Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Uitamonjärvi -tilavuus 2,5 Mm³ -tuot.valunta 59/82 Mm³ Tarhapäänjärvi -tilavuus 8 Mm³ -tuot.valunta 132/184Mm³ Laajanlampi -tilavuus 1 Mm³ -tuot.valunta 11/15 Mm³
Keuruu Muuttuuko Kivilahti laskeutusaltaaksi? Kivilahti - tuot. valunta 43/59 Mm³ Tarhia -tuot. valunta 135/194 Mm³
OMINAISKUORMITUSLUVUT KIINTOAINEKSEN OSALTA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSISSA analyysi
lähteet Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2007-2011 ELY-Keski- Suomi (VAPO/PÖYRY) N. 20 kpl ympäristölupahakemuksia/-päätöksiä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa (VAPO/PÖYRY) Vuorokautiset sademäärät tietyissä Keski-Suomen tarkkailupisteissä 2007-2011 (Ilmatieteen laitos) Kortelainen P, Mattsson T, Finder L, Ahtiainen M, Saukkonen S, Sallantaus T 2006: Controls on the export of C, N, P and Fe from undisturbed boreal catchments, Finland. Mattsson T, Finder L, Kortelainen P, Sallantaus T 2003: Brook water quality and backround leaching from unmanaged forested catchments in Finland. Kenttämies K 1987:Metsäojituksen ja metsälannoituksen vaikutus valumaveden ominaisuuksiin. Lisensiaattityö. Sallantaus, T: Häädetkeitaan (1980-1987) ja Siikanevan kiintoainepitoisuudet Sallantaus T 1983: Turvetuotannon vesistökuormitus, Pro gradu työ.
Kiintoaineskuormitus hakemuksissa ja päätöksissä (turve 100 kg/m³) 1 tl = 5 ml= 5 cm³=0,5 g nimi Kalettomansuo kp 103 ha 1.ojitusvuosi brutto kg g/ m² Netto kg Luonnonh kg g/m² 4100 3,98 2313 1787 1,73 865 Kalettomansuo 2733 2,65 1542 1191 1,16 595 Kalettomansuo tuotanto 2067 2,01 1156 911 0,88 440 Olkitaipaleenneva (P- Pohjanmaa ok) 41,5 ha Olkitaipaleenneva (P- Pohjanmaa ok) tuotanto (E- ja Keski-Suomi) 870 (E- ja Keski-Suomi) 435 680 1,64 470 210 0,51 255 710 1,71 390 320 0,77 385 Hirvisuo 47,9 ha kp 788 1,65 540 248 0,52 260 Hirvisuo tuotanto 825 1,72 461 364 0,76 380 Lh valunta mm/a
Olosuhteet: turve pohjalla, taivas kattona, lumi- ja vesisateet, tuuli Tuotanto, netto 500 m³/ha (100 kg/m³) 5000 g/m² Päästö vesistöön, brutto 1,65-3,98 g/m² < 1
ominaiskuormat brutto g/m² a netto l/s km² lh lh mm/a 2007 3,2 2,5 2008 4,5 3,0 2009 3,5 2,5 2010 2,3 1,6 2011 3,2 2,1 13 0,7 350 24 (842) 1,5 750 15 1,0 500 13 0,7 350 17 1,1 550
Jyväskylässä sadanta 814 mm/a 2008 Joutsa Pärnämäki 43,3 mm (9-10.6) 33,4 mm (24.6) 48,4 mm (7-8.8) Joutsa Leivonmäki 38,8 mm (8.8) Leivonmäki Savenaho 43,3 mm (7-8.8) 30,3mm(30-31.10) Jyväskylä Muuratjärvi 37,7 mm (8-10.6) 34,7 mm (21-22.7) 38,8 mm (16.8) Saarijärvi Kalmari 78,4 mm (17-20,6) 48,8 mm (21-22.7) Multia Pirttiperä 37,4 mm (21.7) Halsua Kanala Purola 64,9 mm(29.6-2.7) 59,2 mm (20-22.7)
2011 Keski-Suomessa sadanta 732 mm/a Joutsa Pärnämäki 30,7 mm (11-12.7) 62,4 mm (16-18.8) 44,9 mm (14-15.9) Leivonmäki Savenaho 45,7 mm (17-18.8) 39,5 mm (13-15.9) Jyväskylä Muuratjärvi 51,5 mm (11-12.7) Multia Pirttiperä 44,8 mm (21.7) Multia Karhila 40,7 mm (12-13.6) 51,7 mm (12-14.9) Halsua Kanala Purola 63,7 mm (5-7.8) 58,5 mm (17-18.9)
Tarkkailun suorittajat Päästötarkkailun suorittaa ulkopuolinen konsultti ennalta laaditun aikataulun mukaisesti VAPO Oy:n toimeksiannosta. Tarkkailu sisältää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin. Turvetuottaja (VAPO Oy) ottaa mahdollisuuksien mukaan rankkasateiden aikaisissa ylivirtaustilanteissa lisänäytteitä. Tavoitteena on saada lisänäytteitä kultakin asemalta (vuodesta 2010 alkaen minimissään 2 kpl/asema) rankkasateen ja muun tulvan aikana.
