Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Vuosien 2013 2016 toiminta- ja taloussuunnitelman tarkiste 2015 Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan johtoryhmä 11.5., 15.6. ja 10.8.2015 Yhteistoimintalain mukainen neuvottelu 19.8.2015 Hyväksytään tiedekuntaneuvoston kokouksessa 26.8.2015
2 2 Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunta Vuosien 2013 2016 toiminta- ja talous-suunnitelman tarkiste 2015 4.8.2015 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland https://www.jyu.fi/science MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FACULTY OF MATHEMATICS AND SCIENCE
3 SISÄLLYS 1. Missio, visio 2020, strategia ja arvot...4 2. Jyväskylän yliopiston profiloitumista vahvistavat toimenpiteet...6 3. Jy:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet...9 4. Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa...20 5. Keskeisimmät riskienhallintakohteet...22 6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma...23 6.1 Henkilöstösuunnitelma...23 6.2 Koulutussuunnitelma...30 7. Kompensaatiohakemus tohtorin tutkinnon ohjausosuudesta...32 8. Talous ja investoinnit...33 8.1 Talous...33 8.2 Investoinnit...34 9. Toiminnan kehittäminen...35 9.1 Näkyvyyden ja viestinnän parantaminen...35 Liitteet...35 LIITE 1 MLTK:n strategia 2020 - Yhteistyössä huipulle LIITE 2 MLTK:n henkilöstösuunnitelma vuosille 2015-2020 LIITE 3 MLTK:n viestintäsuunnitelma
4 1. Missio, visio 2020, strategia ja arvot 1. MISSIO, VISIO 2020, STRATEGIA JA ARVOT Missio Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan matematiikan ja luonnontieteiden aloilla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja antaa siihen liittyvää ylintä opetusta. Tiedekunnassa luodaan ja välitetään uutta osaamista yhteiskuntaan ja kasvatetaan uusia osaajia tulevaisuuden rakentajiksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedekunta näkee tulevaisuutensa positiivisena ja tunnistaa toiminnassaan useita menestystä tukevia piirteitä. Tiedekunta on valtakunnallisesti aktiivinen toimija matemaattis-luonnontieteellisen alan kehittämisessä. Visio 2020 Tutkimusorientoituneena tiedekuntana Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on kansainvälisesti tunnettu tutkimuksen korkeasta tasosta ja vaikuttavuudesta. Tutkimustoimintamme on selkeästi profiloitunut ja olemme kansainvälisesti houkutteleva rekrytoija painoaloillamme. Olemme kilpailtu hakukohde. Tiedekuntamme koulutusalat ovat tehokkaita, kilpailukykyisiä, pystyvät vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tarjoavat myös selkeän väylän tutkijakoulutukseen. Strategia 2020 - Yhteistyöllä huipulle Keskeiset linjaukset vision toteuttamiseksi: Tutkimustoimintaa profiloidaan vahvoihin, kansainvälisesti kilpailukykyisiin kokonaisuuksiin laitosrajoista riippumatta (yhteisprofessuurit) ja tiedekunta kokonaisuutena sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin. Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS TOISEN TYÖN JA AJATUSTEN ARVOSTAMINEN TUTKIMUKSEN VAPAUS YHTEISIIN TAVOITTEISIIN SITOUTUMINEN
1. Missio, visio 2020, strategia ja arvot 5 Tutkimuksen johtamista kehitetään (tavoitteellisuus, osaamisen hyödyntäminen) Tutkimusta suunnataan merkittävien tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen (tieteellinen riski, tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus). Tästä syntyvät läpimurrot lisäävät houkuttelevuutta. Säilytetään herkkyys havaita uusia nousevia tutkimusaloja ja toimintatapoja (uudistuminen) Huippututkimusta kehitetään kansainvälisten rekrytointien kautta. Potentiaali kansainväliseen rekrytointiin on avainkriteeri rekrytointiprosessin aloittamiselle. Opetusta ja oppimisympäristöjä kehitetään vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja opiskelijamme pystyvät suorittamaan tutkinnon tavoiteajassa. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle on toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä 1.
6 2. Jyväskylän yliopiston profiloitumista vahvistavat toimenpiteet 2. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON PROFILOITUMISTA VAHVISTAVAT TOIMENPITEET Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoiminta liittyy Jyväskylän yliopiston strategian luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu -painoalaan. Aineen tutkiminen kiihdytinmenetelmin on yksi Jyväskylän yliopiston viidestä profilointikohteesta vuosina 2015 2016. Profiloitumiseen on saatu Suomen Akatemian rahoitusta. Tiedekunta ehdottaa kahta uutta hanketta syksyn profiloitumiskierrokselle; profiloitumisalat löytyvät yliopiston strategian ja sen toimenpideohjelman painoaloista. Keväällä 2015 laaditun Yhteistyöllä huipulle - Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan strategian 2020 mukaan tutkimusprofiilissa painottuvat seuraavat alat: Subatomaarinen fysiikka Molekulaarinen nanotiede Evoluutiotutkimus Bioresurssitiede Matemaattinen analyysi Matemaattis-luonnontieteellisessä tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta noin 58 professorin ja 380 (htv tutkijanuravaiheet I-III) muun tutkijan ja tohtorikoulutettavan voimin. Tiedekunnassa on tällä hetkellä yksi akatemiaprofessori (Kari Rissanen, kemian laitos), 5 akatemian huippututkimusyksikköä (fysiikka 2, matematiikka ja tilastotiede 2, bio- ja ympäristötieteet 1), 3 FiDiPro-professoria (bio- ja ympäristötieteet, fysiikka ja matematiikka) ja 3 ERC-tutkijaa (tiedekuntaan on saatu 3 ERC hanketta: Consolidator Grant bio- ja ympäristötiede, Starting Grant fysiikka ja matematiikka ja tilastotiede). Tiedekunta on säilyttänyt vahvan asemansa kiristyneestä kilpailusta huolimatta. Vuonna 2014 tiedekunnan osuus Akatemian rahoituksesta oli tiedekunnista suurin, % Jyväskylän yliopiston saamasta rahoituksesta. Tiedekunnan tutkijat ovat onnistuneet erinomaisesti ankarasti kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa myös kuluneena vuonna ja Suomen Akatemia on valinnut Jyväskylän yliopiston laskennallisen nanotieteen professori Hannu Häkkisen akatemiaprofessoriksi vuosille 2016 2020. Myös julkaisutoiminta on aktiivista, vuonna 2014 yliopiston tutkijoiden kansainvälisesti vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista 39 % oli tiedekunnan luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen julkaisemia. Tiedekunta tarjoaa korkeatasoista koulutusta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) laatuauditoinnissa bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ekologian ja evoluutiobiologian maisterintutkintoon johtava koulutus sai runsaasti kiitosta monista hyvistä käytännöistään. Tiedekunta tuottaa vuosittain noin 15 % alemmista, noin 10 % ylemmistä ja noin 29 % tohtorin tutkinnoista Jyväskylän yliopistossa. Ministeriöstä saadun palautteen mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää luonnontieteellisen alan ongelmiin tutkintotavoitteiden saavuttamisessa.
