VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

Samankaltaiset tiedostot
VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

POHJOIS-SUOMEN SENIORIKASTE ARVIOINTISUUNNITELMA ( )

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Ikäkaste Äldre-kaste. Teknologia ikäihmisten palveluissa ja palvelujärjestelmässä - esimerkkejä Ikäkasteesta THL

Kooste Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeen loppuarvioinnin tuloksista, Antti Hämäläinen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Tampereen PEKKA-hanke

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Ikäihminen toimijana hanke

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Koko kunta ikääntyneen asialla

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Ylä-Savon toiminta-alue

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

suositukset rahoittajille

ARVIOINTISUUNNITELMA

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Alatyöryhmien kuulumiset ja aikaansaannokset

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

VIESTINTÄSUUNNITELMA Hyve johtamisen kartta Projektisuunnittelija Taija Rintamäki

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Transkriptio:

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 Arviointisuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen 1

Arvioinnin tavoite Kastehankkeilta edellytetään omaa arviointia (mm. rahoituksen edellytys, kuntatoimijoiden kiinnostuksen kohde). Kehittämistyön ja kehittämisprosessin arviointia tehdään, jotta saadaan tietoa vahvistamaan tavoitteiden oikeellisuutta ja käytännön tarpeiden vastaavuutta sekä todentamaan ja turvaamaan kehittämistoiminnan tuloksellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Vaikuttavuusarviointia tarvitaan myös valtionavustusten sekä kuntapanostuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentamiseen sekä positiivisten vaikutusten esiin nostamiseen. Arviointia toteutetaan rahoittajia, asiakkaita, kuntalaisia, päättäjiä, sidosryhmiä sekä hanketyöntekijöitä varten. Koko hankkeen osalta arvioinnista ja seurannasta vastaa projektijohtaja ja ohjausryhmä. Arvioinnin tavoitteena on, että hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti asiakas- ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmista. Pääosa arvioinnista tapahtuu kiinteänä osana kehittämistyötä eikä ole erillinen osio. Hankkeen yhteinen projektisuunnittelija vastaa pääosin yhteisen arvioinnin koordinoinnista ja yhteismitallisuudesta. Projektisuunnittelija koordinoi osahankkeiden itsearvioinnin prosesseja, suunnittelee systemaattiset arviointitavat ja kokoaa arviointia koskevat tiedot. Hankkeessa käytetään ns. hankekortteja, joiden avulla myös arviointia toteutetaan. Osa-hankkeiden itsearvioinnissa ja hankkeiden välisessä vertaisarvioinnissa keskeisiä toimijoita ovat eri ryhmät, kuten esim. koulutus- ja tutkimustyöryhmä, seudullisesti ja / tai teemoittain kootut projektiryhmät, mahdolliset vertaiskehittämisen ryhmät. Hankkeeseen osallistuvat harjoittelijat ja opinnäytetöiden tekijät osallistuvat osaltaan arviointityöhön. Toteutettavaan arviointiin toivotaan mahdollisimman vahva tuki THL:stä. Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeen tasolla sovitaan arviointikysymyksiä hankkeen organisointiin, totutukseen, sisältöön ja teema-alueiden tavoitteisiin liittyen. Arviointikysymysten lisäksi yhteisten tavoitteiden toteutumista seurataan niihin liittyvien indikaattorien ja mahdollisten muiden mittareiden kautta. Näistä seurantaindikaattoreista saadaan kootusti tietoa kaikista mukana olevista osahankkeista/kunnista. Ikäkaste Äldre-kaste hankkeen (2009-11) arviointisuunnitelmaa ja sen toteuttamisesta saatuja kokemuksia käytetään hyväksi laadittaessa Ikäkaste Äldre-kaste II - hankkeelle omaa arviointisuunnitelmaa. Arviointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa, ja sen koonnista ovat vastanneet projektijohtaja ja projektisuunnittelija. Maaliskuun 2012 lopussa Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeelle on myönnetty lisävaltionavustus ns. Ikälain sisältöjen pilotointia varten. Ko. osahankkeelle laaditaan oma tarkempi arviointisuunnitelma. 2

