VAPAAEHTOISTOIMINNAN KANSALLINEN STRATEGIA - sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 2010-2013 14.5.2009 Vapaaehtoistoiminnan kansallisen strategiahankkeen johtoryhmä Kansalaisareena ry Sisällys 1. Perustelut sille, miksi projekti pitäisi toteuttaa 2. Projektin konkreettinen päätavoite 3. Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet 4. Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta 5. Kohderyhmät, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä 6. Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden roolit projektin toteuttamisessa 7. Lyhyt kuvaus projektin seurannan ja prosessiarvioinnin toteutuksesta ja organisoinnista 8. Projektin pääasialliset tavoiteltavat tulokset ja tuotokset 9. Projektin tavoiteltavat vaikutukset 10. Projektin tulosten ja vaikutusten arviointi 11. Miten projektissa aikaan saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen? 12. Projektin henkilöstö ja heidän roolinsa 13. Projektin muut resurssit 14. RAY:n osuus projektimenoista ja rahoituksesta 15. Selvitys muusta rahoituksesta 1
VAPAAEHTOISTOIMINNAN KANSALLINEN STRATEGIA - sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 2010-2013 1. Perustelut sille, miksi projekti pitäisi toteuttaa Vapaaehtoistoiminta määritellään tässä suunnitelmassa yleistä hyötyä tuottavaksi kansalaislähtöiseksi ja omaehtoiseksi toiminnaksi, josta ei makseta palkkaa. Järjestötoiminta on vapaaehtoistoimintaa silloin, kun sitä ei tehdä ammatillisesti palkkaa vastaan. Henkilökohtainen harrastaminen kasvaa yleistä hyötyä tuottavaksi vapaaehtoistoiminnaksi silloin, kun harrastaja osallistuu myös yhteisen toiminnan järjestelyihin ja kehittämiseen. Turvallisella ja laadukkaalla vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä osallisuutta lisäävä ja terveyden kannalta ennalta ehkäisevä vaikutus vapaaehtoisena toimivan henkilön hyvinvointiin. Sosiaalinen aktiivisuus ja verkostot lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia, sosiaalista pääomaa sekä tyytyväisyyden ja terveyden kokemuksia. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo, että vapaaehtoistyöllä on moninainen vaikutus terveyteen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseen (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö 10/03/2008). Valiokunta toteaa, että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistyön parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden laadun kehittämistä. Tunnistamattomat vapaaehtoistoiminnan riskit ovat vaaratekijä niin vapaaehtoiselle, vapaaehtoistoiminnan kohteelle kuin koko vapaaehtoissektorille. Turvalliseen vapaaehtoistoimintaan tarvitaan sekä aktiivisesti toimivia verkostoja, avointa kehittämistä että laadunhallintaa. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus rakentuu aidolle osallisuudelle. On tärkeätä, että ruohonjuuritaso pääsee mukaan määrittelemään vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta yhdessä muiden tasojen toimijoiden kanssa. Kansainvälisen ja kansallisen kehittämisen polttopisteeseen nostettu vapaaehtoistoiminta tarvitsee kehittäjät (sektorirajat ylittävät verkostot), yhteisesti valitut kehittämisareenat (alueelliset ja valtakunnalliset teemakehittämisaiheet) sekä laajapohjaisesti toteutetun vapaaehtoistoiminnan laatujärjestelmän kehittämistyön. Tämän hankkeen valmistelu on käynnistänyt vapaaehtoistoiminnan verkostojen rakentumisen eri puolilla Suomea. Pääosin verkostot muodostuvat sosiaali- ja terveysalan toimijoista sekä mm. seurakunnan vapaaehtoistoimintaa organisoivista. Tarve valtakunnan tason yhteistyöhön vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi on tunnistettavissa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisosektorien vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä ja kehittämisestä kiinnostuneiden paikallistoimijoiden verkostot ovat kokoamatta sekä toimijoiden yhteistyömahdollisuudet ja -tarpeet kartoittamatta. Oletettavasti näiden sektoreiden ruohonjuuritason toimijoilla on muiden sektoreiden tapaan kiinnostusta ja halua myös valtakunnalliseen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Vahvasti eurooppalainen asia Osallistuminen ja vaikuttaminen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kautta on osa eurooppalaista kehitystä. Eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöverkosto European Volunteer Centre (CEV) julkaisi vuonna 2006 Eurooppalaisen Vapaaehtoistyön Manifestin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee Manifestin pohjalta, että jäsenvaltiot ja EU laatisivat politiikan, joka kattaisi vapaaehtoistoiminnan ja sisältäisi strategian ja konkreettisia ohjelmia vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi. (ETSK: Vapaaehtoistoiminta, sen rooli ja vaikutukset eurooppalaisessa yhteiskunnassa, 2006/C325/13.). Euroopan Parlamentin päätöslauselma vapaaehtoistyön roolista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä (2007/2149 (INI))katsoo, että vapaaehtoistyö on erittäin tärkeä osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja solidaarisuuden joka on yksi EU:n perusarvoista vahvistamista ja että se myös tukee olennaisesti yhteisöjen kehittämisohjelmia. Euroopan Parlamentti katsoo, että kestävä rahoitus erityisesti hallinnollisiin tarkoituksiin on erittäin tärkeää vapaaehtoisjärjestöille ja vapaaehtoistyölle yleensä. Euroopan parlamentti näkee tärkeäksi, että vapaaehtoistyö edistää vapaaehtoistyöntekijöiden 2
henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä ja että heillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Euroopan Parlamentti kannustaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia tunnustamaan vapaaehtoistyön arvon sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Se kehottaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia ponnistelemaan tosissaan helpottaakseen vapaaehtoisjärjestöjen riittävää ja kestävää rahoitusta sekä hallinnollisia tarpeita että hankkeita ilman liiallista byrokratiaa. Euroopan Parlamentti kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sellaisen ehdotetun vapaaehtoisia koskevan eurooppalaisen peruskirjan hyväksymistä, jossa olisi vahvistettuna vapaaehtoisjärjestöjen rooli sekä niiden oikeudet ja velvollisuudet; suosittelee että komissio ja jäsenvaltiot luovat eurooppalaisen tietokannan, joka sisältäisi perustietoja vapaaehtoisjärjestöistä sekä yksityiskohtaista tietoa parhaista käytännöistä, jotta annettaisiin hyödylliset suuntaviivat vapaaehtoisjärjestelmien parantamiselle. Euroopan Parlamentti kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallistason viranomaisia edistämään koulutuksen kautta tapahtuvaa vapaaehtoistyötä kaikilla tasoilla kehittämällä mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan koulutusjärjestelmän varhaisessa vaiheessa, niin että se nähdään tavanomaisena panoksena yhteisöelämään, ja jatkamaan tällaisen toiminnan edistämistä vanhempien opiskelijoiden kohdalla, edistämään yhteyksiä vapaaehtoissektorin ja koulutussektorin välillä kaikilla tasoilla ja edistämään vapaaehtoistyötä sekä tunnustamaan vapaaehtoistyön kautta tapahtuvan oppimisen osaksi elinikäistä oppimista. Vuosi 2011 on helmikuussa 2009 virallisesti päätetty Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi. Suomessa valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä ilmestyi keväällä 2007. Siinä nähdään tärkeänä selkeyttää vertaisavun ja vapaaehtoistyön asemaa. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman päätyttyä valtioneuvosto asetti lokakuussa 2007 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan edistämään järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. Neuvottelukunta seuraa periaatepäätöksen toimeenpanoa, tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja edistää tutkimustoimintaa. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina keskeiset järjestöt eri sektoreilta, ministeriöt ja yrityselämä. Neuvottelukuntatyön lisäksi tarvitaan erityistä toimintaohjelmaa ja resursointia vapaaehtoistoiminnan ruohonjuuritason näkemysten ja tarpeiden esiin nostamiseksi. Joka toinen suomalainen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä. Kansalaisilla ja kentällä toimivilla järjestöillä on vahva halu vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Kansainvälisessä vertailussa mielenkiintoisia ovatkin juuri ne toimintamallit, joissa kansallista strategiayhteistyötä toteutetaan suunnitelmallisesti ruohonjuuritasolla asti. Kansalaisareena ry:n yhteistyökumppaneineen vuonna 2007 käynnistämässä vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisessa kehittämisverkostossa on tällä hetkellä yli 550 toimijaa: lähinnä kuntia ja kolmannen sektorin toimijoita. Kehittämisverkostossa pidettyjen tilaisuuksien pohjalta on keskusteluun noussut kymmenen teemaa, joiden kehittäminen on nähty tärkeäksi. 1) Paikallisten ja valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan palveluverkostojen kehittäminen, tiedon lisääminen sekä vapaaehtoistoiminnan yleisen imagon nostaminen 2) Ruohonjuuritasolla vapaaehtoistoimintaa organisoivien ja kehittävien osallisuus vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun 3) Verkoston kokoaminen ja osallisuuden kehittäminen vapaaehtoistoiminnan koulutus- ja tutkimustoiminnassa 4) Valtakunnallinen, kaikkia sektoreita palveleva, yleisesti tunnettu vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu (www.vapaaehtoiseksi.fi) 5) Osallisuusosaamisen lisääminen eli yhteisön oppimiseen ja osallisuuteen perustuvien työskentelymallien kehittäminen ja juurruttaminen vapaaehtoistoimintaan 6) Kuntien, yritysten ja järjestöjen uudet yhteistyökäytännöt vapaaehtoistoiminnassa 7) Vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintojen määritteleminen ja pelisääntöjen luominen 8) Vapaaehtoistoiminnan hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen sekä turvallisen vapaaehtoistoiminnan laatua varmistavien yleisten toimintaohjeiden kehittäminen 3
9) Vapaaehtoistoimintaa kuvaavan tiedon kerääminen ja jalostaminen vaikuttamistyön tueksi 10) Vapaaehtoistoiminnan riskien arvioinnin ja laadun kehittäminen Innovaatioita sektorirajat ylittävällä kehittämisellä Suomalainen yhteiskunta ja koko Eurooppa ovat isojen muutosten edessä. Vapaaehtoistoiminnan rooli ja paikka tulevaisuuden yhteiskunnassa tulee määritellä sekä suhteessa III-sektoriin, julkiseen sektoriin että yksityiseen sektoriin. Sektorien sisäisestä kehittämisestä siirrytään joustavasti alueellisen verkostoyhteistyön kautta aitoon sektorien väliseen horisontaaliseen teemakehittämiseen. Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoissa: asiakasrajapinnoissa, osallisuusyhteistyössä, yhteistyörajapinnoissa, sektorirajapinnoissa, kulttuurirajapinnoissa ja alueellisissa rajapinnoissa. Vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävä kehittäminen edellyttää mahdollisuutta sosiaali- ja terveys-, liikunta- ja nuoriso-, kulttuuri-, asukas-, kehitysyhteistyö-, yms. sektoreilla toimivien vapaaehtoisten ja vapaaehtoisorganisaatioiden kohtaamiseen. Lisäksi tarvitaan IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin vapaaehtoistoiminnan kehittämisyhteistyötä. Rajapintoja tulee rikkoa myös esimerkiksi eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien välillä. Sosiaali- ja terveyssektori on merkittävä vapaaehtoistoiminnan edustaja. Toimintoja ja kehittämistä on rahoitettu sekä sektorin sisällä että alueellisesti. Käytännössä kuitenkin alueellisen yhteistyön käynnistäminen sekä yhteisten alueellisten teemojen löytäminen ei useinkaan kuulu millekään organisaatiolle luontevasti, kun kukin organisaatio toteuttaa omaa perustehtäväänsä omien sääntöjensä puitteissa. Yhteistyötäkin tehdään omista usein jonkin sisäisen sektorin lähtökohdista, ei yleisen yhteiskunnallisen kehittymisen lähtökohdista. Sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi myös mm. liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektorit, julkinen sektori sekä yrityssektori sekä mm. ev. lut. kirkko tarvitsevat omat resurssinsa verkostojen kokoamiseen. Kirkkoon on valittu neljäksi vuodeksi (2009-2012) vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, jonka tehtävä on vakiinnuttaa Kirkon vapaaehtoistoiminnan strategia eli yhteistoimintamalli. Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden verkoston kehittämiselle on haettu OPM:n esiselvityshanketta ja III-sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin kehittämiselle Tekesin esiselvityshanketta ajalle 1.9.2009-28.2.2010. Strategisella kumppanuudella kohti tulevaisuutta Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan siirtymistä perinteisestä moniammatillisesta työstä moniasiantuntijuuteen. Toimivuuden edellytyksiä moniasiantuntijaisessa työssä ovat tasavertaisuus, suunnitelmallisuus, vastuiden määrittely ja vuorovaikutteisuus. Moniasiantuntijaisessa työskentelyssä kaikilla mukana olijoilla, myös vapaaehtoisilla ja asiakkailla, on kiistaton asiantuntija-asema omassa asiassaan. Työskentely edellyttää organisaatioiden, kuntien, järjestöjen ja yritysten strategista kumppanuutta. Strategisella kumppanuudella tarkoitetaan erityisesti uudenlaista ajattelutapaa ja työotetta. ( ks. käsitteestä tarkemmin Markus Anttila, Sirkka Rousu, Petri Kinnunen, Petri Vuorijärvi: Onko meillä mahdollisuutta kehittää toisin? http://www.lapsitieto.fi/palve/uploads/696_org_onko_meilla_mahdollisuutta.pdf). Kumppanuudella toteutettavan yhteistyön johtamisrakenne ja päätöksenteko on tehtävä selkeäksi ja kunkin osapuolen tavoitteet on sanottava ääneen ja keskusteltava auki. Kaikkien osapuolten toiminta- ja yhteistyökulttuureja on kunnioitettava, niistä on puhuttava, ja yhteinen toiminta tulee riittävässä määrin yhteen sovittaa niihin. Kokonaisuuksien parempaan hallintaan päästään kumppanuusprosessilla, joka rakentuu monesta suunnasta käsin samanaikaisesti. Ei alhaalta ylös eikä ylhäältä alas, vaan rinnakkain etenevänä prosessina, jossa eri tasojen ja tahojen strategiset prosessit kytkeytyvät toisiinsa synnyttäen uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan, vapaaehtoistoiminnan ohjaus- ja johtamisrakenteet sekä työkäytännöt. Kaaos vähenee selkeän työnjaon myötä. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksaminen paranee. Vapaaehtoispalveluja käyttäville rakentuu sujuvampia ja tavoitteellisempia palveluketjuja. Osalliset kehittävät itse, ja projekti tukee ja kokoaa työskentelyä yhteen. Tulosten vakiinnuttaminen alkaa samalla kuin kehittäminenkin. Syvälle käyvät muutosprosessit edellyttävät aikaa ja yhteistä oppimista. 4
