LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 Annettu julkipanon jälkeen 53100 LAPPEENRANTA 24.4.2013 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Hakija Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki Yhteyshenkilö: Maiju Räsänen, p. 0505908460 maiju.rasanen@rudus.fi 2. Laitoksen sijainti Lappeenrannan valmisbetoniatehdas Ruukintie 3 53100 Lappeenranta 3. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: Ympäristönsuojeluasetus 1 kohdan 8 b mukaan ympäristölupa vaaditaan kiinteältä betoniasemalta tai betonituotetehtaalta. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 8 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen. 4. Asian vireille tulo Hakemus ympäristölupamääräysten tarkistamisesta on kirjattu Lappeenrannan seudun ympäristötoimesssa saapuneeksi 23.11.2012 ( Diari 742/211/2012). 5. Selvitys luvista ja kaavoitustilanteesta 6. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminnalle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupalupa 28.1.1998. Alueella on vahvistettu lainvoimainen asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitukseksi on merkitty T eli teollisuus- ja varastointitoimintojen alue. Toiminnanharjoittajalla on sertifioitu ISO 14001 ympäristöjärjestelmä. Alue on rakennettua teollisuusaluetta. Toiminta sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Tontin omistaa hakija. Lähin asuinalue sijaitsee n. 100 m etäisyydellä tehtaasta. Tehtaan toiminta ei tule häiritsemään alueen muuta toimintaa eikä asuinalueiden yleistä viihtyvyyttä. 7. Kuvaus laitoksen toiminnasta
Valmistettava tuote on valmisbetoni, jota tuotetaan vuodessa n. 20 000 m 3. Tehtaan maksimikapasiteetti on 40 000 m 3 vuodessa. Betonin valmistus tapahtuu yleensä arkipäivisin klo 7.00-22.00 välisenä aikana sekä tarpeen mukaan viikonlppuisin. Betonin valmistus tapahtuu suljetussa tilassa eikä tehtaan käyttö aiheuta ympäristöön päästöjä tai muuta merkittävää häiriötä. Tuotannon kulku: Kiviaines toimitetaan suoraan kiviainessiiloihin. Sementti tuodaan säiliöautoilla ja puretaan suoraan siiloihin. Lisäaineet vastaanotetaan tehtaan lisäainehuoneeseen joko muoviastioissa tai säiliöautokuljetuksina. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet asemalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta kuljetusautoon, jolla betoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Työpäivän lopuksi sekoitin sekä kuljetuskaluston säiliöt pestään. Tehtaalla on käytössä erillinen pesupaikka, jonka vedet kierrätetään öljynerotuskaivon kautta varastosäiliöön. Pesussa muodostuneesta lietteestä erotetaan kiviaines ja vesi erilleen kolmessa selkeytysaltaassa, josta vesi tämän jälkeen otetaan pesuun uudestaan. Varastosäiliön ylikuormittuessa varastosäliön vesi johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Selkeytysaltaiden pohjalle selkeytynyt sakka (sementin ja kiviaineksen seos) toimitetaan betonijätteen vastaanottopaikkaan. Tehtaalla on oma kevytöljylämpölaitos, jonka teho on 1,5 kw. Lämpölaitoksesta syntyvät savukaasut johdetaan prosessiin.kevyen polttoöljyn vuotuinen kulutus on noin 1000l. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Raaka-aineet Valmisbetonia valmistetaan vuodessa n. 20 000 m 3. Tehtaan raaka-aineissa, kemikaaleissa ja polttoaineissa, niiden varastoinnissa tai kulutuksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Liikenne Tehtaan keskimääräinen liikenteen määrä on n. 40-80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne kulkee yleistä katuverkkoa pitkin. Jätteet Tehtaan toiminnasta muodostuu autojen säiliöiden, pumppuautojen sekä myllyn pesuvesien pesualtaasta sementtiä sekä kiviainesta sisältä-
