimainen Helsinki on luova, kilpailukykyinen ja näkee tulevaisuuden mahdollisuutena. Helsinkiä kehitetään toimivana, terveellisenä ja kauniina merellisenä kaupunkina sen ihmisten, luonnon ja historian lähtökohdista. Helsingin eurooppalaisuus heijastuu sen monipuolisessa rakenteessa ja suunnitteluperiaatteissa. Helsinki tarjoaa sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvän paikan asua ja elää. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on johtava ja arvostettu kaupunkisuunnitteluorganisaatio, jonka henkilökunta on avoin uusille ajatuksille ja yhteistyölle. 2.3.4 Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet Viraston toiminnan näkökulmille (yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen) on määritelty osavisiot ja strategiset painopistealueet. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelukyky Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki 1. Seudun kaupunkirakenteen eheys 2. Asuminen 3. Elinkeinot 4. Liikennejärjestelmän toimivuus Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti 1. Asiakkaan näkökulma 2. Viestintä ja vuorovaikutus
7 (12) Toimintatavat Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio 1. Kaupunkikokonaisuuden kehittämisvastuu 2. Suunnittelun ohjaus ja taloudellisuus / suunnittelujärjestelmä Oppiminen ja kehittyminen Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö 1. Ammattitaito 2. Työilmapiiri 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Vuosille 2007-2009 on toiminnan perustaksi määritelty strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain (ks. myös liite 1). Mukana ovat vuoden 2007 sitovat toiminnalliset tavoitteet samoin kuin tärkeimmät tehtävät vuonna 2007. Strategisissa painopistealueissa, tavoitteissa ja tehtävissä on otettu huomioon viraston kannalta kaupungin strategiset lähtökohdat valtuustokaudelle koskien hyvinvointia ja palveluita, kilpailukykyä sekä kaupunkirakennetta ja asumista. Lisäksi painopistealueissa on otettu huomioon viraston riskienhallintaan liittyvät näkökohdat. 3.1 Strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain vuosina 2007-2009 sekä keskeiset tehtävät vuonna 2007 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSINA 2007-2009 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Seudun kaupunkirakenteen eheys TAVOITTEET VUOSINA 2007-2009 Seudullisen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen Uusien kaupunginosien rakentamisedellytysten luominen KESKEISET TEHTÄVÄT VUONNA 2007 Seudullisten kärkihankkeiden edistäminen (mm. kehittämisvyöhykkeet, metron jatkaminen länteen ja itään) Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistaminen, PLJ2007 Osayleiskaavatyö yleiskaava 2002:n suurille maankäytön muutosalueille
8 (12) Asuminen Elinkeinot Liikennejärjestelmän toimivuus PALVELUKYKY Asiakkaan näkökulma Viestintä ja vuorovaikutus Rakennettujen kaupunginosien elinvoimaisuuden lisääminen täydennysrakentamisella Kerrostaloasumisen kehittäminen Asuntokoon kasvattaminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen Joukkoliikenteen edistäminen: Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on vuonna 2007 > 71 % Liikenneturvallisuuden lisääminen: Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa Pääkatuverkon toimivuuden parantaminen Asunto-ohjelman toteuttaminen Turvataan toimitilahankkeiden toteuttamisedellytykset Verkkoviestintä Vapautuvien satama-alueiden asemakaavoitus ja rakennettujen alueiden täydennyskaavoitus Huomioidaan kaavoituksessa Elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden kaavoitus Joukkoliikenteen nopeuttaminen Joukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmat Liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelmat Pääkatuverkon kehittämissuunnitelmat etenkin poikittaissuunnassa Laaditaan tarvittavat asemakaavat Laaditaan tarvittavat asemakaavat Karttakäyttöliittymän käytön laajentaminen ja kehittäminen Intran kehittäminen TOIMINTATAVAT Kaupunkikokonaisuuden kehittämisvastuu Suunnittelun innovatiivisuuden ja aloitteellisuuden lisääminen Yhteistyön tehostaminen sekä viraston sisällä että hallintokuntien välillä Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin (mm. kumppanuustoiminta, seutu- ja kuntarakennemuutokset, kansainvälinen toiminta) Otetaan huomioon kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa Menettelytapojen kehittäminen Tutkimus/selvitys toimintaympäristön muutoksista
9 (12) Suunnittelun ohjaus ja taloudellisuus / Suunnittelujärjestelmä Toimintasuunnitelman kehittäminen (mm. suunnitelmien priorisointi) Sopiminen suunnittelun ja toteutuksen ajoituksesta suhteesta Suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden varmistaminen Tehokkuus ja tuottavuus Realistinen toimintasuunnitelma Osallistuminen toteutukseen ja ajoituksen valmisteluun keskushallinnon kanssa Suunnitelmien kollegiokäsittelyt Kustannustietoisuuden lisääminen OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN Ammattitaito Työilmapiiri Sitova toiminnallinen tavoite Ammatillinen osaaminen ja osaamisen siirtäminen Johtamisen kehittäminen Tehtävien tasapuolinen kohdentaminen Avoin ilmapiiri Perehdyttämisohjelman kehittäminen Henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat ja kehittämisohjelmien toteuttaminen Osaamisen seuranta Vaikutusten arviointi Koulutuksen jatkaminen Resurssisuunnittelun kehittäminen Toimenpiteet mm. toimintakulttuurianalyysin ja työhyvinvointikyselyn pohjalta 3.2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2007 Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2007 ehdotetaan seuraavia tavoitteita: - Helsingin kehityskuva käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2007. - Laaditaan asemakaavoja asunto-ohjelman toteuttamiseksi. - Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille. - Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 %. - Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa.
