1
2 Sisällysluettelo sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle 2013-2016 7-8 Strategiset painopisteet vuodelle 2013 9 Toimielinten tehtävät Kaupunginhallitus, Tarkastuslautakunta, Yhteistoimintalautakunta 10 Sivistysosasto 11 Tekninen osasto 12 Suupohjanperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä 13 Kauhajoen väestö v. 2010 2030 14 Tilastoja kaupungin taloudesta 15-17 Organisaatio kaavioita 18-19
3 Kunnallisvaalit 2012 Vuoden 2012 kunnallisvaalit eli kuntavaalit käydään sunnuntaina 28.10. Kuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kuntavaaleissa valittava kaupunginvaltuusto päättää ylimpänä toimielimenä kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Tämän yhteenvedon tavoitteena on toimittaa tietoja Kauhajoen kaupungista ja linkkejä kuntatiedon lähteille. Ehdokkaat voivat käyttää tietoja hyödykseen omassa vaalityössään. Kauhajoella valtuutettuja valitaan 35. Luku perustuu kuntalakiin, jossa on säädetty valtuutettujen lukumäärä kunnan asukasluvun perusteella. Kun asukasmäärä ylittää 15 000, valtuuston koko on silloin 43 valtuutettua. Kunnat ja kaupungit järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infraan. Myös kuntien elinkeinopolitiikalla ja seutuyhteistyöllä on suuri merkitys. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 336 kuntaa ja suunta on edelleen laskeva, jo nyt tehdyt päätökset supistavat kuntakenttää ensi vuoden alusta lukien. Lakisääteisiä kuntayhtymiä, joihin kaikkien kuntien tulee kuulua, on kolmenlaisia: sairaanhoitopiirit (20 kpl), erityishuoltopiirit (16 kpl) ja maakuntien liitot (18). Kauhajoki kuuluu lakisääteisten kuntayhtymien lisäksi moneen vapaaehtoiseen kuntayhtymään, joista merkittävimmät ovat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY), Suupohjan koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Suupohjan elinkeinotoimenkuntayhtymä. Kauhajoen kaupungin menoista yli 60 prosenttia käytetään edellä mainittujen yhtymien kautta. Tulevan valtuustokauden tärkein asia Kauhajoella ja monessa muussakin kunnassa ja kaupungissa on kuntatalouden tasapainottaminen. Tasapainottamistyötä on jo tällä valtuustokaudella tehty pitkään ja loppuvuodesta valtuusto päättää jatkotoimista. Toinen merkittävä asia tulevalla valtuustokaudelle on kuntarakenne ja se tapa, miten hoidetaan edellä mainittujen lakisääteisten ja vapaaehtoisten kuntayhtymien tehtävät. Kuntaliitto on tuottanut kunnallisvaalien ehdokkaille suunnattua materiaalia omille verkkosivuilleen, joiden osoitteet ovat www.kuntavaalit.fi sekä www.kunnat.net/kuntavaalit. Uusille ja jatkaville valtuutetuille ja luottamushenkilöille järjestetään koulutusta hallinnosta ja taloudesta alkuvuodesta 2013. Toivon, että tällä teemaesitteellä on teille ehdokkaille käyttöä ja voitte hyödyntää sitä vaalityössänne ja mahdollisissa tulevissa luottamushenkilötehtävissä. Aktiivista vaalityötä ja menestystä vaaleissa. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.9.2012 Kauhajoen kaupungin päivitetyn strategian valtuustokaudelle 2013 2016 sekä painopistealueet vuodelle 2013. Kauhajoen kaupungin perustehtävä Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa. Visio 2020 Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. Vision täsmennys Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoituneita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Arvot: - asiakaslähtöisyys - turvallisuus - kestävä kehitys - yhdessä menestyminen - taloudellinen innovatiivisuus Arvojen tarkoitukset Asiakaslähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat palvelut kuntalaisille. 4
5 Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät. Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden kehittymistä. Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallisesti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmastonmuutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonvarojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toimialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa.
6 Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.
Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle 2013 2016 7 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino Strategian toteutuminen -> Kehittämis- ja rakenneohjelmien täytäntöönpano Laadukkaat ja tehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne kaikilla toimialoilla Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous Strateginen menestystekijä -> Optimaalinen palvelurakenne toteutuu kaikissa toiminnoissa ja palvelumuodoissa; perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, elämänlaatu- ja tukipalveluissa -> Toiminta ja talous sopeutuvat taloudelliseen asemaan Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen yhteisvastuullisesti Palvelut tuotetaan maan keskiarvoa tehokkaammin Strategisesti järkevät investoinnit Strateginen tavoite 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Innovatiivisten uusien toimialojen käynnistymisen edistäminen Kauhajoen kehittäminen alueellisena -> Kestävä maankäytön suunnittelu ja aktiilutuksen kaupan-, teollisuuden, kouvinen maapolitiikka ja hallinnon keskuksena Hallinnolliset palvelut säilyvät Toisen asteen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen Suupohjan alueella Kauhajoen hyvä julkisuuskuva ja näkyvyys -> Viestinnän ja markkinoinnin toimintamuotojen tehostaminen ja konkretisointi Keskusta-alueen kehittäminen ja viihtyisä kaupunkiympäristö
Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen Konserniyhtiöiden strateginen johtaminen -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suupohjan koulutuskuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suoran kuntalaisdemokratian toteutuminen Hallinnon yksinkertaistaminen Perussopimusten tarkastelu -> Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin uudelleen järjestäminen Konserniohjeistuksen päivittäminen 8 Strateginen menestystekijä 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointiohjelma on osa kuntasuunnittelun ja talousarvion seurantaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoiminnoilla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia Strateginen tavoite -> Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä Hyvinvointikertomus valtuustokausittain ja vaikuttavuuden seuranta vuosittain -> Palvelurakenteet tukevat syrjäytymisen ehkäisemistä ja terveyserojen kaventamista Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen Strateginen menestystekijä 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva Kauhajoen kaupunki Strateginen tavoite -> Valmistautuminen Kauhajoen seudun kuntara- kenteiden uudistuksiin vapaaehtoiselta pohjalta Kauhajoen seudun kuntaliitosjärjestelyt toimeen valtuustokauden aikana Ennakkoluuloton yhteistyö yli kunta- ja maakuntarajojen -> Uusien yhteyksien avaaminen Yhteistoiminta-alueiden laajentaminen
Strategiset painopisteet vuodelle 2013 9 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino - Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla - Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen - Päivähoidon rakenneohjelman kolmannesta vaiheesta päättäminen - Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano - Kiinteistöohjelman täytäntöönpano - Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen - Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu potentiaalisten alueiden kaavoitus ja maanhankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisääminen - Uuden asuntoalueen ja päiväkodin sekä koulukeskuksen yläkoulun käyttöönotto 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus - kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen - konserniohjeen päivittäminen - Llky:n palvelurakenteen selvitys ja tarvittavat toimenpiteet 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Toimialoilla on käytössä laaditut turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat. - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, liikunnan kehittämisohjelman ja kulttuurin kehittämisohjelman toteuttaminen resurssien puitteissa - Osallistuminen hankkeisiin, mm. Ella- ja Potku hankkeisiin - Hyvinvointiohjelman valmistuminen ja painopisteiden valinta 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen - Kansalaisopiston uuden yhteistoiminta-alueen muodostaminen - Panula-opiston laajentaminen Kurikan kaupungin alueelle - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin
10 Toimielinten tehtävät Kaupunginhallitus Perustehtävä Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Tarkastuslautakunta Perustehtävä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Lautakunta myös arvioi tarvittaessa talouden tasapainottamisohjelman riittävyyttä. Yhteistoimintalautakunta Yhteistoimintalautakunnan vuoden 2012 palvelujen hankinnan painopistealueet ovat seuraavat: - Painotetaan ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, varhaista puuttumista, osallistumista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön ja pyrkimistä terveyserojen kaventamiseen - Painotetaan kattavia perusterveydenhuollon palveluja (mm. terveydenhuoltolain edellyttämiä neuvontapalveluja), että saadaan sairaanhoidon tarpeen vähentämisellä huojennusta terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin - Painotetaan kotona asumista tukevia palveluja ja siirtymistä laitospalveluista kevyempiin palvelumuotoihin niin lasten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuin ikäihmisten palveluissa - Painotetaan terveyskeskusten vuodeosastojen keskittymistä akuuttihoitoon ja kuntoutukseen sekä pääsemistä ikäihmisten palveluissa laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteeseen - Henkilöstömitoituksen saattaminen vähintään suositusten mukaiseksi.