Liikunta kansalaisaktiivisuuden kasvualustana Urheilun valkoinen kirja on merkittävä Euroopan yhteisön tason urheilua koskeva aloite, jonka tarkoituksena on vaikuttaa urheilun asemaan Euroopan Unionissa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kiinnittää huomiota siihen, että urheiluseurat ovat muuttuneet luonteeltaan yhä vähemmän harrastajamaisiksi eli yhä vähemmän kansalaisten osallisuuteen ja vapaaehtoistyöhön pohjautuviksi. Liikuntasektori on yksi keskeinen vapaaehtoistoiminnan ja osallistumisen viitekehyksistä, ja kaikessa laajuudessaan erittäin merkittävä aktiivisen kansalaisuuden edistäjä. Urheilun valkoista kirjaa täydentävässä toimintasuunnitelmassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa käynnistettäväksi urheiluun liittyvää vapaaehtoistyön tutkimusta. ETSK pitää monialaista vapaaehtoistyön yhteistyötä ja kehittämistä tärkeänä ja näkee, että urheilua on tärkeätä hyödyntää myös sosiaalisen osallisuuden edistäjänä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista (2008) on tavoite, jossa kansalaisjärjestöjen merkitys liikunnan organisoijana kasvaa ja järjestöjen ammattimainen osaaminen vahvistuu. Liikunta- ja urheiluseurojen kehittämisen pilottihankeen tavoitteena on seuratoiminnan monipuolistaminen ja laadun parantaminen tukemalla päätoimisten toimihenkilöiden palkkaamista sekä myöntämällä kehittämistukea. Päätoimisten seurakehittäjien tehtävien yhtenä keskeisenä osa-alueena on vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Nämä seurakehittäjät ovat luontevia yhteistyötahoja myös vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävässä kehittämistoiminnassa. Aktiivisista nuorista kasvaa tiedostavia aikuisosallistujia Vapaaehtoistoiminta lisää nuorten yhteisvastuullisuutta ja osallistumista vastuuntuntoisina kansalaisina. Samalla torjutaan syrjintää ja stereotyypittelyä sekä edistetään tasa-arvoa, sosiaalista osallisuutta ja sukupolvien välistä yhteistyötä. Juuri valmistuneen Kansalaisbarometri 2009 mukaan suomalaisilla alle 25- vuotilla on runsaasti ulkopuolisuuden tunteita, yli puolet (51 %) tuntee itsensä ainakin toisinaan ulkopuoliseksi yhteiskunnasta. Euroopan neuvoston päätöslauselmassa nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevien yhteistyön tavoitteiden täytäntöönpanosta todetaan, että nuorten suuri enemmistö suhtautuu myönteisesti vapaaehtoisohjelmiin ja pitää niitä keinona edistää nuorten osallistumista yhteiskuntaan. Vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä tehtävä nuorten voimaantumisessa. Aktiivisuus ja osallisuus vapaaehtoistoiminnassa kannustavat heidät yhteiskunnalliseen osallistumiseen, sukupolvien väliseen yhteistyöhön, yleiseen yhteisvastuullisuuteen ja parempaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus hyötyä korkealaatuisesta vapaaehtoisuudesta. Vapaaehtoisuus on nuorille keino itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnassa tunnustetuksi tulemiseksi. (Virallinen lehti nro C 241, 20/09/2008 s. 0001 0006.) Vapaaehtoistoiminnan imagon parantaminen kannustaa tutkimusten mukaan nuoria osallistumaan. Nuoret haluavat olla mukana toiminnassa, jolla on vetävä imago ja joka näkyy ja kuuluu. Vapaaehtoistoiminnan profiilin nostamiseksi ja yhteiskunnallisen arvostuksen lisäämiseksi on vahvistettava keinoja, joilla lisätään suuren yleisön, erityisesti nuorten itsensä, sekä erilaisten toimijoiden tietoisuutta vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Järjestöt tulee ottaa mukaan määrittelemään, kehittämään ja panemaan täytäntöön sekä edistämään nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevia yhteisiä tavoitteita alueellisten ja paikallisten viranomaisten, nuorisojärjestöjen ja nuorten keskuudessa sekä tekemään tiivistä yhteistyötä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Yhdessä tulee sopia vapaaehtoistoiminnan keskeisistä arvoista, periaatteista ja etiikasta, sekä keskustella uusien toimintatapojen ja välineiden laatimisen tarpeesta vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi. Euroopan neuvoston päätöslauselmassa kehotetaan hyvien toimintatapojen vaihtoon ja vertaisoppimiseen. Vapaaehtoistoiminnalla on eri maissa erilaiset perinteet ja toimintamallit. Kansalliset strategiat tulee Euroopan neuvoston mukaan laatia tiiviissä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien, kuten 5
kansalaisjärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Toimenpiteiden vaikutuksia nuorten osallisuuden edistymiseen tulee Euroopan neuvoston mukaan myös seurata ja mitata. Yhteistyötä sekä tietojen, kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa tulee lisätä kaikkien vapaaehtoistoimintaa kehittävien toimijoiden (nuoret, nuorisotyöhön osallistuvat, nuorisojärjestöt, viranomaiset, yksityissektori, koulut jne.) välillä. Lisäksi tulee analysoida nuoriso- ja vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa ilmiöitä, joiden vuoksi jotkin nuorisoryhmät syrjäytyvät vapaaehtoistoiminnasta, ja kehittää erityisiä, kohdennettuja ja räätälöityjä toimintamalleja, joissa keskitytään lisäämään näiden ryhmien ja erityisesti muita heikommat lähtökohdat omaavien nuorten osallistumista. Järjestöjä tulee kannustaa vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä ja tiedottamisessa. Nuorten vapaaehtoistoimintaa koordinoivilla ja hallinnoivilla tulee olla edellytykset kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja rakenteita. (Virallinen lehti nro C 241, 20/09/2008 s. 0001 0006.) Nuorten vapaaehtoistoiminnan merkitys tulee tunnustaa antamalla mm. opiskelusta työelämään siirryttäessä arvoa heidän henkilökohtaisille taidoilleen ja sitoutumiselle. Vapaaehtoisen osallistumisen työkaluja, esim. todistusten myöntämistä osana Europass-Youth -viitekehystä, tulee kehittää siten, että hankitut taidot, tiedot ja pätevyys tunnustetaan entistä paremmin asianmukaisessa muodossa, kaikilla tasoilla ja useiden eri toimijoiden, esimerkiksi julkisten ja yksityisten työnantajien, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja itse nuorten keskuudessa. Työ olemassa olevien vapaaehtoistoiminnan muotojen (esim. vapaaehtoistyö, satunnainen vapaaehtoistoiminta jne.) sekä vapaaehtoisjärjestöjen kartoittamiseksi tulee käynnistää myös Suomessa, jotta saadaan selkeä kuva nuorille tarjolla olevasta vapaaehtoistoiminnasta. Nuoret tarvitsevat neuvoja, tukea ja tietoa konkreettisista mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistoimintaan. (Virallinen lehti nro C 241, 20/09/2008 s. 0001 0006.) Valtioneuvoston hyväksymässä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa vuosille 2007-2011 nuorten osallisuutta ja vapaaehtoisuutta käsitellään kohdassa Luovuuden Suomi sekä kohdassa Laajaan osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Kehittämisohjelman mukaisesti lapset ja nuoret on nähtävä aktiivisina toimijoina, jotka vaikuttavat omaan elämäänsä, ja ansaitsevat roolin aktiivisina toimijoina itseään koskevissa asioissa. Ohjelmassa on tavoitteena luoda malli lukion ja ammatillisen toisen asteen opetukseen valinnaisesta vapaaehtoistoimintaohjelmasta. Tiedon lisääntyessä tarvitsemme samanaikaista vapaaehtoistoiminnan toimintamallien ja rakenteiden kehittämistä. Orastava kiinnostus vapaaehtoistoimintaan saadaan käytäntöön, kun kokemukset osallistumisesta ovat positiiviset ja tuottavat nuorille sitä, mitä he odottavat. Nuorten itsensä mukaan ottaminen vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen kehittämiseen on avain nuoria kiinnostavan osallistumisen rakentamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestötoiminnalla on suuri merkitys lasten ja nuorten kehitykselle. Hallitusohjelman hengen mukaisesti tämän tulisi toimia myös toisin päin. Lapsilla ja nuorilla tulisi olla suuri merkitys vapaaehtoistoimintaan perustuvan järjestötoiminnan kehitykselle. Ohjelmassa etsitään uusia hankkeita, joiden avulla tuetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria omien vahvuuksien ja lahjojen löytämiseen. Nuorisojärjestöjen 2006-2007 toteuttaman Kuunnelkaa meitä lasten osallisuushankkeen tuloksissa todetaan, että lasten osallisuuden suurin este ovat aikuiset. Kun suunnataan toimenpiteitä vapaaehtoistoimintaan liittyvien kasvatus- ja oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen tulee lähtökohdan olla aikuisten mahdollistama, lasten ja nuorten itsensä tekemä kehittämistyö. Hyvät käytännöt kulttuurisektorin vapaaehtoistoiminnan verkostossa Kulttuurisektorilla tehtävä vapaaehtoistoiminta liittyy usein kulttuurituotteiden valmistumiseen. Festivaaleissa ja tapahtumissa tehdään runsaasti vapaaehtoistoimintaa. Työskentely on alue- tai tapahtumakohtaista, eikä vapaaehtoistoimintaan liittyvien hyvien käytäntöjen jakamista ja levittämistä tehdä riittävästi. Yhä enenevässä määrin myös kulttuuritoimijoita kiinnostavat alue- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön ja 6
