3479 Hieskoivu, haapa ja leppä energiapuuna: kasvatus, korjuu ja ominaisuudet Deciduous trees as energy wood: growing, harvesting and quality
Hankkeen tavoitteet Taustaa Esimerkki aineistoista ja menetelmistä Päätuloksia Koivun harvennuskokeet Koivu suonpohjilla, koivun vesametsäkasvatus Haapa Leppä Tuotokset Hankkeen vaikuttavuus Ohjelmatoiminta Ohjelman suuntaaminen
Hieskoivu, haapa ja leppä energiapuina: kasvatus, käyttö ja talous Metlan Bioenergia metsistä tutkimusohjelman hanke 3479 Tutkitaan hieskoivikoiden, haavikoiden ja lepikoiden Kasvatusvaihtoehtoja ainespuu/energiapuukasvatus, kasvatustiheys kasvatuksen päätuote/sivutuote biomassatuotos (ainespuu, pieniläpimittainen puu, oksat) koivuverhopuusto (kuusen uudistaminen) PK- ja tuhkalannoitus hieskoivikoissa Käyttökelpoisuutta energiapuuksi ominaisuudet lämpöarvo, tuhka, alkalimetallit Korjuuta, varastointia, jatkojalostusta kokopuukorjuun menetelmät varastoinnin vaikutus ominaisuuksiin Taloutta energiapuukasvatus vs. ainespuukasvatus koivulla: harvennus ei harvennusta, korjuukustannukset, hintasuhteet, kiertoaika
Energiapuukasvatusta tutkittu Suomessa vähän: *PERA-projektin aikana 80- luvulla tutkittiin mm. lyhytkiertoviljelyä pajuilla. Kiertoaika 3-5 vuotta *Leppä- ja koivukokeita perustettiin, mutta niitä voitiin seurata vain alle 10 vuotta *Tiheiden koivikoiden, lepikoiden, haavikoiden kasvatusmenetelmistä ja biomassatuotoksesta tiedetään vielä vähän
Hieskoivun esiintyminen Hieskoivuvaltaisia metsiä 1 250 000 ha, 10 % on uudistuskypsiä, 15 % varttuneita harvennusmetsiä ja 60 % nuoria kasvatusmetsiä. 15 % taimikoita tai nuoria tiheiköitä Runkopuut 85 miljoonaa m 3, vuotuinen kasvu noin 3,5 miljoonaa m 3. Välittömässä harvennustarpeessa olevia hieskoivikoita lienee noin 150 000 ha. Lyhyen kiertoajan, hoitamattomuuden ja vajaan tuottokyvyn vuoksi uudistuskypsien lisäksi on runsaasti hieskoivuvaltaisia metsiä, joiden uudistaminen muille puulajeille olisi kannattavampaa kuin koivikon kasvatuksen jatkaminen.
