Avauspuheenvuoro Siltatekniikan päivät 27. 28.1.2016/ Mirja Noukka
Sisältö Rahoitusnäkymät ja taitorakenteiden toimintalinjat Tutkimus- ja kehitystoiminnasta & digitalisaatiosta 2
Rahoitusnäkymät ja taitorakenteiden toimintalinjat 24.1.2016
Sipilän hallitus painottaa perusväylänpitoa 1 600 000 000 1 400 000 000 1 200 000 000 1 000 000 000 800 000 000 Siirto väylähankkeista perusväylänpitoon 364 milj. eur hallituskaudella Korjausvelkaohjelma 600 milj. eur hallituskaudella Perusväylänpidon kehys 965 milj. eur/vuosi Vesiväylänpito 600 000 000 400 000 000 200 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Radanpito Tienpito Ostovoimakorjattu, MAKU 2010 = 100 Lähteet: Valtion talousarviot, hallitusohjelma 2015, kehyspäätös syksy 2015 4
Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 korjausvelka M 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi +200 +250 +300 Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Viime vuosien keskimääräisellä perusväylänpidon rahoitustasolla (965 milj. eur/ vuosi) korjausvelka lisääntyy vuosittain noin 100 milj. eurolla. 5 Lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014
Väylien kunnon pääongelmat Maanteillä päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen kunto sekä varusteiden ja laitteiden vanheneminen Rautateillä ratapihat, sillat, routavauriot, ratojen päällysrakenteet (kiskot, pölkyt, sepeli) sekä sähkö- ja turvalaitteiden vanheneminen Vesiväylillä kanavien tekniikan vanheneminen, merenkulun turvalaitteet 6
Siltojen yleinen kuntotaso on tällä hetkellä tyydyttävä Taitorakenteita ovat sillat, putkisillat, tunnelit, kallioleikkaukset, tielaiturit, sulut, laiva- ja uittojohteet, kiinteät merimerkit, vesistölaiturit, kanavarakenteet ja sulut Taitorakenteiden yleistä kuntotason voidaan arvioida huonokuntoisten taitorakenteiden suhteellisen osuuden perusteella. Kuntotasot ja niitä vastaavat erittäin huono- tai huonokuntoisten taitorakenteiden yhteenlasketut suhteelliset osuudet: Hyvä, < 3 % Tyydyttävä, < 6 % Huono, < 9 % Erittäin huono, > 9 % Erittäin huono- tai huonokuntoisia tiesiltoja: 4,2 % (1.1.2015) Erittäin huono- tai huonokuntoisia rautatiesiltoja: 4,7 % (1.1.2015) 7
Siltojen kunnon kehitys Kpl Siltojen kunto 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Huonokuntoisia siltoja (tiesillat), lkm Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, lkm 8
Esimerkki: Tiesillat, korjaus- ja rahoitustarpeen hallinta Lähde: Taitorakenteiden ylläpidon toimintalinjat, Liikenneviraston selvityksiä 26/2015, julkaisematon luonnos 9
Tarkastukset ja toimenpiteiden ohjelmointi Tarkastukset Tarkastuksia tehdään niin paljon että taitorakenteiden kunnosta on oikea kuva. Tarkistuksista ei tingitä. Huonokuntoiseksi luokiteltu rakenne tulisi sijoittaa peruskorjausohjelmiin, erittäin huonokuntoiset kiireellisinä. Priorisointi kohdistetaan ylläpito- ja peruskorjauksiin ohjelmoinnissa otetaan huomioon liikenneturvallisuutta, liikenteellistä merkitystä (asiakkaan tarve), kuntoluokkaa, vaurioiden vakavuutta ja laajuutta, korjaustyön kiireellisyysastetta sekä maisemallisia arvoja koskevat näkökohdat. Liikenteellisesti erittäin tärkeissä korjataan ennakoivasti Peruskorjausten ohjelmoinnissa tulee ottaa huomioon korjaussuunnittelun ja erikoistarkastuksen vaatima aika, joten ohjelmointi on tehtävä vähintään kahden vuoden aikajänteellä. 10
Toiminnalliset puutteet ja niiden poistaminen, käytettävyys Toiminnalliset (leveys, korkeus ) puutteet kartoitetaan tarkastusprosessin eri vaiheissa. Painorajoitettujen maantiesiltojen; painorajoitukset poistetaan asiakkaalle merkittävimmissä kohteissa Suurten erikoiskuljetusten reitistöllä olevat pullonkaulasillat pyritään vahventamaan vähintään erikoiskuljetuskaavion Y10 130 kn vastaavaan kantavuustasoon tai uusimaan (yleiskuljetusarvona tarkoittaa n. 150 t kuljetusta). Rautatiesiltojen 25 t tavoiteakselipainoihin pyritään tavoiteohjelman mukaisessa järjestyksessä. Akselipainoltaan 16 t ratojen kantavuus pyritään nostamaan 20 t akselipainoille. 11