10 (12) 3.3 Tunnusluvut ja suoritteet vuosina 2005-2009 Seuraavissa taulukoissa esitetään viraston suoritteet vuosina 2005 2009. TUNNUSLUVUT JA SUORITTEET VUOSINA 2005-2009 (kpl) TP 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Osayleiskaavat 6 7 6 6 6 Muut yleispiirteiset suunnitelmat 20 15 32 32 32 Asemakaavaehdotukset 100 70 70 70 70 Muut suunnitelmat 13 10 10 10 10 Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät 318 280 330 330 330 suunnittelulausunnot Selvitykset ja tutkimukset 14 8 10 10 10 Teknistaloudelliset ja ympäristötekniset 100 110 110 110 110 suunnitelmat Tietopalvelu (kartta, luettelo, taulukko) 44 35 40 40 40 Suuret liikennesuunnitelmat ja - 27 40 35 35 35 tutkimukset Liikennesuunnitelmat 33 35 35 35 35 Liikennesuunnittelupäällikön suunnittelupäätökset 209 200 200 200 200 Liikennelausunnot 30 30 30 30 30 Liikennevalot ja telematiikka, toteuttamiskohteet 120 120 130 130 140 Liikennevalot ja -telematiikka, ylläpitokohteet 470 475 473 480 480 3.4 Tuottavuus vuosina 2005 2009 Viraston arvioitu tuottavuus vuosina 2005 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. TUOTTAVUUS 2005 2006 2007 2008 2009 Kokonaistuottavuus Tuottavuustavoite 100 101 102 102 103 4 TALOUS 4.1 Käyttötalous vuosina 2005 2009 Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto sekä kaupunkisuunnitteluviraston että lähiöprojektin käyttömenoista vuosina 2005 2009. Liitteessä 2 esitetään yhteenvedot osastojen ja koko viraston määrärahaehdotuksista päämeno- ja -tulolajeittain. Liitteessä 3 esitetään koko viraston määrärahat tileittäin.
11 (12) 4.1.1 Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluviraston määrärahoihin kuuluu vuonna 2005 ja 2006 myös lähiöprojektin määrärahat (vähennetty taulukon luvuista). Vuoden 2007 määrärahoihin lähiöprojekti ei enää sisälly, vaan se on omana talousarviokohtanaan. KOKO VIRASTO TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TSE 2008 TSE 2009 (1 000 euroa) Myyntitulot 38 40 53 53 53 Maksutulot 378 275 254 254 254 Tuet ja avustukset 4 0 0 0 0 Vuokratulot 4 2 4 5 5 Muut tulot 4 1 1 0 0 TULOT YHTEENSÄ 428 318 312 312 312 Palkat ja palkkiot 9 825 10 490 10 588 10 588 10 588 Henkilösivukulut 3 370 3 625 3 825 3 825 3 825 Palvelujen ostot 2 613 2 848 3 080 3 143 3 172 Aineet, tarv. ja tavarat 609 580 609 611 611 Avustukset 13 15 15 15 15 Vuokrat 2 261 2 306 2 424 2 424 2 424 Muut menot 13 20 17 17 17 MENOT YHTEENSÄ 18 704 19 884 20 558 20 623 20 652 RAAMI 20 458 RAAMI - EHDOTUS -100 Toimintakate -18 276-19 566-20 246-20 311-20 340 Poistot 484 489 567 607 616 Tilikauden tulos -18 760-20 055-20 813-20 918-20 956 4.1.2 Lähiöprojekti Muutos, % Tulot -1,9 0,0 0,0 Menot 3,4 0,3 0,1 Lähiöprojektin määrärahat siirrettiin 1.6.2005 kaupunkisuunnitteluviraston talousarvioon. Vuonna 2006 lähiöprojektin määrärahat sisältyvät viraston määrärahoihin. Vuodeksi 2007 virasto ehdottaa lähiöprojektin erottamista omaksi talousarviokohdakseen. LÄHIÖPROJEKTI TP Tubu TAE 2005 2006 2007 Palkat ja palkkiot 96 99 99 Henkilösivukulut 27 34 34 Palvelujen ostot 212 200 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39 55 55 Vuokrat 65 75 75 Muut menot 2 2 2 MENOT YHTEENSÄ 441 465 465
12 (12) 4.2 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2005 2011 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosille 2005 2011 on esitetty seuraavassa taulukossa (ks. myös liite 4, liikennevaloinvestointien perustelut). Talousarvio- TP Tubu TAE TSE TSE TSE TSE kohta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 03 Atk-laitteet 217 320 330 340 350 360 370 04 Autot 38 80 42 42 42 42 42 05 Muu kalusto 136 120 180 180 150 280 190 Yhteensä 391 520 552 562 542 682 602 5 HENKILÖSTÖ Viraston henkilökunnan määrä vuosina 2005 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa osastoittain vakinaisten vakanssimäärien mukaisesti. VAKANSSIT TP TUBU TAE TSE TSE (vakanssien lkm ) 2005 2006 2007 2008 2009 Asemakaavaosasto 118 119 119 119 119 Yleissuunnitteluosasto 35 36 37 37 37 Liikennesuunnitteluosasto 69 67 67 67 67 Hallinto-osasto 49 49 49 49 49 YHTEENSÄ 271 271 272 272 272
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2007-2009 HELSINKI ELINVOIMAINEN JA OMINTAKEINEN EUROOPPALAINEN PÄÄKAUPUNKI Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki SEUDUN KAUPUNKIRAKENNE - seudullinen maankäyttö ja liikennejärjestelmä - uudet kaupunginosat ASUMINEN - kerrostaloasuminen - asuntokoko ELINKEINOT - toimintaedellytysten turvaaminen LIIKENNEJÄRJESTELMÄ - joukkoliikenne - liikenneturvallisuus - pääkatuverkko Palvelukyky: ASIAKKAAN NÄKÖKULMA VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti - asunto-ohjelma - toimitilahankkeet - verkkoviestintä Toimintatavat: Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio KAUPUNKIKOKONAISUUS - innovatiivisuus/aloitteellisuus - yhteistyö - toimintaympäristö SUUNNITTELUN OHJAUS - toiminnan suunnittelu - suunnittelun/ toteutuksen ajoitus - laatu/ toteutettavuus - tehokkuus ja tuottavuus Oppiminen ja kehittyminen: Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva henkilöstö AMMATTITAITO - ammatillinen osaaminen - johtaminen TYÖILMAPIIRI - tasapuolisuus - avoin ilmapiiri LIITE 1