Hieskoivu Kasvatusvaihtoehdot 1. Vaneritukki > n. 50 vuoden iässä toinen harvennus tai päätehakkuu. Hieskoivun laatu vaneriksi usein huono 2. Kuitupuutuotanto: Harvennuksen vaikutus kuitupuutuottoon pieni. Siksi kasvatus tiheissä asennoissa. Vain 1 harvennus tai ei harvennusta 3. Energiapuun tuotanto (ei harvennuksia, tiheä kasvatusasento, lyhyet kiertoajat = 20 30 v.) Koivun vesametsäkasvatus 4. Yhdistetty kuitupuun ja energiapuun tuotanto Ei harvennuksia, varhainen taimikonhoito Koivikon uudistaminen kuuselle koivusuojuspuusto energiaksi
Aineistot 1. Hieskoivun harvennuskoesarjat 2. Tiheiden hieskoivikoiden käsittelyvaihtoehtoja selvittävä koesarja 3. Suonpohjien metsityskokeet 4. Haapakokeet, PERA leppäkokeet 5. Korjuu ja varastointikokeet
Aineistot, esimerkki: Hieskoivikoiden harvennuskokeet 1970- ja 1980-luvuilla Pohjanmaalle ja Lappiin perustettu kasvatuskoesarja, jossa on 19 koemetsikköä (250 koealaa). Seitsemän koetta on perustettu taimikkovaiheessa, yhdeksän energiapuuharvennusvaiheessa (pituus 8-12 m) ja loput kolme ensiharvennusvaiheessa. Ensimmäinen harvennus 7-15 metrin pituudessa (tiheydet: 600, 1000, 1500, 2000, 2500 ja harventamaton 5000-10 000 kpl/ha) Osalla koealoista 2. harvennus 10-15 v. kuluttua Mitattu useimmiten 5 vuoden välein, 20-35 vuotta, monella kokeella kiertoajan loppuun Tutkimushankkeen aikana on mitattu kaikki em. kokeet ja laskettu puustotunnukset sekä puiden biomassat ositteittain kaikille mittausajankohdille. Samoin on laskettu taimikonhoidon ja puunkorjuun kertymät ja kustannukset kolmella korjuumenetelmällä.
Esimerkki tuloksista 1 : Lappi, Rovaniemi Taimikonharvennus 7 m pituudessa (tiheydet harventamaton, 3000, 2300, 1200 ja 700 kpl/ha. Tiheydet 3000 ja 1200 kpl/ha harvennettiin ensiharvennusvaiheessa tiheyksiin 1000 ja 500 kpl/ha. Sekä ainesettä energiapuun tuotos oli korkein kasvatusvaihtoehdossa, jossa ainoa toimenpide oli taimikonharvennus tiheyteen 2300 kpl/ha. m 3 /ha Ainespuun tuotos hieskoivikossa 881, Kivalo Elävän runko- ja oksabiomassa tuotos hieskoivikossa 881, Kivalo 200 140 6500 kpl/ha 2300 kpl/ha 120 1000 kg/ha 150 3000 => 1000 1200 => 500 100 6500 kpl/ha 2300 kpl/ha 100 700 kpl/ha 80 3000 => 1000 1200 => 500 60 700 kpl/ha 50 40 0 20 30 40 50 60 20 0 Ikä, v 20 25 30 35 40 45 50 55 Niemistö
Esimerkki tuloksista koivun harvennuskokeista Rovaniemeltä Pelkän energiapuun tuotannossa esimerkkikoivikkoa (6500 kpl/ha) ei kannata harventaa lainkaan. Ainespuun tuotannossa pelkkä taimikonharvennus tiheyteen 2300 kpl/ha oli kannattava, mutta ei harventamatonta parempi. Aines- ja energiapuun integroitu kasvatus puuttuu tästä tarkastelusta. Kuitupuun ja energiapuun kasvatuksen kannattavuus 3 % korkokannalla, Koe 881 Kivalo Nettotul. nykyarvo, /ha 1500 1000 500 Tienvarsihinta: a:kuitupuu (32 /m3) b:energiapuu (20 /m3) c:energiapuu (26 /m3) 0 6500 kpl/ha 2300 kpl/ha 3000 => 1000 1200 => 500 700 kpl/ha -500 Harvennusohjelman ja tienvarsihinnan vaikutus hieskoivikon kasvatuksen kannattavuuteen pelkässä ainespuun tuotannossa (a) tai pelkässä energiapuun tuotannossa (b ja c). Kiertoaika on 53 vuotta. Niemistö