Arvioinnin kriteerit ja arviointikysymykset 1. MITEN HANKKEEN ORGANISOINTI ON ONNISTUNUT ARVIOINTIKRITEERI A: Ikäkaste Äldre-kaste II hankekonsortion ja sen osahankkeiden organisoinnin onnistuminen A 1 Miten Ikäkaste Äldre-kaste II hankekonsortion organisointi (johto, koordinointi, hallinto, talous, yhteistyö) on mielestäsi toiminut a) Väli-Suomen alueella b) oman maakuntasi alueella? A2 Miten hyvin hankkeesta on tiedotettu? A3 Miten vanhustenhuoltoa koskeva tiedontuotanto on kehittynyt hankeaikana? 2. MITEN HANKKEEN JA ERI TOIMIJOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON TOIMINUT HANKE- AIKANA? ARVIOINTIKRITEERI B: Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeen ja merkittävien yhteistyötahojen välisen yhteistyön onnistuminen B1 Miten Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeen yhteistyö on onnistunut seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa: - oppilaitokset - järjestöt - valtakunnalliset toimijat - muut hankkeet 3. MITEN TAVOITTEENASETTELU ON ONNISTUNUT ARVIOINTIKRITEERI C: Ikäkaste Äldre-kaste II tavoitteenasettelun oikeaan osuvuus C1 Miten hyvin hankekonsortion yhteiset tavoitteet (1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa ja 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut) vastaavat käytännön tarpeita? C2 Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten edesauttaneet odotuksiin vastaamista ja tavoitteiden saavuttamista? C3 Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten vaikeuttaneet odotuksiin vastaamista ja tavoitteiden saavuttamista? 3

4. MITEN IKÄKASTEELLE ASETETUT TAVOITTEET OVAT TOTEUTUNEET ARVIOINTIKRITEERI D Miten Ikäkaste Äldre-kaste II hankekonsortion yhteiset tavoitteet ovat toteutuneet hankekaudella? Teema-alue 1: Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa TEEMA-ALUE 1 Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa TAVOITTEET Tukea hankekuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia Pilotoida palvelukampus -toimintamallia erilaisissa ympäristöissä Vahvistaa ja monipuolistaa kotona asumista tukevia palveluita (mm. perhehoidon mahdollisuudet) Vahvistaa toimijoiden ammatillisuutta, osaamista ja ammattietiikkaa ODOTETUT VAIKUTUKSET Ikäihmisen palvelujen saatavuus on parantunut riippumatta organisaatiorajoista ja palveluntuottajasta Hankkeen pilottikunnat ovat entistä valmiimpia siirtymään yksiportaisen, ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon järjestämiseen ja tuottamiseen Yhteistyössä kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa on pilotoitu uudenmuotoisia palvelukokonaisuuksia ennakoivissa palveluissa, kotihoidossa ja asumispalveluissa D1 Miten on kyetty vahvistamaan iäkkään henkilön omaa osallisuutta hankkeessa? D2 Miten hankekuntia on tuettu ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa? D3 Miten kotona asumista tukevia palveluita ja muuta ennakoivaa toimintaa on hankkeen toimesta vahvistettu? Teema-alue 2: Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut TEEMA-ALUE 2 Ikääntyvän neuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut TAVOITTEET Kehittää ikäneuvontatoimintaa (ikäihmisille suunnatun terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tiedotus, valmennus ja muut palvelumuodot) Juurruttaa hyväksi koettuja, ja kehittää uusia työkaluja asiakasohjausprosessiin sekä palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin Kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöjä, lomakkeistoa sekä dokumentointia Luoda uusia etsivän työn menetelmiä riskiryhmien erityistarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen Edistää ja juurruttaa ennalta ehkäisevän toiminnan kulttuurin leviämistä toiminta- ja työmenetelmiin sekä osaksi palvelujen kokonaisuutta 4

