Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Samankaltaiset tiedostot
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsätieteen aikakauskirja

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon?

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Energiapuu ja metsänhoito

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Suomen metsien inventointi

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Tukien pääperiaatteita

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Uusimmat metsävaratiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Jyväskylän kaupungin metsät

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Energiapuun kasvatus

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Transkriptio:

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kysymykset: Kerralla kuntoon vaiko metsikkökohtaisen toimenpidetarpeen mukaan? Mitä tehdä vähäpuustoisille kuvioille? - harvennus nyt vai myöhemmin? - jos harvennus nyt - millä voimakkuudella? - jäävän puuston tulevaisuus?

Kunnostusojitusalue - yhtenäinen(?) joukko kuvioita, joilla on todettu olevan kunnostusojitustarvetta - pääasiassa varttuneita taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä - metsänhoidollinen tila vaihtelee 13 79 8 81 14 12 11 15

Kerralla kuntoon - kunnostusojituksen lisäksi myös puustot harvennetaan mahdollisimman monella kuviolla - alueelle tullaan seuraavan kerran vasta esim. 2 vuoden kuluttua - metsikkötasolla kullekin kuviolle paras toimenpiteiden ajankohta ja toteutustapa voi olla eri kuin kerralla kuntoon -ajankohta Pohjapinta-ala - suurimmat erot vähäpuustoisilla kuvioilla, joilla harvennus tulee tehtäväksi liian varhain - kannattavan korjuun saavuttamiseksi harvennetaan voimakkaasti, jolloin jäävän puuston määrä jää alhaiseksi (kasvutappioita?) Valtapituus

Jos ensiharvennus - liian aikaisin -> ylimääräinen harvennuskerta (paremmat kasvupaikat) - liian aikaisin ja liian voimakkaana -> alhainen kokonaistuotos -> kunnostusojitustarve Elävä puuston määrä, m 3 /ha m3/ha 3 25 Kokonaistuotoksen kehitys, m 3 /ha m3/ha 4 35 3 2 25 Pass KK-lievä KK-norm KK-Voim Myöh(OjHarvYht) -5 15 35 55 75 95 115 135 Aika, v 15 1 5 Pass KK-lievä KK-norm KK-Voim Myöh(OjHarvYht) -5 15 35 55 75 95 115 135 Aika, v 2 15 1 5

1. Virtuaalialueet 79 Todelliset kuviot (kunnostusojitushankkeiden kuviotietoaineisto) Satunnaisesti yhdistellen 3 aluetta (A,B,C), joissa - 24-25 eri kehitysluokkien/kasvupaikkojen kuvioita - nuoren kasvatusmetsän kuvioista kolmannes ns. vähäpuustoisia 12 11 13 8 14 15 81

1. Virtuaalialueet Simuloidut käsittelyt kuvioille: - kerralla kuntoon ajankohdalla (= KK) - suositusten periaattein (= HM) 36 34 32 3 12 11 79 8 ES-VS (>125 dd) 13 Puolukkaturvekangas I ja II ep36 81 14 15 -> käsittelyjen yhdistelmistä koko alueen kattavat ohjelmat -> tuotos- ja talouslaskelmat (1kuvio=1ha) 1a -vertailu KK-ohjelma vs. HM-ohjelma Pohjapinta-ala, m 2 /ha 28 26 24 22 2 18 16 1b -toimenpidekierto alueella 2 tai 25 v. -vähäpuustoiset KK vs. myöhemmin -muut kuviot KK 14 12 1 8 6 4 1 12 14 16 18 2 22 24 26 Valtapituus, m

1a KK vs. HM Kuviot alueella C Pohjapinta-ala, m 2 ha -1 Tilavuus, m 3 ha -1

1a KK vs. HM Toimenpiteiden toteutusajankohtien vaikutus metsänkasvatuksen taloustulokseen esimerkkialueilla A,B ja C (NPV-2%): -passiivinen (=ei toimenpiteitä ennen päätehakkuuta) -KK (= kerralla kuntoon ajankohdalla toteutetut*) -HM (= suositusajankohdilla toteutetut*) 8 7 6 5 4 3 2 1 A B C Pass. KK HM *) harvennusvoimakkuus se, jolla kunkin ryhmän sisällä paras tulos

