YLEISTEN PALLOPELIALUEIDEN TURVALLISUUDEN TARKASTUSLISTA JALKAPALLO- JA KORIPALLOPELIALUEET - Aloita lukemalla liitteen 1 ohjeet 1. PERUSTIETOJA Pallopelialuetta koskevat tiedot Nimi: Osoite: Tarkastusta koskevat tiedot Tyyppi: Pääasiallinen käyttäjäryhmä yleisellä pallopelialueella Maalien ja korien lukumäärä alueella Käyttäjämääräarvio (arvio keskimäärin) Pallopelialueen sijainti ympäristöönsä nähden Tarkastuspvm: Tarkastaja: Urheilukenttä, puisto- tai ulkoilualue, oppilaitoksen kenttä, muu alue (mikä?) Urheiluseurat, palloilun muut harrastajat, lähiasukkaat, muu (mikä?) Jalkapallomaaleja kpl Koripallotelineitä kpl Muita mahdollisia liikuntavälineitä kpl (arvio) hlö / päivä / viikko / kk / vuosi (valitse sopiva aikajakso) Arviota käyttäjämääristä ei ole tehty Palloilualueen lähistöllä on: Vilkas tie Muita erityisiä vaaratekijöitä..20 Pallopelialueen ylläpitäjä / kunnossapitovastaava Läsnä tarkastuksella: Nimi: Osoite: Vastuuhenkilö: Puh.nro: Palveluntarjoaja Nimi: Osoite: Y-tunnus: Puh.nro: Vastuuhenkilö: Muut palveluntarjoajan vastuulla olevat vastaavat pallopelialueet On, kpl Ei ole 1
2. OMAVALVONTA/YLLÄPITÄJÄN MENETTELYT PALLOPELIALUEEN VALVONTA- JA HUOLTOTIEDOT Kyllä Ei Lisätietoja 1. Ylläpitäjä tuntee pallopelialueita koskevat yleiset turvallisuusvelvoitteet? (kutu-lainsäädännön velvoitteet, omavalvonnan, standardit 1 jne.) 2. Ylläpitäjä on selvillä pallopelialueisiin liittyvistä merkittävimmistä riskeistä ja varautunut niihin. (Mitä ne ovat ja kuinka niihin on varauduttu?) 3. Turvallisuuden ja ylläpidon seurantaa ja varmistamista varten on laadittu kirjallinen suunnitelma. 2 (Suunnitelmassa on kirjattuna mm. turvallisuuden ja ylläpidon vastuuhenkilöt, tarkastus- ja huoltovälit 3 sekä tarvittavat tiedot palloilualueista sekä toimintaohjeet. ) (Sisältää käytännössä alla olevat kohdat.) 4. Jalkapallomaaleja/koripallotelineitä hankittaessa on varmistuttu siitä, että ne ovat turvallisia. Miten? (Esim. ovatko välineet standardien mukaisia? Onko esittää testaustuloksia? Miten on varmistuttu, että välineet ovat turvallisia vaikka eivät olisi esim. standardien mukaisia?) 5. Palloiluvälineiden sijoittelussa ja asennuksessa ja vastaavasti alueen valinnassa ja toteutuksessa on huomioitu turvallisuusnäkökohdat. Miten? (Maaston soveltuvuus, aitojen tarve arvioitu/toteutettu tarpeen mukaan, maalit kiinnitetty (mikäli niitä ei ole tarkoitus siirrellä yms.).) 6. Pallopelialueiden 1) säännöllisiä tarkastuksia ja korjauksia 2) isompia huoltoja varten on nimetty henkilöt. Kuka/ketkä? Kuinka usein toimenpiteet tehdään? 1 Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004), Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004), SFS-EN 1270 Pelikenttävarusteet. koripallovälineet. Toiminnalliset ja turvallisuusvaatimukset, testausmenetelmät. 2006, SFS-EN 748 + AC. Pelikenttävarusteet. Jalkapallomaalit. Toiminta- ja turvallisuusvaatimukset sekä testimenetelmät. 2005. Viimeksi mainittu (SFS-EN 748 + AC) koskee maaholkein tai lukituslaittein kiinnitettäviä sekä vastapainoin varustettuja maaleja, joita ei ole tarkoitettu jatkuvasti siirreltäväksi. Käytännössä suurin osa käytössä olevista jalkapallomaaleista on tarkoitettu siirrettäviksi. Valmisteilla on siirrettäviä jalkapallomaaleja (movable football goals) koskeva oma standardi. On suositeltavaa, että liikuteltavatkin jalkapallomaalit, jotka on sijoitettu sellaisille alueille (kuten koulujen pihoille), joista niitä ei ole tarkoitus siirtää, kiinnitetään paikoilleen tai tuetaan vastapainoilla, tai että käytetään kiinnitettäväksi tarkoitettuja jalkapallomaaleja. 