Esimerkki: Etelä-Lappi, 22-v hieskoivikko Lähtötilanne: 22-vuotias hieskoivikko Lapin eteläosassa (MKmu), N=6700 kpl/ha, ppa 13.6 m 2 /ha, H dom 6.7 m, aritm. d 1.3 4.8 cm Harvennuskäsittelyt: 700, 1200, 2300 ja 3000 kpl sekä harventamaton. Tiheys 3000 kpl/ha harvennettiin 15 v kuluttua tiheyteen 1000 kpl/ha ja tiheys 1200 kpl/ha 25 v kuluttua tiheyteen 500 kpl/ha. m 3 /ha 200 150 100 50 Kuitupuumäärän kehitys esimerkissä 1 (Pentti Niemistö, Metla) 6500 kpl/ha 2300 kpl/ha 3000 => 1000 1200 => 500 700 kpl/ha Runko- ja oksabiomassan kehitys esimerkissä 1 (Pentti Niemistö, Metla) 120 1000 kg/ha kuivamassaa 100 80 60 40 20 0 20 30 40 50 60 0 20 25 30 35 40 45 50 55
Esimerkki 2; Etelä-Lappi, kannattavuus Kasvatusvaihtoehtojen kannattavuus laskettiin nettotulojen nykyarvona 3 % korolla kokeen perustamishetkeen. Eri korjuuvaihtoehtojen todelliset korjuukustannukset tienvarteen laskettiin ajanmenekkimallien avulla. Tienvarsihinta oli koivukuitupuulla 28 /m3 ja energiapuulla 67 % siitä eli 18,6 /m3. Ei tukia. /ha 1500 Esim. 1: Taimikon.hoito + Ainespuuhakkuut (Pentti Niemistö, Metla) 1500 Esim. 1. Taimikonhoito + Integroidut hakkuut (Pentti Niemistö, Metla) 1000 1000 500 500 0 10 20 30 40 50 60-500 6700 2300-1000 3000->1200 1200->500-1500 700 0 0 10 20 30 40 50 60-500 6700 2300-1000 3000->1200 1200->500-1500 700 Taimikonhoito ja harvennukset sisältyvät nettotulojen nykyarvoon niiden toteutusajankohdan mukaan. Nettotulojen nykyarvon kehitystä kuvaavat käyrät on laadittu siten, että puuston päätehakkuu voisi tapahtua minä tahansa iänkohtana (tässä kokeessa 29-53 vuoden iässä. Puhdas energiapuunkorjuu ei käytetyllä hintasuhteella kannata. Pienemmillä taimikonharvennuskuluilla vaihtoehto 2300 kpl/ha voisi kohota harventamatonta kannattavammaksi, muut käsittelyt eivät. Energiapuuharvennus ei ole tässä vaiheessa taloudellisesti järkevä, koska se tulisi kalliimmaksi kuin taimikonharvennus raivaussahalla, mikä sekin maksaa 400-900 /ha.
Esimerkki: Hieskoivikko Oulunseudulla, kannattavuus Lähtötilanne: 31-vuotias hieskoivikko Ouluseudulla (Mtkg/Ptkg), N=5400 kpl/ha, ppa 13.7 m 2 /ha, Hd om 10.2 m, aritm. d 1.3 = 6.0 cm Harvennuskäsittely (kasvatettava puusto): 1000, 1500, 2000 ja 2500 kpl sekä harventamaton. Tiheys 2500 kpl/ha harvennetaan 15 v kuluttua tiheyteen 1100 kpl/ha. Energiapuuharvennus on tässä vaiheessa jo taloudellisesti järkevämpää kuin kallis harvennus raivaussahalla, vaikka ilman tukia sekään ei ole itsessään kannattava. m 3 /ha 200 150 100 50 Kuitupuumäärän kehitys esimerkissä 2 (Pentti Niemistö, Metla) 5400 2500->1100 2000 1500 1000 120 100 80 60 40 20 Runko- ja oksabiomassan kehitys esimerkissä 2 (Pentti Niemistö, Metla) 1000 kg/ha kuivamassaa 0 20 30 40 50 60 0 20 30 40 50 60 Energiapuuharvennus lisäsi kuitupuun tuotosta harventamattomaan puustoon verrattuna. Tiheydessä 1500 kpl/ha saatiin kuitupuuta eniten, mutta syynä voi olla se, että kasvupaikka sattuu olemaan parempi kyseisillä koealoilla. Harventamaton puusto tuottaa runko- ja oksabiomassaa runsaasti 40 vuoden ikään saakka, mutta sen jälkeen kasvu pysähtyy. Oksa- ja latvabiomassan määrä on maksimissaan 45 t/ha kuiva-ainetta 40-50 vuoden iässä.