Sivu 1 LIITE 2 Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto TALOUSARVIOEHDOTUS Kohdistamaton hanke Kohdistamaton toiminto TOT TA TAE TSE TSE Tilin nimi 2005 2006 2007 2008 2009 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 37 483 40 000 53 000 53 000 53 000 Myyntituotot alv 22 % 13 256 40 000 35 000 35 000 35 000 Myyntituotot alv 8 % 19 260 0 16 000 16 000 16 000 Myyntituotot, veroton 4 967 0 2 000 2 000 2 000 Myyntituotot, sisäinen tili 2 382 2 000 0 0 0 Maksutuotot 378 302 275 000 254 000 254 000 254 000 Maksutuotot alv 22 % 18 870 275 000 8 000 8 000 8 000 Maksutuotot, veroton 359 432 0 246 000 246 000 246 000 Maksutuotot, sisäinen tili 7 624 15 000 0 0 0 Tuet ja avustukset 4 471 0 0 0 0 Tuet ja avustukset, sisäinen tili 0 0 0 Muut toimintatuotot 7 862 3 000 5 000 5 000 5 000 Vuokratuotot 3 975 2 000 4 000 4 000 4 000 Asuntojen vuokratuotot 0 2 000 0 0 0 Muiden rakennusten vuokratuotot alv 22 % 1 475 0 2 000 2 000 2 000 Muiden rakennusten vuokratuotot alv 8 % 0 0 0 0 0 Muiden rakennusten vuokratuotot, veroton 2 500 0 2 000 2 000 2 000 Vuokratuotot, sisäinen tili 2 500 2 000 1 400 1 400 1 400 Muut toimintatuotot 3 887 1 000 1 000 1 000 1 000 Muut toimintatuotot alv 22 % 3 277 1 000 0 0 0 Muut toimintatuotot, veroton 610 0 1 000 1 000 1 000 Muut toimintatuotot, sisäinen tili 0 0 0 TULOT yhteensä 428 118 318 000 312 000 312 000 312 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 13 195 310 14 187 759 14 412 493 14 412 493 14 412 493 Palkat ja palkkiot sekä henkilöstökorvaukset 9 825 255 10 529 049 10 588 000 10 588 000 10 588 000 Palkat ja palkkiot 9 894 077 10 589 049 10 636 000 10 636 000 10 636 000 Kuukausipalkat 8 918 834 10 004 049 10 363 000 10 363 000 10 363 000 Tilapäinen työvoima 487 107 130 000 127 000 127 000 127 000 Erilliskorvaukset 87 930 81 000 85 000 85 000 85 000 Muut palkat 0 12 000 2 000 2 000 2 000 Palkkiot 60 551 54 000 59 000 59 000 59 000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 339 656 308 000 0 0 0 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstökulujen kor -68 822-60 000-48 000-48 000-48 000 Henkilösivukulut 3 370 055 3 658 710 3 824 493 3 824 493 3 824 493 Eläkekulut 2 661 576 2 859 043 3 009 988 3 009 988 3 009 988 Muut henkilösivukulut 708 479 799 667 814 505 814 505 814 505 Palvelujen ostot 2 612 966 3 025 342 3 080 488 3 142 585 3 171 585 Muiden palvelujen ostot 2 612 966 3 025 342 3 080 488 3 142 585 3 171 585
Sivu 2 TOT TA TAE TSE TSE Tilin nimi 2005 2006 2007 2008 2009 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 1 296 981 1 325 352 1 488 141 1 541 000 1 567 000 Painatukset ja ilmoitukset 178 508 335 300 260 835 260 835 260 835 Posti- ja telepalvelut 230 510 255 210 234 950 235 950 236 950 Vakuutukset ja vakuutusrahastomaksut 2 472 3 800 2 700 2 700 2 700 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut 118 766 128 000 129 700 129 700 129 700 Rakennusten ja alueiden rakentamis-ja kunnossapito 23 102 26 800 26 000 26 000 26 000 Koneiden ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitop 373 637 397 100 407 500 408 500 408 500 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 50 098 82 500 71 100 71 100 71 100 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 182 924 220 800 221 500 221 500 221 500 Sosiaali- ja terveyspalvelut 37 083 40 000 41 500 48 000 41 000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 99 814 178 780 168 862 169 600 178 600 Muut palvelut 19 071 31 700 27 700 27 700 27 700 Muiden palvelujen ostot, sisäinen tili 1 218 613 1 000 000 1 000 000 1 005 000 1 010 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 608 777 634 684 609 319 612 222 611 222 Toimisto- ja koulutarvikkeet 151 797 176 650 172 200 175 200 174 200 Kirjallisuus 55 740 41 600 39 500 39 500 39 500 Elintarvikkeet 7 202 10 450 9 579 9 482 9 482 Vaatteisto 3 065 6 500 3 840 3 840 3 840 Poltto- ja voiteluaineet 13 633 16 500 5 000 5 000 5 000 Lämmitys, sähkö ja vesi 55 221 62 100 64 800 64 800 64 800 Kalusto 65 959 76 200 63 900 63 900 63 900 Rakennus- ja korjausmateriaali 2 020 4 000 1 000 1 000 1 000 Muu materiaali 254 140 240 684 249 500 249 500 249 500 Ostot tilikauden aikana, sisäinen tili 80 000 85 000 87 000 85 000 Avustukset 13 000 13 000 15 000 15 000 15 000 Avustukset yhteisöille 13 000 13 000 15 000 15 000 15 000 Muut toimintakulut Vuokrat 2 261 079 2 380 500 2 424 000 2 424 