2 Yksittäiselle palloilualueelle ei yleensä ole tarpeen olla omaa turvallisuusasiakirjaa, mutta tarvittavat huolto-, tarkastus- ym. asiakirjojen tulisi olla olemassa. Mikäli samalla palveluntarjoajalla on useita pallopelialueita, voi mahdollinen turvallisuusasiakirja olla pallopelialueille yhteinen. Tällöin tulee ottaa huomioon mahdolliset aluekohtaiset eroavuudet. 3 Palveluntarjoajan tulee noudattaa välinevalmistajien ohjeita välinekohtaisten tarkastusten tekemisessä. Mikäli valmistajan ohjeita ei ole ja pelikenttää muilta osin koskien tulee palveluntarjoajana itse arvioida riittävä tarkastusten laatu ja tiheys riskinarvioinnin perusteella. 2
7. Pelialueen ylläpidosta vastaavalla henkilöllä on selkeät suunnitelmat (aikatauluineen), joiden mukaan käydään tarkastamassa kohteet. (Mm. asennuksia, korjauksia, huolto- ja tarkastustöitä tekevät henkilöt. Osaaminen tehtävässä tarvittavan mukainen.) 8. Tarkastukset ja huollot sekä näillä tapahtuneet korjaustoimenpiteet on kirjattu? (Miten usein kirjauksia on tehty?) 9. Onko palveluntarjoajan tietoon tullut onnettomuuksia? Millaisia? 10. Palveluntarjoajalla on käytössä onnettomuuskirjanpito. Hyödynnetäänkö kirjanpitoa säännöllisesti esim. korjaus- ja huoltotoimenpiteitä suunniteltaessa? (Voi olla esim. liikunta-alueiden yhteinen.) 11. Palvelun tarjoaja on tietoinen KuTuL:n 4 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta? Onko ilmoituksia tehty? 12. Mikäli jalkapallomaaleja tai koripallotelineitä on tarkoitus siirrellä pelikauden aikana, palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että välineiden siirtäminen voidaan tehdä turvallisesti. Kuka siirtämisen voi tehdä? Miten asia on ohjeistettu? 13. Palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että jalkapallomaalien ja koripallotelineiden väliaikaiselle sekä pitkäaikaiselle (talvi-) säilytykselle on turvallinen ja asianmukainen paikka, missä välineet eivät aiheuta kuluttajille vaaraa. (koripallotelineitä tai jalkapallomaaleja ei saa kaatumisvaaran vuoksi säilyttää esim. kaltevilla kentän reunoilla, myös välineiden lukitseminen säilytyksen ajaksi on suositeltavaa, ks. liitteen kuvat) 3
3. TARKASTUKSELLA TODETTIIN YLEISET ASIAT Kunnossa Ei kunnossa Ei sovellettavissa Ei tarkastettu Lisätietoja 1. Pelikenttä soveltuu tarkoitukseensa ja on kunnossa. (Maasto on soveltuva: maaperä/alue on tasainen, ei kiviä tai kuoppia tms., maalien sijoittelu huomattavan kaltevalle pinnalle ei mahdollista, alue on siisti.) 2. Infotaulu (suositeltava) (nimi, osoite, huoltovastaavan yhteystiedot, hälytysohjeet, tarvittavat muut olennaiset tiedot) 3. Pallopelialue on rajattu tarvittaessa. (Pallopelialueella tai sen ympäristössä on tekijöitä (esim. vilkas liikenne), jotka aiheuttavat selkeää tai suositeltavaa tarvetta esim. aidoille) (ks. kuvat) 4. Muu, mikä: JALKAPALLOMAALIT JA KORIPALLOTELINEET Maali/kori 1: Maali/kori 2: Maali/kori 3: Maali/kori 4: Tarkastettava asia Kunnossa Ei kunnossa Ei sovellettavissa Ei tarkastettu Lisätietoja 5. Koripallotelineet / jalkapallomaalit soveltuvat käytettäviksi yleisellä pelialueella. 4 4 Jalkapallomaaleina ja koripallokoreina tulisi käyttää nimenomaan jalkapallo- tai koripallokäyttöön yleisille pallopelialueille valmistettuja välineitä. Mikäli taloyhtiöiden käytössä on sellaisia jalkapallomaaleja tai koripallokoreja, jotka eivät sovellu yleiselle pallopelialueelle, tulisi taloyhtiön huolehtia siitä, ettei tällaisia välineitä sijoiteta pysyvästi yleisesti käytettäväksi. Mikäli jalkapallomaali- tai koripallorakennelmat ovat pysyvästi yleisessä käytössä, tulisi niiden olla yleiseen käyttöön soveltuvia. 4