Turvetuotannon päästöjen tarkkailu - Vuosittaisia vesinäytteenottokertoja on yli 20. - Näytteenotto painottuu suurten virtaamien ja tuotantokauden aikoihin. - Kevättulvan aikana näytteitä pyritään ottamaan viikon välein, tuotantokauden aikana kahden viikon välein ja routakaudella kuukauden välein. - Valumavesienmäärää seurataan jatkuvatoimisin, automaattisin mittauksin.
Tarkkailuasemat VAPO Läntinen alue 2007 VAPO: 29 pysyvää ja 42 täydentävää ja muuta tarkkailuasemaa 2008 VAPO: 38 pysyvää ja 59 täydentävää ja erillistarkkailuasemaa 2009 VAPO: 25 pysyvää tarkkailuasemaa. Täydentävien asemien kanssa yhteensä 112 tarkkailupistettä. 2010 VAPO: 19 pysyvää tarkkailusuota edustaen 14% kokonaistuotantoalasta. Lisäksi raportissa on Keski-Suomen 28 muuta tarkkailusuota 2011 VAPO: 25 pysyvää tarkkailusuota edustaen 16% kokonaistuotantoalasta. Lisäksi raportissa on Keski-Suomen 37 muuta tarkkailusuota
Vuosina 2007-2011 otettiin VAPO läntisen alueen tarkkailusoilla vain 12 kpl rankkasadenäytteitä. Tulos: ei suuria poikkeamia koko vuoden keskiarvoon - 2007: 0 kpl - 2008: Jämiänkeidas 22.7.2008 Satamakeidas 14.7.2008-2009: Jämiänkeidas 2.8.2009 Satamakeidas 2.8.2009-2010: Jämiänkeidas 26.5 ja 23.7.2010 Satamakeidas 25.5 ja 23.7 ja 27.7.2010 Helmiäisenkeidas 13.7.2010-2011 Helmiäisenkeidas 27.6 ja 16.8.2011
Turvetuotannon vesistökuormitus, Sallantaus, pro gradu työ 1983 Lyhyiden ylivalumajaksojen merkitys kiintoaineshuuhtouman kannalta on kiintoaineen huuhtoutumiselle alttiilla alueella täysin määräävä. Mikäli näytteenotto näillä alueilla ei kata suurimpia valumahuippuja, ei kiintoainekuormitusta ole mahdollista edes suuruusluokaltaan arvata
Raporteista löytyy viitteitä ylivalumatilanteisiin. Ominaiskuormitussuot Haukineva 2009 (syksy) 202 mg/l, virtaama? Mäkikylänsuo 2011 (kevät) 200 mg/l, virtaama?
Raporteista löytyy viitteitä ylivalumatilanteisiin Tarkkailusuot joiden mittaukset eivät vaikuta ns. ominaiskuormiin 20.6.2007 Kurjussuo 330 mg/l, virtaama? (s. 81) 16.4.2007 Lamminneva 110 mg/l, virtaama? (s. 122) 16.4.2009 Läyniönsuo 330 mg/l, virtaama? (s. 47) 21.4.2009 Läyniönsuo 170 mg/l, virtaama? (s. 47) 28.4.2009 Läyniönsuo 180 mg/l, virtaama? (s. 47) 25.5.2010Ukonmurronsuo 260 mg/l, virtaama? (s. 72) pv yp 13.4.2011 Pirttiahonsuo 110 mg/l, virtaama? (s. 85) 19.4.2011 Pirttiahonsuo 3200 mg/l, virtaama? kunnostusvaihe (s. 85) 27.4.2011 Pirttiahonsuo 590 mg/l, virtaama? (kunnostusvaihe (s. 85) 10.5.2011 Kalmuneva 120 mg/l, virtaama? (s. 91) 24.5.2011 Kalmuneva 130 mg/l, virtaama? (s. 90) 13.7.2011 Kalmuneva 170 mg/l, virtaama? (Keski-Suomen ELY) 18.5.2011 Löytösuo 369 mg/l, virtaama? (s. 141) pv yp 13.6.2011Löytösuo 396 mg/l, virtaama? (s. 141) pv yp pv yp tarkoittaa pintavalutuskentän yläpuolinen arvo
Suuret huippuvalumat? Raportissa eikuitenkaan analysoitu mitenkään! vuosi 2009, Mq Hq Höystösensuo 16 l/s km² 923 l/s km² Jokipolvensuo 15 499 Pajusuo 25 297 Savonneva 19 257 Valkeissuo 18 247 vuosi 2010, Mq Hq Höystösensuo 15 l/s km² 635 l/s km² Jokipolvensuo 11 597 Pajusuo 30 1052 Savonneva 12 215 Valkeissuo 14 411 Vehkaneva 9 75
Tärkeää on oikea-aikainen näytteenotto
Kynnyssuo LSSAVI/12/04.08/2012 Hakemuksessa esitetään (s. 6(16)), että Päästöarviot perustuvat tarkkailutuloksiin. Turvetuotannon päästötarkkailussa virtaamaa mitataan jatkuvatoimisesti. Näytteitä otetaan ympäri vuoden erilaisissa virtaamatilanteissa, joten periaatteessa myös rankkasateiden aikaiset kiintoainepiikit sisältyvät kuormitusarvioon.
