Ensimmäinen ruokavuosi

Ensimmäinen ruokavuosi

Työryhmä: Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM, Suomen Sydänliitto Anna Kara, ETK Kirsi Pietiläinen, dosentti, LT, ETM Toimitus: YTM, toimittaja Virve Järvinen Asiantuntijat: Arja Lyytikäinen, ravitsemusterapeutti Sanna Talvia, ravitsemusterapeutti Helinä Keskinen, asiantuntijahammaslääkäri Lämmin kiitos ravintolakoulu Perhon opiskelijoille kuvauksissa tarvittavien ruoka-annosten valmistamisesta ja kuvausjärjestelyistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 00530 Helsinki puhelin 075 324 51 www.mll.fi mll@mll.fi Tilaukset: www.mll.fi puhelin 075 324 5480 tilausnumero: 30151 Suomen Sydänliitto Oltermannintie 8 00620 Helsinki sydanliitto@sydanliitto.fi www.sydanliitto.fi Tilaukset: tilaukset@sydanliitto.fi faksi (09) 7527 5250 puhelin (09) 7527 5205 tilausnumero: 3286 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara Painos 5 000 (81 000) Wellprint 05.2014 (2008)

Vauva tarvitsee hellää huolenpitoa Vauva tankkaa rinnalla muutakin kuin maitoa. Imetys on alku turvalliseen ihmissuhteeseen, äidin ja lapsen väliseen kiintymykseen. Imetyksen aikana äiti erittää hormoneja, jotka herkistävät hänet vastaanottamaan vauvan viestejä. Aina imettäminen ei onnistu. Vaikka ruoka tulisi pullosta, vauva voi nauttia äidin läheisyydestä ja rakkaudesta kuten rinnallakin sylissä, iho ihoa vasten. Kun vauva syö pullosta, isä ja vauva voivat nauttia uudella tavalla toisistaan. Tämän esitteen ohjeet pohjautuvat uusimpaan tietoon imeväisten ravitsemuksesta. Ne saattavat tuntua kaavamaisilta, mutta joissakin asioissa suositusten kirjaimellinen noudattaminen on tärkeää. Jokainen vauva on yksilö, ja hän kertoo tarpeistaan omalla tavallaan kunhan vanhempi vain virittäytyy vauvansa kanssa samalle aaltopituudelle ja vastaa tämän tarpeisiin hellällä huolenpidolla. Vanhemman iloiset kasvot, lempeä ääni ja lämmin, turvallinen syli kertovat vauvalle, että häntä rakastetaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Sydänliitto Ensimmäinen ruokavuosi 3

Äidinmaito vauvan voimaruokaa Äidinmaito on parasta ruokaa pienelle vauvalle. Sitä suositellaan D-vitamiinilisän kanssa pienen ainoaksi ruoaksi kuuden kuukauden ikään saakka, ja jos mahdollista maidoksi vielä ensimmäiseen syntymäpäivään asti. Imetystä sopii jatkaa vielä tämän jälkeenkin. 4 Ensimmäinen ruokavuosi

Äidin maito sisältää oikeissa suhteissa kaikkia lapsen tarvitsemia ravintoaineita hyvin imeytyvässä muodossa D-vitamiinia lukuun ottamatta. suojaa lasta tulehdussairauksilta. auttaa muodostamaan suolistoon hyvän bakteerikannan. on hygieenisesti pakattua, aina tuoretta ja edullista. muuntuu koostumukseltaan vauvan tarpeeseen. on osittain äidin oman ravitsemuksen tuotos, sillä äiti voi vaikuttaa maidon vesiliukoisten vitamiinien pitoisuuksiin ja rasvan laatuun omilla syömisillään. Äidin kannattaa tämän vuoksi syödä monipuolisesti, käyttää runsaasti tuoreita kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljaa ja vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita. Kun äiti syö pari kertaa viikossa kalaa ja käyttää ruoanlaitossa kasvimargariinia ja -öljyä, sekä äiti että lapsi saavat elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Samalla kun lapsi imee rintaa, hän saa nauttia äidin sylin lämmöstä ja turvallisuuden tunteesta. Imetys lujittaa äidin ja vauvan välistä suhdetta. Rintaruokitulla lapsella on yleensä vähemmän ruoansulatusvaivoja kuin tuttipullosta maitoa saavalla. Koska lapsi saa syödä rinnalla oman ruokahalunsa mukaan, hänelle ei yleensä kerry pysyvää ylipainoa. Lepoa äidille, maitoa vauvalle Äidinmaitoa erittyy synnytyksen jälkeisinä päivinä vähän. Pienikin määrä tätä maitoa on vauvalle tarpeen, sillä siinä on paljon vauvan tarvitsemia ravinto- ja suoja-aineita. Vauvalle tulisikin tarjota rintaa aina, kun hän tuntuu nälkäiseltä. Ensimmäisinä viikkoina hän saattaa tankata 10 12 kertaa vuorokaudessa ja ruokailla yhdestä neljään tunnin välein. Tiheät syötöt ja vauvan imeminen edistävät osaltaan maidon eritystä. Jotta maitoa tulisi riittävästi, vauvalle ei kannata tarjota tuttia heti syntymää seuraavina viikkoina, vaan antaa hänen tyydyttää imemisentarpeensa rinnalla. Lapsi ei ime pelkästään nälkäänsä, vaan hakee samalla lämpöä ja turvaa. Imetysrytmi on sopiva, kun sekä äiti että lapsi ovat tyytyväisiä. Useimmiten vauva tulee kylläiseksi puolessa tunnissa, mutta toisinaan imemiseen voi kulua vähemmän, toisinaan enemmän aikaa. Jos ateriointiin kuluu vain tovi, rasvainen loppumaito saattaa jäädä nauttimatta. Kylläinen vauva on rauhallinen. Hän nukahtaa tai seurustelee aterian jälkeen hyväntuulisena. Viidestä seitsemään märkää vaippaa vuorokaudessa ja sinapinkeltainen, hernerokkamainen uloste kertovat, että lapsi on saanut riittävästi nestettä. Äidin hyvä kunto, riittävä ja monipuolinen ravinto, lepo ja hyvä mieli auttavat osaltaan maitoa erittymään, joten liian herkästi ei kannata siirtyä pulloruokintaan. Äidin kokema stressi, huolet ja rasitus saattavat hidastaa maidon tuloa. Imetys ja pienen lapsen hoito vievät voimia eivätkä onnistu, ellei äiti saa välillä levätä ja rentoutua. Kumppanin, ystävien ja isovanhempien apu ja tuki ovat usein tervetulleita. Ensimmäinen ruokavuosi 5