2. Jyväskylän yliopiston profiloitumista vahvistavat toimenpiteet 7 Valtakunnallinen ja kansainvälinen asema Kansallisessa tarkastelussa luonnontieteiden ja bio- ja ympäristötieteiden julkaisujen suhteellinen viittausindeksi on suurin; osuus kansallisesta WoS-julkaisuvolyymistä on 50 %. Luonnontieteiden alan koulutus lähtien peruskoulusta ja lukiosta aina maisteri- ja tohtoritutkintoon yliopistoissa muodostaa Suomen tieteen ja sen sovelluksien kannalta kansallisesti perustavaa laatua olevan vahvuuden maamme menestymiseksi. Alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisellä onkin kauaskantoiset vaikutukset Suomessa. Strategisten rekrytointien ja infrastruktuuri-investointien kautta Jyväskylän yliopistoon on muodostunut vahvoja luonnontieteellisiä keskittymiä. Myös poisvalintoja on tehty; tiedekunta on luopunut kokonaan kemian, fysiikan ja ympäristötieteen yhteisestä uusiutuvaan energiaan liittyvästä opetus- ja tutkimusohjelmasta. Solu- ja molekyylibiologiaa on profiloitu osaksi nanotiedekeskusta. Makromolekyylien NMR rakennetutkimusta vahvistettiin perustamalla kemian ja bio- ja ympäristötieteen laitosten yhteinen professorin tehtävä sekä hankkimalla ultrakorkean kentän (800 MHz) NMR laite. Kemian tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on kehittynyt hyvin positiivisesti useita vuosia (Tieteen tila 2014 -raportti). Fysiikan laitos puolestaan on suurin subatomaarisen fysiikan tutkimusyksikkö Suomessa. Jyväskylän yliopiston fysiikan tutkimus edustaa vaikuttavuudeltaan maamme huippua (Tieteen tila 2014). Matematiikan tutkimusta on vahvistettu erityisesti matemaattiseen analyysiin liittyvän inversiotutkimuksen alueilla. Jyväskylän yliopiston matematiikan tutkimus on kansainvälisesti arvostettua. Tilastotieteen tutkimus suuntautuu vahvemmin bayesiläiseen tilastotieteeseen sekä aivotutkimuksen tilasto-ongelmiin. JY-UEF kumppanuus luonnontieteissä Itä-Suomen yliopisto (UEF) ja Jyväskylän yliopisto (JY) ovat laatineet 19.10.2011 kumppanuussopimuksen, jolla hahmotetaan yliopistojen tavoitetta profiloitua vahvuusaloilleen, rationalisoida koulutustarjontaa poistaen päällekkäisyyksiä ja edistää rakenneuudistusta. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on vahvistaa molempien yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä edistää, konkretisoida ja syventää yhteistyötä yliopistojen välillä. UEF:n ja JY:n luonnontieteissä työnjaon kehittäminen koetaan tärkeäksi erityisesti bio- ja ympäristötieteiden aloilla. Tämä on kirjattu valtakunnalliseen luonnontieteiden RAKE-raporttiin (2015); työnjaon yksityiskohdat on tarkoitus neuvotella syksyn aikana kuntoon. Yliopistot ovat sopineet profilointia kirkastettavan biologian ja ympäristötieteiden alalla (JY-Biologia; UEF-ympäristötiede). Samalla näillä aloilla pyritään yhdistämään voimat tehostamalla yhteistyötä, erityisesti koulutuksessa. Molemmilla yliopistoilla on omat kenttäasemat (JY-Konnevesi; UEF-Mekrijärvi). UEF luopuu oman asemansa koulutuksellisesta käytöstä, ja UEF:n biologian ja ympäristötieteiden opiskelijat pyrkivät hyödyntämään yhteistyössä JY:n kenttäasemaa.
8 2. Jyväskylän yliopiston profiloitumista vahvistavat toimenpiteet Bioresurssikeskus eli CNBS on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan sisälle rakentuva korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen yksikkö (Liite 2). Keskus kokoaa yhteen tutkimuksen voimavaroja bio- ja ympäristötieteissä, kemiassa sekä matematiikan ja tilastotieteen aloilla. Toiminnan lisäarvo versoo perinteisten tieteenalojen rajapinnoilla syntyvistä uusista innovaatioista. Tavoitteena on muodostaa vahva ja kansainvälisesti näkyvä yksikkö, joka seuraa ja suuntaa toimintaympäristön kehitystä, tarjoaa houkuttelevan ympäristön tutkijoille, edistää suomalaisten osallistumista kansainvälisiin tutkimusverkostoihin, sekä mahdollistaa monitieteisen tutkimusinfrastruktuurin tehokkaan käytön. Korkeatasoinen tutkimus ja siihen perustuva opetus tarjoavat myös mahdollisuuden yhteistyöhön ammattikorkeakoulusektorin kanssa esimerkiksi maisteriohjelmien muodossa.
3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet 9 3. JY:N STRATEGIAA JA SEN TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET I TUTKIMUKSEN VAHVISTAMINEN Tutkimuksen infrastruktuurit Kiihdytinlaboratorio halutaan pitää kansallisten infrastruktuurien tiekartalla NSC kansallisten infrastruktuurien tiekartalle 2019 Toimenpiteet: Tiedekunta huolehtii infrastruktuurien tasosta ja kilpailukyvystä. Erityisesti kalliiden infrastruktuurien osalta panostetaan hankkeisiin, joilla on merkitystä tutkijarekrytoinnin kannalta (houkuttelevuus). Varmistetaan laitosten perusinfrastruktuurin, laadukkaitten laitteistojen ja ohjelmistojen saatavuus sekä niiden yhteiskäyttö. Kannustetaan hankkimaan laitosten yhteisiä tutkimusinfrastruktuureja ja haetaan niille rahoitusta, myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tutkimusedellytyksiä tiedekunnan painoaloilla parannetaan kehittämällä niiden toimintaan liittyvää infrastruktuuria investointiohjelman mukaisesti (Liite 3) Tiedekunnan kaikkien tutkijoiden käytettävissä olevat tutkimusinfrastruktuurit on kuvattu tiedekunnan nettisivuilla TIIO-velvoitteen mukaisesti. Tiedot tullaan päivittämään syksyllä 2015 tulossopimusneuvotteluihin mennessä. Houkutteleva tutkijanura Tiedekunta ja laitokset suuntaavat voimavaroja yliopiston ja tiedekunnan tutkimuksen painoaloille, tulevaisuuden innovatiivisia avauksia unohtamatta. Rekrytoinneissa ja jatko-opiskelijoiden valinnoissa huomioidaan painoalat.