Hieskoivikko Oulunseudulla, kannattavuus Energiapuuharvennus ei ole itsessään kannattava vielä tässä vaiheessa. Myöhemmin, 11-12 metrin valtapituudessa sen kannattavuus olisi parempi, ja silloin harventamaton vaihtoehto kannattaisi heikommin kuin tiheydet 1500-2500 kpl/ha. Tiheydessä 1500 kpl/ha kasvupaikka voi olla sattunut muita edullisemmaksi /ha 1000 Esim 2. Energiapuuharvennus + Ainespuuhakkuut (Pentti Niemistö, Metla 1000 Liminka 856, N=5400, H=8.9, D=6.0 Energiapuuharvennus + Integroidut hakkuut (67%) 800 800 600 5400 400 2500->1100 200 2000 1500 0 1000 0 10 20 30 40 50 60 70-200 -400-600 600 5400 400 2500->1100 2000 200 1500 1000 0 0 4mitt>750 10 20 30 40 50 60 70-200 -400-600
Alustavia johtopäätöksiä hieskoivukokeista Alustavia johtopäätöksiä puuntuotoksesta: Parhaimmillaan energiapuun korjuu 1.5- kertaistaa hieskoivikon puuntuotoksen verrattuna pelkän ainespuun korjuuseen Ainespuun tuotos lisääntyi harventamalla vain kahdessa kokeessa 20:stä. Kokeet sijaitsivat Oulusta etelään. Korkeimmat tuotokset saavutetaan 40-50 vuoden kiertoajalla ilman harvennuksia tai harventamalla puusto taimikkovaiheessa tiheyteen 2500-4000 kpl/ha. Keskimääräinen vuotuinen tuotos oli 3-4 m3/ha ainespuuta ja sen lisäksi 1-2 m3/ha energiapuuta. Sekä kuitupuukokoisen puun että pienemmän runkopuun ja oksamassa tuotokset olivat lähes aina tiheissä hieskoivikoissa suuremmat kuin harvennetuissa puustoissa.. Alustavia johtopäätöksiä kannattavuudesta ilman tukia, kun korko on 3 %, kuitupuun tienvarsihinta 28 /m3 ja energiapuun tienvarsihinta 18,6 /m3: Taimikonharvennus hieskoivutiheikössä on tehtävä 3-4 metrin valtapituudessa Energiapuuharvennus tulee taimikonhoitoa edullisemmaksi 10 metrin pituusvaiheen jälkeen, mutta itsessään se tuottaa tuloa vasta noin 12 metrin valtapituudessa. Ruohoisilla tai mustikkaisilla kasvupaikoilla Oulun eteläpuolella taimikonharvennus tai energiapuuharvennus kannattaa yleensä tehdä, kasvatettava puusto 2000-2500 kpl/ha. Pohjoisempana ja karummilla kasvupaikoilla energiapuuharvennusta kannattavampaa on taimikonharvennus ja aikainen päätehakkuu 40-50-vuotiaana. Kokonaan harventamaton hieskoivutiheikkö (>15 000 runkoa/ha) tuottaa hyvin biomassaa, mutta pienikokoisen puun korjuu on nykyisellä tekniikalla kallista. Myös hakkuualan raivaus päätehakkuun jälkeen lisää kustannuksia. Tavanomaiset harvennushakkuut eivät hieskoivikossa kannata, ellei laatu ja järeys riitä tukkipuun tuotantoon tai tavoitteena ole uudistaminen kuusialikasvosta käyttäen. Integroitu puunkorjuu päätehakkuussa on energiapuun korjuuta kannattavampaa noin 12 metrin valtapituuden jälkeen. Kannattavuusero ainespuuhakkuuseen on pieni, jos energiapuun hinta tienvarressa on 67 % ainespuun hinnasta.