6. Jalkapallomaalit ja koripallotelineet ovat silmämääräisesti arvioituna ehjät. 7. Välineet on sijoiteltu turvallisesti. (Ei esim. kaltevalle pinnalle yms.) 8. Jos jalkapallomaalit ovat siirrettäviä, ovatko ne tarkastushetkellä asianmukaisilla paikoillaan? (turvallisesti käytettävissä soveltuvalla pelialueella tai turvallisesti säilytyksessä) 9. Maalit / korit ovat vakaita (rakenteiden tukevuus). (Korin telineeseen on liitetty kaatumista estävät vastapainot, joita ei voida helposti (esim. ei ilman työkaluja) irrottaa (silloin kun tarpeen, korin mallista riippuen, ks. liitteen kuvat). Maali on rakenteeltaan sellainen, ettei se pääse kaatumaan helposti (tarvittaessa ankkuroitu).) 5 10. Muu, mikä: MUUT MAHDOLLISET VÄLINEET: Kunnossa Ei kunnossa Ei sovellettavissa Ei tarkastettu Lisätietoja 1. 2. 3. 5 Helposti kaatuvia jalkapallomaaleja ovat esim. etupainoiset, usein ei-tehdasvalmisteiset, vanhat jalkapallomaalit, joiden ylä- ja sivutolpat on valmistettu painavasta rauta-/teräsputkesta ja takaosan rakenteet ovat huomattavasti etuosan rakenteita kevyemmät. (ks. liitteen kuva 6) Myöskään puu ei ole suositeltava materiaali. Lisäksi pysyvästi alueella olevissa koripallotelineissä, joissa tulee olla vastapainot, vastapainojen ei tulisi olla itse täytettäviä (esim. vedellä tai hiekalla). Huom. Koripallotelineiden vastapainojen massan lisäksi olennaista on painojen sijoittaminen. Mitä taaempana vastapainot sijaitsevat korirenkaaseen nähden, sitä parempi on telineen tasapaino. 5
4. TOIMENPITEET Neuvonta ja ohjaus Kirjallinen kehotus (tarkastuskertomuksessa) määräaika mennessä Kirjallinen kuuleminen (hallintolaki 34 ) määräaika mennessä Muu toimenpide, mikä? Tarkastukseen käytetty aika Matkaan käytetty aika tuntia (sis. valmistautumisen + toimistotyöt) tuntia 5. JÄLKIVALVONTA Jälkitarkastus suoritetaan jälkeen. (mikäli tarpeen) 6. LIITTEET Liite 1. Ohjeita tarkastuksen tekemisestä sekä tarkastuslistan käytöstä Liite 2. Kuvia tilanteista yleisillä pallopelialueilla (esim. jalkapallomaalien säilytys, eri korityypit (vastapainotarve!) 6
LIITE 1 OHJEITA TARKASTUKSEN TEKEMISESTÄ SEKÄ TARKASTUSLISTAN KÄYTÖSTÄ Palvelun tarjoajat voivat käyttää tätä tarkastuslistaa apunaan pallopelialueiden turvallisuuden varmistamisessa. Tarkastuslistassa olevista asioista huolehtiminen ei kuitenkaan ole automaattisesti tae turvallisuudesta, vaan palvelun tarjoajan tulee tuntea ylläpitämiensä kohteiden ja palvelun erityispiirteet, ja vastata turvallisuudesta niiden vaatimalla tavalla ajantasaista tietotaitoa käyttäen. Valvontaa suorittavat tarkastajat käyttävät työssään apuna vastaavaa tarkastuslistaa. Seuraavat ohjeet on kirjoitettu valvontaviranomaisen näkökulmasta. Toimintaohjeet tarkastuksen suorittamiseksi: 1. Tutustu kohteeseen ennakolta ja pyydä tarvittaessa asiakirjat etukäteen nähtäväksi (esim. mahdollinen turvallisuusasiakirja). 