10 3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet Tiedekunta rekrytoi kansainvälisiä huippututkijoita, joiden integroitumista laitosten toimintaan edistetään mm. kannustamalla suomen kielen oppimiseen. Panostetaan parhaassa kehitysvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden rekrytointiin; tätä tavoitetta edistää vetovoimaisiin tutkimusryhmiin ja tutkimusympäristöön sekä tutkimusta suosivaan toimintakulttuuriin panostaminen. Laitoksilla panostetaan henkilöstösuunnitteluun (menestyshakuiset henkilöstösuunnitelmat). Työsuunnittelussa varataan riittävästi aikaa tutkimukseen ja hankehakuihin valmistautumiselle (keinoina opetusyhteistyö, periodiopetus ja tuntiopetus). Lukuvuodeksi tehtävän työsuunnittelun lisäksi toimintaa suunnitellaan pidemmällä perspektiivillä. Tutkijatohtorivaiheen tutkijoiden työsuunnitelmiin ja tohtorikoulutettavien opintosuunnitelmiin sisällytetään suunnitelma kansainvälisestä liikkuvuudesta ja verkostoitumisesta. Kansainvälisten jatko-opiskelijoiden rekrytointia tehostetaan. Työskentelylle asetetaan selkeät tavoitteet (MLTK:n oma tenure track-polun arviointimenettely), joiden toteutumista seurataan kehityskeskusteluissa. Kehitetään tutkimusjaksojärjestelmää ensisijaisesti laitosten sisäisin keinoin. Tutkimusedellytysten parantaminen Tutkimustoiminnan johtamista vahvistetaan hyödyntämällä mm. kokeneiden hankejohtajien mentorointia. Tiedekunnan hankesalkkuja kehitetään edelleen tutkimustoiminnan strategisen johtamisen välineenä. Tiedekunta kehittää tutkimuksen tukipalveluja ja suuntaa tarkoitukseen riittävästi resursseja. Vetovoimaisten tutkimusryhmien muodostumista, verkostoitumista ja hankkeiden suunnittelua sekä käynnistämistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan tiedekunnan strategisella rahoituksella ja hallinnollisella tuella; kannustetaan kansainvälisten konferenssien, seminaarien ja kokousten järjestämiseen. Tutkijoita kannustetaan osallistumaan kv-verkostoihin, asiantuntijaelimiin ja hankkeisiin, jotka edistävät uusien verkostojen rakentamista. 5 5 Pyritään mahdollisuuksien mukaan rekrytoimaan kansainvälinen avainhenkilö kahdeksi vuodeksi vauhdittamaan tutkimusalueen kehittämistä, mm. kansainvälisen rahoituksen hankintaa, huippututkimusyksikkö-statuksen hakua ja FiDiPro-hakuun valmistautumista. Myös lyhytaikaisiin avainhenkilöiden vierailuihin panostetaan.
3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet 11 Parannetaan painoalojen toimintaa tukemalla laitos- ja tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä. Tiedekunta tukee laitoksia tutkimuksen painoalojen ja tutkimuskeskittymien näkyvyydessä JY:n sisällä ja ulkoisessa viestinnässä. Tiedekunta parantaa kansainvälistä näkyvyyttään mm. kehittämällä englanninkielisiä tutkimustoimintaa esitteleviä verkkosivujaan. Täydentävä tutkimusrahoitus luo pohjan tutkimustoiminnalle Tiedekunta tavoittelee erityisesti kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvua. Potentiaali hankkia tutkimusrahoitusta ohjaa rekrytointeja (erityisesti 4-taso) Huippuyksiköiden määrässä tavoitellaan kasvua Tiedekunnan tavoitteena on 4 akat.professoria/erc Advanced Grant tutkijaa ERC Starting ja Consolidator Grant tutkijat, tavoite: 5 (tunnistaminen ja tuki) Muu puiteohjelmarahoitus SA hankerahoitus (tason säilyttäminen) Toimenpiteet: Tiedekunta ja laitokset laativat kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi kokonaissuunnitelman, jossa huomioidaan mm. työsuunnitteluun, hankesalkkuihin, hankehallinnon tukeen ja rahoitukseen liittyvät asiat. Tulevaan huippuyksikköhakuun valmistaudutaan ja kaikki laitokset lisäävät hakuaktiivisuutta kilpaillun tutkimusrahoituksen, erityisesti kansainvälisen kilpaillun rahoituksen lisäämiseksi. Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella jo olemassa olevaa ja toimivaa H2020/ERC ja SA-hakemuksien sparraus-/tuki-/valmennusryhmä -käytäntöä laajennetaan tiedekunnan muille laitoksille. Ulkopuolisia asiantuntijoita hyödynnetään uusien rahoitusinstrumenttien löytämiseksi ja rahoituspohjan laajentamiseksi. 5 5 Laitoksilla on käytössä tiedeneuvoston suosittelemat kannustimet ulkopuolisen tutkimuksen hankkimiseen. Kannustimien vaikutukset arvioidaan syksyllä 2015 ja tulokset huomioidaan tulevan vuoden rahoituksen kohdentamisessa ja työsuunnittelussa 2016 2017.
12 3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet Tutkimustoiminnan arvioinnin perusteena toimii tiedekunnan kansainvälinen kiinnostavuus ja vetovoimaisuus tutkimusyksikkönä. Tutkimustoiminnan kehitystä ja suuntaa seurataan säännöllisesti TUTKA -tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmän ja tiedebarometrin avulla. Tutkimustoiminnan indikaattoreina toimivat mm. täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta ja huippuyksiköiden määrä. Henkilöstö- ja työsuunnittelun toteutumisen seuranta ja tutkimusjaksorahoituksen määrä ovat myös tärkeitä arvioinnin osa-alueita. Painoalojen osalta arviointi tapahtuu yleisesti hyväksyttyjen kriteerien avulla: julkaisut, tutkimusrahoitus, menestys kansallisissa ja kv-arvioinneissa sekä tutkimusryhmien koostumus. Painoalat arvioidaan hyödyntäen tutkimuksen laadun arvioinnin yhteydessä saatuja tuloksia. Tässä yhteydessä tunnistetaan nousevia aloja, jotta varmistetaan tiedekunnan tutkimustoiminnan uusiutuminen. Tutkijoiden osalta seuranta tapahtuu työsuunnitelmien ja kehityskeskustelujen avulla. Tiedekunta seuraa tutkimuksen laadun ja tieteellisen vaikuttavuuden kehittymistä mm. bibliometristen analyysien (esim. Nordforsk, Leiden Ranking, National Taiwan University Ranking) kautta. Tavoitteena on, että maailman keskiarvoon normitetut siteerausindeksimme ovat >1,2 aloilla, joihin bibliometriset analyysit soveltuvat.
3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet 13 II KOULUTUKSEN VAHVISTAMINEN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tavoitteena on parantaa asemaansa opiskelupaikkana ja lisätä kiinnostavuuttaan sekä kotimaisten että kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Tämä edistää myös tiedekunnan erityistavoitetta, maisteritavoitteiden saavuttamista. Opetuksen kehittämisen painopisteet tulevana vuonna ovat: Opettajankoulutuksen laatukriteereistä keskustellaan valtakunnallisesti, tavoitteena määritellä valtakunnalliset laatukriteerit. Meillä on meneillään paljon opetuksen kehittämisen hankkeita eeducationista ja interaktiivisuudesta viestintä- ja kieliopintojen integrointiin. Lisäksi panostetaan henkilökohtaiseen ohjaukseen opiskeltavan asian ymmärtämisessä. Opiskelijan ohjauksessa työnjako opettajien ja hallintohenkilökunnan välillä on tehtävä selkeäksi. Alustava esitys tutkintotavoitteiksi Tutkintotavoitteisiin otetaan tarkemmin kantaa, kun saamme tietoomme valtakunnallisen koulutustarpeiden ennakoinnin työryhmän työn tulokset. Rake-raportin kehittämisehdotukset otetaan huomioon vuoden 2017 opiskelijavalinnan valmistelussa. Laadukas ja vaikuttava koulutus Koulutuksen rakenteet ja infrastruktuurit Oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä kehitetään laitosten välisellä yhteistyöllä tukemaan opetusta, oppimista ja työelämän tarpeita. Opiskelijoita integroidaan tutkimukseen opintojen varhaisessa vaiheessa. Tämän tavoitteena on lisätä opintojen mielekkyyttä ja monipuolisuutta. 5 5 Työelämäyhteistyötä vahvistetaan niin, että voidaan tarjota opiskelijoille tulevaisuuden työelämän vaatimuksia vastaavat taidot.
