LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO Toimintakertomus vuodelta 2008
Sisällysluettelo sivu Johdon katsaus 1 1. Vaikuttavuus 2 1.1. Toiminnan vaikuttavuus 2 1.2. Siirtomenojen vaikuttavuus 5 2. Toiminnallinen tehokkuus 6 2.1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus 6 3. Tuotokset ja laadunhallinta 8 3.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 8 3.2 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö 14 3.3. palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 14 4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 16 5. Tilinpäätösanalyysi 18 6. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 19 7. Arviointien tulokset 19 8. Allekirjoitus 19
Johdon katsaus Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdolla on kaksi lainmukaista tehtävää. Keskuksen tehtävänä on koota ja arvioida kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa sekä koulutuksen ja tiedonvälityksen avulla kehittää lääkehoitokäytäntöjä. Tulossopimuksen toiminnan keskeisin kohderyhmä olivat lääkärit, erityisesti perusterveydenhuollossa. Lääkehoitokäytäntöjen kehittämistä varten Rohto on luonut yhteistyössä terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien kanssa Rohto-verkoston. Terveyskeskusten Rohto-pajatoiminta kattaa maantieteellisesti ja väestöllisesti yli puolet Suomea. Jatkossa suurena haasteena on hyvin käynnistyneen pajatoiminnan ylläpito. Pajatoiminta on laajentunut työterveyshuoltoon ja yksityiseen terveydenhuoltoon (ulkoistettu terveyskeskustoiminta). Keskuksen toinen perustehtävä on kliinistä lääkehoitoa koskevan tiedon kokoaminen ja arvioiminen. Yksittäisiä lääkkeitä koskevien artikkeleiden rinnalle Rohto on tuottanut laajemmin keskeisiin kliinisen lääkehoidon ongelmiin kantaa ottavia artikkeleita. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin suunnittelu on aloitettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskus on mukana muussa rationaalista lääkehoitoa edistävässä kehittämistyössä. Sähköinen, automaattinen päätöksentuki vahvistaa jatkossa lääkitysturvallisuutta. Rohto vastaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vanhusten lääketietokannan rakentamisesta. Keskuksen toimintaympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksi, vuoden 2008 aikana. Rohtopajatoiminnan kannalta perusterveydenhuollon ulkoistaminen, voimistuva yksityinen terveydenhoito, terveyskeskusten lääkärivaje ja vaikea ylilääkäripula ovat merkittäviä haasteita. Parashankkeen valmistelu ja toimeenpano aiheuttavat voimakkaita muutosilmiöitä ja kehittämisresurssien sitoutumista. Nämä tekijät heikentävät vakavasti pajatoiminnan edellytyksiä, vaikka sinänsä ovat vahvoina perusteina hoitokäytäntöjen kehittämiselle. Kehittämistyön laajentuminen kasvavalle avoimelle sektorille on onnistunut. Rohto-vastaavat toimivat ulkoistetuilla terveysasemilla tai yksityisillä palveltuottajilla samoin periaattein kuin julkisen terveydenhuollon yksiköissä. Rohdon ja yksityisen yhtiön välillä ei ole taloudellisia sitoumuksia eikä rahaliikennettä. Rohto-vastaavien liikkuvuus on ollut merkittävää. Lyhyellä tähtäimellä se on haitta pajatoiminnan volyymille, mutta pitkällä tähtäimellä se on etu. Vuoden 2008 aikana yli 10 % valmennetuista Rohto-vastaavista on siirtynyt perusterveydenhuollon johtaviin tehtäviin, mikä vähentää pajojen määrää, mutta vahvistaa Rohtoverkoston asemaa mielipide- ja johtamisvaikuttajana. Alkusyksystä julkistettiin lääkehuollon hallinnon uudelleenorganisoinnin linjaukset. Valmistelutyö alkoi loppuvuona. Epävarmuus tulevaisuudesta väistämättä heijastui koko keskuksen toimintaan, henkilöstöön ja verkostoon. Huolimatta raskaasta loppuvuodesta ja tulevaisuutensa epävarmuudesta keskus on onnistunut saavuttamaan ja osin ylittämänkin tulossa. Tästä voin vain kiittää Rohdon henkilöstöä, verkostoa ja yhteistyökumppaneita. Taina Mäntyranta johtaja 1