000 2 425 000 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 2 055 870 2 117 000 2 130 500 2 130 500 2 130 500 Koneiden ja laitteiden vuokrat 2 554 17 500 46 000 46 000 46 000 Muut vuokrat 202 655 246 000 247 500 247 500 248 500 Muut toimintakulut 12 768 22 714 16 700 16 700 16 700 Vuokrakulut, sisäinen tili 1 800 000 1 764 000 1 764 000 1 764 000 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot 483 961 564 000 566 533 606 698 615 847 TOIMINNOT YHTEENSÄ Tulot yhteensä 428 118 318 000 312 000 312 000 312 000 Menot yhteensä 18 704 000 20 264 000 20 558 000 20 623 000 20 652 000 TOIMINTAKATE -18 275 882-19 946 000-20 246 251-20 281 348-20 300 348 Poistot yhteensä 483 961 564 000 566 533 606 698 615 847 TILIKAUDEN TULOS -18 759 843-20 510 000-20 812 784-20 888 046-20 916 195 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -18 759 843-20 510 000-20 812 784-20 888 046-20 916 195 Sisäiset tulot 12 507 19 000 16 000 16 000 16 400 Sisäiset menot 3 024 466 2 881 500 2 849 500 16 000 2 859 500
Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto LIITE 3 Kari Sane 1 (2) Liikennevalotoimiston investointiehdotus vuosille 2007-2011 Ehdotus 27.2.2006 /kjs Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. 2007 Liikennevalojen huoltoauto 42 000 Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin 2007 2007 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto III Liikenneverkon ajantasainen mallitus- ja mittausjärjestelmä ONNIMANNI III vaihe 100 000 38 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2008 Liikennevalojen huoltoauto 42 000 2008 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto IV 138 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2009 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto V 150 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2010 Liikennevalojen huoltoauto 42 000 2010 Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskusohjaustietokoneen uusinta tai OMNIVUE -liikennevalojen ohjausjärjestelmän laajentaminen 240 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2011 Liikennevalojen huoltoauto 42 000 2011 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VI 150 000 kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa Hankkeen I ja II vaihe sisältyvät Liikenneministeriön liikennetelematiikan palvelujen kehittämisohjelmaan AINO. Hankkeessa kehitetty järjestelmä mittaa ajantasaisesti liikenteen sujuvuutta. Tämä auttaa liikenteen ylläpidosta vastaavia viranomaisia liikenteen hallintatehtävissä. Lisäksi hanke luo avoimia rajapintoja, joiden kautta voidaan jakaa ajantasaista liikenneverkon tilatietoa liikenteessä mukana oleville. Erityisesti häiriötilanteissa tällä on merkitystä ja aikaa myöten se voi johtaa myös kaupallisesti kannattaviin liikennetelematiikan sovelluksiin. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskustietokone on hankittu vuonna 1991. Laitteiston teknillinen käyttöikä on noin 15 vuotta. Vaihtoehtoisena mahdollisuutena on laajentaa vuonna 2004-2006 käyttöönotettua OMNIVUEliikennevalojärjestelmää siten, että siihen voidaan liittää nykyisen itäisen kantakaupungin keskustietokoneen ohjaamat liikennevalot. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa
LIITE 4 VUODEN 2007 TALOUSARVIOON SISÄLTYVIEN JÄSENMAKSUJEN ERITTELY Yhdistyksen yms. nimi Euroa 3 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja virasto Pohjoismaiden Teknillisen Liiton PTL Suomen osasto (Nordiska Vägtekniska Förbundets NVF avdelning i Finland ry) 200 Pyöräilykuntien verkosto 1 700 DOCOMOMO Suomi Finland ry (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) 680 ICOMOS Suomen osasto ry (International Council on Monuments and Sites) 170
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO DIGITAALISEN KARTTA-AINEISTON HINNAT ATK-PALVELUT (alv 0 %) Asemakaavakartat DGN-tiedosto /osa-alue euro Perusmaksu / tilaus 29,47 Tieto: kaavapiirros 27,00 pohjakartta 27,00 määräykset 10,00 Toimitustapa: CD-levyke + poltto 18,00 sähköposti + zip-muunto 18,00 formaatin muunnos dgn -> dwg/dxt /tiedosto 9,43 Digitaalisen kartta-aineiston käyttöoikeus / kk 53,00 Muut luovutuksen ehdot määritellään käyttöoikeusluvassa Käyttöoikeudet Elina Wiberg, p. 169 4461
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO POIKKEAMISHAKEMUSTEN KÄSITTELYSTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Viranomaisen suorittama kuuleminen Naapurin kuuleminen poikkeamista koskevan hakemuksen johdosta 40 euroa/naapuri, kuitenkin enintään 300 euroa Mikäli kuulemisesta joudutaan ilmoittamaan sanomalehdissä veloitetaan kuuluttamiskustannukset luvanhakijalta täysimääräisenä 40 euroa / naapuri MUUT PALVELUT Asiakirjajäljennökset A4 ja A3 Kolme ensimmäistä sivua maksutta, kultakin seuraavalta sivulta 0,50 euroa. Oikeaksi todistamaton. Pienlaskutuslisä Alle 20 euron laskusta 4 euroa Pakkauskulut 1,6 euroa Lähetyskulut Postitaksan mukaan Erityispalvelut: Aineistojen koonti yms. 20 euroa / tunti + alv 22 %