14 3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet Toimimme aktiivisesti myös täydennyskoulutuksen sektorilla. Tiedekunnan koordinoima Keski-Suomen LUMA-keskus innostaa ja tukee tulevaisuuden luonnontieteiden ja matematiikan osaajia kouluissa ja päiväkodeissa. Toimenpiteet: Tiedekunta ja laitokset muodostavat yhteistyössä sellaisen rakenteen, joka pystyy reagoimaan opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin ja myös näkemään ennakolta erilaisia tarpeita. Tämän myötä opiskelijamme pystyvät entistä paremmin suorittamaan tutkinnon tavoiteajassa. Vuonna 2014 aloittaneen tiedekunnan koulutuksen kehittämisryhmän toiminta arvioidaan ja määritetään kehittämistoimenpiteet. Ryhmän tehtävänä on varadekaanin johdolla kehittää tiedekunnan koulutusta kokonaisvaltaisesti ja vastata tiedekunnan strategian mukaisten koulutuksen toimenpiteiden suunnittelusta ja toimeenpanosta sekä seurata tavoitteiden saavuttamista. Työssä huomioidaan kansainvälisyyden edistäminen ja laadun kehittämiseen liittyvät sitoumukset. Koulutukseen liittyvät kehittämisehdotukset käsitellään laitosten opetuksen kehittämisryhmissä. Valmistelussa hyödynnetään opetuksesta saatava palaute, pedagoginen tietämys, laatuarviointien ja muiden MLTK:n toimintaa tarkastelevien arviointien tuloksia sekä elinkeinoelämän ja tutkijanuran luonnontieteilijöille asettamista vaatimuksista. Opetuksen laadun varmistamiseksi laitokset huolehtivat siitä, että opetus on sisällöllisesti ja pedagogisesti ajantasaista sekä tutkimusprofiilin mukaista. Täydennyskoulutuksen mahdollisuudet hyödynnetään paremmin, mm. analytiikkaosaamisen aktiivinen markkinointi. Luonnontieteitä tehdään tunnetuksi LUMA-toiminnan avulla. Kansainvälinen kampus Toimenpiteet: 5 5 Tiedekunta ja laitokset kehittävät englanninkielisiä verkkosivujaan (tiedekunnan viestintäsuunnitelma, Liite 5). Tiedekunta on mukana kansainvälisten koulutusten markkinointi- ja valintayhteistyössä yliopistotasolla.
3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet 15 Kansainvälistymisen suunnitelmallisuutta kehitetään ja vakiinnutetaan kansainvälistyminen osaksi opintojen ohjausta (HOPS-ohjaus) Opiskelijavaihtoa lisätään yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Suunnitelmallinen, tutkintoon/tutkintoihin johtava yhteistyö strategisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö voi johtaa kaksoistai yhteistutkintosopimuksiin kumppaneiden välillä. Kansainvälisten perustutkinto-opiskelijoiden määrää lisätään mahdollisuuksien rajoissa. Opintojen sujuvuuden varmistaminen Toimenpiteet: Tiedekunta panostaa systemaattisesti tietovarastosta, palautejärjestelmistä ja koulutusbarometristä sekä lisäaikahakemuksista saatavan tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen koulutuksen kehittämisessä yhteistyössä laitosten pedagogisten johtajien kanssa. Laitosten opetusohjelmat laaditaan siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa vähintään op lukuvuodessa. Kesä- ja talvikoulun sekä perinteisen kesäopetuksen markkinointia tehostetaan. Opintojen ohjauksen käytäntöjä kehitetään kaikissa vaiheissa ja laitosten hyviä käytänteitä jaetaan. Tiedekunta seuraa opinto-ohjauksen toteutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään vähän opintopisteitä suorittavien seurataan ja opintojen loppuun saattamista tuetaan. Opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan Hyvis- ja ohjaustoiminnalla. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti Student Life-toimintaan. Opiskelijarekrytointi Toimenpiteet: 5 5 Tiedekunta analysoi systemaattisesti, miten hakijamäärät ovat kehittyneet ja miten rekrytointi on sujunut Opintopolun tultua käyttöön. Tehdyn analyysin pohjalta tehdään tarvittavat muutokset hakukohteisiin.
16 3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet Tiedekunta tehostaa rekrytointia kehittämällä siihen liittyvää viestintää ja markkinointia laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. (Liite 5). Laitokset tehostavat yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa ja hyödyntävät mm. sosiaalisen median mahdollisuudet. Fysiikan, kemian ja matematiikan alalla otettiin tänä vuonna käyttöön yliopistojen yhteinen tapa laskea valintapisteet yo-tutkinnosta. Tämän toimivuus arvioidaan ja pyritään tekemään tarvittavat muutokset yhteisesti. Valtakunnallinen yhteistyö on tässä perusteltua. Tohtoriopiskelijoiden valintakäytänteitä yhtenäistetään ja valintaan sisällytetään keskustelu/tiedonvaihto oppiaineen professorin kanssa (tavoitteena motivaation lisääminen hakuun) Määritellään kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin hakukanavat. Tällä hetkellä erityisesti tohtoriopiskelijoiden rekrytointi tapahtuu ohjaajien olemassa olevien kontaktien kautta. Laitoksille nimetään tohtoriohjelmien koordinaattorit opetusja tutkimushenkilökunnasta. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien edistäminen Toimenpiteet: Koulutuksen suunnittelussa ja ohjauksessa panostetaan työllistymisen ja kansainvälistymisen kannalta järkevän tutkintokokonaisuuden suunnitteluun. Työssäoppiminen on tärkeä osa työelämätaitojen kokonaisuutta. Työelämäyhteistyötä vahvistetaan ottamalla työelämän edustajia mukaan opetussuunnitelmien ajanmukaistamiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Työelämäkurssia ja -päivää kehitetään koko tiedekuntaa palvelemaan. Työelämävalmiuksien vahvistamisessa huomioidaan myös pienet ja keskisuuret yritykset työllistäjinä sekä yrittäjyys uravaihtoehtona. Työelämävalmiuksia kehitetään myös toteuttamalla henkilökunnan yritysvierailuja. 5 5 Työharjoittelua kehitetään mahdollistamalla erityyppinen toiminta opiskelun eri vaiheissa. Laitosten hyviä käytänteitä laajennetaan: esim. bio- ja ympäristötieteissä syventäviin opintoihin voi kuulua kurssi Työskentely tutkimusryhmässä ja kemialla puolestaan työharjoitteluun liittyen pidetään seminaari, jossa harjoittelujaksolla opittua mietitään suhteessa opiskeluun ja opetukseen.