Vauvaikäisen lapsen vanhempi on koko ajan vastuussa lapsestaan. Alkoholi ja tupakka On tärkeää, että imettävä äiti välttää pienenkin alkoholimäärän joutumista vauvan elimistöön. Äidin nauttima alkoholi erittyy rintamaitoon, ja rintamaidossa on alkoholia yhtä paljon kuin äidin veressä. Jos nautit satunnaisesti viinilasillisen tai saunaoluen, imettämistä on vältettävä noin kaksi tuntia yhden alkoholiannoksen nauttimisen jälkeen. Vauvaikäisen lapsen vanhempi on koko ajan vastuussa lapsestaan, ja vanhemman nauttima alkoholi voi haitata tämän kykyä huolehtia lapsesta. Tupakka kannattaa tumpata kokonaan, sillä myös sen sisältämät haitalliset aineet kulkeutuvat rintamaidon kautta lapsen elimistöön. Toistuvat hengitystietulehdukset ja astma uhkaavat lasta, joka altistuu tupakansavulle, ja nikotiini voi vaurioittaa lapsen kehitystä. Jos kuitenkin tupakoit, vältä sitä muutamaan tuntiin ennen imetystä. Sama aikaraja pätee myös, jos tarjoat lapselle korvikemaitoa. Vie aikansa, että tupakansavu häipyy ihostasi, hiuksistasi ja vaatteistasi. 6 Ensimmäinen ruokavuosi

Leppoisaa imetystä Varaa imettämiseen riittävästi aikaa, voit samalla itse levähtää. Istu mukavasti tai asettaudu sängylle kyljellesi. Jos rinnat pingottavat tai tuntuvat kovin täysiltä, lypsä ensin hieman maitoa pois. Tällöin lapsi saa rinnasta paremman otteen eikä maito virtaa suuhun liian nopeasti. 1. Ota lapsi syliisi niin, että hänen kasvonsa ja vartalonsa ovat suoraan vartaloasi vasten ja lapsen jalat jäävät toisen rintasi alle. 2. Tuo lapsi lähelle rintaa ja anna hänen hamuta nänni suuhunsa. Lapsen tulisi saada mahdollisimman tukeva ote nänniä ympäröivästä tummasta nännipihasta. Jos pienen suun ote tekee kipeää, nänni on väärin suussa. Yritä korjata asento, muuten rinnan iho saattaa rikkoutua. 3. Tuo lapsi lähemmäs kehoasi, jottei rinta veny. Paina rintaa lapsen nenän kohdalta, jos tuntuu, että lapsen on vaikea hengittää ja syödä yhtä aikaa. 4. Anna lapsen imeä joka kerta rinta tyhjäksi, jotta hän saisi myös imetyskerran lopulla erittyvää rasvaista maitoa. 5. Irrota lapsen ote painamalla rintaa vauvan suun vierestä, jolloin imu lakkaa ja suuhun pääsee ilmaa. Imeminen lakkaa myös, jos kosketat vauvaa suupielestä. 6. Voit imettää joka kerta molemmista rinnoista. Vaihda aloittavaa rintaa jokaisella syöttökerralla. 7. Purista lopuksi rinnasta pari tippaa maitoa suojaamaan rinnanpäätä. 8. Nosta vauva syömisen jälkeen ja tarvittaessa kesken aterioinnin olkapäällesi röyhtäisemään. 9. Huolehdi rintojen päivittäisestä hygieniasta, mutta vältä kuivattavaa saippuapesua. Vaihda puhtaat rintaliivit joka päivä. 10. Jos rinnanpäät aristavat tai ovat haavaiset, anna niiden nauttia ilmakylvyistä. Hoida haavaumat kuntoon. 11. Vaikka potisit rintatulehdusta ja sinua hoidettaisiin lääkkeillä, voit useimmiten tarjota lapselle maitoasi tarkista asia varmuuden vuoksi neuvolasta. Paranemista jouduttaa ja kipua helpottaa, kun pumppaat rinnan pumpulla tyhjäksi. 12. Älä jää murehtimaan mahdollisia imetysongelmia yksin. Ota yhteys neuvolaan. Neuvoja saa myös internetissä ja monilla paikkakunnilla kokoontuvista imetystukiryhmistä. Ensimmäinen ruokavuosi 7