Koivun vesametsäkasvatus Koivun vesametsäkasvatuksen mahdollisuuksia energiapuun tuottamisessa tutkittiin mittaamalla PERA-projektin aikana 1980-luvun alussa avohakattujen vesomaan jätettyjen tiheiden koivikoiden maanpäällinen lehdetön biomassatuotos ja sen riippuvuus emopuuston ja kasvupaikan ominaisuuksista. Hankkeessa on mitattu yhteensä 33 kpl 24-28 vuoden ikäisiä hieskoivuvesakoita. Puuston biomassan määrä laskettu Repolan ym. (2008) malleilla. Aineiston käsittelyä jatketaan. Arvioidaan myös voidaanko syntyneiden metsiköiden kasvatusta jatkaa myös kuitupuun tuottamiseksi.
Koivu suonpohjilla Koivun biomassatuotannon mahdollisuuksia suonpohjilla turvetuotannon päättymisen jälkeen on selvitetty viljelemällä perustettujen kokeiden mittausten avulla. Resurssipulan takia mitattu vasta 4 koetta ja yksi koe mitataan vielä 2010. Kokeet olivat pinta-alaltaan laajoja ja sisälsivät monia käsittelyjä useaan kertaan toistettuina. Tiheiden energiapuukoivikoiden syntyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tarkoitus selvittää myös inventoimalla tuotannosta vapautuneita, koetoiminnan ulkopuolella olevia suonpohjia: onko syntynyt koivikoita luontaisesti ja millaisille kohteille sekä miten viljellyt koivikot ovat menestyneet. Vastaavaa inventointia ei ole aiemmin tehty, ja sen toteuttaminen v. 2010 riippuu hankkeen resurssoinnista ja käytettävissä olevasta mittaustyövoimasta. Cleen. Tutkittujen luontaisten hieskoivikoiden tuotos ollut 4,2-5,7 t/ha/a ja viljeltyjen 4,1-6,5 t/ha/ha (kohteita vielä laskettu vähän).
t/ha Biomass production of dense natural and planted stands of downy birch in Finland and Sweden 140 Total mass Natural: Ferm 1990 120 Ferm & Björklund 1982 100 Ferm & Kaunisto 1983 Hytönen & Issakainen 2001 80 60 y = 2,9044x + 1,3557 R² = 0,7797 Natural Planted Lin. (Natural) Hytönen & Kaunisto 1999 Hytönen & Aro 2010 Johansson 1999 Mälkönen & Saarsalmi 1982 40 20 Planted Frivolde & Borchgrenvik 1981 0 0 10 20 30 40 50 Hytönen & Saarsalmi 2009 Age
Haavan kasvatus energiaksi Aineistot: Mitattu vanhoja kokeita ja seurataan vesasyntyisten haavikoiden kehitystä. Etelä-Suomessa mitattiin 13 hybridihaapakloonikoetta 12 vuotta istutuksesta vuonna 2009. Mittausaineistoa analysoidaan ja tulokset julkaistaan vuona 2010. Urjalassa sijainneelta haapakokeelta valittiin seitsemän parhaiten kasvavaa kloonia ja kaadettiin 35 koepuuta, joista määritetään kuoren, puun ja oksien lämpöarvo ja kuivatuoretiheys sekä ravinnepitoisuudet. Haavikoiden avohakkuu ja vesomisen seuranta (2 kohdetta)