3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet 17 Aineenopettajakoulutus Toimenpiteet: Aineenopettajakoulutuksen tehokkaampi markkinointi Valtakunnallisten aineenopettajakoulutuksen laatukriteerien määrittelyyn osallistuminen sekä niiden huomioiminen toiminnassa Laitosten välisen yhteistyön lisääminen opetussuunnitelmatyössä, jotta opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa ja opintopisteen suorittaminen lukuvuodessa mahdollistuu. Koulutustoiminnan arvioinnin perusteena toimivat erityisesti ensisijaisten hakijoiden määrät eri koulutuksiin, kansainvälisten hakijoiden määrä, kuinka paljon saamme opiskelijoita, osallistujamäärät kursseilla, kuinka suuri osuus opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa, lisäaikahakemukset, palaute ja työllistyminen. Selvitykset tiedeneuvostolle Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on vakiintunut käytäntö jatko-opiskelijoiden ohjaukseen ja seurantaan, muilla laitoksilla tämän suhteen on vielä kehitettävää. Jatkokoulutuksen laadun ja sujuvuuden varmistamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Korkeatasoinen ohjaus, työelämään valmentava tohtorikoulutus Väitöskirjaohjaukseen panostaminen (mm. ohjaajien koulutus, jatko-opintosuunnitelmien päivitys ja seuranta, miten tuetaan JY:n ulkopuolella töissä olevien opintoja vai tuetaanko) Työsuunnittelun keinot (riittävästi aikaa ohjaukseen) Ura- ja työllistymissuunnitelmat otetaan osaksi ohjauskeskusteluja 5 5 Urasuunnitteluun liittyvissä jatko-opintokursseissa tiivistetään yhteistyötä tiedekunnan tutkijakoulun - JY:n tutkijakoulun välillä
18 3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet III YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Tavoitteena on olla haluttu yhteistyökumppani alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tiedekunnan tutkijoiden asiantuntijuutta arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisussa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tiedekunta toteuttaa yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä mm. seuraavin toimenpitein: Alan asiantuntijoiden, opettajien ja tutkijoiden kouluttaminen yhteiskunnan tarpeisiin Aktiivinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja tukeminen tutkimustulosten hyödyntämiseksi eri aloilla Alan asiantuntijatehtävissä toimiminen Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen Valtakunnallista erityistehtävää toteutetaan fysiikan laitoksella kiihdytinlaboratoriossa kahdeksan tutkimusryhmän voimin. Tiedeviestintää kehitetään edelleen ja tutkijoita kannustetaan kirjoittamaan tutkimuksestaan myös suurelle yleisölle. Tiedekunnan asiantuntijoiden näkyvyyttä parannetaan tuomalla tutkimusryhmät entistä paremmin esille verkkosivuilla. Työ on käynnistetty Nanoscience Centerin osalta. Alumnitoiminnan kehittäminen 5 5 Tiedekunnan alumnitoimintaa tehdään näkyvämmäksi: rakennetaan alumneille kohdennettu verkkosivusto, kootaan opiskelijarekrytoinnin ja opiskelun ohjauksen sekä opetussuunnitelmakehitystyön tueksi uratarinoita ja pidetään säännöllisesti alumnipäiviä.
3. JY:n strategiaa ja sen toimenpideohjelman toteuttamista edistävät toimenpiteet 19 Alumnitoiminnasta saatavaa tietoa hyödynnetään opetuksen työelämäorientaation kehittämisessä ja tiedekunnasta valmistuvien ohjaamisessa työelämään (esim. uratarinat, alumnipuheenvuorot, työssäoppiminen, projektiyhteistyö ja uusien opiskelijoiden rekrytointi) Laitosten alumnivastaavien verkostoa hyödynnetään entistä paremmin tekemällä yhteistyötä ja jakamalla hyviä käytänteitä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi Tiedekunnan ja laitosten omaan substanssialaansa liittyviä selvityksiä jatketaan ja tietoja hyödynnetään valmistuneiden työllistymisen edistämisessä ja koulutuksen uusia suuntia määriteltäessä. YVV-barometriin liittyviä indikaattoreita ja tavoitteiden toteutumista seurataan.
20 4. Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa 4. TOIMENPITEET TOIMINNAN TEHOSTAMISEKSI TIUKKENEVASSA TALOUDELLISESSA TILANTEESSA Täydentävä rahoitus luo pohjan tutkimustoiminnalle. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tavoittelee erityisesti kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvua. Kotimainen tutkimusrahoitus ja perusrahoitus pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Henkilöstö- ja tilaneliömäärän vähentäminen MLTK varautuu henkilöstö- ja tilaneliömäärän vähentämiseen seuraavin keinoin: Henkilöstö- ja tilasuunnitteluun panostetaan MLTK on varautunut pienentämään tilaneliömäärää / hlö Tutkijahuoneiden käyttöönotto Ylistönrinteellä mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön (tohtorikoulutettavat) Tilojen yhteiskäyttöisyyttä lisätään mahdollisuuksien mukaan vuokrakustannusten alentamiseksi. JY:n opetus- ja kokoustilojen käyttöä seurataan; kustannukset kohdistetaan käyttäjille käytön mukaisesti vuoden 2016 alusta lähtien. Tiedekunta etsii aktiivisesti ratkaisuja tilakustannusten nousuun liittyvään riskiin yhdessä tilapalvelujen kanssa. Tukipalveluiden tehostaminen Tavoitteena on, että tutkijat ja opettajat voivat paremmin keskittyä ydintoimintoihin eli tutkimukseen ja opettamiseen sekä opiskelijoiden ohjaukseen, kun he voivat luottaa siihen, että hallinto ja käytännön asiat toimivat.
4. Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa 21 MLTK tehostaa tukipalveluja seuraavin toimenpitein: Tukipalveluiden laatua ja kustannustehokkuutta parannetaan jatkuvan arvioinnin ja koulutuksen avulla. Hallintoa tehostetaan lisäämällä yhteistyötä laitosten välillä; tiedekunnan opinto-, talous- ja henkilöstötiimit on otettu käyttöön. Toimenpiteet työkuormien jakamiseksi ja varahenkilöjärjestelmän luomiseksi on käynnistetty. Tukipalveluhenkilöiden eläköityessä tehdään tilanteen uudelleenarviointi. Tukipalveluissa toimivien henkilöiden tehtävänkuvia selkeytetään ja yhtenäistetään mm. niin, että he toimivat opiskelijoiden ohjauksen tukena ammattimaisesti ja opintohallinnon prosessit toimivat sujuvasti ja samalla tavalla laitoksesta ja henkilöstä riippumatta. Huolehditaan siitä, että opintoasioiden verkkosivut ovat virheettömät, ajan tasalla ja sisältävät mahdollisimman laajasti opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan tarvitsemaa informaatiota. Tutkimuksen ja opetuksen tekninen tuki Tutkimuksen ja opetuksen teknistä tukea kehitetään tiedekuntakohtaisena kokonaisuutena. Esim. bioresurssikeskuksella tulee olemaan yhteinen laitekeskus, jota käyttää laitosten yhteinen tukihenkilöstö.