Maito menee pulloon Äidinmaidonkorvike on tarpeen aina lapsen yksivuotispäivään asti, jos rintamaito ei riitä tai äiti ei syystä tai toisesta voi imettää. Pulloruokinnasta kannattaa keskustella omassa neuvolassa. Tuli maito sitten rinnasta tai pullosta, lapsi tankkaa syödessään myös läheisyyttä. Ruokailuhetki on samalla hellittelyhetki. Lapsi tietää itse, milloin hän on syönyt tarpeeksi pulloa ei tarvitse syödä tyhjäksi. Äidinmaidonkorvikkeet on valmistettu lehmänmaidosta äidinmaitoa muistuttaviksi, lapselle sopiviksi valmisteiksi. Soija-, siemen- ja viljajuomat eivät sovellu imeväisikäisille. Erityisruokavaliota noudattaville lapsille on omat äidinmaidonkorvikkeensa, joita annetaan vauvalle lääkärin ohjeen mukaan. Rauhallista ruoka-aikaa 1. Valmista äidinmaidonkorvike aina hyvin pestyyn ja huuhdeltuun tuttipulloon. Jos vauva on alle puolivuotias, pulloa tulee keittää noin viiden minuutin ajan vaikka pullo olisi pesty astianpesukoneessa. Tutit kiehautetaan tai kastetaan kuumaan veteen päivän päätteeksi. Kun lapsi siirtyy lisäruokiin, pulloja ja tutteja ei tarvitse enää keittää. 8 Ensimmäinen ruokavuosi

2. Jos käytät jauhemaista korviketta, mittaa jauheen määrä tarkasti. Sekoita jauhe hanasta kylmänä otettuun, keitettyyn ja jäähdytettyyn veteen. Kuuma vesijohtovesi voi sisältää vauvalle haitallisia pieneliöitä ja liuenneita metalleja. Kun lapsi syö jo kiinteää ruokaa, vettä ei tarvitse enää kiehauttaa. 3. Jos käytät nestemäistä korviketta, lämmitä se kädenlämpöiseksi joko vesihauteessa liedellä pakkauksessaan tai tuttipullossa tai mikroaaltouunissa tuttipullossa. Mikroaaltouuni saattaa lämmittää maidon epätasaisesti, ja siksi maitoa pitää sekoittaa ravistamalla ennen syöttöä. Tarkistathan, että maito on sopivan lämpöistä eikä maistu epäilyttävälle, ennen kuin annat sen vauvalle. Jos maitoa jää, heitä loppu pois. Maitoon kulkeutuu tutin kautta vauvan suusta bakteereja, jotka alkavat lisääntyä kertaalleen lämmitetyssä maidossa. Maitoa ei tarvitse enää lämmittää, kun lapsi on jo niin iso, että juo sitä mukista. 4. Pullon tutin reikä on sopivan kokoinen, kun maito tai vesi tippuu siitä itsestään tipoittain, muttei suihkuten. 5. Helpota vauvan ruokailua ja pidä häntä sylissä puolipystyssä asennossa tai vierelläsi sängyllä pää koholla. Hyvä syöttöasento vähentää ilmavaivoja ja maidon joutumista korviin. 6. Ethän tuputa pulloa loppuun etkä hoputa pientä. Ruoka-aika on rauhallista yhdessäoloaikaa. Kun lapsi lakkaa imemästä, ruokailu on sillä kertaa ohi. 7. Nosta lapsi syötön päätteeksi ja tarvittaessa kesken syötön olkapäällesi röyhtäisemään. Viitteellisiä korvikemääriä eri-ikäisille lapsille Lapsen ikä Äidinmaidon korvikkeen määrä ml/vrk 0 1 kk 500 600 1 2 kk 600 800 2 3 kk 700 1000 3 5 kk 700 1200 5 6 kk 700 1000 6 8 kk 600 800 8 12 kk 600 Tärkeä D-vitamiini Jotta luusto ja hampaat kehittyisivät, lapsi tarvitsee kalsiumia ja D-vitamiinia. Hän saa riittävästi kalsiumia äidinmaidosta, äidinmaidonkorvikkeesta ja yli vuoden ikäisenä lehmänmaidosta. D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 µg vuorokaudessa ympäri vuoden. Lisätietoja D-vitamiinivalmisteista ja niiden annostelusta saa neuvolasta. Osalla paikkakunnista juomavedessä ei ole tarpeeksi hampaita vahvistavaa fluoria ja tällöin lapselle annetaan fluorivalmistetta neuvolan ohjeiden mukaan. Ruokailuhetki on samalla hellittelyhetki. Ensimmäinen ruokavuosi 9