Mitatut arvot vs. ominaiskuormat Kalmuneva v. 2011 mittausten mukainen kiintoaineskuorma: 10112 kg/a. v. 2011 ominaiskuormilla laskettuna: netto 1290 kg/a
Turvetuotannon vesistökuormitus, Sallantaus, pro gradu työ 1983 Kiintoaineskuormitus on erittäin suuressa määrin riippuvainen ylivalumista ja esim. sateen rankkuudesta ylivalumien aikana, joten keskimääräisiä huuhtoutumia ei ole mahdollista esittää Määrävälein tapahtuvan näytteenoton ongelmana on usein huuhtoutumien kannalta vähämerkityksellisten alivalumien painottuminen suhteettomasti ja lyhytaikaisten ylivalumajaksojen jääminen lähes näytteittä
Pöyry (2008 s. 29) Rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikennut kesän muista tuloksista /ei eronnut kesän muiden näytteiden vedenlaadusta. Pro gradu: Turvetuotannon vesistökuormitus, suurimmat kiintoaineksen kuormitusarvot,ei vesienkäsittelyä Suodatin n. 1µm 2,6 g/t m² (5,2 tl) 10 g/d m² (20 tl) 30 g/a m² (60 tl) Pöyry (2003-2008): Keskimääräiset ominaiskuormat laskeutusallas+pintavalutus suodatin 1,2 µm 0,0059 g/d m² (0,01 tl) 2,1 g/a m² (4,2 tl)
Olosuhteet: turve pohjalla, taivas kattona, lumi- ja vesisateet, tuuli Tuotanto, netto 500 m³/ha (100 kg/m³) Päästö, brutto 5000 g/m² 1,65-3,98 g/m² < 1 ei ole oikea vaan laskennasta puuttuvat Ylivalumien aiheuttama Tuulen aiheuttama x g/m² y g/m²
Multia skenaario 3vk, 20 vuotta, 315/463 mm/a Uitamonjärvi -tilavuus 2,5 Mm³ -tuot.valunta 59/82 Mm³ Tarhapäänjärvi -tilavuus 8 Mm³ -tuot.valunta 132/184Mm³ Laajanlampi -tilavuus 1 Mm³ -tuot.valunta 11/15 Mm³
Skenaario Uitamonjärven kiintoainekuormasta Lh-valunta 315 mm/a Tuot. Valunta 463 mm/a Lh = 2 mg/l Brutto kuormitus 21 kg/ha a Ka-pitoisuus 6,67 mg/l Lh-valunta 315 mm/a Valunta 463 mm/a Lh = 0,5 mg/l 363 mm/a : 6,67 mg/l 100 mm: 200 mg/l Ka-pitoisuus 48,3 mg/l
Kiintoaineksen määrä Uitamonjärveen 20 vuoden aikana Brutto 673 t Lh 138 t Netto 536 t Sedim. 2.678 t Turvemössönä m³ (50x) 26.738 m³ % Uitamon tilavuudesta 1,1 % 4.888 t 34 t 4.854 t 24.269 t (50x) 242.695 m³ 9,7 %
VÄITE Ympäristöluvissa esitettyjen kiintoaineslaskelmien pohjana käytetyt ominaiskuormitusluvut 2007-2011 VAPO Läntisen alueen osalta eivät ole edustavia ja niitä ei tule käyttää kuormituslaskelmien perustana Koska -luonnonhuuhtouman arvo 2 mg/l virheellinen ja lh erilainen valmisteluvaiheessa ja tuotantovaiheessa - lyhyet ylivalumajaksot lähes täysin ottamatta huomioon - pölyäminen (mm. eristysojiin) ottamatta huomioon -näytteitä ei ole otettu riittävästi ja oikea-aikaisesti; selvitettävä kuormituksen alku-, huippu-ja loppukohdat (kuka on laatinut ja hyväksynyt nykyisen virheellisen tarkkailuohjelman?)
Jotta pystyisimme arvioimaan mikä haitta turpeenkaivusta aiheutuvalla kuormituksella on vesistöihimme, tarvitsemme todellisen tiedon kuormituksesta KIITOS