22 5. Keskeisimmät riskienhallintakohteet 5. KESKEISIMMÄT RISKIENHALLINTAKOHTEET Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan menestykseen kohdistuvat riskit liittyvät talouden lisäksi henkilöstöön ja toimintaan. Merkittävän riskin muodostaa myös yliopistomme tuleva tahtotila: miten JY profiloituu ja mikä tulee olemaan kansainvälisen tason tieteen asema organisaatiossamme. Useissa meille tärkeissä rahoitusinstrumenteissa edellytetään hankkeiden yliopistotasoista priorisointia. Henkilöstöpoliittiset haasteet liittyvät ulkopuolisen tutkimusrahoituksen turvin työskenteleviin. Henkilöstöön liittyviin riskeihin tullaan varautumaan panostamalla henkilöstösuunnitteluun. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan laitosten tavoitteita tukeva osaamisen varmistaminen ja eläkkeelle siirtymisessä vapautuvien voimavarojen kohdentaminen tai uudelleensuuntaaminen. Ammattimaisesti hoidettuun henkilöstöhallintoon, erityisesti rekrytointiin tullaan myös panostamaan. Muut henkilöstöön liittyvät riskit liittyvät työsuhteeseen, avainhenkilöiden sitouttamiseen, opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin sekä työvoiman saatavuuteen. Toimintaan liittyvä merkittävä riski on opiskelijavalinnassa onnistuminen; sitä miten Opintopolku ja ensikertalaiskiintiöt vaikuttavat hakijoiden käyttäytymiseen emme pysty vielä arvioimaan. Pyrimme pienentämään riskiä ja hakijoiden epävarmuutta oikealla viestinnällä ja rekrytointiin panostamalla. Opetushenkilökunnan rekrytoinnissa onnistuminen vaikuttaa suoraan opetuksen laatuun ja sen kehittämiseen; riskiä pyritään pienentämään pitämällä tiedekunta houkuttelevana työpaikkana. On tärkeätä, ettemme pysähdy paikallemme, teemme rohkeita valintoja ja onnistumme meille sopivien henkilöiden rekrytoinnissa. Yleismaailmallinen taloustilanne heijastuu myös tiedekunnan rahoitustilanteeseen, koska julkisen talouden tiukkuus vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin. Tiedekunnan taloudelliset riskit liittyvät perusrahoituksen vähenemisen lisäksi täydentävään rahoitukseen. Kilpaillun tutkimusrahoitukseen rakentuvaan tutkimustoimintaan liittyy riskejä tutkimusrahoituksen jatkuvuudesta (esim. kiihdytinlaboratorio). Se miten onnistumme ylläpitämään kokeellisen tutkimuksen edellyttämät laitteistot ja teknisen henkilökunnan, vaikuttaa kokeellisen opetuksen laatuun. Julkaisufoorumiluokituksessa (JUFO) tapahtuneet merkittävät muutokset saattavat vaikuttaa tiedekunnan ansaitseman OKM rahoituksen määrään. Taloudellisten riskien minimoimiseksi laitosten hallinnolliset käytännöt tullaan yhtenäistämään. Muut riskit liittyvät rahoitusmalliin, johtamiseen, tietoturvaan, toiminnan- ja tilasuunnitteluun, toiminnan ohjaukseen, kokonaishenkilöstösuunnitteluun suhteessa taloudelliseen liikkumavaraan sekä osaamisen varmistamiseen liittyvään henkilöriskiin. Kokemukset osoittavat, että harkittuja ja hallittuja riskejä ottamalla voidaan saavuttaa kansainvälistä menestystä. Riskejä voidaan hallita pitkälle hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla. Avainasemassa em. riskien hallinnassa ovat toimiva talous- ja henkilöstöhallinto, jokapäiväinen johtaminen ja lähiesimiestoiminta. Dekaani, laitosjohtajat, hallintopäällikkö ja muut lähiesimiehet ovat vastuuhenkilöitä. Johtoryhmä seuraa riskien hallintaa ja raportoi vuosittain TTS-prosessin yhteydessä yliopiston johdolle.
6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 23 6. HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 6.1 Henkilöstösuunnitelma JY:n uusi strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma hyväksyttiin 17.12.2014 yliopiston hallituksessa; uuden henkilöstöohjelman laadinta on parhaillaan käynnissä. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan vuosille 2014 2018 laadittu henkilöstösuunnitelma on päivitetty (Liite 4). Suunnitelmassa on vahvistettu henkilöstön kehittämisen periaatteet MLTK:ssa ja linjattu käytännön toimenpiteet vuoden 2020 loppuun saakka. Henkilöstösuunnitelman ydinkohdat ovat: Huippututkimusta kehitetään kansainvälisten rekrytointien kautta. Potentiaali kansainväliseen rekrytointiin on avainkriteeri rekrytointiprosessin aloittamiselle. Vetovoimaiset tutkimusryhmät ja tutkimusympäristö, tutkimusta suosiva toimintakulttuuri (työsuunnitelmien joustavuus, hallinnolliset tehtävät minimiin) Laitoksilla on menestyshakuiset henkilöstösuunnitelmat Tutkimuksen johtamista kehitetään (tavoitteellisuus, osaamisen hyödyntäminen) Tiedekunta panostaa parhaassa kehitysvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden rekrytointiin. Tiedekunnassa on selkeä, omiin aloihimme soveltuva tenure track -polun arviointimenettely. Henkilöstösuunnitelma sisältää tasa-arvoasiat; asia nousee esiin erityisesti rekrytointitilanteissa. Eri elämäntilanteissa olevat työntekijät pyritään huomioimaan toiminnassa; esim. tapahtumat pyritään järjestämään päiväaikaan, jotta myös pienten lasten vanhemmat pääsevät osallistumaan. Johtamisella ja työkulttuurilla on ratkaiseva merkitys MLTK:n menestyksessä. Ympäristö, jossa työntekijä haluaa antaa parhaansa ja, joka houkuttelee alan parhaita osaajia, halutaan säilyttää. Keväällä laaditulla Yhteistyöllä huipulle -strategialla on selkeytetty yhteistä tekemistä määrittelemällä tiedekunnan olemassaolon tarkoitus, arvot ja tavoitteet. Viestintään on panostettu jakamalla tietoa ja poistamalla esteet tiedon saamiselta. Hallinnon tukipalveluiden kehittämisen painopiste on opetuksen ja tutkimuksen tarpeiden tunnistamisessa ja niissä tukemisessa sekä toiminnan tehokkuudessa. Henkilöstövoimavarat Vuonna 2015 MLTK:ssa työskentelee arviolta noin 750 henkilöä (sis. harjoittelijat ja avustavan henkilökunnan). Heistä 508 on opetus- ja tutkimus- sekä avustavaa henkilöstöä ja 245 muuta henkilöstöä. Ydintoimintojen kannalta tärkeitä tehtäviä on pyritty määrätietoisesti vakinaistamaan. Vakinaisessa työsuhteessa olevien osuus onkin kasvanut 35 prosenttiin. Kansainvälisen
24 6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli 20 % htv:stä vuonna 2014. Henkilöstökustannusten kasvu on saatu pidettyä maltillisena. Tehtävien jakautuminen henkilöstöryhmittäin ja henkilötyövuodet sekä tuntiopetus (toteuma vuodelta 2014 ja ennuste 2015) näkyvät oheisissa taulukoissa: Henkilöstömäärä ja htv 2014 henkilöä htv 2015 (e) lkm htv Professorit Bio- ja ympäristötieteiden laitos 18 14,8 18 13,18 Fysiikan laitos 18 16,38 19 16,83 Kemian laitos 10 9,58 9 9 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 12 10,75 11 10,91 Yhteensä 58 50,79 57 49,92 Opetus- ja tutkimushenkilöstö Bio- ja ympäristötieteiden laitos 180 138,65 177 136,57 Fysiikan laitos 148 120,48 151 122,92 Kemian laitos 106 88,07 104 86,41 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 79 63,81 75 60,57 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1 1,08 1 0,57 Yhteensä 514 412,08 508 407,04
6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 25 Henkilöstömäärä ja htv 2014 henkilöä htv 2015 (e) lkm htv Muu henkilöstö (sis. harjoittelijat) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 99 54,50 95 52,3 Fysiikan laitos 91 48,10 90 47,57 Kemian laitos 41 22,77 40 22,21 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 11 8,03 11 6,4 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 10 7,31 9 8,05 Yhteensä 252 140,7188 245 136,53 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 766 2,8 753 543,57 Yliopisto on päättänyt strategian toimenpideohjelmassaan kohdentaa voimavaroja valitsemilleen vahvuusalueille, joista yksi on kiihdyttimillä tapahtuva aineen tutkimus (hiukkasfysiikka, kiihdytinpohjainen materiaalifysiikka ja ydinfysiikka). Fysiikan laitos täyttää kohdennuksen mukaiset yliopistotutkijan tehtävät. Tiedekunnan henkilöstörakenne ei tule lähivuosina muuttumaan olennaisesti. Heikkeneviin rahoitusnäkymiin varaudutaan; rekrytointeja tehdään vallitsevan taloustilanteen mukaan ja/ tai siirretään rekrytointeja. Henkilöstömäärä voi kasvaa täydentävän rahoituksen kasvaessa.