ODOTETUT VAIKUTUKSET On otettu käyttöön uusia palveluneuvonnan ja -ohjauksen keinoja Ikäihmisten ja heidän läheistensä voimavarojen ja näkemysten huomioon ottaminen on parantunut hankealueen kunnallisissa palveluorganisaatioissa Käytössä on alueellisesti yhtenäisiä työmenetelmiä hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteuttamiseen ja dokumentointiin Käytössä on alueellisesti yhtenäisiä, ikäihmiset osallistavia työmenetelmiä kotona asuvien toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin ja dokumentointiin Ikäihmisten syrjäytymisriskiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Ikäihmisille on tarjolla monituottajamallilla toteutettuja monipuolisia kuntouttavia ja kuntoa ylläpitäviä toimintoja D4 Mitä uusia neuvonnan ja palveluohjauksen keinoja on otettu käyttöön hankekunnissa? D5 Mitä uusia ennaltaehkäiseviä menetelmiä ja välineitä on otettu käyttöön hankekunnissa? 5. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA VAIKUTUKSET ARVIOINTIKRITEERI E Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut? E1 Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu Asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittämisessä? E2 Miten tuloksiin on päästy? E3 Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu Ikääntyvien neuvonnassa ja palveluohjauksessa, palvelutarpeen arvioinnissa sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävissä ikäihmisten palveluissa? E4 Miten tuloksiin on päästy? 6. MITEN KEHITTÄMISTYÖN TUOTOSTEN JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN ON ON- NISTUNUT ARVIOINTIKRITEERI F Kehittämistyön juurtuminen hankkeessa F1 Millaisia hyviä käytäntöjä (tuotokset) hanketyössä on kehitetty? F2 Miten hyvien käytäntöjen levittämisessä on onnistuttu? 5

Arvioinnin toteutus Arviointikysymys Arviointiaineistot Vastuuhenkilö/-taho A1 Miten Ikäkaste Äldre-kaste Avaintoimijoiden sähköinen Projektijohtaja ja suunnittelija II hankekonsortion organisointi kysely syksy 2012, syksy 2013 (johto, koordinointi, hallinto, talous) on mielestäsi toiminut a) Väli-Suomen alueella (Ikäkaste ohjausryhmä + varat, osahankkeiden ohjausryhmät, projektiryhmät, Väli-Suomen b) oman maakuntasi alueella? aluejohtoryhmä + varat) A2 Miten hyvin hankkeesta on tiedotettu? A3 Miten vanhustenhuoltoa koskeva tiedontuotanto on kehittynyt hankeaikana? B1 Miten Ikäkaste Äldrekaste hankkeen yhteistyö on onnistunut seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa?: - oppilaitokset - järjestöt - valtakunnalliset toimijat - muut hankkeet C1 Miten hyvin hankekonsortion yhteiset tavoitteet (1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa ja 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut) vastaavat käytännön tarpeita? C2 Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten edesauttaneet odotuksiin vastaamista ja tavoitteiden saavuttamista? Hankehenkilöstön sähköinen kysely syksy 2012, syksy 2013 Avaintoimijoiden sähköinen kysely Tehdyt selvitykset ja raportit Palvelurakenneanalyysi syksy 2013 toiminnalliset raportit Projektijohtaja ja suunnittelija Projektijohtaja ja suunnittelija Projektijohtaja, suunnittelija 6

C3 Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten vaikeuttaneet odotuksiin vastaamista ja tavoitteiden saavuttamista? D1 Miten on kyetty vahvistamaan iäkkään henkilön omaa osallisuutta hankkeessa? D2 Miten hankekuntia on tuettu ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa? D3 Miten kotona asumista tukevia palveluita ja muuta ennakoivaa toimintaa on hankkeen toimesta vahvistettu? D4 Mitä uusia neuvonnan ja ohjauksen keinoja on otettu käyttöön hankekunnissa? syksy 2012 syksy 2012 syksy 2012 syksy 2012 7

D5 Mitä uusia ennaltaehkäiseviä menetelmiä ja välineitä on otettu käyttöön hankekunnissa? E1 Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu Asiakaslähtöiset palvelukonseptien kehittämisessä? - teema-alue I syksy 2012 syksy 2013 Osahankkeiden toiminnalliset raportit E2 Miten tuloksiin on päästy? Osahankkeiden toiminnalliset raportit E3 Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu teemaalueella kaksi Ikääntyvän neuvonnassa ja palveluohjauksessa, palvelutarpeen arvioinnissa sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävissä ikäihmisten palveluissa? - teema-alue II syksy 2013 Osahankkeiden toiminnalliset raportit E4 Miten tuloksiin on päästy? Osahankkeiden toiminnalliset raportit 8