Hybridihaavikko Punkaharjulla 1 ha hybridihaavikon avohakkuu toukokuussa 2001 Vesakko 4 v. kasvun jälkeen: n. 44 000 tainta/ha keskipituus 3.7 m (max 5.8 m) Harvennettu 2600 tainta/ha
Haapa-jälkeläiskoe Lapinjärvi Avohakkuu 2007 Vesoi hyvin 22 000 vesaa/ha Keskipituus 117 cm Tuhoutui.syy epäselvä
Lepän biomassatuotos PERA-projektin yhteydessä 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa perustettujen harmaaleppäkokeiden hyödyntäminen - biomassatuotos. Esimerkkejä kahdesta kokeesta Muhos (suo): Avohakkuu 1979, Lannoitus (tuhkatasot) 1979, Mittaukset 1979, 1982, 1986, 1996 Avohakkuu 1996 syksy Koli (kivennäismaa): Avohakkuu 1980, Lannoitus (0, PK, NPK, tuhka, tuhka+n) 1980, Mittaukset 1989, 2000 Lepikon avohakkuu 2000 Mitattu 2009 uudestaan
Puulajien vertailukoe, Haapavesi, Piipsanneva. Keskimääräinen vuotuinen biomassatuotos 5-6, 10-11 ja 18-19 v istutuksesta (Hytönen & Saarsalmi 2009) t/ha/vuosi
Ominaisuudet Koivu kokopuun ja rangan pelletöinti Vertailtiin vastaaviin mäntyraaka-aineisiin ja selvitettiin pellettien mekaanista kestävyyttä ja hienojakeen määrää (CEN 15210-1 ja 3310-2). Siirrettävällä pelletöintilaitteistolla kokopuukoivusta valmistettujen pellettien hienojakeen määrä oli 8 % ja pelletit luokittuivat CEN-luokituksessa luokkaan F3.0. Hienojakeen määrä oli suurempi kuin kaupallisilla pelleteillä. Pellettiraaka-aineen kosteudet (%) tuotannon eri vaiheissa ja valmiin pellettien tilavuuspainot (kg/m 3 ), hienojaeosuudet, polttoaineen kulutus ja pelletoinnin tuotos. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Ominaisuus Koivuranka Koivu Mäntyrank Kaupallinen kokopuu pelletti ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Hake, kosteus % 23,8 23,7 26,3.. Pelletti, kosteus % 7,1 6,4 5,3 6,5 Tilavuuspaino, kg/m 3 688 567 613 647 Hienojae, % 1,8 7,7 7,6 Polttoaineen kulutus, l/t 85,3 94,0 105,9 Tuotos, pellettejä kg/h 465 371 376 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Haapa - aiemmin
Tiheän koivikon avohakkuu ja korjuu Tutkittiin palstahaketusta mm. Valmet 801 Combi BioEnegy laitteistolla ja John Deere 745 joukkokäsittelykouralla. Selvitettiin myös mahdollisuuksia koneellisen korjuun yhteydessä tehtävän aisaamiseen. Aisaamisen tarkoituksena on nopeuttaa puun kuivumista ja parantaa siten laatua. Kokeessa kuoriutumisprosentti oli noin 6 %. Aisauksella ei ollut kuivumista parantavaa vaikutusta. Syy tähän on se, että ei saatu lisäetua. Karsintaterät ja jossain määrin myös syöttörullat aukaisivat koivun kaarnaa niin paljon, että aisausteristä ei ollut etua.