26 6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Neliportainen tutkijanuramalli ja tenure track Alla olevassa taulukossa neliportaisen tutkijanuramallin toteuma henkilötyövuosina ja kansainvälisen henkilöstön htv:t tutkijanuravaiheen eri portailla MLTK:ssa vuosilta 2013 ja 2014: 2013 kv 2014 kv Tutkijanuravaihe I (htv) Bio- ja ympäristötieteiden laitos (BIO) 57,85 13,44 53,72 13,62 Fysiikan laitos (FYS) 50,27 11,34 49,47 14,72 Kemian laitos (KEM) 50,27 12,75 45, 14,45 Matematiikan ja tilastotieteen laitos (MTI) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLTK) 23,33 5,91 26,26 6,26 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 181,73 43,44 175,00 49,04 Tutkijanuravaihe II Bio- ja ympäristötieteiden laitos (BIO) 37,35 10,96 40,73 11,77 Fysiikan laitos (FYS) 22,51 10,01 25,59 9,24 Kemian laitos (KEM) 19,47 8,88 18,02 11,27 Matematiikan ja tilastotieteen laitos (MTI) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLTK) 15,43 5,62 14,09 5,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 94,76 35,47 98,44 37,28
6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 27 2013 kv 2014 kv Tutkijanuravaihe III Bio- ja ympäristötieteiden laitos (BIO) 29,76 5,00 29,11 4,54 Fysiikan laitos (FYS) 27,88 5,97 29,04 4,92 Kemian laitos (KEM) 14,33 1,00 14,92 1,00 Matematiikan ja tilastotieteen laitos (MTI) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLTK) 11,84 1,00 12,71 1,21 1,00 1,00 1,00 1,00 Yhteensä 84,81 13,97 86,78 12,66 Tutkijauravaihe IV Bio- ja ympäristötieteiden laitos (BIO) 14,96 1,31 15,08 1,12 Fysiikan laitos (FYS) 15,84 2,50 16,38 3,50 Kemian laitos (KEM) 11,66 0,41 9,58 0,00 Matematiikan ja tilastotieteen laitos (MTI) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLTK) 10,65 1,75 10,75 1,25 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 53,11 5,97 51,79 5,87
28 6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstömäärän kehitys ja htv:t 2014 2017 (e) Alla olevassa taulukossa tehtävien jakautuminen henkilöstöryhmittäin ja henkilötyövuodet: 2014 lkm htv 215(e) lkm htv 2016(e) lkm htv 2017(e) lkm htv Opetus- ja tutkimushenkilöstö * vakinaiset 103 91,51 101 90 101 90 101 90 Bio- ja ympäristötieteiden laitos 35 29, 32 27,00 32 27,00 32 27,00 Fysiikan laitos 27 25,13 25 25,00 25 25,00 25 25,00 Kemian laitos 23 22,05 22 22,00 22 22,00 22 22,00 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 18 14,79 22 16,00 22 16,00 22 16,00 MLTK tiedekunta 0 0 0 0 * määräaikaiset 411 320,49 407 317,04 407 317,04 407 317,04 Bio- ja ympäristötieteiden laitos 145 109,10 145 109,57 145 109,57 145 109,57 Fysiikan laitos 121 95,35 126 97,92 126 97,92 126 97,92 Kemian laitos 83 66,03 82 64,41 82 64,41 82 64,41 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 61 49,02 53 44,57 53 44,57 53 44,57 MLTK tiedekunta 1 1,00 1 0,57 1 0,57 1 0,57 Muu henkilökunta * vakinaiset 103 93,35 99 92,22 99 92,22 99 92,22 Bio- ja ympäristötieteiden laitos 39 35, 36 34 36 34 36 34 Fysiikan laitos 33 29,64 30 28,4 30 28,4 30 28,4 Kemian laitos 20 16,91 20 17,02 20 17,02 20 17,02 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 5 6,25 5 5 5 5 5 5 MLTK tiedekunta 6 5,00 8 7,8 8 7,8 8 7,8
6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 29 2014 lkm htv 215(e) lkm htv 2016(e) lkm htv 2017(e) lkm htv * määräaikaiset 149 47,37 146 44,31 146 44,31 146 44,31 Bio- ja ympäristötieteiden laitos 59 18,95 59 18,3 59 18,3 59 18,3 Fysiikan laitos 59 18,46 60 19,17 60 19,17 60 19,17 Kemian laitos 21 5,86 20 5,19 20 5,19 20 5,19 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 6 1,79 6 1,4 6 1,4 6 1,4 MLTK tiedekunta 4 2,31 1 0,25 1 0,25 1 0,25 YHTEENSÄ 766 3 753 544 753 544 753 544 Henkilöstökustannusten kehitys 2014-2017 (e) Ennuste henkilöstökustannusten kehityksestä vuosina 2014-2017 (e) on nähtävissä oheisesta taulukosta: Palkkakehitys 2014-2017 2014 2015 (e) 2016 (e) 2017 (e) Opetus- ja tutkimushenkilöstö 19 231 762 19 020 959 19 116 063 19 211 644 Muu henkilöstö 4 417 584 4 378 818 4 400 712 4 422 715 Tuntiopetus sekä muut palkat ja palkkiot 424 269 373 607 375 475 377 352 Sivukulut 5 582 472 5 526 885 5 506 889 5 534 424 Yhteensä 29 656 087 29 300 268 29 399 139 29 546 135 Täydentävä rahoitus luo pohjan tutkimustoiminnalle. Tiedekunta tavoittelee erityisesti kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvua. Potentiaali hankkia tutkimusrahoitusta ohjaa rekrytointeja (erityisesti taso 4). Tiedekunnan tavoitteena on 4 akatemiaprofessoria/erc Advanced Grant tutkijaa ja 5 ERC Starting ja Consolidator Grant tutkijaa vuoteen 2020 mennessä.