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVASTA TAI SEN MUUTTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT (voimassa 1.9.2005 alkaen) TYYPPI I Vähäinen muutos HINTA euroa/kaavahanke KAAVAHANKKEEN KUVAILU A Yhdelle pientalotontille 700 Rutiini tehostamismuutos tai muu vähäinen muutos B Usealle pientalotontille 700 + seuraavat tontit kukin 200 Esim. jos kaksi kaavahakemusta ratkaistaan samassa asemakaavassa, niin 700 + 200 = 900. Tämä summa jaetaan hakijoiden kesken, jolloin maksuksi tulee 450 /hakija. C Muut tontit 800 1 500 Helppo tonttijakokaava tai muu ongelmaton sisäinen järjestely, jossa suunnittelutyön osuus vähäinen II Vähäistä suurempi muutos III Vaativa muutos 1 500 3 500 Rakennusaloja, rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä tai muuta tontin järjestelyä koskeva, ei merkittävä muutos. Ei edellytä erityisempää eri tahojen yhteistyötä. 3 500 5 000 Käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, rakentamismääräyksien ja/tai rakennusalojen muutos. Vaikutus kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävä. Edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Osallisia yleensä paljon. IV Merkittävä maankäytön muutos, saneeraus tai merkittävä lisärakentamishanke 5 000 15 000 Keskeisen ja/tai laajemman tontin muutos, joka vaikuttaa yleensä huomattavasti kaupunkikuvaan ja ympäristöön (periaatteet/luonnos/ehdotus). Osallisia ja yhteistyötahoja paljon. V Erittäin vaativa tai laaja-alainen ja merkittävä maankäytön muutos Asemakaavojen kuuluttaminen 15 000 30 000 Erittäin vaativa korttelisaneeraus tai hyvin laajaalainen maankäytön muutos. Huomattavat kaupunkikuvalliset ja/tai laajat ympäristölliset vaikutukset. Kaavoitusprosessi pitkäkestoinen (periaatteet/luonnos/ehdotus). Osallisia, yhteistyötahoja ja selvitystyötä runsaasti. Ei vielä tiedossa Kaupunginkanslia kuuluttaa kaavasta sen eri käsittelyvaiheissa kaupungin käyttämissä päivälehdissä.
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KARTTAKOPIOHINNAT VALOKOPIOT (mustavalko, paperi) (alv 0%) koko cm x cm euro A4 (21 x 30) 5,50 A3 (30 x 42) 7,00 A2 (42 x 60) 10,00 A1 (60 x 84) 16,50 A0 (119 x 84) 29,00 MIKROFILMIKOPIOT (mustavalko, paperi) (alv 0%) koko cm x cm euro A4 (21 x 30) 5,50 A3 (30 x 42) 7,00 PIIRTOHEITINKALVO (alv 0 %) kpl euro 1 7,70 2-5 4,00 6-10 3,00 PIIRTURIKOPIO tulostetuna muoville tai värillisenä (alv 0 %) koko cm x cm euro A4 (21 x30) 7,70 A3 (30 x 42) 9,50 A2 (42 x 60) 14,00 A1 (60 x 84) 22,50 A0 (119 x 84) 34,00 VÄRIKOPIOT (alv 0 %) kpl A4 euro 1 7,70 2-5 2,00 6-10 1,60 11-20 1,40 21-50 1,20 51-1,10 A3 euro 1 9,70 2-5 2,80 6-10 2,20 11-20 2,00 21-50 1,70 51-1,60
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 22/1999 LIITE 6 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1 (2) 12.8.1999 6 KILPAILUTTAMIS- JA KILPAILUTILANTEEN KUVAAMINEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LAADINTAA VARTEN Kslk 1999-1062, Khs 235 28.5.1999 Kaupunginkanslia tiedustelee kirjeellään 28.5.1999 hallintokuntien kilpailuttamistilanteesta seuraavaa: Vuoden 2000 talousarvioon sekä taloussuunnitelmaan vuosille 2000-2002 on tarkoitus sisällyttää kaupungin kilpailuttamispolitiikkaa koskeva tarkastelu. Tähän liittyen tulee kunkin hallintokunnan ilmoittaa sen tämänhetkinen tilanne kilpailuttamisen ja kilpailun suhteen. Sen lisäksi toivotaan tietoa siitä, millaisia näitä kysymyksiä koskevia muutoksia kussakin hallintokunnassa on vireillä tai suunnitteilla tapahtuvaksi taloussuunnitelmakauden aikana. Kunkin hallintokunnan tulee vastauksessaan tarkastella mm. sitä, missä määrin seuraavia tilanteita esiintyy sen toiminnassa: Hallintokunta kilpailuttaa Helsinki-konsernin ulkopuolisia tuottajia joko varsinaisessa palvelutuotannossa tai tukipalveluissa. Hallintokunta toimii kilpailuttajana tilanteessa, jossa ainakin yhtenä kilpailun osapuolena on muu Helsinki-konserniin kuuluva yksikkö. Hallintokunta tai sen osa toimii (tuottajana) kilpailutilanteessa Helsinki-konsernin ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Hallintokunta tai sen osa toimii (tuottajana) kilpailutilanteessa, jossa ainakin yhtenä osapuolena on muu Helsinki-konserniin kuuluva yksikkö. Vastauksesta toivotaan käyvän ilmi yleiskuvan hallintokunnan kilpailuttamisja kilpailutilanteesta, kuten esimerkiksi kilpailutetun toiminnan arvioitu osuus yksikön bruttomenoista. Seikkaperäistä selvitystä esimerkiksi toteutetuista tarjouskilpailuista ei sen sijaan tarvitse sisällyttää vastaukseen. Vastaukset tulee lautakuntakäsittelyn jälkeen toimittaa 13.8.1999 mennessä kaupunginkansliaan. Lisätietoja antaa tarvittaessa talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen, puhelin 169 2231. ESITTELIJÄ Taloussuunnitelmakauden 2000 2002 aikana viraston kilpailuttamispolitiikkaa varsinaisessa palvelutuotannossa tai tukipalveluissa ei sinänsä ole tarkoitus muuttaa. Viraston vähäinen rooli tuottajana mahdollisissa kilpailutilanteissa ei