Mitä tuotoksia hankkeesta on syntynyt? I Referoidut julkaisut Hytönen, J. & Aro, L. 2010 Biomass production of coppice managed naturally regeneraterd birch on cut-away peatland. Manuscirpt. Hytönen, J. & Nurmi, J. 2010. Heating value and ash content of short-rotation crops. Manuscript. Hytönen, J. & Saarsalmi, A. 2009. Long-term biomass production and nutrient uptake of birch, alder and willow plantations on cut-away peatland. Biomass & Bioenergy 33(9): 1197-1211. Hynynen, J., Niemistö, P., Viherä-Aarnio, A., Brunner, A., Hein, S. & Velling, P. 2010. Silviculture of birch ( Betula pendula Roth and Betula pubescens Ehrh.) in northern Europe. Forestry 83(1): 103-119. Nurmi, J. Lehtimäki, J. Debarking and drying of downy birch (Betula pubescence) and Scots pine (Pinus sylvestris) fuelwood in conjunction with multi-tree harvesting. Manuscript in review Biomass and Bioenergy. Muut julkaisut Hytönen, J. Aro, L. 2010. Biomass production of birch on cut-away peatlands energy wood with short rotations? Abstract for IUFRO 2010 Meeting in Seoul, Korea. Accepted. Hytönen, J. & Jylhä, P. 2008. Pintakasvillisuuden torjunnan ja taimityypin vaikutus kuusen kasvuun metsitetyllä pellolla. Metsätieteen aikakauskirja 3/2008: 237-238. Hytönen, J. & Niemistö, P. 2008. Pellonmetsitys koivulla. Julkaisussa: Niemistö, P., Viherä-Aarnio, A., Velling, P., Heräjärvi, H. & Verkasalo, E. (toim.). Koivun kasvatus ja käyttö. Metla & Metsäkustannus, s. 85-89. Niemistö, P. & Repola, J. 2008. Koivun biomassan määrä ja koostumus. Julkaisussa: Niemistö, P., Viherä- Aarnio, A., Velling, P., Heräjärvi, H. & Verkasalo, E. (toim.). Koivun kasvatus ja käyttö. Metla & Metsäkustannus, s. 132-134.
Mitä tuotoksia hankkeesta on syntynyt? II Tiedotteet, esitelmät, haastattelut Aro, L. 2010. Suonpohjien metsityksen ravinnetaloudellisia näkökohtia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööri (AMK, metsätalouden suuntautumisvaihtoehto) -kurssin vierailu, Aro, L. 2009. Metlan, Parkanon yksikön ja Parkanon suotutkimusten esittely. Helsingin yliopiston metsäalan englanninkielisen maisteriohjelman (Master's Degree Programme in Forest Sciences and Business) opiskelijoiden vierailu Parkanon yksikössä. Beuker, E. 2007. Haapa bioenergian tuotannossa. Esitelmä. Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharju toimintayksikön avoimien ovien päivä. Beuker, E. 2007. Haapa bioenergian tuotannossa. Esitelmä. Uusinta uutta metsäbioenergiasta, Metsäntutkimuslaitos 90 vuotta. Hytönen, J. 2007. Hieskoivu, haapa ja leppä energiapuuna: kasvatus, korjuu ja ominaisuudet. Esitelmä tieteellisessä kokouksessa. Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman vuosiseminaari. Hytönen, J. & Nurmi, J. & Saramäki, J. & Wall, A. 2008. Kannuksen Metla. Energiapuu ja suometsien uudistaminen kärjessä. Lehtihaastattelu. UPM-Metsä 3. Hytönen, J. 2008. Short rotation forestry research in Finland. Esitelmä. FFPRI & Tohuku Universtiy Bioenergy excursion to Finland. Hytönen, J. 2009. Haastattelu Metsälehteen: 'Kevätkaato ei lisää vesojen määrää'. Julkaisusarja: Metsälehti. Hytönen, J. 2009. Ruskan värien synty ja puiden talveentuminen. YLE Radio Keski-Pohjanmaa, haastattelu. Kohderyhmä: muut. Hytönen, J. 2009. Esitelmä. Intensive production of woody biomass. Sustainable Use of Forest Bioenergy - Possibilies and Boundaries Seminar. Järjestäjänä Tapio. Hytönen, J. 2009. Esitelmä. Nopeakasvuiset puulajit energiapuun tuotannossa. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun metsäinsinöööriopiskelijoiden vierailu yksikössä. Jalkanen, R. & Niemistö, P. 2007. "Suonikohju" tappaa koivikoita. Haastattelu. Metsälehti. Lehtimäki, J. & Nurmi, J. 2007. John Deere 745 Joukkokäsittelykoura pieniläpimittaisen energiapuun avohakkuussa. Bioenergiaa metsästä -hanke 2003-2007. Projekti INFO 123. Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå. 1 s. Lehtimäki, J. 2007. Tuloksia koivun aisauksesta. Bioenergiaa metsästä -hanke 2003-2007. Projekti INFO 134. Sveriges lantbruksuniversitet, Umeå. 2 s.