1. Vaikuttavuus 1.1 Toiminnan vaikuttavuus Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon tehtävänä on edistää rationaalista lääkehoitoa. Rohto-vastaavien verkosto (Taulukko1) on keskuksen tärkein voimavara. Sitä tukee ja koordinoi kymmenen sairaanhoitopiirien, kahden suuren kaupungin ja kahden yksityisen palvelutuottajan palveluksessa yleensä yhteistyöylilääkärinä toimivaa aluevastaavaa. Kokonaisuutta koordinoi Rohdossa seitsemän henkilötyövuoden resurssi. Maantieteellisesti ja väestöllisesti toiminta kattaa yli puolet Suomesta Taulukko 1. Rohto-verkoston rakenne henkilöden ja organisaatioden tasoina lukumäärinä ja toimintojen suhteina Rohto-verkoston rakenne Henkilöt Suhde, tehtävä Organisaatio Rohto-vastaavat Lääkäreitä 200 Hoitajia 50 Aluevastaavat Lääkäreitä 10 Hoitajatyöpareja 2 Rohdon henkilöstö Edistää oman toimipaikan rationaalista (lääke)hoitoa pajoilla Tukee alueellista kehittämistyötä ja osaamista, koordinoi sisältöä ja tavoitteita alueellisesti ja valtakunnallisesti Tukee Aluevastaavia, Rohtovastaavia ja heidän organisaatioitaan vahvistamalla kehittämisen osaamista, kohdentamalla toimintaa painopisteisiin, verkottamalla toimijoita, tuottamalla aineistoa ja arviointmalleja, välittämällä tietoa, levittämällä hyviä käytäntöjä Terveyskeskus, työterveyshuollon yksikkö Sairaanhoitopiiri (n=10) Suuri kaupunki (n=2) Yksityinen palvelutuottaja (n=2) Rohto-keskus Verkosto järjestää Rohto-pajoja. Rohto-paja on moniammatillinen, interaktiivinen kehittämistilaisuus, joita on järjestetty vuosina 2005 2008 yli 900 kappaletta. Niissä on ollut lähes 15 000 osallistumiskertaa, joista yli 6700 lääkäriosallistumisia. Pajan järjestää koulutuksen ja kehittämisen taitoihin valmentamamme Rohtovastaava omassa toimipaikassaan. Toiminnassa on mukana 149 perusterveydenhuollon toimipaikkaa. Liäsksi toimintaa on ollut 8 yksityisessä terveydenhuollon yksikssä sekä kahdessa sairaalassa eli yhteensä 159 toimipaikassa. Näissä on toiminut yhteensä on, joissa on 250 Rohtovastaavaa, joista 200 on lääkäreitä ja 50 heidän hoitajatyöparejaan. Pajat perustuvat paikallisesti todettuihin lääkekäytäntöjen ongelmiin. Keskus myötävaikuttaa aihevalintoihin valituilla painopistealueilla (koordinoimaton monilääkitys, valtimotautien riskin kokonaishoito, matalaenergisten murtumien ehkäisy) nostamalla esiin kansallisesti merkittäviä haasteita rationaalisen lääkehoidon käytännöissä. Pajojen perustana ovat näyttöön perustuva lääketiede (Rohdon lääkekannanotot, Käypä hoito - suositukset, Lääkärin käsikirja), alueelliset hoitoketjut, palaute omasta toiminnasta ja Rohdon tuottama vertailutieto lääkehoitokäytännöistä. 2