F1 Millaisia hyviä käytäntöjä (tuotokset) hanketyössä on kehitetty? F 2 Miten hyvien käytäntöjen levittämisessä on onnistuttu? syksy 2013 Osahankkeiden mallinnukset THL Hyvä käytäntö kuvaukset syksy 2013 Koordinaation toimesta kerättävä aineisto Osahankkeiden toimesta kerättävä aineisto Ikäkaste Äldre-kaste II arviointiprosessi PYSYVÄT ORGANISAATIOT IKÄKASTE OSAHANKETOIMIJAT IKÄKASTE KOORDINAATIO Vaikuttavuus Organisointi Yhteistyö Tavoitteenasettelu Tavoitteiden toteutuminen Tuotokset, tulokset, vaikutukset Juurruttaminen, levittäminen Selvitykset, analyysit Avaintoimijoiden ja sidosryhmien kyselyt Hankehenkilöstökyselyt Toimintaraportit Henkilöstömitoituskysely Ikäihmisten teemalliset työpajat Palvelurakenneanalyysi Tilaisuuksien arviointiaineistot Vertaisarviointi Hyvät käytännöt Opinnäytteet PROSESSIARVIOINTIA KOKO AJAN, VÄLIARVIOINTI 11/2012 9

B) Arvioinnin osa-alueet - Olennaista onnistumisen kannalta, kriteerit Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekonsortion tavoitteenasettelu Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekonsortion ja sen osahankkeiden organisointi Palvelurakenteiden, palveluprosessien ja toimintatapojen muutosten ja uudistamisen tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuus Arvioinnin tarkoitus Palvelee hankkeen etenemistä Varmistaa pysymisen hankkeen tavoitteiden määrittämissä toimenpiteissä. Tilivelvollisuus rahoittajille sekä yhteiskunnallinen vastuu etiikan näkökulmasta Jäsentää hankeaikana syntyvää tietoa ja tuoda näkyväksi hanketoiminnan perustelut Mahdollistaa tietojohtamisen Tuoda näkyväksi kehittämistyön haasteet laajassa hankekonsortiossa Ikäkaste-Äldre-kaste II arviointiasetelma D) Menetelmät (eri kysymyksissä eri menetelmiä) 1. Toiminnan dokumentointi (pöytäkirjat, toteumaraportit) 2. Haastattelut, kyselyt, keskustelutilaisuudet, vertaiskehittämisen tulokset 3. Sähköiset kyselyt rajatuille kohderyhmille, arviointityökalut (webropol) 4. 5. Opinnäytteet 6. Tavoitteisiin liittyvä indikaattoriseuranta C) Arviointikysymykset 1. Miten Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekonsortion yhteiset tavoitteet tukevat alueellista kehittämistyötä? oikeaan osuvuus, kohderyhmän tarpeet? 2. Miten Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekonsortion organisointi on toiminut? yksilöityjä kysymyksiä 3. Miten Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekonsortion yhteiset tavoitteet ovat toteutuneet hankekaudella? -yksilöityjä kysymyksiä/tavoite 4. Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut? ennalta ehkäisevässä työssä, asiakaslähtöisyyden parantumisessa, henkilöstön osaamisesssa, ylisektorisessa yhteistyössä, asuinympäristön kehittymisessä 5. Miten kehittämistyön tuotosten juurruttaminen ja levittäminen on onnistunut? -hyvät käytännöt E) Aineiston hankintastrategia 1. Suunnitelmallisuus 2. Verkostojen luominen ja säännöllinen ylläpito 3. Osallistumismahdollisuuksien luominen 4. Dokumentointi A) Hankkeen ohjelmateoria - hankesuunnitelman perusoletukset ( toimintalogiikka ) Hoidon painopisteen siirtyminen kohti kotihoitoa ja muita kevyempiä ratkaisuja vähentää laitoshoidon tarvetta. Ennalta ehkäisevä vanhustyö tukee palvelurakenteen painopisteen siirtymistä kohti kevyenpiä ratkaisuja. Ylisektorinen yhteistyö vanhuspalveluissa parantaa palveluketjujen saumattomuutta. Asianmukaiset hoitokäytännöt sekä riittävä neuvonta ja palveluohjaus ylläpitävät asiakkaiden toimintakykyä ja mahdollistavat kotona asumisen entistä pidempään. Hyvä ammatillinen tieto-taito, ammattihenkilöstön tarkoituksenmukainen ammattirakenne ja riittävä mitoitus lisäävät palvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Ylisektorinen yhteistyö ikäihmisten laitos- ja avopalveluissa lisää ja ylläpitää asiakkiden terveyttä ja hyvinvointia. Laadukas kehittämistyö mahdollistaa alueelliseen kehittämiseen, tiedontuotantoon sekä vaikuttavuuden seurantaan rakenteellisen toimintamallin. 10