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 22/1999 LIITE 6 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 2 (2) 12.8.1999 myöskään tule muuttumaan. Suunnittelu-, tutkimus- ja selvitystehtävissä virasto on perinteisesti käyttänyt myös ulkopuolisia konsultteja. Tässä varsinaisessa palvelutuotannossa on kilpailutettu sekä Helsinki-konserniin kuuluvia että sen ulkopuolisia tuottajia. Sen sijaan tukipalveluissa on lähes yksinomaan turvauduttu kaupungin omiin tuottajiin niillä aloilla, joilla palveluja on ollut saatavissa. Vaikka itse kilpailuttamispolitiikkaa ei ole tarkoitus muuttaa, tulevat muutamat uudet isot hankkeet vaatimaan ulkopuolisen konsulttityövoiman lisääntyvää käyttöä. Kilpailutetun suunnittelu- ja tutkimustoiminnan arvioitu osuus bruttokäyttömenoista on viime vuosina keskimäärin ollut noin viiden prosentin luokkaa. Taloussuunnitelmakauden aikana yleiskaavan laadinta, länsimetron suunnittelu, maaperäselvitykset ja muutamat arkkitehtikilpailut aiheuttavat voimakasta lisätarvetta ulkopuoliseen konsulttiapuun, jolloin ao. toiminnan arvioitu osuus bruttokäyttömenoista kasvaa kokonaisuudessaan 10 13 pro-./. senttiin. Liitteissä on eritelty määrärahatarvetta tarkemmin samoin kuin investointiosaan liittyvää irtaimen omaisuuden perushankintatarpeen kasvua. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen kaupunginkanslialle. Kirje kaupunginkanslialle (Mikko Lehtonen, puhelin 169 4419) ------------------------------------------------------------------------------------- 381 KILPAILUTTAMIS- JA KILPAILUTILANTEEN KUVAAMINEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LAADINTAA VARTEN Kslk 1999-1062, Khs 235 28.5.1999 Esityslistan asia Vp/6 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen kaupunginkanslialle. Kirje nro 518 kaupunginkanslialle
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE 7 9.5.2006 1 (6) KAUPUNGIN YHTEISSTRATEGIOIDEN TOTEUTTAMINEN / TÄRKEÄT TOIMENPITEET JA NIIDEN SEURANTA A. HYVINVOINTI JA PALVELUT 1. Kaupungin palvelukokonaisuuden kehittäminen asiakaslähtöisesti Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Hallintokuntien omat palvelustrategiat 1. Hallintokuntien omien strategisten linjausten ja painopisteiden määrittely Palvelujen käyttäjien aseman parantaminen palvelujen saamisessa 2. Sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Omien strategioiden ja yhteisstrategioiden yhteensovittaminen / Yhteisstrategiat otetaan huomioon virastoon omassa strategiassa. Käyttömäärät / Määritellään sisäiset tarpeet. Ollaan mukana Tasken kehittämisprojektissa. Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat Hallintokunnat 2. Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Palvelujen järjestämisen tehokkuutta koskevan tietopohjan vahvistaminen sekä seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen 5. Palvelujen kustannusvertailut kuuden suurimman kaupungin kesken sekä toimialoittaiset vertailut 6. Palvelujen vaikuttavuuden selvittäminen Palveluprosessien kehittäminen 8. Innovaatioiden ja uuden teknologian hyödyntäminen 9. Vaikuttavuuden lisääminen asiakkuuksien keston pienentämiseksi Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Vertailut, selvitykset ja tutkimukset, benchmarkkauksen systemaattisuus / Ksv on mukana 10 suurimman kaupungin kaavoitusvertailussa. Keskeisten palvelujen ja toimintojen vaikuttavuusmittarit. Kaupungin tutkimusohjelma / Ksv on mukana tutkimusohjelman tekemisessä. Toteutuneet prosessimuutokset (erillisselvitys) / Virasto kehittää toimintaprosessejaan. Asiakkuuden kestot, erillisselvitys Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Talous- ja suunnittelukeskus, tietokeskus, hallintokunnat Hallintokunnat, tietokeskus, talous- ja suunnittelukeskus Hallintokunnat Hallintokunnat