Hankkeen vaikuttavuus I Bioenergia-alan elinkeino- ja liiketoiminnan kehityksen tukeminen? Tieto erityisesti koivikoiden, mutta myös haavikoiden, lepikoiden ja kotimaisen pajun biomassa-tuotantomenetelmistä paranee Saadaan ensi kertaa tuloksia koivun biomassakasvatuksen kannattavuudesta ja sitä voidaan vertaillla kuitupuukasvatukseen. Jatkossa voidaan varioida hintatasoja ja tehdä uusia laskelmia Puuraaka-aineen ominaisuuksista lisätietoa Koivikoiden hakkuumenetelmistä tietoa (esim. koneellinen aisaus)
Hankkeen vaikuttavuus II Vaikutus kansallisen ja EU päätöksentekoon tutkimustietoa tuottamalla? Mahdollinen vaikutus mm. metsänhoitosuosituksiin (hyväksytäänkö koivun massakasvatus energiaksi metsänkasvatusmenetelmäksi?) Suhtautuminen vesauudistumiseen? Vaikutus tukipolitiikkaan? Tuki osaamispohjan laajentamiselle? Mukana mm. Cleen Oy:n hakemuksessa VAPO yhteistyö suonpohjien biomassakasvatuksesta
Tulevaisuusnäkökulma (5-10 v)? Metsänhoitosuositukset huomioivat energiapuun metsänkasvatuksen päätuotteena Suonpohjilla metsäenergiaviljelmiä vaihtoehtona ruokohelpille
Ohjelmatoiminta Yhteistyö ohjelman sisällä/ulkopuolisten tahojen kanssa? Ohjelman sisäinen yhteistyö ei merkittävässä asemassa tässä hankkessa Onko ohjelmatoiminta lisännyt hankkeen vaikuttavuutta? On osana ohjelmaa bioenergiatutkimus paljon näkyvämpää, ja vaikuttavampaa.
Ohjelman suuntaaminen 2010-2011 Hankkeen jatkosuunnitelmat, tavoitteet ja sisältö Aineistojen käsittely ja tieteellisiä julkaisuja. Odotettavissa 2011 loppuun mennessä useita tieteellisiin sarjoihin tarjottuja artikkeleita hankkeesta. Tuloksista tiedottaminen ja käytäntöön vienti Ohjelman tiedotuslehti Mm. Tapio, Metsänhoitosuositusten laadinta, VAPO
Mitä tutkittavaa olisi vielä? Koivu energiapuuna? Lisää talouslaskelmia hankkeen aikana kerätystä aineistosta Tuen tarve - kasvatusohjeet Suometsien koivutiheiköt, laajuus Koivun uudistuminen luontaisesti/kylväen Peltojenmetsitysalueet biomassantuotannossa? (Ruotsissa tutkimushanke aiheesta, Suomessa hyviä vanhoja kokeita, jotka kertoisivat tilanteen: puulajit (mänty, koivu, kuusi, hies- ja rauduskoivu, luontainen uudistaminen; aikaa nyt 30 v. ).
Biomassatuotanto suonpohjilla Koivutiheikkö luontaisesti: vaihtoehto ruokohelvelle? Talous, tuotos. Lyhytkiertoviljely? Paju. Kotimainen/ulkomainen Hylättävät suometsät biomassantuotantoon? Harmaalepikoiden biomassatuotoskyvyn laajempi selvitys Kotimaisen pajun mahdollisuudet biomassatuotannossa