Makumaailma laajenee Äidinmaitoa suositellaan lapsen ainoaksi ruoaksi kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan. Kun lapsi on neljästä kuuteen kuukautta, hän voi jo aloittaa hiljalleen totuttelun uusiin makuihin ja uusiin suun liikkeisiin pienillä määrillä kasvis-, hedelmä- ja marjasoseita (ks. keskiaukeaman taulukko). Vellejä voi maistella aikaisintaan kuuden kuukauden iässä, sillä liian varhain aloitettuna ne saattavat haitata imetystä. Puuro sopii kuitenkin vellejä paremmin syömisen opetteluun. Lisäruokien aloittamisesta voi keskustella neuvolassa. Vaikka lapsi saa jo maitoa tuhdimpaa ruokaa, imetystä kannattaa jatkaa yksivuotiaaksi saakka. Teelusikallinen kerrallaan Uusiin makuihin totuttelu alkaa pienistä makuannoksista, teelusikallisesta kerralla. Samaa makua maistellaan monta päivää peräkkäin ja annoskokoa kasvatetaan hiiren askelin: lapsi tarvitsee 15 20 maistelukertaa ennen kuin hän tottuu uuteen makuun. Yhteen viikkoon mahtuu kerralla korkeintaan kaksi uutta makua. 10 Ensimmäinen ruokavuosi

Jos lapsi kieltäytyy maistamasta uutta ruokaa useana peräkkäisenä päivänä, ruoka kannattaa siirtää myöhemmin tutustuttavien joukkoon. Peruna, kasvikset, marjat ja hedelmät sopivat hienojakoisina ja melko löysinä soseina ensimmäisiksi makuelämyksiksi. Kasvissoseet tarjoillaan alkuun kypsennettyinä, muutamien viikkojen kuluttua hienot raakaraasteet monesti maistuvat. Vaikka ruoka olisi purkkiin pakattua valmisruokaa, se tarjoillaan lautaselta. Samalla lapsi oppii ruokailutapoja. Kiinteisiin ruokiin siirryttäessä pyritään vähitellen säännölliseen ateriarytmiin. Peruna on perusruokaa Peruna on soseena vauvan perusruokaa. Perunat kannattaa keittää kuorineen ja mahdollisimman vähässä vedessä tai höyryttää ne. Tällöin ravintoaineet säilyvät parhaiten. Haarukalla pistelty peruna kypsyy mikroaaltouunissa muutamassa minuutissa ilman vettäkin. Kuoritut ja lohkotut perunat soseutetaan keitinveteensä. Soseesta voi tehdä löysää lisäämällä siihen veden lisäksi äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Perunat soseutetaan pikaisesti, jottei soseesta tule ikävää liisteriä. Vauvan kasvissoseisiin ei lisätä suolaa. Perunasoseen voi maustaa porkkanalla, kukka- tai parsakaalilla, maissilla, kesäkurpitsalla, bataatilla ja palsternakalla. Lisukkeet voi tarjota myös omina soseinaan. Porkkana, kurkku, kesäkurpitsa ja tomaatti käyvät vauvalle tuoreena, hienojakoisena raasteena. Talviaikaan kasvisvalikoimaa voi laajentaa suolattomilla pakastekasviksilla. Vauvan kasvissoseisiin ei lisätä suolaa. Ensimmäinen ruokavuosi 11

Lapsen ohjeellinen ruokavalio ensimmäisen ikävuoden aikana Ateria 0 4 kk > 4 kk > 6 kk Täysimetys sylihoito Yksilöllisesti tarvittaessa tutustumisruokia soseina, muutamia perus-makuja lautaselta, lusikkaan ja nokkamukiin tutustuttaminen Kaikille kiinteitä lisäruokia, soseaterioita, mukin käytön opettelua, lusikan pitelyä omassa kädessä 1. 2. Äm (lapsentahtinen syöttäminen) Äm (lapsentahtinen syöttäminen) + yksilöllisesti makuannoksina totuttelua soseruokaan yksi maku kerrallaan aloittaen peruna-, kasvis-, marjaja hedelmäsoseilla > 5 kk lihaa tai puuroa Äm vaihdellen: lihaa kalaa munaa + peruna- tai kasvissosetta 3. Äm 4. Äm, marja- tai hedelmäsosetta 5. Äm + puuroa 6. Äm tarvittaessa D-vitamiinivalmiste kaikissa ikäryhmissä 2 vk iästä alkaen. Äm = äidinmaitoa, äidinmaidon puuttuessa tai ehtyessä äidinmaidonkorviketta lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan. Äidinmaitoaterioita tarvittaessa useammin, myös yöllä. Imetystä on mahdollisuuksien mukaan hyvä jatkaa 12 kk ikään. Taulukko on ohjeellinen. Käytännössä lasta syötetään hänen omien tarpeidensa mukaan. 12 Ensimmäinen ruokavuosi