1b Vähäpuustoiset kerralla kuntoon -tilanteessa Kuviot alueella C 3 25 Pohjapinta-ala, m 2 ha -1 2 15 1 5 vähäpuustoiset 5 1 15 2 25 Tilavuus, m 3 ha -1

1b Vähäpuustoiset kerralla kuntoon -tilanteessa Vähäpuustoiset kuviot keskimäärin: - tilavuus 75 m 3 /ha - ppa 15 m 2 /ha - valtapituus 11-12 m - runkoluku 1865 Harvennuksessa poistettiin ainespuuta: -lievä: 2 % - norm: 34 % - voim: 58 % 2 15 1 5 16 14 12 1 8 6 4 2 Runkoluku Pohjapinta-ala Ennen harv. Jälkeen,lievä Jälkeen,norm Jälkeen,voim Ennen harv. Jälkeen, lievä Jälkeen, norm Jälkeen, voim

1b Vähäpuustoiset kerralla kuntoon -tilanteessa Toimenpiteiden ajankohtien tasoitus määrävuosille, Esimerkki, alue B Aika, v B 1 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 6 75 Muut kuviot taimikot TH 1H (2H) PH nuoret 1H (2H) PH varttuneet (H) PH Vähä- KK 1H (2H) PH puus- toiset Myöh. 1H PH

1b Vähäpuustoiset kerralla kuntoon -tilanteessa Vähäpuustoisten kuvioiden käsittelyajankohdan vaikutus esimerkkialueiden taloustuloksiin (NPV): - hakkuiden myöhentämisen hyöty (%) verrattuna kerralla kuntoon -vaihtoehtoon 6. 5. % 1 % 2 % 3 % 4. 3. 2. 1.. A B C

2 Vähäpuustoisten harvennuksista Tarkastelussa 3 erilaista puustorakennetta kunnostusojitusalueen 4.4 hehtaarin leimikossa Hakkuuvaihtoehdot: - pelkät ojat ja urat -kertymä35 m 3 /ha - jäävä puusto lakirajan tuntumaan - jäävä puusto lakirajan alle - lisäksi simuloitu myöhäisemmän harvennuksen vaihtoehto

2 Vähäpuustoisten harvennuksista Hakkuuvaihtoehtojen korjuukustannukset, suhteellinen ero 35m 3 /ha ainespuukertymän tuottavaan vaihtoehtoon Kustannusero % 14 12 1 8 6 4 2 A.Kolima B.Kumpu C.Rehula kert35 ojat+urat lakir. alle lakir

2 Vähäpuustoisten harvennuksista Kasvatuksen taloustulos yhdessä esimerkkileimikossa erilaisista hakkuuvaihtoehdoista alkaen (pääteh. 45-5v kuluttua) REHULA myöh. harv % 6 5 4 NPV (2%,3%), suhteellinen ero passiiviseen 3 2 1 2 15 ojat + urat 35m 3 1 lakiraja 5 PPA harv.jälkeen

Yhteenveto Kunnostusojitusalueen kuvioiden kerralla kuntoon tulos jää hieman pienemmäksi kuin optimiratkaisuissa -> oleellista on, että metsät ylipäätään hoidetaan Vähäpuustoisten kuvioiden harvennus kannattaisi kuitenkin siirtää seuraavaan toimenpidekertaan : -> suurempi ainespuukertymä -> pienehkö NPV-etu pitkän ajan taloustuloksessa Jos vähäpuustoiset kuitenkin harvennetaan kerralla kuntoon : - korjuukustannuserot suhteellisen pieniä - lakirajojen alle menevät hakkuut alentavat kokonaistuotosta - lakirajojen alle menevät hakkuut alentavat pitkänajan taloustulosta