kehittämisen mahdollisuudet. Vapaaehtoistoiminnan kansallisten tukirakenteiden kehittäminen tukee selkeästi myös kulttuurin alueella organisoitua vapaaehtoistoimintaa. Opetusministeriö myöntää valtionavustusta kulttuurin terveydellisiä ja hyvinvointivaikutuksia edistäviin hankkeisiin, joissa mahdollistetaan kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen luovien toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista -toimintaa (esim. kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyöhankkeet). Etusijalla ovat poikkihallinnolliset yhteistyöhankkeet ja hankkeet, jotka luovat uudenlaisia toimintamalleja. Uuden, joustavan, poikkihallinnollisen yhteistyön avulla on mahdollista käynnistää sektorirajat (niin kulttuuri-, sosiaali-, terveys-, nuoriso ja liikunta kuin III-sektori, julkinen sektori ja yksityinen sektori) ylittävä vapaaehtoistoiminnan kehittyminen. Kulttuurisektorin vapaaehtoistoiminnalla on runsaasti sekä annettavaa että saatavaa yhteistyöstä muiden sektoreiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. 2. Projektin konkreettinen päätavoite Päätavoite on luoda ja vakiinnuttaa säännöllinen, sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan strateginen kumppanuus sekä alueilla että valtakunnallisella teematasolla. ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TAHTOTILA STRATEGINEN kootaan alueelliset näkemykset valtakunnallisen strategiatyöskentelyn teemat palautuvat aluetasolle jatkuvan, avoimen yhteistyöprosessin kautta tavoitetaan potentiaaliset vapaaehtoiset ja pidetään heistä hyvää huolta turvallista, laadukasta ja monipuolista vapaaehtoistoimintaa KONKREETTINEN toimivat sektorirajat ylittävät verkostot innovaatioita ja uutta yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus- ja tukijärjestelmä STRATEGINEN rajapinnat III-sektori, julkinen sektorin ja yksityissektorin ovat selkeät verkosto, jonka toimijoiden kesken on sovittu yhteistyön vastuut ja erikoistumisalueet kehittämisyhteistyö on säännöllistä ja jatkuvaa vapaaehtoistoiminta on laadukasta, KONKREETTINEN verkostotiedottaminen markkinointi ja imagon rakentaminen valtakunnallinen rekrytointipalvelu säännöllinen tiedon keruu ja tilastointi vaikuttamistoiminta aktiivinen kansainvälinen VALTAKUNNALLISEN KEHITTÄMISEN TAHTOTILA 7
3. Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet 3.1 Käynnistetään vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävän strategisen kumppanuuden kehittäminen ja mahdollistetaan eri puolella Suomea toimivien vapaaehtoistoimintaa kehittävien kansalaisten ja yhteisöjen verkottuminen ja kehittämisyhteistyön suunnittelu 3.2 Kootaan vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävät sekä alueelliset että valtakunnalliset teemakehittämisverkostot sekä tuetaan niiden työskentelyn vakiintumista osaksi verkoston normaalitoimintaa 3.3 Määritellään vapaaehtoistoiminnan rooli ja paikka tulevaisuuden yhteiskunnassa ja suhteessa eri sektoreihin sekä työskennellään vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden vision ja kansallisen strategian luomiseksi 3.4 Täsmennetään vapaaehtoistoiminnan keskeiset kehittämisalueet sekä alue- että valtakunnallisella sektorirajat ylittävällä tasolla. Edistetään verkostojen yhteistyön käynnistymistä näiden asioiden kehittämiseksi. Vakiinnutetaan vapaaehtoistoiminnan kansallinen tukirakenne ja sovitaan valtakunnallisessa verkostossa toimijoiden keskinäisestä kansallisesta erikoistumisesta ja vastuun jaosta valtakunnallisten teemojen kehittämisessä: 3.4.1 Valtakunnallinen verkostotiedottaminen, markkinointi ja imagon rakentaminen: kehittämistarpeet ja -suunnitelma, resurssit ja vastuutahosta sopiminen 3.4.2 Valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan rekrytointipalvelu: kehittämistarpeet ja -suunnitelma, resurssit ja vastuutahosta sopiminen 3.4.3 Tiedon keruu ja tilastointi, vaikuttamistoiminta, kansainvälinen yhteistyö: kehittämistarpeet ja -suunnitelma, resurssit ja vastuutahosta sopiminen 3.4.4 Valtakunnalliset tietopankit (Hyvät Käytännöt, koulutus, tutkimus)): kehittämistarpeet ja -suunnitelma, resurssit ja vastuutahosta sopiminen 3.5 Lisätä vapaaehtoistoiminnan turvallisuutta kehittämällä sektorirajat ylittävä kansallinen malli vapaaehtoistoiminnan yleiseen laadun hallintaan ja riskien arviointiin 3.6 Lisätä hyvinvointia, osallisuutta ja osallisuusosaamista sekä vapaaehtoistoiminnassa että koko yhteiskunnassa Hanke toteutetaan menetelmällä, joka samanaikaisesti kehittää osallistumista, osallisuutta ja yhteisöjen osallisuusosaamista. Osallisuuteen pohjaavista työskentelyistä saadaan uutta tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. Syntyvä vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen, sektorirajat (IIIsektori, kunnat/valtio, yritykset) ylittävän yhteistyön kehittämissuunnitelma alueellisine ja teemakohtaisine osaetenemissuunnitelmineen ohjaa verkostojen ja niissä toimivien työskentelyä eteenpäin. Aluetyöskentelyn ja teematyöskentelyn yhteydessä: a) syntyy kokonaan uusia, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyviä verkostoja III-sektorin, kuntien, valtion toimijoiden ja yritysten kesken, b) olemassa olevien verkostojen toiminta lisääntyy ja laajenee sekä c) sektorien rajapinnoilla syntyy innovaatioita ja uusia toimintatapoja. Vapaaehtoistoiminnan verkoston kehittämisen, monipuolistamisen ja yleisen tiedottamisen lisäämisen rinnalla käynnistetään vapaaehtoistoiminnan riskien hallitsemiseksi turvallisen ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan laatujärjestelmän kehittämistyö. Laatujärjestelmästä kehitetään käyttäjälähtöisesti suunniteltu, yksinkertainen, toimijoiden kehittämistä palveleva, sertifioitu toiminnanohjauksen ja kehittämisen järjestelmä, jota arvioidaan sekä sisäisesti, ulkoisesti että erilaisin vertaisarviointimenetelmin. Laadun kehittämisessä hyödynnetään soveltaen sekä ISO9000 (2008), PQASSO että EFQM laatujärjestelmien jo 8
olemassa olevia malleja sekä kansainvälisiä kokemuksia laatujärjestelmien kehittämisestä vapaaehtoistoiminnassa. Pitkän aikavälin tavoitteena hankkeessa on vakiinnuttaa sektorirajat ylittävä operatiivinen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen luontevaksi osaksi verkoston eri toimijoiden perustoimintaa ja kehittämistyötä. Työnjaon selkiytymisen ja siitä seuraavien toimintojen tehostumisen kautta saavutetaan kokonaistaloudellinen, yhteiskunnallista osallisuutta lisäävä malli tuottaa vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Vapaaehtoissektori vahvistuu kohtaamaan tulevia haasteita ja yhteistyö eri toimijoiden välillä selkeytyy. Yleisinä vaikutuksina hanke lisää osallistumisesta syntyvää hyvinvointia koko yhteiskunnassa 4. Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Tulevaisuuden suunnitteluun, tiedottamiseen ja imagonrakentamiseen, rajapintakeskusteluun, etujen ajamiseen ja vaikuttamiseen, asiakasrajapinta ja -osallisuuskeskusteluun sekä koulutuksen-, tutkimuksen ja toimintamallien hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja leviämiseksi vapaaehtoistoiminnan kansallinen strategiahanke järjestää 3-6 valtakunnallista ja 100-150 alueellista kehittämis- ja verkostoitumistilaisuutta vuosittain. Hanke toimii verkoston kokoajana ja innovaatioalustana varsinainen osaaminen on kehittämisverkoston asiantuntijatoimijoiden jo olemassa olevaa ja edelleen kehittyvää pääomaa. Osallisuuden ja oppivan yhteisön toimintamallilla varmistetaan kehittämistulosten ankkuroituminen verkoston sellaisiin kohtiin, jonne ne luontevimmin kuuluvat. Hankkeen toimesta huolehditaan kehitettyjen osa-alueiden tarvittavien ydintoimintojen jatkuvuudesta mm. osallistumalla lisäresurssien hankinta- ja vaikuttamistyöhön. Jo hankkeen valmistelun aikana on toteutettu suunnitelmallisesti ruohonjuuritason osallistumiseen perustuvaa toimintatapaa. Tarkoituksena on hankkeen aikana suunnitelmallisesti mahdollistaa ruohonjuuritason aito osallisuus vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittämisyhteistyön tarve nousee setkorirajat ylittävän toiminnan käynnistämisen välttämättömyydestä. Vapaaehtoistoiminnan kehittymisen tueksi hyödynnetään aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä syntyvää lisäarvoa. Kahden ensimmäisen vuoden aikana RAY-varoin työskentelee ½ hankejohtaja, ½ tiedottajaa sekä kolme kehittämiskoordinaattoria, kirkon rahoituksella yksi työntekijä sekä Tekes-rahoituksella 1-2 työntekijää. Tällöin panostus verkostojen kokoamiseen, yhteistyön käynnistymiseen, tiedottamiseen ja aluetyöhön on suuri. Kahden seuraavan vuoden aikana aluetyöntekijöiden määrä pienenee yhteen. Tällöin huolehditaan jo syntyneiden verkostojen toiminnan ylläpysymisestä ja jatkuvuudesta. Aluetyössä vastuu yhteistyöstä ja kehittämisestä siirtyy luontevasti hankkeen loppua kohden yhä tiiviimmin alueverkoston toimijoiden perus- ja kehittämisresurssein toteutuvaksi. Opetusministeriön hankerahoitus takaa neljänä vuotena 1-3 sektoriasiantuntijaa, jotka huolehtivat erityisesti liikunta-, nuoriso- ja kulttuurialoilla sektorirajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan vakiintumisesta. Toiminnalle tehdään erillinen toimintasuunnitelma esiselvitysrahoituksen mahdollistuttua. Projekti voidaan toteuttaa myös ilman erityispanostusta liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöjen kenttään, jolloin tämä kenttä tulee yhteistyöhön mukaan silloin, kun se paikallisesti muiden sektoreiden näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. Toiminta v. 2010: Verkostojen kokoaminen, vahva aluetyö ja teematyöskentelyn käynnistäminen Henkilöstön rekrytointi, vastuualuekuvaukset ja tiimin toiminnan käynnistäminen 10 henkilöstön tiimikokousta sekä 2-4 arviointi- ja kehittämispäivää Tiedotussuunnitelman laatiminen ja tiedotustoiminnan käynnistäminen Seurantasuunnitelman tarkentaminen ja seurannan käynnistäminen Arviointisuunnitelman tarkentaminen ja arviointitoiminnan käynnistäminen Vahva aluetyö: alueellisten verkostojen kokoamisen käynnistäminen ja yhteystietojen kokoaminen sekä aluesuunnitelmatyöskentelyt 10 paikkakunnalla 9
Valtakunnallisten teemojen esiin nostaminen aluetyöskentelyjen pohjalta ja valtakunnallisten teemaverkostojen kokoamisen käynnistäminen Aktiivinen ja avoin sekä alueellinen että valtakunnallinen verkostotiedottaminen 3-6 valtakunnallista ja 100-150 paikallista tilaisuutta aiheina mm. tiedon keruu, verkostoyhteistyö, tulevaisuustyöskentely, rajapinnat, vaikuttaminen, tiedotustoiminnan kehittäminen, asiakasrajapinnat ja osallisuus, koulutuksen, tutkimuksen ja toimintamallien hyvät käytännöt, vapaaehtoistoiminnan sisällön ja laadun kehittäminen sekä yritysyhteistyön kehittäminen. 6-10 johtoryhmän kokousta 2-4 seurantaryhmän kokousta Toiminta v. 2011: Aluetyön tukeminen ja vahva teematyö 10 henkilöstön tiimikokousta sekä 2-4 arviointi- ja kehittämispäivää Tiedotussuunnitelman päivittäminen ja suunnitelmallisen toiminnan jatkaminen Seurantasuunnitelman päivittäminen ja suunnitelmallisen seurannan jatkaminen Arviointisuunnitelman päivittäminen ja suunnitelmallisen arviointitoiminnan jatkaminen Vahva aluetyö: alueellisten verkostojen kokoamisen ja yhteystietojen keräämisen jatkaminen sekä aluesuunnitelmat valmiiksi 10 paikkakunnalla Alueverkoston ja -työskentelyn tukeminen esille nousseiden kehittämistarpeiden eteenpäin viemiseksi Aktiivinen ja avoin sekä alueellinen että valtakunnallinen verkostotiedottaminen Valtakunnallisten teemaverkostojen työskentelyn käynnistäminen ja tukeminen 3-6 valtakunnallista ja 100-150 paikallista tilaisuutta aiheina mm. tiedon keruu, verkostoyhteistyö, tulevaisuustyöskentely, rajapinnat, vaikuttaminen, tiedotustoiminnan kehittäminen, asiakasrajapinnat ja osallisuus, koulutuksen, tutkimuksen ja toimintamallien hyvät käytännöt, vapaaehtoistoiminnan sisällön ja laadun kehittäminen sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Uusiin esille nousseisiin kehittämistarpeisiin liittyvien hankkeiden suunnittelun ja kumppanuus- ja rahoitusneuvottelujen tukeminen sekä alueilla että teemakohtaisesti valtakunnallisella tasolla 6-10 johtoryhmän kokousta 2-4 seurantaryhmän kokousta Toiminta v. 2012: Saattaen vaihtaminen 1 = Aluetyön jatkuvuudesta huolehtiminen ja teematyön tukeminen 10 henkilöstön tiimikokousta sekä 2-4 arviointi- ja kehittämispäivää Tiedotussuunnitelman uudelleen täsmentäminen ja suunnitelmallisen toiminnan jatkaminen Seurantasuunnitelman uudelleen täsmentäminen ja suunnitelmallisen seurannan jatkaminen Arviointisuunnitelman uudelleen täsmentäminen ja suunnitelmallisen arviointitoiminnan jatkaminen Alueellisten verkostojen työskentelyn tukeminen Aktiivinen ja avoin sekä alueellinen että valtakunnallinen verkostotiedottaminen 2-4 valtakunnallista ja 20-60 paikallista tilaisuutta Uusiin, esille nousseisiin kehittämistarpeisiin liittyvien hankkeiden suunnittelun ja kumppanuus- ja rahoitusneuvottelujen tukeminen sekä alueilla että teemakohtaisesti valtakunnallisella tasolla 6-10 johtoryhmän kokousta 2-4 seurantaryhmän kokousta Toiminta v. 2013: Saattaen vaihtaminen 2 = Teematyön jatkuvuudesta huolehtiminen ja kansallisen tukirakenteen vakiinnuttaminen 10 henkilöstön tiimikokousta sekä 2-4 arviointi- ja kehittämispäivää Alueellisten ja valtakunnallisten verkostossa kehitettyjen toimintojen jatkuvuuden varmistaminen toiminnallisesti ja taloudellisesti Seurantayhteenvedot Hankkeen arvioinnin loppuun saattaminen sekä tulosten ja vaikuttavuuden loppuarviointi 10
Alueellisten verkostojen yhteistyön jatkuvuuden varmistaminen sekä toiminnallisesti että taloudellisesti Teemaverkostojen yhteistyön jatkuvuuden varmistaminen sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Valtakunnallinen loppuseminaari sekä alueelliset hankkeen päättötilaisuudet Uusiin, esille nousseisiin kehittämistarpeisiin liittyvien, hankkeiden suunnittelun ja kumppanuus- ja rahoitusneuvottelujen tukeminen sekä alueilla että teemakohtaisesti valtakunnallisella tasolla 10 johtoryhmän kokousta 2-4 seurantaryhmän kokousta 5. Kohderyhmät, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Kansalaiset, yhteiskunta Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet ja yhteiskunnallisesti merkittävät tulokset lisääntyvät ja monipuolistuvat Vapaaehtoistoiminnan yksilötason, yhteisötason ja yhteiskuntatason hyödyt tunnistetaan, ne tulevat näkyviksi ja samalla nostavat vapaaehtoistoiminnan yleistä arvostusta Vapaaehtoiset Vapaaehtoistoiminnan tarjonnan ja järjestämisen asiakaslähtöisyys lisääntyy Vapaaehtoistoiminnan sisällölliset ja rakenteelliset mahdollisuudet lisääntyvät Tieto vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on helposti saatavilla Vastuut ja muut tärkeät seikat ovat selkeitä ja tietoa helposti saatavilla Vapaaehtoisjärjestöt Päällekkäisyydet toiminnoissa ja kehittämisessä vähenevät Hyvät käytännöt lisääntyvät ja leviävät Yhteinen ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa Vaikuttavuus lisääntyy Kyky ennakoida ja vastata tulevaisuuden haasteisiin paranee Vapaaehtoisjärjestöjen kattojärjestöt Tiedotus-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta lisääntyy, monipuolistuu ja kehittyy Aito kontaktipinta sektorirajat ylittävälle kentälle vahvistuu Kunnat, työvoimahallinto, vapaaehtoistyötä käyttävät toimijat Vapaaehtoistoiminnan tarvelähtöisyys lisääntyy Vapaaehtoistoiminnan rooli yhteiskunnan tukijalkana selkeytyy ja yhteistyö lisääntyy Yrityssektori Vapaaehtois- ja yritystoiminnan yhteistyömuodot monipuolistuvat Yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamisen mahdollisuudet monipuolistuva Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat kehittyvät 6. Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden roolit projektin toteuttamisessa Hankkeelle on nimetty johtoryhmä ja seurantaryhmä. Avoimeen asiantuntijaverkostoon ovat voineet liittyä kaikki kehittämisestä ja yhteistyöstä kiinnostuneet tahot. Tehty valmistelutyö ja tuleva hankkeen toiminta on avointa kaikille vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille, eikä edellytä sitoutumista varsinaiseksi kumppaniksi. Valmistelun aikana on ylläpidetty vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen kehittämisen sähköpostiosoitteistoa, joka kattaa tällä hetkellä n. 550 toimijaa. Tämänhetkisistä verkossa olevista toimijoista suuri osa on sosiaali- ja terveyssektorilta ja kunnista. 11
Johto- ja seurantaryhmäkumppanit ovat luonnostelleet yhteistyöaikeet, joissa kukin on määritellyt omista lähtökohdistaan ne vapaaehtoistoiminnan kehittämisen painopistealueet, joissa yhteisö sitoutuu toimimaan strategisena kumppanina. Johtoryhmäkumppanit osallistuvat lisäksi aktiivisesti hankkeen johtamiseen ja toimivat operatiivisen hankehenkilökunnan tukena. Kokouksia pidetään noin 1 x kk. Seurantaryhmäkumppanit strategisen kumppanuuden lisäksi seuraavat ja ohjaavat hanketta 4 x vuodessa pidettävien seurantakokousten kautta. Johto- ja seurantaryhmäkumppanit ovat keskeisiä kumppaneita käytännön kehittämistoiminnassa ja tiedon kulussa omien sitoumustensa mukaisesti. Useat verkostokumppanit ovat valtakunnallisesti toimivia organisaatioita, joilla on jo olemassa olevaa vapaaehtoistoimintaan liittyvää aluetyötä ja kehittämisverkostoja. Strategiset kumppaneiden aluetyöntekijät osallistuvat hankkeen alueellisiin verkostoihin ja hankkeen valtakunnalliseen teematyöskentelyyn strategisten sitoumusten mukaisesti. Hankkeen tehtävä on edistää ja tehostaa jo olemassa olevien toimijoiden sektorirajat ylittävää alueellista ja teemakohtaista yhteistyötä. Tavoitteena on, että hankkeen aikana yhteistyötahot löytävät toisensa siten, että yhteisten teemojen kehittämisverkostot jäävät elämään hankkeen jälkeen osana verkoston normaalitoimintaa. Uuden yhteistyön kautta jo olemassa olevien toimijoiden työ tehostuu ja syntyy kokonaan uusia alueilla tarvittavia toimintamuotoja. Sektorirajoja ylitetään erityisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen verkostokumppanit ovat organisaatioita, jotka tunnistavat tiiviin vapaaehtoistoiminnan alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön tärkeyden oman vapaaehtoistoimintansa kehittymisessä uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Strategisen laajapohjaisen yhteistyön käynnistäminen ja vapaaehtoistoiminnan alueellisten ja valtakunnallisten sektorirajat ylittävien tukirakenteiden kehittäminen vaatii myös sektorirajoja ylittäviä rahoituksia. Rooli sektorirajat ylittävän verkoston koollekutsujana ja yhteistyön mahdollistajana sopii hyvin Kansalaisareenalle, joka on vapaaehtoistoiminnan verkostoa valtakunnallisesti palvelevana informaatio- ja kehittämiskeskus. Hanke kehittää aidosti verkostoa ja pyrkii siihen, että hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit jäävät elämään osana alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen normaalitoimintaa. Alueilla syntyville uusille verkostoille kehitetään vastuunkantajamallit ja nimetään vastuutahot. Syntyville uusille toiminnoille (esim. alueellisille vapaaehtoiskeskuksille) etsitään vastuutahot ja resurssit yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana etsitään myös valtakunnallisesta verkostosta luontevia solmukohtia vastuunkantajiksi erilaisten kehitettyjen teema-aiheiden ylläpysymistä varten. Mm. koulutusten jatkuva kehittäminen ja tutkimustyö tarvitsevat selkeät nimetyt vastuutahot, joiden tehtävä on palvella koko valtakunnallista verkostoa hankkeen jälkeen. Kansalaisareenan oma rooli verkoston palvelijana hankkeen jälkeen vahvistuu mm. tarvittavan verkostotyön ja -tiedottamisen, vaikuttamistyön, hyvien käytäntöjen kokoamisen ja levittämisen välittäjänä sekä siltana kansainvälisiin verkostoihin. Strategisen kumppanuuden avulla kaikki verkoston toimijat pystyvät täsmentämään omaa rooliaan vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. 7. Lyhyt kuvaus projektin seurannan ja prosessiarvioinnin toteutuksesta ja organisoinnista Hankkeelle tehdään arvioinnin kokonaissuunnitelma, jota hankehenkilökunta toteuttaa läpi vuoden jatkuvana prosessina. Arviointia toteutetaan kuukausitasolla sekä erityisinä arviointipäivinä 2-4 x vuodessa. Arviointiin osallistuvat hankehenkilökunnan, johto- ja seurantaryhmän edustajien lisäksi myös hankkeen sidosryhmät. Prosessiarviointia varten etsitään ulkopuolinen arvioinnin asiantuntija, joka tukee hankehenkilökuntaa ja johtoryhmää hankkeen sisäisen, jatkuvan, prosessiluonteisen arviointi- ja palautejärjestelmän rakentamisessa ja hankkeen suuntaamisessa arvioinnista saatujen tulosten perusteella. Hankkeen tuloksista tehdään toteutumis- ja vakiinnuttamisanalyysit jokaisen toimintavuoden päätteeksi. Syntyneiden uusien verkostojen toimintaa ja tuloksia analysoimalla arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta. 12
Toimenpiteiden ja konkreettisten tulosten seurannan lisäksi arvioinnissa keskitytään erityisesti hankkeen aikana näyttäytyvien tavoiteltavien a) vaikutusten arviointiin. Lisäksi erityisen tarkastelun kohteena ovat b) osallisuuden toteutuminen ja osallisuusosaamisen kehittyminen sekä c) verkoston aktiivisuus, toimintojen ja tulosten vakiintuminen osaksi normaalitoimintaa jo hankeen alusta alkaen. Hankkeen operatiivista toimintasuunnitelmaa täsmennetään jatkuvana prosessina tulosten ja vaikutusten arvioinnista saatujen näyttöjen perusteella. Lisäksi esiin nouseviin, hankkeen toiminta-aluetta poikkileikkaaviin kehittämistarpeisiin etsitään opinnäytetutkimuksen tekijöitä. 8. Projektin pääasialliset tavoiteltavat tulokset Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne on syntynyt, sen jatkuvuus turvattu ja verkostotoimijoiden roolit täsmentyneet 10-20 paikkakunnalla toimii aktiivisesti alueellinen, vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävä yhteistyöverkosto, joka hyödyntää toiminnassa koottua sähköpostiosoitteistoa ja www-sivua. Paikallisverkostot työstävät 10-20 paikkakunnalla vapaaehtoistoiminnan ajankohtaiset kehittämissuunnitelmat tarve-, toimija- ja resurssikartoituksineen. Aiemmin kehitetyt vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt ja jo toimivat yhteistyöverkostot vahvistuvat hankkeen lisäämän innovaatiotyöskentelyn myötä. Kansalaisten yleinen tieto vapaaehtoistoiminnasta lisääntyy ja vapaaehtoistoiminnan arvostus ja imago paranevat. Vapaaehtoistoiminta on esillä sekä paikallisissa että valtakunnallisissa medioissa näkyvästi. Sekä alueellinen, valtakunnallinen että kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan kehittämistä tukeva tiedonkulku paranee valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan www-tietosivuston (kansalaisareena.fi) vaikutuksesta. Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt on koottu tietopankkiin helposti saataville. Tieto vapaaehtoistoiminnan kiinnostavista tutkimusaiheista, tutkimuksista ja tukijoista on koottu tietopankkiin ja on kaikkien tarvitsevien helposti saatavilla. Kansalaisten yleisesti tuntema valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu (vapaaehtoiseksi.fi) portaali on sekä paikkoja ilmoittavien että vapaaehtoistoimintaa etsivien aktiivisessa käytössä. Syntyy paikallisia malleja ja uutta materiaalia taloudellisesti järkevän ja toiminnallisesti tehokkaan vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen järjestämisyhteistyöstä. Vapaaehtoistoiminnan kouluttajatietopankki palvelee valtakunnallisesti. Vapaaehtoistoiminnan tunnistetuille rajapinnoille syntyy uusia innovaatioita, toimijoita ja toimintamuotoja. Vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten koulutus, työnohjaus ja vertaistuki kehittyvät ja monipuolistuvat. Vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä lisääntyy. Kolmannen sektorin, yritysyhteistyön ja kuntayhteistyön yhteistyömallit kehittyvät. Vapaaehtoistoiminnan yhteistyö oppilaitosten ja koulujen kanssa lisääntyy ja monipuolistuu. Vapaaehtoistoiminnan riskien hallinta kehittyy laadun kehittämisen myötä. Sekä kokemuksellinen oppiminen että tuotettavat osallisuusosaamisen materiaalit lisäävät osallistumista ja osallisuusosaamista sekä vapaaehtoistoiminnassa että koko kansalaisyhteiskunnassa. Vapaaehtoistoiminnan systemaattinen tiedon keruu ja myös valtakunnallinen tilastointi vakiintuu tuottamaan tarvittavaa tietoa yhteiskunnan käyttöön. Vapaaehtoistoiminnan alueellisen, valtakunnan tason ja kansainvälisen kehittämisyhteistyön määrä, tehokkuus ja tuloksellisuus kasvavat. Kehittäminen systematisoituu ja tehostuu. Vapaaehtoistoiminnan verotusohjeistukset ja muut viralliset säädökset täsmentyvät. 9. Projektin tavoiteltavat vaikutukset Vapaaehtoistoiminnan arvostus ja imago ovat nousseet niille kuuluvaan arvoonsa Kansalaisten on helppo löytää itselleen sopivaa, laadukasta vapaaehtoistoimintaa ja he saavat vapaaehtoistoimintaansa tarvitsemansa tuen (mm. koulutus, työnohjaus, virkistys) paikallisista ja alueellisista vapaaehtoiskeskuksista 13
Tietoisuus vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on yleistä ja vapaaehtoispaikat ovat helposti saatavilla Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on lisääntynyt ja kansalaisten kokema hyvinvointi lisääntynyt vapaaehtoistoiminnan tarjoamien yhteisöllisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Vapaaehtoistoiminnan tarjonta on monipuolistunut Vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävä organisoituminen on tehostunut ja toimijoiden yhteistyöstä on syntynyt kustannussäästöjä (mm. koulutuksen ja rekrytoinnin järjestämiseen liittyvä yhteistoiminta). Valtakunnallisesti ja yleisesti tunnetut www-sivut palvelevat sekä alueilla toimivia vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkostoja että valtakunnallista kehittämistä Ajankohtaisista tapahtumista ja tilaisuuksista on mahdollista saada ajantasainen tieto joka puolella Suomea. Bench marking mahdollisuudet eri alueiden, sektoreiden ja toimijoiden välillä lisääntyvät ja päällekkäinen kehittäminen vähenee. Vapaaehtoistoimintaan liittyvä tieto sekä kehitetyt tai kehitteillä olevat hyvät käytännöt löytyvät kootusti kunkin tiedontarvitsijan käyttöön. Vapaaehtoistoiminnan kentälle asti ulottuva, jatkuva ja säännöllinen tiedonkulku vapaaehtoistoiminnan kansainvälisistä toimijoista ja verkostoista sekä kehittämisestä ja eurooppalaisista teemoista edistää ajankohtaisiin asioihin tarttumista myös Suomessa, lisää vapaaehtoistoiminnan kansainvälistä painoarvoa sekä käytännön tiedonvaihtoa ja liikkuvuutta. Tulevaisuuskeskusteluissa on määritelty vapaaehtoistoiminnan paikka ja rooli yhteiskunnassa (eri sektoreilla). Osallisuusosaaminen ja ruohonjuuritason osallistuminen yhteiskunnalliseen kehitykseen on lisääntynyt Uusien toimijoiden kohdatessa uudenlaisissa konteksteissa on syntynyt aivan uusia innovaatioita, joita ei etukäteen edes tiedetä Vapaaehtoistoiminnan systemaattinen tiedonkeruu on vakiintunut ja tuottaa säännöllisesti tietoa mm. vapaaehtoistoiminnan laajuudesta, merkityksestä ja myös taloudellisesta arvosta. Verotuksessa ja kulukorvauksissa ym on luotu lainsäädännölliset ja muut ohjeistukset, jotka mahdollistavat uudenlaiset vapaaehtoistoiminnan toimintamuodot Riskien arviointia ja laadun kehittämistä helpottavan, standardoidun vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisen myötä toiminnan organisoiminen on selkeytynyt ja vapaaehtoisena toimiminen tulee aiempaa turvallisemmaksi. 10. Projektin tulosten ja vaikutusten arviointi Hanke tekee arviointisuunnitelman, johon sisältyy sekä hankkeen itsearviointisuunnitelma, ulkopuolisen arvioijan käyttäminen prosessimaisen tulosten seurannan ja arvioinnin tukena että juurtumissuunnitelma (ks. tarkemmin kohta 7.). Projektin toimenpiteiden seurannan sekä tulosten ja vaikutusten arvioinnin kohteena ovat mm. Syntyneiden verkostojen, niihin osallistuvien tahojen määrä, aktiivisuus ja tuloksellisuus Syntyneiden aluesuunnitelmien määrä ja laatu Syntyneiden valtakunnallisten teemasuunnitelmien määrä ja laatu Järjestettyjen tilaisuuksien sekä osallistujien lukumäärät Osallisuuskokemuksen lisääntyminen tilaisuuksissa Osallistumisoppimismenetelmien määrän lisääntyminen Hankkeen aktiivisen tiedotuksen kohteena olevien henkilöiden/toimijoiden lukumäärä Verkoston kehittämät tietopankit sekä niiden aineistojen lisääntyminen Verkoston järjestämän vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen koulutuksen määrän lisääntyminen ja laadun kehittyminen Verkoston järjestämän vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tukitoiminnan määrän lisääntyminen ja laadun kehittyminen Verkoston kehittäminen hyvien käytäntöjen ja uusien toimintamallien määrän lisääntyminen ja laadun kehittyminen sekä leviäminen muille paikkakunnille ja sektoreille Laatujärjestelmän käyttöön ottaneiden organisaatioiden määrä 14
Alueellisten verkostojen synnyttämien uusien/kehitettyjen toimintojen määrä sekä niiden toiminnallinen ja taloudellinen merkitys alueilla Poikkileikkaava vapaaehtoistoimintaan liittyvä artikkelianalyysi hankkeen alussa, keskivaiheilla ja lopussa Hankkeesta tehtyjen lehtiartikkeleiden ym. juttujen määrä sekä sisältöanalyysi Www-tietosivustolla kävijöiden määrän kehittyminen sekä käyttäjäkyselyt Välitysportaalin käyttäjien (sekä ilmoittajat että toimintaa etsivät) määrien kehittyminen sekä käyttäjäkyselyt Kehitettyjen tietopankkien (mm. Hyvät käytännöt, tutkimus, asiantuntijat, ) käyttäjämäärien ja aineistomäärien kehittyminen Hankkeen saavutukset sekä vaikutusten ja tulosten arvioiminen valtakunnallisten teemojen kehittymiseen (mm. rooli yhteiskunnassa, verotus, tilastointi, ) Vapaaehtoistoiminnan imagon kehittyminen Viralliset ohjeistukset vapaaehtoistoiminnan järjestämisen periaatteista Vapaaehtoistoiminnan tiedon keruun ja tilastoinnin lisääntyminen ja laadun kehittyminen Verkoston tekemän kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen Hankkeen vaikutukset uuden materiaalin ja julkaisujen syntymiseen Hankkeen vaikutukset uusien kansainvälisten kontaktien, verkostojen ja yhteistyön käynnistymiseen Vapaaehtoistoimijoiden määrän lisääntyminen ja toimintaan motivoitumisen lisääntyminen 11. Miten projektilla aikaan saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen? Hanke on väliaikainen lisäresurssi verkoston kehittymiseksi ja kansallisen tukirakenteen luomiseksi. Kehittämistyö tehdään verkostossa, ei verkoston puolesta. Kehitettyjen tulosten ja toimintamallien ankkuroituminen osaksi verkoston normaalitoimintaa varmistetaan sitouttamalla ja valjastamalla kumppanit kehittämistyöhön alusta alkaen kehittämällä strategista kumppanuutta, osallisuutta ja moniasiantuntijuutta. Moniasiantuntijuus on uudenlainen työote ja väline strategisessa kumppanuudessa, jossa kehittämisen tulosten vakiinnuttaminen alkaa samalla kun kehittäminenkin. Kun osalliset itse kehittävät omaa työtään, vakiintuvat tulokset helpommin organisaatioiden toimintaan. Kehittämistulokset kirjataan yhteisiksi sovituiksi työkäytänteiksi ja kaikilla mukana olijoilla, myös vapaaehtoisilla, on kiistaton tasa-arvoinen asiantuntijaasema strategisessa kehittämisessä. Kehittämisen kohdetta ei myöskään rajata tiukasti ennalta; ennalta määritellään väljä kehittämisen alue. Strateginen kumppanuus tähtää pitkäjänteisiin suunnitelmallisiin yhteistyöprosesseihin ja se näkyy jatkuvasti arjen toiminnassa ja päätöksissä, niissä tekijöissä ja olosuhteissa joissa vapaaehtoistyön arjen toteuttajat toimijat. Strateginen kumppanuus näkyy ulospäin jäsentyneen yhteistyön tuomana lisäarvona mm. imago- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus-, saavutettavuus, turvallisuus ja laatukysymyksissä. Perinteisesti järjestöt ovat tehneet omia suunnitelmiaan ja toteuttaneet omaehtoista kehittämistyötään yrittäen sitten myydä työnsä tulokset kunnille. Kehittäminen on harvoin kytkeytynyt julkisen ja järjestösektorin yhdessä tekemään arvioon tarpeista, voimavaroista tai kehittämistoimien kohdentamisesta; puhumattakaan siitä, että yrityssektori olisi tasa-arvoisena kumppanina kehittämisessä mukana. Hankkeen valmistelun aikana on kumppaneiden kanssa käyty ja käydään keskustelua niistä osa-alueista, joiden kehittämisalustoina eri toimijat ovat kiinnostuneita toimimaan. Koko kehittämishanke perustuu eri 15
toimijoiden yhdessä työstämään näkemykseen siitä, mitä tulee kehittää, miksi ja milloin. Hankkeen tulosten aidolle vakiintumiselle luodaan näin hyvät edellytykset jo valmistelutyön aikana. Kahden viimeisen toimintavuoden aikana hanke keskittyy erityisesti juurrutettaviksi osoittautuvien kehittämistulosten pysyvyyden ja jatkuvuuden varmistamiseen (=kansallinen tukirakenne, strategiset avaintahot ja vastuutoimijat jne). 12. Projektin henkilöstö ja heidän roolinsa Hankkeen johtaja Vastaa kehittämiskokonaisuuden johtamisesta sekä osahankkeiden tuloksista ja taloudesta Laatii vuosittaiset toimintasuunnitelmat kokonaiskehittämisen ja osahankkeiden toteutumiseksi Vastaa tulevaisuustyöskentelyn suunnittelusta ja toteuttamisen johtamisesta Vastaa strategisesti merkittävän kansainvälisen työskentelyn käynnistämisestä Vastaa kehittämistyön jatkuvuudesta verkostossa hankkeen jälkeen Laatii vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmat ja huolehtii niiden toteutumisesta Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä mahdollistamalla henkilöstölle kunkin osaamisen ja erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset sekä henkilökohtaiset tulostavoitteet. Hankkeen tiedottaja Tukee hankejohtajaa ja muuta henkilökuntaa hanketyössä tiedottamisen keinoin Laatii tiedotussuunnitelman ja huolehtii sen toteutumisesta Suunnittelee imagonrakennuskampanjan tiedotukseen liittyvät osat osana tiedotuksen kokonaissuunnitelmaa Kilpailuttaa tarvittavat tiedotustoimintaan liittyvät palveluntarjoajat Osallistuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisen kv. työhön Kehittämiskoordinaattorit Raha-automaattiyhdistykseltä haettavalla rahoituksella mahdollistetaan 3 kehittämiskoordinaattorin palkkaaminen. Kullakin kehittämiskoordinaattorilla on substanssiasiantuntijuuden lisäksi vastuullaan maantieteellinen toiminta-alue. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudun lisäksi aluetyöntekijät sijoittuvat eri puolille Suomea. Kehittämiskoordinaattoreiden työskentelypaikkakunnat päätetään kehittämiskumppanuuden johtoryhmän toimesta siten, että ne suhteessa jo käytettävissä oleviin alueresursseihin tukevat parhaalla mahdollisella tavalla sekä alueellisten että valtakunnallisten toimintojen toteuttamista. Substanssi- ja aluevastuulliset kehittämiskoordinaattorit Toimivat ym. vastuualueiden koordinoivina asiantuntijoina ja yhteyshenkilöinä tuoden tietoa tiimin käyttöön Huolehtivat substanssialueiden verkostojen ja yhteystietokantojen rakentumisesta Huolehtivat yksityiskohtaisesta tiedonkulusta ja tiedottamisesta substanssialueisiin liittyen Järjestävät substanssialueeseensa liittyviä valtakunnallisia verkostoitumisseminaareja vuosittain Osallistuvat muiden järjestämiin, työn kannalta tärkeisiin työryhmiin ja seminaareihin Toteuttavat aluetyötä omalla maantieteellisellä alueellaan Huolehtivat oman maantieteellisen alueensa vapaaehtoistyön toimijoiden verkoston sekä yhteystietokannan rakentumisesta Huolehtivat yksityiskohtaisesta tiedonkulusta ja tiedottamisesta alueella Osallistuvat alueella järjestettäviin vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmiin ja seminaareihin 16
Järjestävät alueellisia vapaaehtoistyön kehittämiseen tähtäävää kuulemis-, työskentely-, yhteistyö- ja verkostoitumistilaisuuksia alueen erityistarpeet huomioiden Vievät muihin substanssialueisiin liittyvää alueellista kehittämistyötä eteenpäin muiden kehittämiskoordinaattoreiden tukena Tekes-rahoitus mahdollistaa yritysnäkökulman ja yritysasiantuntijuuden mukaan ottamisen kehittämiskokonaisuuteen ja Kirkon vapaaehtoistoiminnan strategiahanke mahdollistaa seurakuntien paikallisen toiminnan valtakunnallisen koordinoinnin osaksi hankekokonaisuutta. 13. Projektin muut resurssit Kumppaneiden edustajat johto- ja seurantaryhmissä, alueellisissa verkostoissa sekä valtakunnallisissa teemaverkostoissa osallistuvat ryhmien työskentelyyn organisaatioidensa olemassa olevien perus- ja kehittämisresurssien puitteissa. 14. RAY:n osuus projektimenoista ja -rahoituksesta RAY K U L U A R V I O 4 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 2 hlöä 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Yhteensä Henkilöstökulut (x 1,4 x 12,5) N /kk Hankejohtaja (50%) 3500 30625 30625 30625 30625 122500 Tiedottaja (50%) 3000 26250 26250 26250 26250 105000 Kehittämiskoordinaattorit (1. ja 2. vuosi 3 hlöä 3. ja 4. vuosi 1 hlöä) 2800 147000 147000 49000 49000 392000 Henkilöstökulut yhteensä 203875 203875 105875 105875 619500 Matkakulut/Ray Kotimaassa (1000 /hlö * 11 kk) 44000 44000 22000 22000 132000 Matkakulut yhteensä/ray 44000 44000 22000 22000 132000 Muut kulut/ray Toimistokulut ( 200 /hlö *11kk) 8525 8525 4325 4325 25700 Vuokrat (200 /hlö * 12 kk) 9600 9600 4800 4800 28800 Laitehankinnat (2500 /hlö) 10000 10000 Seminaarikulut (valtakunnalliset) 20000 20000 15000 15000 70000 Alueelliset toiminnat 20000 20000 8000 8000 56000 Tiedotuskulut 20000 20000 15000 15000 70000 Arviointi 12000 12000 12000 12000 48000 Muut kulut yhteensä/ray 100125 90125 59125 59125 308500 YHTEENSÄ 348000 338000 187000 187000 1060000 17
15. Selvitys muusta rahoituksesta Tekes rahoittaa esiselvityksen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat (III-sektori, julkinen ja yksityinen) ylittävistä kehittämistarpeista 6 8 paikkakunnalla ajalla 1.9.2009 28.2.2010. Esiselvityksen kokonaisbudjetti on 100 000, josta Tekesin osuus 50 000. Toinen puoli esiselvitystä (50 000 ) katetaan RAY:n Kansalaisareenalle myöntämästä kohdeavustuksesta omaehtoisen ja vapaaehtoisen toiminnan kehittämiseen. Esiselvityksen tuloksena valmistuu verkostoyhteistyönä hankesuunnitelma sektorirajat (IIIsektori, julkinen ja yksityinen) ylittävistä vapaaehtoistoiminnan verkostoinnovaatioista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valmistuva projektisuunnitelma koordinoidaan osaksi kansallista strategiahanketta. Tekesin panostus varsinaisessa hankkeessa on 150 000 ja sen käyttö jakaantuu kahdelle vuodelle. Kirkon ja seurakuntien vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen koordinoidaan osaksi tätä strategiahanketta. Kirkkohallitus on palkannut vuosille 2009-2013 vapaaehtoistoiminnan kehittämiskoordinaattorin. Opetusministeriöltä on haettu 21 600,00 euron rahoitusta esiselvitykseen ajalla 1.9.2009 28.2.2010 innovatiivisesta sektorirajat ylittävästä vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeesta liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Päätös saadaan toukokuussa 2009. Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen välitysportaalin vapaaehtoseksi.fi blifrivillig.fi kehittämistyötä tehdään Tekry:n toimesta RAY:n mahdollistaman ToimintaSuomi -portaalin kehittämisen yhteydessä. Tekry hakee hankkeelle jatkorahoitusta vuodelle 2010 ja siitä eteenpäin. Näkemys hankkeen tavoitteena olevasta rahoitustilanteesta, kun rahoittajien osuudet (lukuun ottamatta portaali-rahoitusta) ovat käytössä. Hankesuunnitelma toteutetaan siinä laajuudessa ja niillä resursseilla, mihin saadaan rahoitus ja rahoituksen mahdollistamat vapaaehtoistoiminnan moniasiantuntijuutta verkostossa koordinoivat työntekijät. 1. ja 2. vuosi 3. ja 4. vuosi Johto Tiedotus Koordin. Johto Tiedotus Koordin. RAY 50 % 50 % 300 % 50 % 50 % 100 % TEKES 50 % 50 % 100 % OPM 300 % 200 % Kirkko 100 % 100 % Yhteensä 100 % 100 % 800 % 50 % 50 % 400 % Hlöresurssitavoite 10 hlöä 5 hlöä 18