Tutkimus- ja kehitystoiminnasta
Betonitekniset taitorakennetutkimukset Yhteisrahoitteinen projekti v. 1987 lähtien (Livi/Ossi Räsänen) Livi, STUK, Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungit, teollisuus Konsultit VTT Oy, Matala Consulting ja Betoniviidakko Oy. Aiheet vuonna 2015: Betonien säilyvyystutkimukset Kuidut betonin halkeilun rajoittamisessa Pakkassuolakokeen hyväksymiskriteerien tarkistaminen Betonin sideaineiden ympäristöystävällisyys Komposiittiputken (putkisilta) pakkassuolakestävyys Þkehitetään rakenteiden laatuvaatimuksia, laatua, käyttöikää ja ympäristöystävällisyyttä Þylläpitokustannukset laskevat 13
Ratasillat, puusillat ja monitorointi Elinkaaritehokas rata TERA2 / Sillat hanke Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle: Instrumentointi, mittaukset ja analyysi (TTY ja Livi/Timo Tirkkonen) => mitatut muodonmuutokset selvästi laskennallisia pienempiä, täytön suuri vaikutus DuraTB (Durable Timber Bridges) projekti 2014-2017: Suomi, Ruotsi, Norja, USA Suomesta VTT + Aalto + 8 muuta osapuolta (Livi/Timo Tirkkonen ja Sami Noponen) =>laaja puusiltojen osaaminen saatu yhdistettyä =>uusia rakenteita ja ohjeita Siltojen monitorointi Ahvenkosken, Kirjalansalmen ja Vanajan siltojen monitorointiyhteistyö eri toimittajien kanssa => raportoinnin ja internet-seurannan kehittäminen Vuonna 2015 myös siltojen monitorointiohjeen ja käsikirjan tekeminen => uudet laatuvaatimukset 14
Inframallintaminen ja diplomityöt Inframallintamisen kehittäminen siltojen osalta 5D-Silta3 -loppuraportti: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro 16/2015 6D-Silta projektin (Oulun Yliopisto, Livi/Timo Tirkkonen) käynnistäminen yhdessä kaupunkien kanssa => siltojen tietomallintamisen jatkokehitys mm. avoimien standardien pohjalle Valmistuneita diplomitöitä Liikuntasaumattoman sillan päätypenkereen käyttäytyminen kokeellinen ja laskennallinen tutkimus (Lauri Mäntyranta, TTY) Koekuormitustulosten hyödyntäminen sillan kantavuusarvioinnissa (Sami Myllymäki Oy) 15
Akselimassatutkimukset 2013-2015 Ajoneuvoasetuksen muutos lokakuu 2013: maksimipainot => 76 t Tutkittiin raskaan liikenteen painoja sekä siirtymistä uusien painojen (68 t, 76 t) ja ajoneuvotyyppien käyttöön Punnitusmittaukset liikenteestä poimituille ajoneuvoille / Destia Oy Akseli- ja kokonaispainot, tiedot ajoneuvoista ja kuormalajeista Silta-WIM mittaukset siltaan kiinnitetyllä järjestelmällä / Trafikia AB Akseli- ja kokonaispainojen, akselivälien, ajonopeuksien ja ajoneuvotyyppien automaattinen tunnistus => Siirtyminen uusien painojen ja ajoneuvotyyppien käyttöön on ollut paikoin nopeata =>Kantavuuslaskentaohjeen ja siltojen suunnittelukuormien päivittäminen =>Siltojen väsymismitoitusmenetelmän kehittäminen 16
Akselimassatutkimukset 2013-2015 60 t 68 t 76 t Ajoneuvojen painojen punnitus / Destia Oy: Kokonaispainojakauma 16 mittauspisteestä Silta-WIM / Trafikia AB, VT4, Oulu-Kemi, Olhava, 2013-2015 2013 2014 2015
Liikenneviraston digitalisaatiohanke 24.1.2016
Liikenneviraston digitalisaatiohanke Osahankkeet 1 Liikenne ja liikkumistiedot 4 Rataverkon ennaltaehkäisevä kunnonhallinta ja ylläpitojärjestelmät 2 Rataverkon kapasiteetin-hallinta 5 Merenkulun älyväylä Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta 3 6 Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi
TIEVERKON ENNAKOIVA KUNNONHALLINTA JA TIESTÖTIETOJEN YLLÄPITOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tehostettu tiedon tuotanto jo suunnitteluja rakennusvaiheessa Automatisoitu tiedonkeruu ja prosessien kehittäminen Tietojärjestelmien ja analytiikan kehitys Mahdollistamme tarkemman kunnossapidon toimenpiteiden suunnittelun sekä oikea-aikaisen kohdentamisen. VISIO TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VAIKUTTAVUUS 20
Antoisia XXXIX Siltatekniikan päiviä!