2. Omavalvontaan ja ylläpitoon liittyvien asioiden tarkastamiseksi on hyvä varata oma aikansa keskittyen näiden turvallisuustekijöiden läpikäyntiin palvelun tarjoajan kanssa. 3. Sovi tarkastuksesta etukäteen ja varmista, että tarvittavat henkilöt ovat paikalla tarkastuksella. Suurin osa yleisistä pallopeilialueista on todennäköisesti sellaisia, että samalla palveluntarjoajalla on useita kohteita ylläpidettävänään. Tällaisissa tapauksessa on kentällä tarkastettavien kohteiden valinnassa syytä käyttää riskinarviointia ja sen perusteella valita tarkastettavaksi tarpeelliseksi katsottu otos kohteista. 4. Jalkapallomaaleja ja koripallotelineitä koskevat SFS-EN standardit ovat ennen kaikkea valmistajille tarkoitettuja ohjeita, joiden huomioimista voidaan edellyttää palvelun tarjoajilta jalkapallomaalien ja koripallotelineiden turvallisuutta arvioitaessa ja näitä välineitä hankittaessa. Niiden hankkiminen ei ole tässä projektissa välttämätöntä tarkastusten tekemiseksi. Tarkastuslistan täyttöohje: 1. Tarkastuslistan kysymyksiä sovelletaan tarkastettavan kohteen mukaan. Koska kohteet ovat hyvin erilaisia, eivät kaikki tarkastuslistan kohdat sovellu jokaiseen kohteeseen. 2. Jos kohdassa kuvailtu asia on kunnossa, merkitään rasti kohtaan Kunnossa. Jos vaatimukset eivät täyty tai täyttyvät vain osittain, merkitään rasti kohtaan Ei kunnossa. Tämä merkintä tehdään vaikka vain yhdessä useista samankaltaisista tarkasteltavista asioista olisi huomautettavaa. Lisätietoja kohtaan tarkennetaan kuvaillen, mitä koskien löytyi huomautettavaa. 3. Jos merkitään rasti kohtaan Ei kunnossa, Lisätietoja -sarakkeeseen kirjoitetaan, miksi asia ei ole kunnossa tai muut huomioitavat seikat. 4. Mikäli jokin palloiluväline/asia jää tarkastuksen ulkopuolelle, on siitä mainittava tarkastuslistassa (rastitetaan kohta ei tarkastettu ). Mikäli esim. kyseistä välinettä tai asiakohtaa ei ole palloilualueella tai välineessä tai vaatimus ei muuten sovellu tarkastettavana olevaan kohteeseen rastitetaan kohta ei sovellettavissa. 5. Tarkastuslista on tarkoituksenmukaista liittää tarkastuskertomuksen liitteeksi. Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet: 1. Jos tarkastuksessa havaitaan turvallisuuspuutteita (tarkastuslistan kohdat, joihin vastattiin Ei kunnossa ), toiminnanharjoittajalle selvennetään ne toimenpiteet, mitä hänen tulee tehdä, toimenpiteiden aikataulu ja pyydetään nimeämään vastuuhenkilö toimenpiteiden suorittamiseen sekä sovitaan uusintatarkastuksen ajankohta. Huomioi, että tarkastuslistassa esitetyt yksityiskohtaiset vaatimukset ovat sellaisia, että mahdollisten puutteiden tai poikkeamien merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti riskinarviointia käyttäen. 2. Jokaisesta tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus (HallintoL, 434/2003, 39 ), vaikka minkäänlaisia puutteita ei olisi havaittu. 3. Tarkastuskertomuksessa tuodaan esille mm: - tarkastuksessa havaitut asiat - eri puutteiden merkittävyys - merkittävimmät parannuskohteet - toiminnanharjoittajalta vaadittavat toimenpiteet ja aikataulu 7
LIITE 1 - mahdollisen uusintatarkastuksen ajankohta - ehdotukset turvallisuuden parantamiseksi ja - sovellettu lainsäädäntö. 4. Tarkastuskertomus toimitetaan toiminnanharjoittajalle. 5. Jos turvallisuuspuutteita ei korjata sovitulla tavalla, aloitetaan tarvittaessa valvontatoimet. 6. Jos puutteet ovat vakavia, ryhdytään nopeampiin valvontatoimiin. 8