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE 7 9.5.2006 2 (6) Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet 10. Hyvien käytäntöjen levittäminen pääkaupunkiseudulla Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Erillisselvitykset / Ksv on mukana 10 suurimman kaupungin kaavoitusvertailussa. 3. Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Asuinalueiden kehittäminen ja asukkaiden omatoimisuuden tukeminen asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen ehkäisemiseksi Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu 16. Asuinalueiden perusparantaminen 17. Viihtyvyyden ja turvallisuuden parantaminen, erityisasumisen tasapuolinen sijoittuminen sekä asukastoiminnan tukeminen Hankkeiden toteutuminen / Tavoitteiden mukaisia hankkeita on toteutettu Kontulassa, Myllypurossa, Pihlajamäessä, Tapulikaupungissa ja Jakomäessä. Toteutuneet muutokset / Pihlajamäen peruskorjausohjeet, ideasuunnitelmia hissien rakentamismahdollisuuksista sekä korjausneuvontaa asukkaille. Tehty useita ympäristöön liittyviä parannuksia. Lähiöasemien toimintaa asukas- ja kumppanuustiloina, asukastapahtumien ja kuntoliikunnan järjestämistä. Ksv:n yleissuunnitteluosasto valmistelee erityisasumiseen liittyvien paikkojen yleissuunnitelmaa. Taloussuunnittelukeskus, lähiöprojekti Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvirasto, sosiaalivirasto 4. Kaupungin henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen 1. Ammatillisen osaamisen edistäminen sekä uralla kehittymisen tukeminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Koulutusmäärät täydennyskoulutuksessa, oppisopimusoppilaitten määrä, suoritetut tutkinnot, tehtäväkierron toteutuminen / Virasto järjestää mm. sisäistä koulutusta, lisäksi on suunnitteilla henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien käyttöönotto Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE 7 9.5.2006 3 (6) Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet 2. Työkyvyn parantaminen 3. Koulutuksen järjestäminen yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Esimiesten valmiuksien kohentaminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Työkykyindeksi, lyhyet sairauspoissaolot / Toimenpiteet mm. tyhy-kyselyjen tulosten pohjalta Koulutuksen toteutuminen / Suunnitteluavustajien täydennyskoulutus Vantaan kanssa Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat Hallintokunnat 4. Esimiestaitojen parantaminen, mm. muutosjohtamisen, yhteistyötaitojen ja tietoteknisten taitojen parantaminen 5. Hankinta- ja kilpailuttamisosaamisen parantaminen B. KILPAILUKYKY Työhyvinvointimittauksen tulokset, esimiesvalmennukseen käytetyt resurssit, koulutussisällöt, tietoteknisen ympäristön muutokset / Ylimmän johdon koulutukseen osallistuminen, oma keskijohdon koulutus (Heke konsulttina) Koulutusmäärät / Osallistuttu hankintakoulutukseen, lisäksi itse järjestetty hankintakoulutusta henkilökunnalle Henkilöstökeskus Hallintokunnat Hallintokunnat 5. Seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Seudun innovaatioympäristön kehittäminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu 1. Yhteistyön innovaatioympäristöjen kehittämisessä vieminen käytäntöön Helsinkiläisten osaamisen ja tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen Innovaatiostrategian toteutuminen, kaupunkiohjelman 2005-2007 toimintalinja 2 hankeiden toteutuminen, kaupungin tavoitteiden saaminen osaamiskeskusohjelmaan 2007-2013 / Ksv on mukana seudun innovaatiostrategioita valmistelevissa ryhmissä Talous- ja suunnittelukeskus 8. Vuorovaikutteisuuden lisääminen Tietopalvelujen kehittäminen palvelun käyttäjille (mm. määrä, toimenpiteisiin johtaneet palautteet, kansalaisten tukeminen ja opastus) / On otettu käyttöön selainpohjainen karttakäyttöliittymä suunnitelmien seurantaan. Hallintokunnat
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE 7 9.5.2006 4 (6) 6. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Yritysnäkökulman huomioon ottaminen alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa 1. Yritysnäkökulman ottaminen huomioon suunnittelussa Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen / Luodaan kaavalliset edellytykset toimitilarakentamiselle. Mm. yhteistyö Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus C. KAUPUNKIRAKENNE JA ASUMINEN 7. Seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Seudun kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisstrategian valmistelu 1. Osallistuminen seudun kaupunkirakenne- ja asumisstrategian valmisteluun Keskusten elinvoiman vahvistaminen 2. Ydinkeskustan, Itäkeskuksen ja Malmin keskuksen kehittäminen 3. Paikalliskeskusten kehittäminen (erityisesti julkisten ja kaupallisten lähipalvelujen turvaaminen) Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Strategian valmistuminen ja käsittely (2006) / Ksv on osallistunut strategian valmisteluun Hallintokuntien suunnitelmien valmistuminen / Ydinkeskustan hankkeisiin osallistuminen (Kampin keskuksen ympäristön liikennejärjestelyt, maanalainen huolto- ja pysäköintiväylä, Stockmann, Makkaratalo ym.) ja Itäkeskuksen laajennuksen asemakaavat. Musiikkitalon ympäristön julkisten ulkotilojen suunnittelu. Kävelykeskustan suunnittelu (Mikonkatu, Keskuskatu, Kalevankatu). Ydinkeskustan saavutettavuuden ja liikenneympäristön parantaminen. Suunnitelmien valmistuminen Palvelutason muutokset / Laajasalon keskuksen ja Munkkivuoren ostoskeskuksen kehittämisperiaatteet, Vuosaaren keskustan ideasuunnitelma, Meri-Rastilan ostoskeskuksen laajennuksen asemakaava Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Talous- ja suunnittelukeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, sosiaalivirasto, talous- ja suunnittelukeskus