11 Sivistysosasto Sivistyslautakunta Perustehtävä Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. Sivistyspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen kunnassa sekä kuntalaisten opiskelu- ja vapaa-ajantoimintojen tukeminen ja edistäminen. Kauhajoen kaupungin sivistystoimen toimialaan kuuluvat peruskouluopetus, nuorisoasteen koulutus sekä kansalaisopisto, musiikkiopisto, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, kirjasto ja vapaa-ajantoimi sekä varhaiskasvatus. Sivistyslautakunnan päävastuualue käyttää noin neljänneksen kaupungin talousarvion kokonaissummasta. Sivistyslautakunnalla on laajasta tehtävästä johtuen apunaan kaksi johtokuntaa: varhaiskasvatusjohtokunta, jonka toimialueena ovat päivähoito, esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta; nuoriso- ja liikuntajohtokunta, jonka toimialueena ovat liikunta- ja nuorisopalvelut sekä monet kehittämishankkeet Sivistystoimi on jaettu vastuualueisiin, joilla on esimiehet. Johtokuntien toimialueet muodostavat omat vastuualueensa. Muita vastuualueita ovat kansalaisopisto, kirjasto, Panula-opisto sekä perusopetuksessa keskusta-alue, hajaasutusalue (sisältäen esiopetuksen), yhteiskoulu ja erityisopetus. Lukiokoulutus on myös omana vastuualueenaan. Hallinto ja tukitoiminnot kuuluvat sivistystoimenjohtajalle. Vastuualueen esimies vastaa oman vastuualueensa toimivuudesta ja kehittämisestä. Kauhajoen kaupungin sivistystoimessa on tehty pitkää opetuksen kehittämistyötä. Kehittämistyötä jatketaan voimakkaasti myös oppimiskeskushankkeen avulla. Alueellinen ja maakunnallinen verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat peruslähtökohtia kehittämistyössä. Tunnustuksena kehittämistyöstä lukion aikuislinja sai Opetusministeriön myöntämän aikuiskoulutuksen laatupalkinnon vuonna 2001.
12 Tekninen osasto Tekninen lautakunta Perustehtävä Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin- ja työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle. Teknisen lautakunnan toimialana on maankäytön suunnittelun kaupungille kuuluvat tehtävät, kaupungin puolesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen, kaupungin metsätalous, keskusvarikkopalvelut, mittaus- ja kartastopalvelut, toimitilojen ja huoneistojen vuokraus sekä kiinteistöjen hallinta sekä käyttötehtävät, asuntolainat ja korjausavustukset, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Tekninen lautakunta vastaa myös väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen kaupungille kuuluvista tehtävistä, vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja alueelliseen vesihuollon yleissuunnitteluun osallistumisesta. Ajankohtaisina ja uusina asioina esille nousseet ilmasto ja energiastrategioiden toteuttamiset toimintasuunnitelmineen kaupungissamme kuuluu myös tekniselle lautakunnalle. Hallinto vastuuyksikkö tuottaa keskitetysti päävastuualueen molemmille lautakunnille ja niiden alaiselle toiminnalle tarvittavat hallintopalvelut. Tekninen lautakunta ja tekninen osasto vastaavat edellä mainituista toimialalla tuotettavista kunnallisista palveluista ja niiden kehittämisestä käyttäjien tarpeiden, valtuuston hyväksymien tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Lautakunta huolehtii voimavarojen jaosta toimialan sisällä ja toimintojen yhteensovittamisesta, mukaan lukien palveluja tuottavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt siten, että yhteistyö lautakuntien ja toimialojen välillä on riittävää. Rakennuslautakunta Perustehtävä Lautakunnan toimialana on rakentamisen neuvonta, sekä asuntolainoihin ja korjausavustuksiin liittyvät viranomaistehtävät, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaiset valvonta- ja viranomaistehtävät lupa-asioiden osalta, sekä ratkaista tarvittavien lausuntojen pohjalta, maa-aines- ja maisematyölupa-, suunnittelutarvealueratkaisu- ja poikkeamislupa-asiat, sekä antaa poikkeamislupahakemuksiin lausunnot alueelliselle ympäristökeskukselle.