30 6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Eläköitymisiin varautuminen MLTK:ssa eläkeiän saavuttaa/on saavuttanut vuoteen 2017 mennessä nykyisestä henkilöstöstä 44 työntekijää. Heistä 13 työskentelee professorin tai tutkimusprofessorin tehtävässä ja viisi opetus- ja tutkimustehtävissä sekä 26 tukipalveluissa (18 opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstöön kuuluvaa ja 8 hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvaa). Työntekijöiden hyvinvointia pyritään tukemaan niin, että työntekijät jaksaisivat työssään mahdollisimman pitkään. Ikäjohtaminen konkretisoidaan mahdollisuutena tehdä töitä osa-aikaisesti tai muotoilla työtehtäviä tekijän mukaan. Seniorin työskennellessä yhdessä kokemattomamman juniorin kanssa siirtyy kokemuksen kautta kertynyttä taitoa eteenpäin ja se voi johtaa myös uuden, koko tiedekuntaa hyödyttävän tiedon kehittämiseen. Eri ikäisten henkilöiden sitoutumisessa työpaikkaansa on myös eroja, mikä pyritään hyödyntämään. Laitoksilla tehdään analyysi tulevaisuuden henkilöstötarpeista ja käynnistetään rekrytoinnit riittävän ajoissa. Hajautetun palvelukeskuksen työntekijöiden osalta henkilön eläköityessä tehdään tilanteen uudelleen arviointi. Henkilöstösuunnitelman toteutumisen arviointi ja seuranta MLTK kannustaa henkilöstöään kouluttautumaan. Henkilökohtainen suunnittelu kouluttautumisesta tapahtuu kehityskeskustelujen yhteydessä. Tiedekunta ottaa syksystä 2015 lähtien käyttöön tutkimuksen henkilökortit, joita hyödynnetään myös tutkimuksen näkyvyyden lisäämisessä. MLTK:n lähiesimiehet seuraavat henkilöstön työssä jaksamista. Henkilöstörakennetta tarkastellaan vuosittain johtoryhmässä. Myös opettaja-opiskelija -suhdetta tarkastellaan säännöllisesti. Tiedekuntaneuvosto seuraa myös henkilöstösuunnitelman toteutumista. 6.2 Koulutussuunnitelma Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon yliopiston tavoitteet ja yksilöiden koulutustarpeet. Kehityskeskustelut on liitetty kiinteäksi osaksi tiedekunnan johtamista; ne toteutetaan joka toinen vuosi opetus- ja tutkimushenkilöstön ja vuosittain muun henkilöstön osalta. Lähiesimiehiä kannustetaan ja johtamisesta tehdään meritoiva osa urakehitystä. Johtamiskoulutusta järjestetään säännöllisesti yliopiston tarvitsemaa strategista johtajuutta tukien ja johtotehtävissä toimivilta edellytetään johtamiskoulutusta. Esimiehet osallistuvat Jyväskylän yliopiston järjestämiin esimiesvalmennuksiin. Johtajia kannustetaan osallistumaan myös yliopiston ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin.
6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 31 Lähiesimiehet ovat keskeisessä asemassa osaamisen kehittämisessä MLTK:ssa. Esimiehillä on tärkeä rooli olemassa olevan osaamisen kartoittamisessa, osaamisvajeiden tunnistamisessa, kehitystavoitteiden viitoittamisessa sekä kehitysmahdollisuuksien tarjoajina ja kehityksen mahdollistajina. Haasteena on päätöksenteon kannalta riittävän yhteyden hahmottaminen tiedekunnan tuloksellisuuteen ja henkilöstön työkykyisyyteen ja työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen. Työntekijöillä puolestaan haasteina ovat usein resurssikysymykset, ennen kaikkea ajan sekä suunnitelmallisuuden ja tiedon puute. MLTK:n henkilöstökoulutuksen painopisteet 2015 2016: tutkimustoiminnan johtamisen varmistaminen hyödyntämällä mm. kokeneiden hankejohtajien mentorointia hankkeissa toimivien opetus- ja tutkimushenkilöstön koulutus (hankeosaajan koulutus, joka sisältää projektin johtamiskoulutuksen) opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstön lisä-, täydennys- ja jatkokoulutustarpeet (tarpeet mm. suunnitteluohjelmistojen käyttökoulutus, ohjelmointikoulutus, turvallisuuskoulutus, tiedekunnan hankintavastuuhenkilöiden koulutus, analyysimenetelmäkoulutus, jätelainsäädäntöön liittyvät kurssit ja henkilöstöjohtamisen koulutus) muun henkilöstön lisä-, täydennys- ja jatkokoulutustarpeet (tarpeet mm. EU-hankekoulutukset, korkeakouluhallintokoulutus, työn edellyttämä kielikoulutus, työehtosopimuksen sisällön kertauskoulutus, hankintakoulutus, tietotekniikkakoulutukset, viestintäkoulutukset, järjestelmäkoulutukset ja seminaarit muutostilanteissa sekä muuttuvien tehtävien ennakointiin liittyvät koulutukset) Tiedekunnan henkilöstöä kannustetaan osallistumaan kasvatustieteiden tiedekunnan henkilöstökoulutuksena toteuttamiin yliopistopedagogisiin opintoihin. Pidämme tärkeänä myös apurahatutkijoiden mahdollisuutta osallistua em. yliopistopedagogisiin opintoihin ja tieteellisen kirjoittamisen- sekä tiedonhakukoulutuksiin. Edellä mainitut koulutukset toteutetaan ja rahoitetaan pääosin Jyväskylän yliopiston henkilöstökoulutuksena ja osin yhteistyössä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Tiedekunnan ja laitosten lisäksi myös ammattiyhdistysten ja laitevalmistajien tarjoamat koulutus- ja rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään.
32 7. Kompensaatiohakemus tohtorin tutkinnon ohjausosuudesta 7. KOMPENSAATIOHAKEMUS TOHTORIN TUTKINNON OHJAUSOSUUDESTA MLTK:lla on tällä hetkellä kompensaatioon oikeuttavaa ohjausta yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja IT tiedekunnan kanssa: MLTK-YTK: MLTK-ITK: ekologian ja sosiologian yhteisohjattu tohtori, tutkinto matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle tilastotiede ja tietotekniikka, vastuuohjaaja IT tiedekunnasta, tutkinto matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle
8. Talous ja investoinnit 33 8. TALOUS JA INVESTOINNIT 8.1 Talous Talouden seurannan kehittämiseen on panostettu merkittävästi kuluneena vuonna. Tiedekunnan hallintoamanuenssi on lisäksi avustanut humanistista tiedekuntaa talouden raportoinnissa. MLTK:n johtoryhmä saa kuukausittain tiedon tiedekunnan ja laitosten taloudellisesta tilanteesta; dekaaneilla ja laitosjohtajilla on reaaliaikaisesti ajantasaiset tiedot taloudesta oppiaineittain. Täydentävän rahoituksen osalta tilanne on erinomainen, Jyväskylän yliopiston tavoite 40 % ylitettiin vuonna 2014. Tiedekunnan laajan hanketoiminnan seurantaa kehitetään; Bio- ja ympäristötieteiden laitos pilotoi syksyllä seurannan ja johtamisen tueksi käyttöönotettavaa hankesalkkua. Alla talouden kehitys vuosina 2013 2017 (e): 1000 2013 2014 2015 (e) 2016 (e) 2017 (e) TULOT Perusrahoitus 28 565 28 825 29 327 29 300 29 200 Täydentävä rahoitus 19 334 18 990 18 640 18 700 18 700 Yhteensä 47 899 47 815 47 967 48 000 47 900 MENOT Henkilöstökulut 29 111 29 656 29 300 29 400 29 0 Muut toiminnan kulut 6 359 5 836 6 109 6 100 6 050 Poistot 1 120 1 187 1 209 1 400 1 200 Sisäiset erät 3 418 3 536 3 411 3 300 3 300 Tilakustannukset 7 600 7 505 7 823 7 800 7 800 Yhteensä 47 608 47 720 47 852 48 000 47 900 Tilikauden tuotto 291 95 115 0 0