vää pesujätettä. Pesujäte poistetaan toimitetaan hyväksyttyyn vastaanottopisteeseen. Tehtaan kaluston ja laitteiden kunnossapidosta kertyvä jäte lajitellaan sekä toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Henkilökunnan tuottaman jätteen huolinnan hoitaa valtakunnallinen jätehuollon kuljetusyhtiö. Energia ja vesi Tehdasalueella on erillinen pesupaikka jossa pestään kuljetus- ja pumppauskaluston säiliöt. "Pesutilat" ovat maanalaiset altaat, jotka on varustettu kansilla. Autojen säiliöt pestään ulkotilassa altaisiin. Kaluston ulkopuolista pesua tai huoltoa ei tehdä. Pesuprosessissa muodostuvasta pesujätteestä vesi ja osa kiintoaineesta kierrätetään uusiokäyttöön. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan Lappeenrannan Energia Oy:n viemäriverkkoon. Pöly Sementtisiilot varustetaan pinnanmittausautomatiikalla, jottei ylitäyttöä pääsisi tapahtumaan. Siilot on varustettu pölysuodattimin Tehdasalueen pihat lakaistaan säännöllisesti pölyämisen estämiseksi. 8. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tehtaalla pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään tapauskohtaisesti päivän toiminta sekä mahdolliset häiriöt. Sementtisiilojen suodattimet tarkistetaan säännöllisesti ja niiden toimintaa tarkkaillaan silmämääräisesti 9. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen 10. Lupahakemuksen käsittely Tehtaan polttoainesäiliö on sijoitettu suljettuun tilaan, joka on varustettu asianmukaisella valuma-altaalla. Tehtaalla on käytettävissä imeytysturvetta polttoaineen mahdollisen maahan joutumisen vuoksi. Tehtaalla käytettävät betonin lisäaineet eivät ole ympäristölle vaarallisia aineita. Lisäaineiden mahdollinen valuminen ympäristöön estetään sijoittamalla aineet valuma-altaalla varustettuun tilaan tehtaalla. Tehtaan henkilökunnalle on kunnossapito-ohjeistus ja ohjeistus poikkeustilanteiden. Hakemuksesta on kuulutettu 29.11. 31.12.2012 Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus on julkaistu Etelä-Saimaa lehdessä 1.12.2012. Lausunnot ja muistutukset
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen Ely-keskukselta ja Lappeenrannan teknisen toimelta. Tekninen toimi ilmoittaa lausuntonaan, että toiminta on voimassa olevien kaavojen mukaista,eikä sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Vireillä olevassa keskustaajaman osayleiskaavassa alueen käyttöä on tarkoitus kehittää keskustapalvelujen suuntaan kuten maakuntakaava ohjaa. Kaakkois-Suomen Ely-keskus ilmoittaa lausunnossaan, että vesinäytetuloksen perusteella pohjaveden laatu on heikentynyt. Ely-keksus edellyttää Rudus Oy:n selvittävän onko toiminnalla ja todetuilla korkeilla fosforipitoisuuksilla syy-yhteyttä. Kaakkois-Suomen Ely-keskus katsoo, että tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella jo olevasta tai sinne sijoitettavasta toiminnasta ei saa aiheutua YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista. Hakijan vastine Hakija on toimittanut vastineen 25.2.2013. Vastineessa todetaan seuraavaa: Rudus on pyytänyt lisäaikaa ja ottanut uudet näytteet kaivosta 6.2.2013, jolloin maa on roudassa. Uusien näytteiden mukaan vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousveden laatuvaatimukset. Myös fosforipitoisuus on alhainen. On mahdollista, että kaivoon pääsee pintavesiä. Tehtaan tuotannossa ei käytetä fosforia sisältäviä raaka-aineita, eivätkä fosforipäästöt voi johtua tuotannosta. Rudus esittää, että kokonaisfosfori jätettäisiin pois parametrilistalta. RATKAISU Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee lupamääräysten tarkistamista. Lupamääräys 1 korvataan uudella määräyksellä 1. Vanhat lupamääräykset 2 ja 3 poistetaan tarpeettomina. Lupamääräys 4 säilyy ennallaan. Vanha lupamääräys 5 korvataan uudella määräyksellä 2. Lupamääräys 6 säilyy entisellään. Lisäksi toiminnalle annetaan uusia määräyksiä. Uusia lupamääräyksiä ovat 2, 3, 5 ja 7-16. Lupamääräykset Toiminnasta aiheutuva melu ei saa, alueen muun toiminnan taustamelu huomioiden, ylittää lähimmän asuintalon piha-alueella arvoa 55 db (LA eq ) klo 7-22 eikä arvoa 50 db (LA eq ) klo 22-7. (YsL 6, NaapL 17, VNp 29.10.1992/993).