> 8 k > 10 kk Osittainen imetys 12 kuukauden ikään Kiinteät soseet aterioina, sormiruoat ja pinsettiote, istuu jo ruokapöydässä, pureskeluharjoituksena imeskelee ja järsii leipäpalaa, kurkkua tai porkkanaa Karkeajakoinen ruoka, pureskelu, omatoimiset lusikkaharjoitukset, nokkamukista juominen, uusia makuja ja perheen ruokia yhdessä ruokaillen puuroa Äm vaihdellen: liharuokaa kalaruokaa munaruokaa kasvisruokaa + perunaa, kasviksia hienojakoisena tuoreraasteena vettä tai Äm Äm tarvittaessa hedelmiä tai marjoja kuten 2. ateria vettä tai Äm puuroa + Äm puuroa Äm vaihdellen: liharuokaa kalaruokaa munaruokaa kasvisruokaa + perunaa, kasviksia hienojakoisena tuoreraasteena vettä tai Äm hedelmiä tai marjoja vähäsuolaista leipää jogurttia tai viiliä, Äm kuten 2. ateria vettä tai Äm kuten 3. ateria tai puuroa Ensimmäinen ruokavuosi 13

Valmisruokakin tarjoillaan lautaselta eikä sen pakkauksesta. Hedelmät ovat herkkua Vauvan makumaailma laajenee kasvisten jälkeen marjoilla ja hedelmillä, niistä valmistetuilla soseilla, kiisseleillä tai raasteilla. Vauvalle voi antaa mustikoita, vadelmia, musta-, puna- ja valkoherukoita, lakkoja, karviaisia, karpaloita, puolukoita, ruusunmarjoja ja mansikoita. Hedelmistä sopivat banaani, omena, päärynä, luumu, ananas, aprikoosi, persikka, sitrushedelmät, kiivi ja avokado. Hedelmät pestään ja kuoritaan sekä siemenkodat poistetaan. Mukavia sekoituksia syntyy muun muassa makeasta banaanista, päärynästä ja ananaksesta, kun sekoittaa jotakin niistä yhteen happaman puolukan tai herukan kanssa, miksei makean vadelmankin. Jos marjat eivät maistu sellaisinaan, ne voi makeuttaa pienellä määrällä sokeria tai hedelmäsokeria. Puuroa päivittäin, lihaa lisukkeeksi Noin puolivuotias maistelee eri viljalajeista veteen keitettyjä puuroja, ensin pieninä annoksina ja myöhemmin yhtenä kahtena päivittäisenä puuroateriana. Suolaa ei vauvan puuroon lisätä. Väriä puuroon saa marja- ja hedelmäsosesilmästä. Puolivuotias tarvitsee aterialla pienen määrän lihaa, kalaa, kanaa tai kananmunaa alkuun teelusikallinen päivässä riittää. Määrää kasvatetaan vähitellen niin, että se pysyy ensimmäisen elinvuoden ai- 14 Ensimmäinen ruokavuosi

kana ruokalusikallisessa, puolessatoista ateriaa kohti. Liha voi olla vaihdellen kanaa, broileria, kalkkunaa, sikaa tai nautaa. Vaihtelua lautaselle saa porosta, lampaasta ja riistasta. Eri kalalajeja olisi hyvä nauttia pari kertaa viikossa. Tämänikäinen opettelee vähitellen syömään karkeahkoa ruokaa. Pureskelu, kielen liikkeet ja nieleminen kehittyvät, kun lapsi joutuu hienontamaan ruokaa suussaan. Hän voi syödä omin käsin sormiruokaa, esimerkiksi kuorittua kurkkua tai vähäsuolaista leipää. Osa ruoasta on toki vielä hienonnettava lautasella lapselle sopivaksi. Kaikkea ruokaa ei tarvitse tehdä itse. Teollisesti valmistetut lastenruoat helpottavat kiireistä arkea ja ovat käteviä matkoilla ja kyläillessä. Pakkaukseen on selkeästi merkitty, minkä ikäiselle mikäkin valmiste sopii. Valmisruokakin tarjoillaan lautaselta eikä sen pakkauksesta. Valmisruokaa annostellaan lautaselle mielellään eri lusikalla kuin, jolla se syödään: tällöin pakkaukseen ei pääse lusikan mukana lapsen sylkeä, mikä heikentää ruoan säilymistä. Lehmänmaitoa ja vettä Kun ensimmäinen syntymäpäivä lähestyy, lapsi voi vähitellen siirtyä käyttämään rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita, aluksi äidinmaidon tai -korvikkeiden rinnalla. Totuttelu sopii aloittaa viilillä, rahkalla, piimällä, maustamattomalla jogurtilla tai raejuustolla joko sellaisinaan tai marjojen ja hedelmien kanssa. Rasvatonta maitoa voi alkaa käyttää ruokien valmistukseen, puurojen tekoon ja lopulta ruokajuomaksi. Maitovalmisteiden yhteismäärä kasvatetaan pikku hiljaa viiteen kuuteen desilitraan päivässä. Rasvatonta maitoa juova alle kaksivuotias tarvitsee päivittäin kahdesta kolmeen teelusikkaa ruokaöljyä tai rasiamargariinia, jotta hän saisi tarpeeksi välttämättömiä rasvahappoja kasvunsa turvaamiseksi. Öljyn voi lisätä puuroon tai kasvissoseisiin. Jäätelö, juusto, maustetut jukurtit ja viilit saavat odottaa myöhempään ikään. Äidinmaito ja sen korvike riittävät yleensä tyydyttämään alle puolivuotiaan nesteen tarpeen. Nokkamukiin vauva tutustuu suunnilleen yhtä aikaa kuin kiinteään ruokaan. Mukista voi tarjota niin äidinmaidon korviketta kuin vettäkin. Sydänmerkki auttaa kaupassa valitsemaan tuoteryhmässään suolan ja rasvan kannalta parempia valintoja. Ensimmäinen ruokavuosi 15