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE 7 9.5.2006 5 (6) Kaupunkirakenteen täydentäminen uusilla aluekokonaisuuksilla 4. Merkittävien uusien aluekokonaisuuksien kaavallinen suunnittelu ja toteutuksen koordinointi (esim. Keski-Pasila, Malmin lentokenttä, Sörnäistenranta- Hermanninranta (Kalasatama), Kruunuvuoren ranta, Kuninkaantammi, Roihupelto- Siilitie alue sekä Jätkäsaari ja Munkkisaari) Suunnitelmien valmistuminen, toteutumisen edistyminen, monipuolisen palvelurakenteen syntyminen / Keski-Pasilan ja Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotukset, Sörnäistenrannan-Hermannin-rannan ja Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnokset, Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan valmistelu. Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus 8. Liikenteen pitkän aikavälin kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Liikenneväyläinvestointien toteuttaminen ja edistäminen 1. Kantakaupungin raideliikenneverkon kehittäminen 2. Seudun raideliikenneverkon laajentamiseen vaikuttaminen 3. Pääkatuverkon kehittämissuunnitelmien tekeminen Joukkoliikenteen aseman vahvistaminen raideliikennettä painottaen 4. Joukkoliikenteen nopeuttamishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen 5. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Suunnitelmien valmistuminen, rahoituksen varmistuminen, hankkeiden toteutuminen / Raitioverkoston laajentaminen Kampilla ja Mikonkadulla, raitiotieverkoston kehittämissuunnitelma 2015 Helsingin ja seudun kannalta myönteisten ratkaisujen synty-minen / Länsimetron YVA, Pisara-radan tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, Lentokenttämetron selvitys Suunnitelmien valmistuminen, hankkeiden toteutuminen / Keskustatunnelin selvitykset, Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymä, Koskelantie / Lahdenväylä, Kehä I / Kivikonlaita, Yhdyskatu Itäväylä- Kehä I, Kehä I / Itäväylä, Vihdintie, Kehä II Suunnitelmien valmistuminen, hankkeiden toteutuminen / HELMIjärjestelmän laajentaminen Suunnitelmien valmistuminen, hankkeiden toteutuminen / Jokerin telematiikka, Raide-Jokerin yleissuunnittelun lähtökohdat Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, talousja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, talousja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, rakennusvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE 7 9.5.2006 6 (6) 6. Uusien rakentamisalueiden liittäminen joukkoliikennejärjestelmään Suunnitelmien valmistuminen kaavallisen suunnittelun tahdissa / Joukkoliikennejärjestelmän laajentamissuunnitelmat uusille rakentamisalueille kaavoituksen yhteydessä Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, talousja suunnittelukeskus 7. Selvitys joukkoliikenteen investointien rahoitusmallien uudistamismahdollisuuksista Selvityksen valmistuminen HKL, talous- ja suunnittelukeskus 9. Asumisen monipuolisuus ja asuntotuotannon riittävyys Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Asuntotuotanto ja tuotannon edellytysten luominen 1. Asunto-ohjelman mukaisen kaupungin oman tuotannon toteuttaminen 2. Konsernin omistuksessa olevien maaalueiden käytön tiivistäminen (esim. vuokrataloyhtiöt) Kaupunkiasumisen kehittämisprojektien toteuttaminen 3. Kaupunkipientaloasumisen edistäminen (esim. kilpailun järjestäminen) 4. Kerrostaloasumisen kehittämisprojekti ja projektin jatkotyö Asumisen seudullisten kehitysprojektien edistäminen 6. Osallistuminen seudun kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisstrategian valmistelu Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Tuotantomäärä / Asemakaavat 304 000 kerrosneliömetriä asuntotuotantoa varten, tästä osa ATT:n tuotantoa. Selvityksen valmistuminen Toteutuneet hankkeet / Täydennysrakentamisasemakaavoja mm. Pohjois-Hermannissa ja Kontulassa Hankkeiden toteutuminen (esim. kilpailun toteutuminen) / Myllypuron uuden pientaloalueen asemakaava suunnittelukilpailun pohjalta, Alppikylän ja Ormuspellon asemakaavat kaupunkipientalorakentamisen kehittämiskohteina. Strategian valmistuminen ja käsittely (2006) / Ksv on osallistunut strategian valmisteluun. Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu ATT, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto Työn valmistuminen / Kerrostalojen kehittämisprojektin työohjelma ja asuntosuunnitteluun liittyvä selvitystyö. Kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous- ja suunnittelukeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto