Pyhäjoen kunta. Vanhatien ympäristön maisemaselvitys

Pyhäjoen kunta Vanhatien ympäristön maisemaselvitys

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT ALUEET 3 2.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 3 2.2 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 3 2.3 Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 3 2.4 Muinaisjäännöskohteet 3 3 MAISEMAN PERUSRUNKO 4 3.1 Pyhäjoen seudun suurmaisema 4 3.2 Maisemarakenne ja maisemakuva 5 3.3 Korkeussuhteet 5 3.4 Vesistöt 5 4 MAISEMA- JA TAAJAMAKUVA 6 4.1 Pohjanmaan rantatie ja kyläraitti 7 4.2 Kirkon ja kirkonmäen asema taajamakuvassa 9 4.3 Pyhäjoen liikekeskusta 11 4.4 Pyhäjoki, jokirannat ja tulvavaara 12 4.5 Maiseman hierarkkiset pisteet, solmukohdat ja maamerkit 13 4.6 Virkistysalueet ja viheryhteydet 14 5 LÄHTEET 15 6 LIITEKARTAT 15 Vanha valokuva: Tulviva Pyhäjoki. Taustalla kirkko ja kuvan vasemmassa reunassa tapuli. Lähde. Pyhäjoen kunnan arkisto

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 2 1 JOHDANTO Tämä maisemaselvitys on laadittu Pyhäjoen keskustaan laadittavia asemakaavan muutoksia varten. Kunnassa on samanaikaisesti käynnissä kirkonkylän osayleiskaavan laadinta ja tähän liittyvä maisemaselvitystyö, joka kattaa myös asemakaavoitettavan alueen. Suurmaisemaa ja maisemarakennetta koskevat analyysit kootaan kattavasti yleiskaavan maisemaselvitykseen ja ne käsitellään tässä selvityksessä vain yleispiirteisesti. Tässä selvityksessä painotutaan käsittelemään asemakaavaa koskevia maisema- ja taajamakuvallisesti merkittäviä tekijöitä ja kokonaisuuksia. Maisemaselvitys on tehty ympäristöhallinnon paikkatietopohjaisia palveluja, karttaaineistoja sekä historiatietoja hyödyntäen. Tietoja on täydennetty 21.-22.9.2011 sekä 11.-12.6.2012 tehdyillä maastokäynneillä. Maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Työhön ovat lisäksi osallistuneet Pöyry Finland Oy:stä FM Minna Lehtonen, arkkit.yo Mikko Peltonen ja miljöösuunnittelija, ins. Maria Rautajoki. Kuva 1. Vanhatien varren asemakaavamuutoksia varten tehty maisemaselvitys painottuu Pyhäjoen keskustan Vanhatien ja Virastotien pohjoispuoleisille osuuksille ja kirkonseudulle.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 3 2 VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT ALUEET 2.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tässä selvityksessä tutkitulla alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Kalajokilaakson kulttuurimaisema sekä Oulun seudulla sijaitsevat Limingan lakeus, Oulujoen laakso ja Hailuoto. Lähde: Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö 1993. 2.2 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys (RKY 2009) on tullut voimaan 1.1.2010. Asemakaava-alueen läpi kulkeva Vanhatie eli Pohjanmaan rantatie on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Kaukon kalamajat eivät sijoitu asemakaavamuutosalueelle, mutta niille johtava Kaukontie liittyy selvitysalueella Vanhatiehen. Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009. Museovirasto. 2.3 Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan liitteessä 1 on esitetty maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja luetteloitu maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet. Pyhäjoen suu on maakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Maisema-alueeseen kuuluvat joen suistoalue; Etelä- ja Pohjoishaarat kokonaisuudessaan, Etelänkylän kulttuurimaisemat ja keskustan alue. Siten myös Vanhatien varren asemakaavamuutosalueet kuuluvat em. maisema-alueeseen. Selvitysalueella sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet: 4. Pyhäjoen tapuli ja vanhan kirkon rauniot 5. Pyhäjoen pappila 6. Viljamakasiini, kirkon parkkipaikan kupeessa 7. Kittilän puhto Kohteiden numerointi vastaa tämän maisemaselvityksen liitteenä 2 olevaa kohdekarttaa, jossa on esitetty Pyhäjoen keskustan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2.4 Muinaisjäännöskohteet Suunnittelualueelta ei ole tehty kiinteitä muinaisjäännöslöytöjä. Lähde: Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelma. Heikkilä 2011. Diplomityö.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 4 3 MAISEMAN PERUSRUNKO 3.1 Pyhäjoen seudun suurmaisema Pyhäjoki kuuluu maisemamaakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Pyhäjoki on yksi maakunnalle tyypillisistä kohtisuoraan kohti merta laskevista virroista. (Suurimmat joet: Simo-, Ii -, Oulu-, Siika- ja Pyhäjoki) Jokien vesistöalueiden vedenjakajina toimivat laakeat soistuneet, jäätikön kerrostamat moreenimaat. Etelässä seuraavana suurena jokena virtaavan Kalajoen katsotaan kuuluvan maakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Pohjois-Pohjanmaan seutu kuuluu maamme tasaisimpiin alankoihin. Loivan topografian takia maankohoamisen seurauksena paljastuvat rantavyöhykkeet ovat laajoja. Rannikon kasvillisuudessa on omaleimaisia piirteitä, jotka heijastavat merestä kohoamisen jälkeisiä kasvillisuusvaiheita. Myös rantaniittyjen laidunnus on tuonut kasvillisuuteen omat erityispiirteensä. Asutus on keskittynyt jokilaaksoihin. Kylät ovat tiivistyneet pienille kumpareille, mutta yksittäisiä isoja taloja on rakennettu myös jokien rantatörmille. Kalastus on ollut merkittävä elinkeino, mikä on jättänyt jälkensä myös seudun rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lähde: Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Kuva yllä: Ote Pyhäjoen keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehdystä maiseman perusrunkokaaviosta. Kartasta käy ilmi Perämereen laskevien jokien, asutuskeskuksien ja kylien sekä vedenjakajaselänteiden tyypillinen sijoittuminen. Pohjanmaan rantatie yhdistää rannansuuntaisena kulkutienä kylät toisiinsa. Vanhatien varteen keskittyvien asemakaavamuutosten ja selvitysalueen sijainti on merkitty karttaan mustalla ympyrällä.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 5 3.2 Maisemarakenne ja maisemakuva Pyhäjoen keskusta sijoittuu suurmaisemalliseen solmukohtaan joen ja meren väliselle suistoalueelle. Koskipaikat ovat paikallisia maisemallisia solmukohtia, jotka ovat houkutelleet sahateollisuutta ja myllyjä paikkakunnalle. Mm. Hourunkoskella on ollut sahatoimintaa 1700-luvun lopulta saakka ja toimiva mylly vuodesta 1830 alkaen. Muita perinteisiä elinkeinoja ovat olleet kalastus, metsästys ja maa- ja metsätalous. Pohjanmaan rantatie on vanha tieyhteys, joka yhdistää rannikon kirkonkylät ja kaupungit toisiinsa ja kulkee matkallaan Pohjanlahteen laskevien jokien ja näiden vesistöalueita erottavien vedenjakajaselänteiden ylitse. Pyhäjoen keskustaajama sijoittuu nauhamaisesti Vanhatien varteen. Viljelymaisemat sijaitsevat nykyisin pääosin keskustan ulkopuolella, eivätkä keskustan alueella rajaudu Vanhatiehen. Kirkonmäen pohjoispuolella on vielä rakentamaton jokirantaan saakka ulottuva peltoaukea. 3.3 Korkeussuhteet Keskustan korkeussuhteet ovat Vanhatien ympäristössä varsin alavat. Korkeimmat kohdat ovat kirkonmäellä, joka nousee noin 7,5 metriä meren pinnan ja Pyhäjoen Pohjoishaaran veden pintaa korkeammalle. Rakentamista rajoittavia jyrkänteitä tai jyrkkiä rinteitä ei ole. 3.4 Vesistöt Selvitysalue rajautuu etelässä Pyhäjoen Pohjoishaaraan. Alavainion peltoaukean poikki virtaa valtaoja, mutta muita merkittäviä pienvesistöjä ei asemakaavojen suunnittelualueella ole. Kuva yllä: Ote Pyhäjoen kirkonkylän osayleiskaavatyön yhteydessä tehdystä maisemarakennetta ja maisemakuvaa selventävästä kartasta

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 6 4 MAISEMA- JA TAAJAMAKUVA Maisema- ja taajamakuvan tärkeimmät elementit on esitetty liitteenä 1 olevassa karttakuvassa, josta ote alla. Tässä raportissa näitä elementtejä on havainnollistettu teemakohtaisesti valokuvin ja selittävin tekstein. 1. Pohjanmaan rantatie 2. Kirkko ja kirkonmäki 3. Pyhäjoen liikekeskusta 4. Pyhäjoki ja jokirannat

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 7 4.1 Pohjanmaan rantatie ja kyläraitti Vanhatie eli Pohjanmaan rantatie on Pyhäjoen keskustan taajamakuvan yhtenäisyyden ja -taajamarakenteen hahmottumisen kannalta erittäin tärkeä tekijä. Vanhatie kokoaa varrelleen tärkeimmät hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset sekä palvelut ja ylittää Valtatie 8:n lisäksi ainoana tienä Pyhäjoen Pohjois- ja Etelähaarat. Tässä selvityksessä keskitytään Vanhatien osuudelle Virastotien risteyksestä pohjoiseen Valistustalolle saakka. Pohjanmaan rantatien varteen sijoittunut rakennuskanta koostuu varsin eri-ikäisistä ja erityylisistä rakennuksista. Myös rakennusmateriaalit, kerrosluku ja rakennusten julkisivun suunta suhteessa tiehen vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Matalimmat rakennukset ovat yksikerroksisia, kuten Kunnanlääkärin talo tai Metsätalo ja korkeimmat 2,5- kerroksisia kuten Valistustalo ja Vanha kunnantalo. Paloaseman torni nousee muita Vanhatien varren rakennusmassoja ylemmäksi. Vaikka tietä on perusparannettu ja sen reunalle on rakennettu kevyen liikenteen väylä, tien ja tonttien välille ei ole syntynyt häiritsevän suurta korkotasoeroa. Tielinjan kaarteiden vuoksi tien päätenäkymät vaihtuvat jatkuvasti ja Vanhatie jakautuu jaksoiksi. Tiivein ja kylämäisin osuus muodostuu heti paloaseman pohjoispuolelle, jossa rakennukset sijaitsevat lähellä tielinjaa. Vanhatiehen rajautuvat rakentamattomat tontit, vanhan urheilukentän alue ja kirkon ja Vanhatien väliin jäävät avoimet tilat ovat vanhaa peltomaata, mutta niiden yhteyttä taajamaa ympäröiviin viljelymaisemiin on vaikea enää nykyisin hahmottaa. Heinittyneinä ja paikoin umpeenkasvaneina ne luovat hoitamatonta vaikutelmaa tienäkymiin. Kuvat vasemmalla: Ylinnä ja keskellä: Säästöpankin talo, vanha kunnantalo ja entinen osuuskaupan talo rytmittävät tienäkymää niin pohjoisesta kuin etelästä avautuvissa näkymissä. Rakennukset muodostavat Vanhatien varren tiiveimmän kylämäisen raittijakson yhdessä paloaseman ja vastapuolen rakennusten kanssa.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 8 Asemakaavahankkeiden yhteydessä suoritettiin keväällä 2012 rakennusinventointi, jossa inventoitiin 14 Vanhatien varren tai sen lähistön rakennuskohdetta. Kohteet ovat Työväentalo, Valistustalo, Kunnanlääkärintalo, Vanha terveystalo, Metsätalo, Kanttorila, Eskonluoto, Riittala, Kivikulma, Toivola, Lepola, Vanha kunnantalo, Säästöpankin talo ja Lintelä. Inventointikortit ovat tämän selvityksen liitteenä 3 sekä tallennettuna Pohjois-Pohjanmaan internetpohjaiseen inventointitietojen selailuohjelma KIOSKI:in. Raitin tiiviin tilamuodostuksen ja päätenäkymien kannalta tärkeimmät rakennukset ovat vanha Säästöpankin talo, entinen osuuskaupan talo (Lepola), vanha kunnantalo, paloasema, Kivikulma, Riittala ja Eskonluoto. Pohjoisempana raittinäkymät ja katutila väljenevät rakentamattomien tonttien ja tielinjasta etäälle sijoittuneiden rakennusmassojen vuoksi. Taajamakuvaa ja kylätietä rikastuttavat rakennusten yksityiskohdat, hoidetut puutarhat, pensasaidat, leikatut kuusiaidat, tien varren puusto, tonttiliittymät ja puukujanteet. Kuva ylinnä: Käyntiä Vanhalle terveystalolle korostaa lyhyt koivukujanne. Kuvat keskellä: Paloasema ja sen torni muodostavat päätteen näkymälle. Kuva alhaalla vasemmalla: Tienvarren kasvillisuus voi toimia tilanrajaajana. Vanhassa valokuvassa Pyhäjoen kirkonkylän raittia. Lähde: Pyhäjoen kunnan arkistot

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 9 4.2 Kirkon ja kirkonmäen asema taajamakuvassa Pyhäjoen kirkko ja kirkonmäki sijaitsevat keskeisellä paikalla, keskellä Pohjoishaaran mutkaan muodostunutta kylää ja taajamaa. Uusi kirkko, hautausmaa, tapuli ja vanhan kirkon paikka sijaitsevat muuta ympäristöä hieman korkeammalle kohoavalla metsäisellä kalliomäellä. Ne muodostavat laajan ja yhtenäisen viheraluekokonaisuuden, jonka saavutettavuus eri suunnista on hyvä. Kirkonmäen merkitystä vahvistaa se, että maisemallisesti se rajautuu ja yhdistyy Pyhäjoen taajama- ja maisemakuvan merkittävimpiin tekijöihin: Pyhäjokeen, Vanhatiehen, viljelymaisemiin ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kirkkoa ympäröivä maisematila on muuttunut ja sulkeutunut viimeisten vuosikymmenten aikana sekä rakentamisen että umpeenkasvun myötä, mikä on jonkin verran hämärtänyt kirkonmäen yhteyttä ympäröivään taajamaan. Myös kirkon paikan muuttuminen vanhan kirkon palamisen (v. 1974) ja uuden kirkon rakentamisen myötä on muuttanut kirkonmäen painopistettä pohjoisemmaksi. Vanha kirkko sijoittui nykyiseen kirkonpaikkaan verrattuna lähemmäksi joen Pohjoishaaraa, jolloin se muodosti yhdessä hautausmaan, tapulin ja pappilan kanssa selkeän jokirannan ja Kittilänpuhdon suuntaan muodostuvan kokonaisuuden. Uusi kirkko rakennettiin metsikön siimekseen ja hautausmaasta hieman erilleen, mutta sen torni toimii latvuston yläpuolelle kohoavana ja kauas näkyvänä maamerkkinä. Kirkolle saavutaan Vanhatieltä vanhaa kirkkopolkua pitkin. Kulkuväylää reunustaa nuorehko koivukujanne. Kujanne on maisemallisesti ja taajamakuvallisesti merkittävä, sillä se korostaa perinteisellä tavalla kirkon hierarkkista asemaa taajamarakenteessa ja liittää kirkkopihan osaksi Vanhatien tiemaisemia. Arkkitehtitoimisto Karvala & Silvennoisen suunnittelema moderni kirkkorakennus, muut kirkkopihan rakennukset ja niihin liittyvät muurit, rakennelmat ja istutukset ovat kiinnostava yhtenäinen kokonaisuus, joka muodostaa voimakkaan kontrastin paikkakunnan vanhemman rakennuskulttuurin kanssa. Kirkonmäkeä rajaavien ja kirkkopihaan rajautuvien alueiden suunnittelulla ja hoidolla on erittäin suuri maisemallinen merkitys ja näiden alueiden kehittämisellä voidaan kohentaa koko Pyhäjoen keskustan taajamakuvaa huomattavasti. Tällaisia alueita ovat seurakuntatalon ja pappilan väliin jäävä vyöhyke, kirkkomaata ympäröivät Kittiläntiehen ja Kittilänpuhtoon rajautuvat avoimet niittymaat ja Kanttorilan edustan rakentamattomat tontit.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 10 Ote karttakaaviosta: Kirkko, hautausmaa, tapuli ja pappila muodostavat kokonaisuuden, joka liittyy maisemallisesti ja taajamakuvallisesti jokiuomaan, Kittilänpuhtoon, Vanhatiehen ja pohjoisen viljelymaisemiin. Kuvat: Pyhäjoen kirkonmäellä ja sen ympäristössä on paljon arvokkaita kulttuurimaiseman elementtejä ja yksityiskohtia, kuten ikihonkia, vanhoja kivimuureja, leikattuja kuusiaitoja, koivukuja, vanhoja niittymaita ja vanhaa rakennuskantaa. Myös tarvetta ja tilaa maisemanhoidolle ja taajamakuvan kehittämiselle on.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 11 4.3 Pyhäjoen liikekeskusta Pyhäjoen liikekeskustaa hallitsevat kunnantalo, paloasema ja uudehkot liikerakennukset. Taajamakuva on muita Vanhatien osuuksia astetta kaupunkimaisempi rakennusten mittakaavan, asfaltoitujen pysäköintikenttien, kivettyjen aukioiden, istutusten ja varusteiden kuten lipputankojen, aitojen, valaisinten ja mainostaulujen vuoksi. Katutila levenee rakennusten sijaitessa etäämmällä tiestä. Leventynyt katutila on pääosin moottoriliikenteen ja pysäköinnin käytössä ja jalankulku on ohjattu tietä reunustaville kevyenliikenteen väylille. Virastotien, Vanhatien ja VT8:n risteysalueet korostavat lisäksi liikenteen hallitsevaa asemaa. Liikekeskustaksi hahmottuva alue rajautuu nykyisin melko suppealle alueelle lähinnä Pohjoishaaran ja paloaseman väliselle alueelle. Kuvat yllä vasemmalla: Kunnantalo sijaitsee Virastotien päätteenä. Rakennuksen edustapuistossa on hoidettuja nurmialueita, istutuksia, liuskekivetty aukio ja veistos. Keltainen väri toistuu Pyhäjoen keskustan eri-ikäisten rakennusten julkisivuissa. Kuva oikealla alhaalla: Keskustassa sijaitsevan myymälän valomainos noudattaa rakennuksen aikakauden tyyliä.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 12 4.4 Pyhäjoki, jokirannat ja tulvavaara Pyhäjoen virta on maisemallisesti merkittävä tekijä. Joen vesipinta, koskipaikat, kivikot, kalliot, vesikasvillisuus, rantaniityt ja -puusto ja joen ylitse rakennetut sillat rikastuttavat merkittävästi maisemakuvaa. Veden korkeusasema ja jäätilanne ovat vuodenaikojen mukaan muuttuvia ja tarkoin seurattuja tekijöitä. Tulvantorjunta on aiheuttanut mittavia tulvapengerten rakentamistöitä. Pyhäjoen maisemallinen merkitys saa lisäarvoa joen merkityksestä seudun elinkeinoille. Suuhaaroissa on ollut jo 1500-luvulla kiinteitä kalanpyyntilaitteita, joki on ollut huomattava uittoväylä erityisesti 1920- ja 30 luvuilla, vesivoimaa on hyödynnetty niin myllyissä, sahoilla kuin puuhiomoissakin. Oheisissa tulvavaarakartoissa on esitettynä keskeisimmät kaavasuunnittelussa huomioon otettavat riskit. Vanhatienvarren suunnittelussa huomionarvoinen on Siikanivan pohjoispuoleisen penkereen murtumasta seuraava vedenpinnan nousu. Merenrannikon rantaosayleiskaavassa suositeltava alin rakennuskorkeus kosteudelle alttiiden rakennusosien kohdalla on N60 +2m. Kunnan suositus seudulla on 2,1m. Siikanivan pohjoispuolisen penkereen murtuma ja veden peittämät alueet. Lähde: Pyhäjoen taajaman tulvavaarakartoitus. Ins.tsto Leiviskä 2006. Merivesi HW1/200 N60 + 1,57m Pyhäjoen suistoalueella. Lähde: Pyhäjoen taajaman tulvavaarakartoitus. Ins.tsto Leiviskä 2006. Yllä olevat karttaotteet: Yleispiirteisissä tulvavaarakartoissa on kuvattuna ennustetut tulva-alueet kerran 20, 50, 100 ja 250 vuodessa toistuvalla tulvalla. Lähde: ympäristö.fi

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 13 4.5 Maiseman hierarkkiset pisteet, solmukohdat ja maamerkit Suurmaisemallisessa tarkastelussa koko Pyhäjoen keskusta on syntynyt maiseman solmukohtaan paikalle, jossa Pohjanmaan rantatie ja Pyhäjoen mereen laskevat jokihaarat kohtaavat. Joen koskipaikat ovat tarjonneet vesivoimaa ja kalapaikkoja, ja meren läheisyys on tuonut merellisyyden edut ulottuville. Rantatie on mahdollistanut rannikon suuntaisen maaliikenteen. Pyhäjoen taajaman sisällä on lisäksi muita solmukohtia ja hierarkkisia kohteita. Hierarkkisia pisteitä ovat Pyhäjoen uuden ja vanhan kirkonpaikan, tapuli ja pappilan muodostama kokonaisuus, solmukohtia puolestaan ovat liikekeskusta ja Pohjoishaaran ylittävä silta. Maamerkkejä ovat kirkon ja paloaseman tornit, jotka ympäristöään korkeampina rakenteina näkyvät kauas ja auttavat hahmottamaan suuntia ja etäisyyksiä. Maiseman hierarkkisella pisteellä tarkoitetaan maisematiloja hallitsevaa ja luonnonoloiltaan edullista kohtaa, jota usein osoittaa jokin merkkirakennus. Hierarkkiset pisteet kuvastavat yhteiskunnallista arvojärjestelmää kunakin aikakautena. (Rautamäki 1990) Maiseman solmukohdalla tarkoitetaan useiden maisematekijöiden, -tilojen tai tilasarjojen leikkauspistettä tai risteyspaikkaa. (Lynch 1975) Kuva vasemmalla: Pyhäjoen kirkko ja sen lähistöllä sijaitsevat muut seurakunnan rakennukset muodostavat maisemassa hierarkkisen pisteen. Puustoinen kalliomäki tarjoaa oivan, ympäristöstään erottuvan rakennuspaikan arvorakennuksille. Kohteen arvoa ja erottuvuutta taajamakuvassa onkin korostettu Vanhatieltä kirkolle istutetulla koivukujanteella.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 14 4.6 Virkistysalueet ja viheryhteydet Maisemarakenteen ja maisemakuvan kannalta tärkeimmät viheryhteydet ja viheralueet sijoittuvat jokivarteen ja kirkonmäelle. Viheryhteyden jatkuvuus myös Kaukon kalamajojen suuntaan on sekä maiseman että kulttuurihistorian kannalta merkittävä. Kuvat vasemmalla: Koskelan tila sijaitsee matalalla kalliokumpareella Kaukontiehen rajautuvan viljelyaukean laidalla. Viheryhteysvarauksia tehdessä tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon pellon monimuotoiset reunavyöhykkeet ja peltoa halkovat suuremmat ojat. Kirkonmäen metsä, hautausmaa ja niityt muodostavat taajaman keskelle maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden, jonka kautta tulisi olla viheryhteys jokirantaan, Kaukon kalamajoille, Vanhatielle ja pohjoiseen Kalifornian asuinalueiden suuntaan. Hautausmaa-alueet ovat maankäytön erikoisalueita, jotka oman toimintansa ohella luovat vehreyttä ja puistomaista ilmettä ympäristöönsä. Kirkkomaan reunoille voidaan osoittaa kevyen liikenteen reittejä ja viheraluevarauksia jotka yhdistävät Karttaote oikealla: Tavoitteelliset viheryhteydet ja tärkeimmät viheralueet. Vihreät viivat kuvaavat yhteystarpeita, oranssit viivat olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä ja vaalean vihreät alueet viheralueita.

Pyhäjoen kunta, Vanhatien ympäristön maisemaselvitys 15 5 LÄHTEET Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö 1992. Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992. Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009. Museovirasto. Suomen Ilmatieteenlaitos, Raportteja 2009:8, Suomen maakuntien ilmasto Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö 2002, Ollila (toim.) Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, 2006. Pyhäjoen taajaman tulvavaarakartoitus. Turunen, (toim.) Vetten laijoilta. Pyhäjoen historiaa kivikaudelta 1990-luvulle. 1997. Kust. Pyhäjoen kunta ja Pyhäjoen seurakunta. Kartta-aineisto: Maaperäkartat. Geologian tutkimuskeskus. Digitaalinen kartoitusaineisto WWW jakelu. Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000, GTK, Geologiset aineistot sivusto geomaps2.gtk.fi Sjöblom, B. GTK 1984, Kallioperäkarttojen selitykset Pohjakartat: (C) Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/11. Valokuvat: Valokuvat: Pöyry Finland Oy Vanhat valokuvat: Pyhäjoen kunnan arkisto 6 LIITEKARTAT Liite 1, Maiseman ja taajamakuvan merkittävimmät tekijät, A3 vaaka, 1:5 000, 30.3.2012 Liite 2, Pyhäjoen keskusta, rakennetut kulttuuriympäristökohteet, vaaka A3,. Liite 3, Pyhäjoen kaavoituksen inventoinnit 2012. Rakennusinventoinnin kohteet Vanhatien varrella.

vi Mäntyranta MERKINTÖJEN SELTYKSET Mattila Z Z Z Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Pohjanmaan rantatie Muu vanha, taajamakuvallisesti merkittävä tielinja Museotien ja taajamakuvan kannalta merkittävää rakennuskantaa Maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Z Z Z Z Z Z Uudeksi kohteeksi ehdotettu, maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Lipinsaari Z Maisemallisesti merkittävä, taajamakuvaltaan yhtenäinen kyläalue, jatkuu Eteläkylään saakka Kalifornia Maisematilat, joita kirkon hierarkinen asema hallitsee aara Puhdistamo Pyhäniemi Alavainio Z Z Z Z 2a Z Z Z 9.2 1 Maisemallisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä rakennettu ympäristö, jonka rakennuskanta on pääosin 1950- lukua vanhempaa 1950- lukua nuorempa rakennuskantaa Maisemallisesti merkittävä metsä tai metsikkö Taajamakuvan kannalta merkittävä niitty tai muu avoin tila Hautausmaa Maisema- tai taajamakuvaa rikastuttava pienvesistö ja sen varren kasvillisuusvyöhyke Taajamakuvan kannalta merkittävä suojavyöhyke tai - puusto Rakentamaton avoin alue, jonka asema taajamakuvassa on jäsentymätön Z Z Z 2 Kirkko Urh. 63.8 M Maisemallisesti merkittävä näkymäsuunta Maisemallisesti merkittävä yksittäispuu tai puukujanne Maiseman solmukohta tai hierarkinen piste Z Z 1 MAISEMA- JA TAAJAMAKUVAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT TEKIJÄT Pohjanmaan rantatie ja kyläraitti Z Z Z 4 Z Z Z Z Z 2b 5 Z Z Z Z PYHÄJOKI P Z 3 Z 3844 Z Z Z Z Z 2 2a 2b 3 4 Kirkko Kirkon ympäristön liittyminen viljelymaisemaan Kirkon liittyminen Pyhäjokeen Liikekeskusta Pyhäjoki ja jokirannat PYHÄJOEN KUNTA Vanhatien ympäristön maisemaselvitys LIITE 1 Maisema- ja taajamakuvan kannalta merkittävimmät tekijät 1:5 000 Tampere, 30.3.2012 Z Z 0 100 200 300 400 500m 3602 Pohjakartta (C) MML lupanumero 60/MML/11 Terv.k. 3799

PYHÄJOEN KESKUSTA RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KULTTUURIHISTORIALLISET YMPÄRISTÖT: 1. Pohjanmaan rantatie 2. Eteläkylän museosilta 3. Kaukon kalarannnat 3 1 MAAKUNNALLISET MERKITTÄVÄT KOHTEET: PYHÄJOKI 8 7 6 4 5 10 11 12 4. Pyhäjoen tapuli ja vanhan kirkon rauniot 5. Pyhäjoen pappila 6. Viljamakasiini, kirkon parkkipaikan kupeessa 7. Kittilän puhto 8. Annala, kotiseutumuseo 9. Ruukin mylly 10. Kiiskilän raitti, Pohjankylä 11. Kiiskilä, Kiiskiläntie, Pohjankylä 12. Isotalo, Kiiskiläntie, Pohjankylä 13. Lohikoski, Pohjankylä 13 2 9 VANHATIEN YMPÄRISTÖN MAISEMASELVITYS LIITE 2, RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Rakennusinventointi Pyhäjoen asemakaava alueilla Pyhäjoen Kirkonseudun ja Kielosaaren alueille on laadittu rakennuskannan inventointi asemakaavoituksen perusselvitysaineistoksi. Inventoinnin tavoitteena on antaa kaavoitustyötä varten riittävä pohjatieto alueen rakennuskulttuurin ominaisuuksista ja arvoista. Inventoinnin on laatinut Pyhäjoen kunnan toimeksiannosta Pöyry Finland Oy:n Seinäjoen toimisto, jossa työstä ovat vastanneet inventoija Annukka Rajala sekä inventoinnin ohjaajana toiminut Juha Matti Märijärvi. Pyhäjoella on tehty useita rakennusinventointeja 1980 luvulta alkaen. Pyhäjoen kulttuuriympäristöohjelma on valmistunut vuonna 2011 ja siihen on pyritty kokoamaan kunnassa aiemmin tehtyjen inventointien aineistot. Tällä inventoinnilla täydennetään alueelta aiemmin laadittuja rakennuskulttuuri inventointeja. Täydennysinventoinnissa tutkittiin pihapiirejä ja rakennusryhmiä, jotka sijaitsevat Kirkonseudun asemakaavan kortteleissa 160 ja 191 193 sekä Hourukosken ja Kielosaaren alueilla. Alueille laaditaan parhaillaan asemakaavamuutoksia. Inventointikohteita oli yhteensä 17. Selvityksen menetelmät ja vaiheet Inventoinnin maastotyöt tehtiin toukokuussa 2012. Inventoija kiersi kohteet läpi ja kirjasi havainnot kohteesta ja ympäristöstä ylös. Kohteet valokuvattiin digikameralla. Inventoinnissa selvitettiin muun muassa kohteen ikä, rakennustapa ja tyyppi, materiaalit ja erityispiirteet ja mahdollisuuksien mukaan myös käyttöhistoriaa. Inventointitiedot tallennettiin KIOSKItietokantaan, josta ne ovat viranomaisten, tutkijoiden ja kunnan käytettävissä. Tietokannan inventointitiedot on koottu myös vaiheittain etenevien asemakaavojen selostusten liitteiksi. Yhteenveto rakennusinventoinnin tuloksista Kirkonseutu Kirkonseudun asemakaava alueen läpi kulkeva Vanhatie (Pohjanmaan rantatie) on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde (RKY 2009). Inventoinnin kohteet kuuluvat Kirkonkylän hallinnon ja palveluiden keskukseen, joka on muodostunut Vanhatien varteen 1900 luvun alussa ja täydentynyt hiljalleen tähän päivään saakka. Nykyinen keskusta kunnantaloineen ja liikerakennuksineen sijoittuu paloaseman eteläpuolelle, Vanhatien ja Virastotien risteyksen ympärille. Inventoidut kohteet sijoittuvat nykyisen keskustan pohjoispuolelle, kirkonkyläkeskustan vanhempaan osaan. Inventointiin kuuluu entisen kunnantalon ja terveystalon lisäksi asuin ja liikerakennuksia, yhdistysten toimitaloja, virkataloja ja asuinrakennuksia. Rakennuskanta on eri ikäistä ja rakennusten tyyli, rakennusmateriaalit, kerrosluvut ja julkisivun suunnat suhteessa tiehen vaihtelevat. Paloasema ja sen pohjoispuoleiset seitsemän taloa muodostavat Vanhatietä rajaavan suhteellisen tiiviin raittijakson, jossa tien vanha mutkitteleva linjaus tulee hyvin esille rakennusten sijoituksen ja mittasuhteitten ansiosta. Perinteisessä asussa säilynyt vanha rakennuskanta luo linkin myös

vanhan tien kaukaisempaankin historiaan. Kokonaisuus on ajallisesti ja tyylillisesti vaihteleva, mutta mittakaavaltaan ja yleisilmeeltään ehyt ja monipuolisuudessaan perinteisen kirkonkylämäinen. Raittijakson luonteen kannalta tärkeimmät rakennukset ovat kohtalaisen hyvin perinteisessä asussaan säilyneet vanha Säästöpankin talo (1900 l alku), vanha kunnantalo (v. 1945) ja entinen Osuuskaupan talo (Lepola, v. 1925) Näillä rakennuksilla on taajamakuvallisen merkityksen lisäksi paikallista rakennushistoriallista ja historiallista merkitystä. Muut raittijaksoon kuuluvat rakennukset ovat tavanomaisia, mutta sijoituksensa ja kokonsa osalta merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Pohjoisempana vanha kirkonkyläkeskusta jatkuu hieman hajanaisempana kokonaisuutena ja rakennuskannan suhde Vanhatiehen nähden on irrallisempi. Vanhatien raittitunnelma väistyy kirkon edustalla ja urheilukentän kohdalla avartuvien tienvarsinäkymien myötä. Myöskään tien itäpuolisella rakennuskannalla ei ole raittia rajaavaa vaikutusta, koska rakennukset sijoittuvat hieman etäämmälle tiestä. Taajamakuvallisesti merkittävin rakennus tien varren rakennuskannasta on vanha terveystalo (v. 1938), joka sijoittuu kirkkopihasta johtavan tien ja Vanhatien mutkan päätenäkymiin. Terveystalo on säilynyt pieniä muutoksia lukuun ottamatta alkuperäistä vastaavassa ulkoasussa ja sillä on taajamakuvallisen merkityksen lisäksi paikallista rakennushistoriallista ja historiallista merkitystä. Nuorisoseurantalona toiminut Valistustalo (v. 1954) ja kauempana, urheilukentän länsipuolella sijaitseva entinen työväentalo (v. 1913) ovat paikallisen historian kannalta tapahtumapaikkoina merkityksellisiä, mutta rakennuksina huonokuntoisia ja jo alkuperäisestä asustaan muuttuneita. Hourukosken alue Inventointiin sisältyi myös Hourukosken alueelta yksi Pyhäjoen rannassa sijaitseva rivitalo. Rivitalo on rakennettu vuonna 1973 eikä sillä ole rakennushistoriallista, historiallista tai maisemallista arvoa. Kielosaaren leirintäalue Kielosaaren leirintäalue on rakentunut 70, 80 ja 90 luvuilla eikä rakennuksilla ole rakennushistoriallisia, historiallisia tai maisemallisia arvoja. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Pohjanmaan rantatie ja Eteläkylän isosilta ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita (RKY 2009). Suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohteet 6 8, 10 15 ja 17 on osoitettu merkinnällä /s1 korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä.

9443 9424 9426 9425 9526 95002 Z Z Z Z 8 k paloasema k k k lämpölaitos paloasema II II II II II II II II II Kpa tsto Kunnan Srk.talo pila 8 7 7 5 7 11 6 7 7 7 9 4,8 5,4 6,3 6,3 6,9 6,8 6,6 6,7 5,8,7 7,4 8,1 7,6 7,2 6,4 7,4 7,2 7,2 7,3 7,3 8,3 6,6 7,3 6,7 6,4 7,6 7,1 7,0 6,3 5,9 5,2 8,5 7,6 7,3 6,1 6,7 5,9 6,0 6,4 6,7 7,7 8,0 6,4 6,3 6,2 6,8 95 43 39 32 29 18 65 60 49 32 59 22 66 62 13 82 21 96 10 57 23 50 47 53 91 59 71 107 48 5 10 21 86 12 76 27 6 67 21 17 150 62 72 36 58 16 28 35 17 89 42 108 36 53 10 26 76 105 23 23 98 62 31 38 52 24 36 26 124 7 24 4 20 87 57 2 24 56 96 35 3 39 43 21 84 16 18 22 68 65 60 15 14 123 116 37 61 15 45 43 5 38 60 133 39 6 16 5 64 11 2 20 13 69 51 2 5 5 104 54 132 32 134 62 19 27 11 106 235 10 65 6 25 135 7 7 87 28 86 36 64 109 272 3 41 9 2 232 3 44 29 19 58 237 41 8 234 231 10 68 41 15 10 1 37 131 22 61 1 11 13 3 12 10 9 1 351 276 2 rp62 47 275 25 350 rp96 87 24 239 42 rp 50 1 68 4 30 1:45 48:18 48:23 5:104 6:29 50:7 95:0 1:73 48:19 48:1 94:2 6:36 5:17 1:83 6:33 82:60 1:78 1:32 1:7 55:7 97:0 70:1 1:74 2:173 1:8178 5:118 48:23 115:0 5:88 48:5 1:82 2:74 5:41 1:46 48:19 1:35 1:17 9901:3 48:7 33:0 48:17 70:3 5:103 5:13 1:87 9:28 1:88 2:63 2:39 2:32 5:117 5:119 94:1 1:37 5:116 48:15 1:84 5:35 2:71 5:104 5:100 55:7 4 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 17 5 16

of 2 kohde 204766 04. Työväentalo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-5-41 sijainti: Kaukontie tyyppi: vapaa-aika ja matkailu ajoitus: 1864-1917 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1913, rakennusta muutettu 1930-luvulla luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Työväentalo sijaitsee Pyhäjoen keskustassa, näkyvällä paikalla vanhan urheilukentän länsipuolella. Työväentalo on rakennettu vuonna 1913 ja se on toiminut vuosina 1932-1946 suojeluskuntatalona ja maamiesseurantalona. Sotien jälkeen rakennusta käytettiin jälleen työväentalona. Rakennus on uudistettu 1930-luvun alussa, jolloin rakennus siirtyi suojeluskunnan omistukseen. Rakennus on puolitoistakerrosksinen ja siinä on valettu perusta. Hirsirunkoisen rakennuksen ulkovuoraus on vaakalaudoitusta. Väritykseltään rakennus on punainen ja siinä on valkoiset nurkat, listoitukset ja ikkunat sekä ruskeat ovet. Ikkunat ovat alkuperäisiä kaksi- ja kolmijakoisia risti-ikkunoita. Osa ikkunalaseista on hajonnut tai peitetty vanerilla. Talo kunnostettiin 1970-luvun puolivälissä, jolloin mm. päätyosa muutettiin nykyiseen muotoonsa ja ulko-ovet vaihdettiin. Rakennus on nykyään tyhjillään ja huonokuntoinen. Rakennus on paikoin pahoin painunut. luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 21.08.2012 pp_araja historia 1890-luvulla maaseuduille ryhdyttiin perustamaan työväenyhdistyksiä. Pyhäjoella oman yhdistyksen tarpeeseen herättiin vuonna 1907. Päätös työväenyhdistyksen perustamisesta tehtiin helmikuussa 1907 ja oman toimitalonsa Pyhäjoki sai vuonna 1913. Työväentalossa oli toimintaa vuoteen 1918 saakka, jolloin kansalaissota-vapaussota vaikeutti

of 2 työväenyhdistysten toimintaa; Pyhäjoen työväenyhdistyksen toimitila takavarikoitiin ja suljettiin. Tätä hiljaiseloa jatkui parisen vuotta. Toimintansa alkuvuosina Pyhäjoen työväenyhdistys kuului Suomen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. 1920-luvulla yhdistyksen toiminta radikalisoitui ja yhdistys liittyi Suomen sosialistiseen työväenpuolueeseen. Kun SSTP lakkautettiin vuonna 1923, myös paikallisyhdistysten toiminta joutui suurennuslasin alle. Kesällä 1930 työväenyhdistykseltä kiellettiin huvien pito ja sitä pidettiin kommunismin levittämisahjona. Saman vuoden lopulla työväenyhdistys lakkautettiin. Työväentalo muuttui suojeluskuntataloksi vuonna 1932, jolloin suojeluskunta osti talon pakkohuutokaupassa. Työväentalosta suojeluskuntataloksi muuttuneen uudistuneen rakennuksen vihkiäisjuhlat pidettiin itsenäisyyspäivänä 1935. Suomessa suojeluskuntajärjestöt lakkautettiin vuonna 1944 allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaisesti. Pyhäjoen paikallisosaston viimeinen kokous pidettiin marraskuussa 1944. Sotien jälkeen kommunistinen toiminta sallittiin taas ja tämä merkitsi työväenyhdistysten uutta nousua. Pyhäjoen kirkonkylälle perustettiin uusi paikallisosasto, joka sai vuonna 1946 omakseen suojeluskuntatalona palvelleen vanhan työväentalon. 1970-luvun puolivälin jälkeen rakennuksen käyttäjinä olivat lähinnä Pyhäjoen Pauhun urheilijat. luotu: 02.07.2012 pp_araja viimeinen muutos: 21.08.2012 pp_araja arviointi Kohteella on yhdistysten toimitalona ja tapahtumapaikkana paikallishistoriallista merkitystä. Rakennushistoriallinen merkitys on kärsinyt toteutuneista muutoksista ja rakennuksen huonokuntoisuudesta. luotu: 21.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 22.08.2012 pp_araja lähteet Vetten Laijoilta: Pyhäjoen historiaa kivikaudelta 1990-luvulle. Pyhäjoen kunta, Pyhäjoen seurakunta, Turunen, Forss et al. 1997 luotu: 02.07.2012 pp_araja 1. Työväentalo luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja

of 2 kohde 204767 05. Valistustalo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-17 sijainti: Vanhatie 28, 86100 Pyhäjoki tyyppi: vapaa-aika ja matkailu ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1954 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde tunnetaan nimellä Valistustalo tai "Valikkari". Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Vanhatien varressa vanhaa urheilukenttää vastapäätä. Rakennus on rakennettu vuonna 1954 ja tiloissa on järjestetty nuorisodiscoja sekä monenlaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Yläkerrassa on ollut bänditreenitiloja sekä elokuvateatteri. Rakennuksen aktiivisimpia käyttäjiä ovat olleet rullalautailijat, joita rakennus on palvellut n. 20 vuoden ajan. Nykyvuosina rakennus on joutunut ilkivallan kohteeksi - mm. ikkunoita on rikottu ja vuonna 2007 rakennus yritettiin polttaa. Rakennuksen julkisivun katos on purettu turvallisuussyistä. Rakennus on 2,5 kerroksinen ja siinä on pilariperustus. Lautarakenteisen rakennuksen ulkovuoraus on vaakalaudoitusta. Puretun katoksen seinässä on pystylaudoitusta. Väritykseltään rakennus on keltainen ja siinä on valkoiset nurkat, listoitukset ja ikkunat sekä vaaleanruskeat ovet. Ikkunat ovat alkuperäiset kaksijakoiset. Rakennus on satulakattoinen ja siinä on punainen saumattu peltikate. Pihapiiriin kuuluu Valistustalon lisäksi rakennuksen takana sijaitseva ulkorakennus. Tontin pohjoisrajaa reunustaa kuusiaita. luotu: 18.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja historia Talouselämän kehittyminen ja monipuolistuminen johti maaseudun vaurastumiseen 1800-luvun loppukymmeninä. Samalla käynnistyi taloudellinen yhteistoiminta, jonka rinnalla alkoi varsin pian viritä erilaista aatteellista yhteistoimintaa. Järjestötoiminnan eturivissä kulkivat raittius- ja nuorisoseurat. Pohjois-Pohjanmaalle nuorisoseura-aate kotiutui vuonna 1888, jolloin ensimmäinen, Tyrnävän

of 2 nuorisoseura perustettiin. Pyhäjoelle päätettiin perustaa Pohjankylän nuorisoseura marraskuussa 1894. Nuorisoseuralle hankittiin vuonna 1905 Hourukosken rannalta talo, joka sai nimekseen Toivola. Nuorisoseuran alkuaikojen toimintoihin kuuluivat perheiltamat, kirjasto, voimisteluseura sekä näytelmä-, laulu- ja opintokerho. Vuoden 1906 lopussa perustettiin myös raittiusosasto. Puhujaosasto ja voimisteluseura Kisa-Veikot tulivat mukaan kuvioihin vuonna 1909. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella toiminta ajautui kriisiin muun muassa toimihenkilöpulan takia. Vuonna 1912 seuralle ei saatu lainkaan esimiestä. Epävarmuutta lisäsi myös vuonna 1913 perustettu työväenyhdistys, jonka pelättiin nakertavan pohjaa nuorisoseuratyöltä. Vaikeuksista kuitenkin selvittiin ja vuonna 1914 lähdettiin uuteen nousuun uuden esimiehen johdolla. Pisaroita seuralehden ensimmäiset numerot toimitettiin vuonna 1915. Talvi- ja jatkosodan vuodet aiheuttivat menetyksiä myös nuorisoseuroille. Moni aktiivinen seuran jäsen kaatui sotatantereella ja sotavuosina nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rajoittui muutamaan iltamatilaisuuteen ja pikkujouluun. Rauhan palattua nuorisoseurojen toiminta lähti nopeaan kasvuun. Vuonna 1949 saatiin liikkeelle uuden seurantalon rakennushanke yhdessä Pyhäjoen maamiesseuran ja urheiluseura Pyry-Veikkojen kanssa. Rakennustöihin päästiin vuonna 1954 ja Valistustaloksi nimetty uusi toimitalo valmistui seuraavana vuonna. Vuonna 1960 Pyhäjoen Pohjankylän Nuorisoseura vaihtoi nimekseen Pyhäjoen Nuorisoseura. luotu: 02.07.2012 pp_araja arviointi Kohteella on yhdistysten toimitalona ja tapahtumapaikkana paikallishistoriallista merkitystä. Rakennushistoriallinen merkitys on kärsinyt toteutuneista muutoksista ja rakennuksen huonokuntoisuudesta. Rakennus on maisemallisesti merkittävä Kaukontien päätteenä, mutta sijaitsee siinä määrin etäällä Vanhatiestä, että sen vaikutus Vanhatien raittimaisemaan on verrattain vähäinen. Kookkana julkisena rakennuksena poikkeaa raitin varren muusta historiallisesta rakennuskannasta. luotu: 21.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja lähteet Vetten Laijoilta: Pyhäjoen historiaa kivikaudelta 1990-luvulle. Pyhäjoen kunta, Pyhäjoen seurakunta, Turunen, Forss et al. 1997 luotu: 02.07.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja 1. Valistustalo luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.06.2012 pp_araja

of 2 kohde 204773 06. Kunnanlääkärin talo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-84 sijainti: Vanhatie 30, 86100 Pyhäjoki tyyppi: sairaanhoito ja sosiaalihuolto ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1964, muutokset tehty vuonna 1994 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhatien varressa. Rakennus on rakennettu vuonna 1964 ja siihen on tehty muutoksia vuonna 1994. Rakennus on toiminut kunnanlääkärin talona. Nykyään rakennuksessa toimii pienkoti Koivula. luotu: 18.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Rakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä osana vanhaa hallinnon ja palvelujen keskustaa. Rakennus on erittäin matala ja sijaitsee siinä määrin etäällä Vanhatiestä, että sen vaikutus Vanhatien raittimaisemaan on vähäinen. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 2 luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja

of 2 kohde 204774 07. Vanha terveystalo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-84 sijainti: Vanhatie 30 B, 86100 Pyhäjoki tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 1918-1944 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1938, muutokset vuodelta 1987 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee näyvällä paikalla Vanhatien varressa. Vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee Pyhäjoen kirkko. Rakennus on rakennettu vuonna 1938 ja siihen on tehty muutoksia vuonna 1987. Rakennus on entinen terveystalo. Alakerrassa on toiminut terveyssisaren vastaanotto (neuvola) ja yläkerta on ollut terveyssisaren asuintiloina. Nykyään rakennuksessa on Pyhäjoen kunnan vuokra-asuntoja. Rakennus on 2-kerroksinen ja siinä on valettu perusta. Hirsirunkoisen rakennuksen ulkovuoraus on vaakalaudoitusta. Väritykseltään rakennus on vaaleankeltainen ja siinä on keltaiset nurkat ja vuorilaudat, ikkunapuitteet ovat valkoiset. Uusitut ovet ovat ruskeat. Ikkunat ovat yksi- ja kaksijakoiset. Rakennus on satulakattoinen ja siinä on punainen tiilikate. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen lisäksi sauna- ja ulkorakennukset, jotka rajaavat pihapiiriä. Pihatietä reunustaa koivurivistöt. luotu: 18.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja

of 2 arviointi Rakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä osana vanhaa hallinnon ja palvelujen keskustaa. Rakennukset ovat pieniä muutoksia lukuun ottamatta alkuperäisessä ulkoasussaan. Rakennus on maisemallisesti merkittävä kirkon pihaan johtavan tien päätteenä, mutta sijaitsee siinä määrin etäällä Vanhatiestä, että sen vaikutus Vanhatien raittimaisemaan on verrattain vähäinen. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja 1. Asuinrakennus 2. Saunarakennus 3. Ulkorakennus luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 2 kohde 204775 08. Metsätalo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-37 sijainti: Vanhatie 32, 86100 Pyhäjoki tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1962, laajennuslupa vuodelta 1977 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee näyvällä paikalla Vanhatien varressa. Rakennus on rakennettu vuonna 1962 ja laajennuslupa on vuodelta 1977. Kohteessa toimii Metsäkeskuksen toimipiste. Pihapiiriin kuuluu lisäksi ulkorakennus. luotu: 18.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 18.05.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Rakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä osana vanhaa hallinnon ja palvelujen keskustaa. Rakennus on pieni ja sijaitsee siinä määrin etäällä Vanhatiestä, että sillä ei ole erityistä vaikutusta Vanhatien raittimaisemaan. Päärakennus ei ole enää rakentamisaikansa mukaisessa asussaan. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 1 kohde 204777 09. Kanttorila ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-9-29 sijainti: Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki tyyppi: uskonnon harjoittaminen ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1951, laajennus ja muutos vuodelta 1987 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Pyhäjoen kirkon ja hautausmaan, kirkkoherranviraston sekä seurakuntatalon läheisyydessä. Rakennus on rakennettu vuonna 1951 ja siihen on tehty laajennus ja muutos vuonna 1987. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Tavanomainen 1950-luvun asuinrakennus, jonka ulkoasu on muuttunut. luotu: 22.08.2012 pp_araja luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 26.06.2012 pp_araja

of 2 kohde 204778 10. Eskonluoto ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-94-2 sijainti: Vanhatie 29, 86100 Pyhäjoki tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1958 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhatien varressa. Rakennus on rakennettu vuonna 1958 ja siinä on toiminut aikaisemmin vaatekauppa Seppälän kangas. Nykyään rakennus on ainoastaan asuinkäytössä. luotu: 28.05.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 22.08.2012 pp_araja arviointi Kattomateriaalin muutosta lukuunottamatta kohtalaisen hyvin alkuperäisesä asussaan säilynyt 50-luvun lopun asuin- ja liikerakennus. Rakennus muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiivimmän raittijakson. Rakennus tukee kokonsa ja sijoituksensa osalta Vanhatien varren raittitunnelmaa. Rakennus tuo ajallista kerroksellisuutta paloaseman ympäristön rakennuskokonaisuuteen. luotu: 22.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 1 kohde 204779 11. Riittala ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-94-1 sijainti: Vanhatie 31, 86100 Pyhäjoki tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: 1975- ajoitusselite: rakennettu vuonna 1978 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhatien varressa. Rakennus on rakennettu vuonna 1978 ja siinä toimii kauneus- ja jalkahoitola sekä kukkakauppa ja hautauspalvelu. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi 1970-luvun asuin- ja liikerakennus, joka muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiivimmän raittijakson. Rakennus tukee kokonsa ja sijoituksensa osalta Vanhatien varren raittitunnelmaa. luotu: 22.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja

of 2 kohde 204780 12. Kivikulma ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-9-28 sijainti: Vanhatie 33, 86100 Pyhäjoki tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1946 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhatien ja Pappilantien risteyksessä. Asuin- ja liikerakennus on rakennettu vuonna 1946. Rakennuksen itäpäädyssä sijaitsee luontaishoitola, kemikalio ja optikko. Muutoin rakennus on asuinkäytössä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 22.08.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Alunperin 1940-luvun asuin- ja liikerakennus, jonka ulkoasu on kokenut isoja muutoksia. Rakennus muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiivimmän raittijakson. Rakennus tukee kokonsa ja sijoituksensa osalta Vanhatien varren raittitunnelmaa. luotu: 22.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 2 kohde 204781 13. Toivola ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-82 sijainti: Vanhatie 36, 86100 Pyhäjoki tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1949 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Vanhatien varressa. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1949 ja matala laajennusosa todennäköisesti 1960-luvulla. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Rakennuksen vanha osa muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiivimmän raittijakson. Rakennuksen vanha osa on kokonsa, mittasuhteittensa ja sijoituksensa puolesta kokonaisuuden osana taajamakuvallisesti merkittävä. Rakennuksen rakennusvaiheet erottuvat selkeästi ja ovat lähes rakentamisaikansa ulkoasussaan. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 2 kohde 204782 14. Lepola ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-7 sijainti: Vanhatie 38, 86100 Pyhäjoki tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 1918-1944 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1925, laajennus vuodelta 1983 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhatien varressa näkyvällä paikalla. Kohteessa on aikaisemmin toiminut osuuskauppa, posti ja työvoimatoimisto. Nykyisin rakennus on asuinkäytössä. Rakennus on rakennettu vuonna 1925 ja sitä on laajennettu vuonna 1983. Hirsirunkoinen rakennus on 1,5-kerroksinen ja siinä on luonnonkiviperusta. Väritykseltään rakennus on vaaleanruskea ja siinä on valkoiset nurkat, listoitukset ja vuorialudat. Ikkunapuitteet ja ovet ovat ruskeat. Rakennuksen itäpäädyllä on avokuisti ja sen päällä on parveke. Rakennus on mansardikattoinen ja katteena on musta huopa. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennuksen lisäksi ulkorakennus. Tontin etelä- ja länsisivua reunustaa koivurivistöt. luotu: 18.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 18.05.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi

of 2 Rakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä osana vanhaa hallinnon ja palvelujen keskustaa. Rakennus muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiivimmän raittijakson. Rakennus on sijoituksensa, mittasuhteidensa, kadun puoleisten julkisivujensa ja historiallisen ulkoasunsa osalta erityisen tärkeä osa taajamakuvallisesti merkittävää kokonaisuutta. Rakennus on mansardikattoisena paikallisesti harvinainen rakennustyyyppi ja osittain muuttuneesta ulkoasusta huolimatta rakennuksella on paikallista rakennushistoriallista merkitystä. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja 1. Asuinrakennus 2. Ulkorakennus luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 26.06.2012 pp_araja

of 2 kohde 204783 15. Vanha kunnantalo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-46 sijainti: Vanhatie 40, 86100 Pyhäjoki tyyppi: hallinto ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1945, arkistotilan lupa vuodelta 1962 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhatien varressa näkyvällä paikalla. Kohde on entinen kunnantalo ja rakennuksessa on toiminut aikaisemmin myös lääkäritalo. Nykyään rakennuksen alakerta on 4H-yhdistyksen käytössä (mm. käsityömyymälä, kerhotilat, toimisto). Alakerran yksi huone on kotiseutuarkiston käytössä. Yläkerrassa toimii Raahe-opiston kudontaryhmä. Rakennus on rakennettu vuonna 1945 ja sitä on laajennettu vuonna 1962. Hirsirunkoinen rakennus on 2-kerroksinen ja siinä on valettu perusta. Väritykseltään rakennus on vaaleankeltainen ja siinä on vaaleanruskeat nurkat, vuorilaudat ja ovet. Ikkunapuitteet ovat valkoiset. Alkuperäiset ikkunat ovat kaksijakoiset risti-ikkunat, Rakennuksessa on satulakatto ja siinä on punainen huopakate. Rakennusta on laajennettu vuonna 1962, jolloin rakenuksen itäpäätyyn rakennettiin laajennusosa arkistotilaa varten, muutoin rakennus on alkuperäisessä asussaan. Pihapiiriin kuuluu lisäksi maakellari sekä L-muotoinen ulkorakennus, jossa toimii Pyhäjoen taksiasema. Ulkorakennukseen on tehty vähäisiä muutoksia. Tontin pohjoisreunaa rajaa koivurivistö. luotu: 18.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä.

of 2 luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Rakennus on paikallishistoriallisesti erityisen merkittävä osana vanhaa hallinnon ja palvelujen keskustaa. Rakennus muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiivimmän raittijakson. Rakennuksen vanha osa on sijoituksensa, mittasuhteittensa, kadun puoleisten julkisivujensa ja historiallisen ulkoasunsa osalta erityisen tärkeä osa taajamakuvallisesti merkittävää kokonaisuutta. Rakennus tuo ajallista kerroksellisuutta paloaseman ympäristön rakennuskokonaisuuteen. Päärakennuksen rakennusvaiheet erottuvat selkeästi ja ovat rakentamisaikansa ulkoasussaan. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja 1. Päärakennus 2. Ulkorakennus luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 26.06.2012 pp_araja

of 2 kohde 205236 16. Säästöpankin talo ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-1-45 sijainti: Vanhatie 42 A, 86100 Pyhäjoki tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 1864-1917 ajoitusselite: luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: ei määritelty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee aivan Vanhatien varressa näkyvällä paikalla, vastapäätä Pyhäjoen paloasemaa. Kohde on entinen säästöpankin talo, jossa säästöpankki toimi vuosina 1930-1965. Kohteen rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta rakennus oli olemassa jo ennen kuin siitä tuli säästöpankin talo. Nykyään rakennuksessa on kaksi asuinhuoneistoa. Rakennus on ollut tyhjillään, mutta nyt asunnoissa asuu vuokralaisia. Säästöpankin talon lisäksi pihapiirissä sijaitsee 60-luvulla rakennettu ulkorakennus. Rakennukseen tehtiin 1920-luvun lopulla korjaus- ja muutostöitä pankin muuttaessa tiloihin, vuonna 1950 tehtiin peruskorjaus ja uusi ulkorakennus rakennettiin 1962. Rakennusta korjattiin jälleen vuonna 1967. Hirsirunkoinen L-muotoinen asuinrakennus on 1-kerroksinen ja siinä on luonnonkivinen/valettu perusta. Väritykseltään rakennus on keltainen ja siinä on valkoiset nurkat, listoitukset, ikkunat ja vuorilaudat. Uusitut ovet ovat ruskeat. Ikkunat ovat kaksi- ja kolmijakoisia risti-ikkunoita. Pulpettikattoisen kuistin ikkunat ovat yksijakoisia. Rakennuksessa on satulakatto ja siinä on punainen saumattu peltikate. luotu: 27.06.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja historia Pyhäjoen kunnan säästöpankki avasi ovensa ensimmäisen kerran 6.6.1908. Tällöin säästöpankin toimisto sijaitsi kappalaisen virkatalossa Kaarelassa, jonka jälkeen pankki siirtyi vuonna 1915 maanviljelijä Kalle Mikkosen kotiin. Inventointikohteeseen säästöpankki muutti, kun pankkitoiminnan laajentumisen myötä nousi omien

of 2 tilojen hankkiminen ajankohtaiseksi. Säästöpankki osti 1920-luvun lopulla kauppias Pekka Salon liiketalon keskeltä kirkonkylää ja pankki muutti omaan toimitaloonsa heinäkuussa 1930 korjaus- ja muutostöiden jälkeen. Toimitalo remontoitiin perusteellisesti vuonna 1950 ja uusi ulkorakennus rakennettiin 1962. Säästöpankki muutti rakennuksesta toisiin toimitiloihin vuonna 1965. Uusi, ajanmukainen toimitalo oli arkkitehtitoimiston suunnittelema ja merkitsi samalla ensimmäistä suurempaa muutosta kirkonkylän perinteiseen ulkoilmeeseen. luotu: 13.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 14.08.2012 pp_araja arviointi Rakennus on paikallishistoriallisesti merkittävä osana vanhaa hallinnon ja palvelujen keskustaa. Rakennus on kokonaisuuden vanhinta rakennuskantaa. Rakennus muodostaa yhdessä paloaseman ympäristön rakennusten kanssa Vanhatietä rajaavan tiiviimmän raittijakson. Rakennuksella on taajamakuvallisesti merkittävä asema, koska se toimii Vanhatien päätenäkymänä ja muodostaa yhdessä paloaseman kanssa tiiviin raittijakson reunan. Rakennus on siten erityisen tärkeä osa taajamakuvallisesti merkittävää kokonaisuutta. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja lähteet Vetten Laijoilta: Pyhäjoen historiaa kivikaudelta 1990-luvulle. Pyhäjoen kunta, Pyhäjoen seurakunta, Turunen, Forss et al. 1997 luotu: 13.08.2012 pp_araja 1. Asuinrakennus luotu: 26.06.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja

of 1 kohde 204784 17. Lintelä ydintiedot avustukset kuvat liitteet kartta kunta: Pyhäjoki kylä: Pohjankylä kiinteistötunnus: 625-405-2-32 sijainti: Vanhatie 42 B, 86100 Pyhäjoki tyyppi: asuinrakentaminen ajoitus: 1918-1944 ajoitusselite: rakennettu vuonna 1920 luokitus: ei määritelty arvotus: ei määritelty maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: ei määritelty inventoija: A. Rajala inventointipvm: 03.05.2012 ilmiöt inventointihankkeet Pyhäjoen kaavoituksen rakennusinventoinnit lausunnot kuvaus Kohde sijaitsee Vanhan kunnantalon läheisyydessä. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1920. Rakennukseen on tehty muutoksia eikä rakennus ole enää alkuperäisessä ulkoasussaan. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja suojelutilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (KV 13.7.1990, 59) kohde on osoitettu merkinnällä /s1 - korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. luotu: 28.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 28.05.2012 pp_araja arviointi Rakennuksen ulkoasu muuttunut kokonaisuudessaan. Rakennuksella ei ole merkitystä Vanhatien kokonaisuuden kannalta. luotu: 23.08.2012 pp_araja viimeinen muutos: 23.08.2012 pp_araja luotu: 09.05.2012 pp_araja viimeinen muutos: 02.07.2012 pp_araja