Toistaiseksi vältettävät Valikoiden vihanneksia. Nitraattipitoiset kasvikset ja juurekset eivät kuulu alle yksivuotiaan ruokalistalle, sillä nitraatti saattaa häiritä pienen elimistön hapenkuljetusta. Ethän anna lapselle lanttua, naurista, pinaattia, punajuurta, nokkosta, retiisiä, kiinankaalia, pikkiriikkisiä varhaisperunoita, erilaisia lehti- ja keräsalaatteja tai juuresmehuja. Herneet, pavut ja kaalit voivat aiheuttaa ikäviä ilmavaivoja. Niitä voi kokeilla aikaisintaan seitsenkuiselle, mutta aluksi pienenpieniä määriä ja kypsennettyinä. Kuivatut herneet ja pavut sulavat huonosti, joten jätä ne vielä odottamaan. Seis sokerille. Hammaspeikko vaanii vasta puhkeamassa olevia hampaita. Lisäksi sokeriset syötävät vievät pienestä mahasta tilaa kunnon ruoalta. Hunaja ei kuulu alle yksivuotiaan listalle. Stop suolalle. Alle yksivuotiaan munuaiset eivät kykene käsittelemään kunnolla suolaa ja siksi vauvan ruoka on suolatonta ja vähäsuolaista. Jätä vauvan lautaselta muut kuin lapsille tarkoitetut valmisruoat, makkarat, leikkeleet ja marinoidut lihat. Unohda liemikuutiot ja muut suolaiset maunantajat. Vähäsuolainen, alle 0,7 % suolaa sisältävä leipä sopii vauvalle. Karsi kokonaan. Idut, sienet, raparperi, hedelmäsäilykkeet, merilevävalmisteet, kaakao, yrttiteet, pähkinät, mantelit ja erilaiset siemenet eivät ole vauvan ruokaa, kuten eivät myöskään voimakkaat mausteet. Maksaruoissa on lapselle liikaa A-vitamiinia. Jäähyväiset äidinmaidolle Vauva päättää usein itse, koska äidinmaito lakkaa maistumasta. Samalla kun imetyskerrat vähenevät, maitoa erittyy entistä niukemmin. Imetys olisi hyvä lopettaa vähitellen, jos mahdollista. Vaikka maidontulo rinnasta tai pullosta loppuu, imetykseen liittyvä läheisyys ja sylissä hellittely säilyvät. Hyvä olisi, jos lapsen elämässä ei vieroituksen aikaan tapahtuisi muita suuria muutoksia, kuten hoitoon menoa. Koko perheen ruoka-aika Noin vuoden ikäinen lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muukin perhe. Viimeistään tällöin on hyvä aika tarkistaa koko perheen ruokatottumuksia ja pohtia, syödäänkö kotona monipuolisesti. Vanhempien esimerkki on lapselle tärkeä pieni ottaa isosta mallia kaikessa. Rasvan laatuun on hyvä kiinnittää huomiota pienestä pitäen. Lapsi tarvitsee kasvuunsa tyydyttymättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja. Niitä hän saa pehmeästä kasvirasvasta, öljyistä ja rasiamargariineista sekä kalasta. Rasvaton maito tai piimä, pehmeät rasvat, vähärasvaiset maito- ja lihavalmisteet, kala, runsaskuituiset viljavalmisteet ja kasvikset sopivat koko perheelle. Taaperokaan ei tarvitse ruokaansa lisättyä suolaa. Piilosuolan kanssa kannattaa olla tarkkana ja välttää sen vuoksi valmisruokia, liemikuutioita ja suolaisia mausteseoksia. Makua perheen ruokiin saadaan kasviksilla ja yrteillä. 16 Ensimmäinen ruokavuosi

Jätä vauvan lautaselta muut kuin lapsille tarkoitetut valmisruoat. Pieni vatsa tarvitsee usein täydennystä. Kun päivään mahtuu aamiaisen ja kahden aterian lisäksi pari ravitsevaa välipalaa ja iltapala, lapsi jaksaa touhuta. Selkeät välipalat estävät turhaa napostelua. Noin kahdeksan kuukauden iässä lapsella on sama ateriarytmi muun perheen kanssa. Vaikka maidontulo rinnasta tai pullosta loppuu, imetykseen liittyvä läheisyys ja sylissä hellittely säilyvät. Ensimmäinen ruokavuosi 17