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 13 Perustehtävä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteistoiminta-alueen asukkaille. Liikelaitoskuntayhtymässä toiminnot on jaettu viiteen palvelualueeseen; sosiaalipalvelut, hoito ja hoiva, ympäristötoimi ja sisäiset tukipalvelut sekä erikoissairaanhoito. Sosiaalipalvelualue Perustehtävä Lapsiperheiden, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja ennaltaehkäisevästi kuntien palvelutarpeiden mukaisesti. Hoidon ja hoivan palvelualue Perustehtävä Hoidon ja hoivan palvelualueen perustehtävänä on tuottaa, kehittää ja turvata oikea-aikaiset ja vaikuttavat terveys- ja avopalvelut liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja yhdenvertaisesti painopisteenä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta. Ympäristöpalvelualue Perustehtävä Viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elin- ja toimintaympäristön turvaaminen sekä ihmisille että eläimille, luonnon arvoja kunnioittaen, asiantuntevasti, laadukkaasti ja lainmukaisesti Sisäisten tukipalveluiden palvelualue Perustehtävä On toteuttaa Llky:n hallinto-, talous- ja tukipalveluita, johtaa henkilöstöstrategiaa hyvällä henkilöstö- ja talouspoliittisella valmistelulla, päätöksenteolla ja toimeenpanolla, johtaa liikelaitoskuntayhtymän henkilöstö- ja talouspolitiikan toteuttamista, valmistella hankinnat, sopimukset, taloussuunnitelma, osavuosikatsaus sekä tilinpäätös sekä huolehtia henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluiden tuottamisesta Llky:lle.
14
15 Kaupungin talous Kunnallisverotus 2008 2009 2010 2011 milj. milj. milj. milj. Kaikki verotulot yht. niistä: - ansio- ja pääomatuloverot - yhteisöverot - kiinteistöverot 36,44 32,0 3,0 1,5 36,87 33,02 2,34 1,51 38,80 33,84 3,20 1,76 40,0 33,97 4,22 1,84 Tulovero % 2008 2009 2010 2011 Kauhajoki 19,50 20,00 21,00 21,00 Koko maa 18,54 18,59 18,97 19,25 Lainat, / asukas 2008 2009 2010 2011 Kauhajoki, kaupunki 1 526 2 107 2 584 3169 Kauhajoki, konserni 3 434 4 157 4 833 5397 / asukas 2010 2011 (ilman ALV:a) menot tulot menot tulot Hallinto-osasto 369,96 70,88 386,73 89,44 Yhteistoiminta 8 001,20 5 068,24 5677,73 2461,14 Sivistystoimi 1 852,45 146,49 1822,93 159,14 Tekninen osasto 711,02 688,05 773,07 639,14 Viemärilaitos 77,19 120,52 83,69 127,86 Investoinnit 746,52 209,60 658,86 188,33 Rahoitus 62,49 5194,24 128,24 5383,54 Yhteensä 11 818,37 11 512,84 9531,25 9048,59 Menot ja tulot milj. Kokonaismenot ja tulot - käyttötalous 110,01 39,02 118,88 44,13 - investoinnit 10,74 3,01 9,35 2,67 - rahoitus 0,89 74,93 1,82 76,40
16
17
KAUPUNGIN HALLINTO 18
19
20