1. Laitoksen toiminta tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu melu- tai pölyhaittaa, maaperän, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Pölyntorjuntalaitteisto tulee huoltaa säännöllisesti ja siitä on pidettävä kirjaa. (YSL 43 ) 2. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää laitoksen aiheuttamat pölypäästöt tarvittaessa.( YSL 43 ) Pitoisuudet eivät saa ylittyä Vna ilmanlaadusta 38/2011 annetun asetuksen 4 :n raja-arvojen hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) osalta ja Vnp 480/1996 2 :n ohjearvojen hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta 30 vrk:n ajanjaksolla. (YsL 43 ja 46, YsA 19, VnA 38/2011, Vnp 480/1996) 3. Toiminnan vaikutusta alueen pohjaveteen on seurattava erillisen tutkimussuunnitelman mukaan. Vedestä on tutkittava ainakin lämpötila, kokonaisfosfori, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, sulfaatti, kalsium, magnesium ja kokonaiskovuus. (YSL 43 ) Ympäristönsuojelun viranhaltija voi tarvittaessa hyväksyä tarkkailusuunnitelman päivityksen. 4. Käsittely- ja varastoalueiden ympäristö on pidettävä siistinä eikä toiminnasta saa aiheutua toiminta-alueen roskaantumista tai pölyyntymistä. ( YSL 45 ) 5. Kiinteistön alueella säilytettävät kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pohajveden pilaantumisen vaaraa. ( YSL 45 ) 6. Pesu- tai prosessivesiä ei saa johtaa maastoon/hulevesiverkostoon. Käyttökelvottomaksi jäänyt betoni tulee toimittaa hyväksyttyyn vastaanottopisteeseen.( YSL 43, YSL 45 ) 7. Häiriö- tai onnettomuustilanteita varten tulee olla toimintasuunnitelma vesien johtamisen ja käsittelyn osalta.( YSL 43 ) 8. Viemäriin johdettavat pesu- tai prosessivedet tulee johtaa öljynerotus- ja hiekanerotuskaivon kautta. jätevesilinja on varustettava sulkuventtiilillä. Viemäriin johdettavia vesiä on tarkkailtava erillisen suunnitelman mukaisesti. Kiinteistöllä on oltava näytteenottopiste viemäriin johdettavien prosessi- ja pesuvesien varalta. Vesien laadun varmistamiseksi. Vesistä on tarvittaessa seurattava ainakin ph, kromi(vi), kok-p, kok-n.( YSL 46 9. Piha-alueen sadevedet tulee johtaa hiekanerotuskaivon kautta. Sadevesiverkostoon johdettavat vedet tulee johtaa tarkkailukaivon kautta, joka toimii näytteenottokaivona ja on suljettavissa niin, että sadevesien pääsy sadevesiverkostoon voidaan tarvittaessa estää. (YSL 43 ) Sadevesiverkostoon johdettavista sadevesistä on seurattava säännöllisesti. Vesistä on tutkittava ainakin ph, kromi (VI), öljy-yhdisteet kolmen vuoden välein tai tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
10. Alueella on oltava riittävästi imeytysainetta mahdollisten öljyvuotojen varalta. (YSL 43 ) 11. Ympäristöön kohdistuvista vahinkotapauksista ja häiriötilanteista tulee välittömästi ilmoittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteen sattuessa tulee toiminta keskeyttää välittömästi ja häiriö on korjattava ennen toiminnan jatkamista. (YSL 43 ) 12. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle vuosittain 31.3. mennessä yhteenvetoraportti edellisen vuoden toiminnasta. Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: - tuotetun betonin määrä (t/a) - käytettyjen raaka-aineiden määrät (t/a) - polttoaineen kulutustiedot - erilaisten jätteiden kertymä mukaan lukien betonijätteen määrä ja toimituspaikat - tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä - häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 13. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle etukäteen. (YSL 43 ) 14. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa laitoksen vastuuhenkilö valvontaviranomaiselle. Henkilökunta tulee perehdyttää laitoksen toimintaan ja ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiin. (YSL 43 ) 15. Toiminnan mahdollisesti loputtua on alue siivottava. Maaperän puhtaudesta tulee antaa selvitys ja tarvittaessa maaperä on puhdistettava sen hetkisen lainsäädännön ja ohjeiston mukaisesti, ympäristöviranomaisen hyväksymässä laajuudessa. (YSL 43 ) RATKAISUN PERUSTELUT Vastaukset vastineeseen Vaikka raaka-aineet sisällä fosforia, niin piha-alueen vaikutus kaivon veteen voi olla merkittävä verrattuna siihen, että pihavesiä ei pääsisi kaivoon. Sen takia on perusteltua pitää kokonaisfosfori edelleen tarkkailtavien parametrien luettelossa. Luparatkaisun perustelut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan esitetyllä tavalla annettuja määräyksiä noudattaen, voidaan sen katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten tavoitteet sekä yleiset periaatteet ja vaatimukset. Luvan myöntämiselle ei ole myöskään kaavoituksellisia tai luonnonsuojelullisia esteitä. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset myöntämisedellytykset toiminnan luvalle ovat siten olemassa.
Hakija on velvollinen huolehtimaan, ettei toiminnasta ole seurauksena sellaista ympäristön laadun huonontumista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämisestä. Lupamääräysten perustelut Toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta missään muodossa ympäristölle tai asukkaille (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 ). Melusta on annettu valtioneuvoston ohjearvot (Vnp 993/1992), joita tulee noudattaa. (1,2) Määräykset 2 ja 5 on annettu roskaantumisen ja pölyämisen ehkäisemiseksi. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma on laadittu pohjaveden laadun seurantaa varten ja kokonaisfosfori on ollut yhtenä seurantaparametrinä. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää tulosten perusteella. (3) Pihavesien ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi on tarpeen antaa määräys. Toiminnalla ei saa olla haitallisia vaikutuksia myöskään sadevesiverkoston vesiä vastaanottavaan vesistöön ja toisaalta toiminta sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, jolloin hulevesien laadusta on toiminnanharjoittajan oltava selvillä. (9) Määräysten 10-12 avulla halutaan pienentää kemikaali- ja polttoaineisiin liittyvää onnettomuusriskiä ja ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä toisaalta varmistaa tiedonkulku mahdollisessa häiriötilanteessa. Määräys toiminnan kirjanpidosta sekä mahdollisista toiminnassa tapahtuvista muutoksista on annettu valvonnallisista syistä. (13) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämisestä. Mikä tarkoittaa että myös henkilökunnalla tulee olla tieto toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista ja miten niihin tulee toiminnassa varautua.(8,15,16) Toiminnan päättyessä alue on siistittävä ja kunnostettava siten, että jätelain 19-21 tarkoittamat roskaamista ja ympäristönsuojelulain 7 :n ja 75 :n tarkoittamat pilaamiskieltoa koskevat kunnostustoimenpiteet tulevat täytetyksi. (16) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojeluasetus Jätelaki Jäteasetus Valtioneuvoston päätökset 993/1992, 101/1997 ja 659/1996 LUPAPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2023 mennessä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niille haettava uutta ympäristölupaa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säädöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava tämän luvan estämättä (YsL 56, YsA 19 ). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tästä päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ja Lappeenrannan kaupungin internet-sivuilla. YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä ympäristölupapäätöksestä peritään Lappeenrannan seudu ympäristölautakunnan 1.12.2011 7 vahvistaman taksan mukaisesti 1578,50 hintainen lupamaksu. Maksussa on huomioitu hakijan sertifioitu 14001 ympäristöjärjestelmä taksan (hyväksytty 18.1.2011 7) 5 kohdan 5.5 mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.