Kotiruokaa Vauvan soseita on helppo valmistaa kotona. Sosetta syntyy haarukalla, valkosipulipuristimella ja sauvasekoittimella. Valmis sose säilyy jääkaapissa pari päivää. Kasviksia ja hedelmiä kannattaa soseuttaa kerralla yhtä annosta isompi määrä ja pakastaa se kerta-annoksina vaikka pieniin pakastuspusseihin, kelmuun, lasisiin vauvanruokapurkkeihin tai jääpalalokerikkoon. Kasvikset 1. Pese, kuori ja paloittele kasvikset samankokoisiksi paloiksi. 2. Kiehauta vesi ja lisää kasvikset kiehuvaan veteen. Jos käytät eri kasviksia, lisää ne veteen kypsymisjärjestyksessä. Peruna kypsyy noin vartissa, pehmeät vihannekset kuten kukkakaali ja jäisinä veteen laitettavat pakastevihannekset nopeammin. Kasvikset ovat valmiita, kun ne voi soseuttaa haarukalla. 3. Soseuta pehmenneet kasvikset keitinveteensä. Voit lisätä soseeseen äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta. 18 Ensimmäinen ruokavuosi

Kasvisten kypsymisaikoja 1/2 l kasviksia paloina, esimerkiksi: Kypsennysaika 4 keskikokoista perunaa 15 30 min tai 4 porkkanaa 20 30 min tai 1/2 kukkakaalia 15 20 min tai 1 parsakaali 10 20 min tai 1/2 kesäkurpitsaa 10 15 min tai 2 perunaa ja 2 porkkanaa 20 30 min Vettä tarvitaan sen verran, että kasvikset peittyvät. Sosetta lihasta kalaan Myös lihasta ja kananmunasta voi valmistaa soseita. Kypsä kananmuna hienontuu kätevästi haarukalla, kypsä liha veitsellä tai tehosekoittimella. Myös lihaa, kanaa tai kalaa kannattaa ostaa kerralla vähän enemmän ja keittää ne tai kypsentää uunissa tai mikrossa. Luuttoman lihan sekä nahattoman ja ruodottoman kalan voi soseuttaa vesitilkkaan ja pakastaa annospaloina. Kun pakkasessa on sekä kasvisettä lihasoseita, aterian valmistaminen vauvalle sujuu sukkelasti. Lihan ja kasvikset voi keittää yhtä aikaa soseeksi ennen pakastamista. Vähärasvaiset paistit ja fileet ovat pienelle parhaita. Paloitellut lihat kypsyvät keittämällä vedessä liki yhtä nopeasti kuin kasvikset. Paljon sidekudosta sisältävät lihapalat kypsyvät muita hitaammin ja broileri nopeammin kuin sika tai nauta. Broilerin rintafilee valmistuu 175 asteisessa uunissa 30 40 minuutissa. Broileri on kypsää, kun siitä erittyvä neste on kirkasta ja liha vaaleaa. Kypsä sian tai naudan liha murenee haarukalla. Kala Kala valmistuu kätevästi keittämällä. Kuumenna vesi ja laita kalan palat tai fileet kuumaan veteen. Lientä tarvitaan niin paljon, että kala peittyy. Huolehdi, että liemi ei keittämisen aikana kiehu, vaan pysyy kiehumispisteessä. Kala on valmista noin 15 minuutissa. Ruodottomat kalat voi keittää yhtä aikaa kasvisten kanssa. Keitä tällöin kovat kasvikset ensin ja kasvisten pehmennyttyä lisää kala. Kala kypsyy uunissa noin 175 asteessa, keskimäärin 20 minuuttia. Poista kypsästä kalasta ruodot ja soseuta haarukalla tai tehosekoittimella. Lihan ja kasvikset voi keittää yhtä aikaa soseeksi ennen pakastamista. Ensimmäinen ruokavuosi 19

Kiisselin ohje 2 dl kylmää vettä Kukkurallinen rkl perunajauhoja Noin 2 dl marja- tai hedelmäsosetta 1. Kuumenna vesi-perunajauhoseosta koko ajan hämmentäen, kunnes siihen tulee muutama kupla. 2. Ota keitos pois hellalta. 3. Lisää marja- tai hedelmäsose valmiiseen kiisselipohjaan. Makeuta tarvittaessa ripauksella sokeria tai hedelmäsokeria. Sose valmistuu marjoista ja hedelmistä keittämällä niitä pienessä vesimäärässä ja soseuttamalla ne pehmenneinä. Kaupan pakastemarjoja tulee keittää ainakin kaksi minuuttia. 20 Ensimmäinen ruokavuosi

Väriä puuroon saa marja- ja hedelmäsosesilmästä. Puuron ohje Hiutalepuuro, 1 annos 2 dl vettä/rasvatonta maitoa 1 dl riisi-, kaura-, ohra-, ruis-, vehnä- tai neljän viljan hiutaleita Liedellä: Kuumenna neste kiehuvaksi. Lisää ja sekoita hiutaleet nesteeseen. Keitä viidestä kymmeneen minuuttia, sekoita välillä. Mikrossa: Mittaa nesteet ja hiutaleet tarpeeksi isoon, mikron kestävään astiaan. Kuumenna täydellä teholla noin kaksi minuuttia, sekoita välillä. Mannapuuro, 1 annos 2 dl rasvatonta maitoa 2 rkl tummia mannasuurimoita Liedellä: Lämmitä maito, lisää mannasuurimot kuumaan maitoon. Anna kiehua hiljalleen noin kymmenen minuuttia, hämmennä pohjaa myöten koko ajan. Mikrossa: Lämmitä maitoa minuutti täydellä teholla. Lisää mannasuurimot ja kypsennä minuutti täydellä teholla. Sekoittele puuroa, alenna mikron tehoa ja kypsennä vielä kolme minuuttia, sekoita välillä. Ensimmäinen ruokavuosi 21

Apua arjen ongelmiin Pulauttelu Kun lapsi on syönyt kerralla liikaa, hän voi pulauttaa ylimääräisen pois. Pulauttelu on tyypillisintä vauvoille, jotka hotkivat maitoaan tai saavat sitä muuten tiuhaan tahtiin. Maidon ylösnousua vähentää, kun syöttää ja pitää vauvaa syötön jälkeen pystyasennossa. Lyhyet ateriavälit ja pienemmät annokset vähentävät usein pulauttelua. Ota yhteys neuvolaan, jos vauva pulauttelee runsaasti tai ylimääräinen maito suihkuaa suusta oksennuksen lailla. Ruokahaluttomuus Ruokahaluttomuus ei välttämättä kerro sairaudesta. Puhkeavat hampaat voivat saada suun kipeäksi. Kasvun tasannevaiheessa ruokahalu voi olla kadoksissa samoin kuin kiihkeän kasvun aikana. Ruoka ei maistu, jos lapsella on jano eikä nälkä, kuten kuumeisella lapsella on. Jos lapsi kieltäytyy toistuvasti tietystä ruokaaineesta, ruoka-aine ei välttämättä sovi hänelle. Kysy sairaan lapsen hoito-ohjeita neuvolasta. Ripuli Pienen lapsen ripuli vaatii aina hoitoa. Äkillinen, raju ripuli saa nopeasti elimistön kuivumaan, varsinkin jos ripuloivalla lapsella on kuumetta tai hän oksentaa. Löysän ulosteen mukana poistuva neste on korvattava esimerkiksi apteekissa myytävällä ripulijuomalla. Ota yhteys neuvolaan ja kysy ohjeita nesteyttämiseen. Ummetus Ummetuksesta on kyse silloin, kun ulosteet ovat kovia, ulostaminen on vaikeaa ja se tapahtuu lapsen omaa tuttua rytmiä harvemmin. Apteekista saatava mallasuute helpottaa oloa ja sitä voi antaa äidinmaitoon, -korvikkeeseen tai veteen sekoitettuna myös ihan pienelle. Porkkana, kesäkurpitsa, omena, luumu ja ruusunmarja auttavat pitämään ulosteen pehmeänä, valkoinen vilja ja sokeri kovettavat vatsaa. Kovaa vatsaa hellivä puuro tehdään täysjyväviljasta, johon lisätään tarvittaessa vähän leseitä. Säännölliset ruoka-ajat, runsas veden juonti ja liikunta, vaikka vauvajumppa, laittavat osaltaan suolen toimimaan. Jos ummetus kotihoidosta huolimatta jatkuu tai ulostaminen näyttää tekevän kipeää, ota yhteys neuvolaan. 22 Ensimmäinen ruokavuosi

Ruoka-allergia Ruoka-allergiat puhkeavat tavallisesti alle yksivuotiaana ja helpottuvat kolmen neljän vuoden iässä. Useimmiten ne ovat kouluiässä muisto vain. Allergia aiheuttaa esimerkiksi ihottumaa, kutinaa, nuhaa, pulauttelua, oksentelua, ripulia ja ummetusta. Oireet alkavat useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa siitä, kun lapsi on maistanut allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta ensimmäisen kerran joskus jo ensimmäisellä kerralla. Lapsi voi saada allergisia oireita, vaikka hän söisi pelkästään äidinmaitoa. Imetys saattaa kuitenkin siirtää allergian puhkeamista. Mitään ruokia ei kuitenkaan allergian ennalta ehkäisemiseksi tarvitse välttää. Lapsi totuttelee uusin ruoka-aineisiin yhteen kerrallaan ja pieninä makuannoksina. Tällöin mahdolliset ruoka-aineeseen liittyvät allergiaoireet havaitaan helpommin. Epäiltyä oireiden aiheuttajaa ei pidä mennä poistamaan lapsen ruokavaliosta omin päin, vaan kysyä lääkärin neuvoa. Ammattilainen pystyy kertomaan, millä ruoka-aineella poisjätetty voidaan kenties korvata tai tarvitseeko lapsi vitamiini- ja kivennäisainelisää. Lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohje karsia allergianaiheuttaja ruokavaliosta on määräaikainen. Tavallisesti ruokaainetta voi kokeilla uudelleen puolen vuoden tai vuoden kuluttua ja myöhemmin yhden kahden vuoden välein. Kokeilu tehdään aina lääkärin ohjeen mukaan. Joskus ruoka-aineallergia paljastuu, kun lapsi kieltäytyy tietystä ruoka-aineesta. Toisaalta oireilu voi olla ohi, mutta lapsi muistaa ruoan aiheuttamat ikävät oireet ja kieltäytyy syömästä. Ruoka-aineeseen totuttaudutaan kuten uusiin makuihin eli tarjotaan ruokaa pieninä annoksina useita kertoja, ei kuitenkaan pakottamalla. Allergia vaatii aina lääkärin hoitoa. Jos epäilet lapsella allergiaa, ota yhteys neuvolaan. Ensimmäinen ruokavuosi 23