Vuoden aikana on pidetty kaikkiaan 273 Rohto-pajaa. Taulukko 2. Rohto-pajat vuosina 2006-8 Rohto-pajojen lukumäärä 2006 Rohto-pajojen lukumäärä 2007 Yhteensä 220 297 273 Rohto-pajojen lukumäärä alkuvuosi 2008 MITTARI: Mukana olevien toimintayksiköiden määrä TAVOITE: 140 0-79 80-89 90-109 110-149 150- LÄHDE: Pajatietokanta Keskuksen arvio 5 MITTARI: Rohto-pajojen lukumäärä TAVOITE: 330-179 180-219 220-299 300-339 340- LÄHDE: Pajatietokanta Keskuksen arvio 3 Rohto-pajatoimintaan osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 3974 kertaa (taulukko 3). Yleensä pajoihin osallistuvat kaikki tai lähes kaikki talon työvuorossa olevat lääkärit. Taulukko 3. Osanottajien lukumäärä ammattialoittain Rohto-pajoissa Rohto-pajoja (suluissa määrät niistä pajoista, joista tiedetään osallistujamäärät) Osallistumi skertoja yhteensä Lääkäriosallistumis kertoja Muun henkilökunnan osallistumis kertoja Apteekkien henkilöstön osallistumis kertoja 2006 220 (209) 3497 1676 1749 34 38 2007 297 (278) 4863 2205 2549 36 73 2008 273(262) 3974 1932 1913 60 69 Muita 3
Taulukko 4. Rohto-pajojen aiheita 2006-8 Aihe 2006 2007 2008 Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Valtimotautien riskitekijät 15 22 13 Diabetes 4 17 14 Kohonnut verenpaine 6 6 6 Statiinihoito 1 Verenohennushoito 25 20 16 Muut aiheeseen liittyvät 1 8 1 Ongelmallinen monilääkitys Koordinoimaton monilääkitys 12 45 42 Reseptin uusiminen 38 28 27 Uni- ja rauhoittavat lääkkeet 14 10 15 Lääkeinteraktiot 3 12 7 Muut aiheeseen liittyvät 6 1 Infektiot Virtsatieinfektio 20 17 7 Muut infektiot 3 6 Muita aiheita Astma 5 3 8 Lääkemarkkinoinnin sudenkuoppia 3 5 6 Matalaenergisten murtumien 26 ehkäisy/osteoporoosiläälitys Muita aiheita 44 58 75 yht 220 297 273 Pajat keskittyvät hyvin tärkeisiin rationaalisen lääkehoidon, lääkitysturvallisuuden ja kansanterveyden aihepiireihin (taulukko 4). Valtakunnallinen ja sairaanhoitopiirien koordinaatio näkyy suurena painopistealueiden pajamääränä, joita on n. 60 % kaikista järjestetyistä pajoista. Matalaenergisten murtumien pajojen määrä on nousussa, mutta teema on hoitoprosessien ja hahmottamisen kannalta ammattilaisille hyvin haastava. Se pureutuu monilääkityksen ja rauhoittavien lääkkeiden syy-yhteyteen kaatumiseen, ja pyrkii siirtämään painopistettä sattumanvaraisen osteoporoosin lääkehoidon käytännöstä systemaattiseen ja kattavaan murtumien sekundaaripreventioon, jossa nykyisillä hoidon rajallisilla reusrsseilla saadaan ratkaisevasti suurempi vaikuttavuus. Pajoissa pyritään sopimukseen uudesta tai tarkistetusta toimintakäytännöstä ( talon tapa ) sekä toiminnan muutokseen ja sen seurantaan. Kaikissa pajoissa ei ole perusteltua pyrkiä yhteiseen sopimukseen. Talon tapa syntyi noin neljäsosassa kaikista pajoista. Vuonna 2008 on valmistunut Rohto-vastaavien pitämistä pajoista viisi arviointiraporttia, jotka vuosina 2006-2008 pidettyjä yksittäisiä pajoja tai pajasarjoa. Nämä arvioinnit on räätälöity yksilöllisesti kunkin pajan vaikutusten arviointia varten. Arviointimenetelmät vaativat kehittämistä ja varsinkin sitä, että arviointi suunnitellaan jo pajaa suunniteltaessa. Vuonna 2008 tehdyt Rohto-pajojen arvioinnit osoittavat, että Rohto-pajojen avulla on mahdollista muuttaa käytäntöjä sekä yksittäisissä toimipaikoissa että yhteisesti suurissa yksiköissä. Pajoilla kyetään edistämään rationaalista lääkehoitoa sekä kehittämään potilaiden hoitoa. MITTARI: Arviointiraportit TAVOITE: 6 0-0,5 1-2 3-4 5-7 8- Keskuksen arvio toteutumisesta: 4 4
Vuonna 2008 aikana aloitettiin vakioitujen arviointimallien kehittäminen, minkä tarkoituksena on tehostaa arviointia. Vakioidut arviointikäytännöt myös ohjaavat pajojen toteutuksia, koska niiden käytön edellytyksenä on arvioitavien pajojen tavoitteiden ja toteutusten riittävä yhdenmukaisuus. Vakiodut arviointimallit on koordinoimattoman monilääkityksen pajasarjan arviointiin sekä matalaenergisten murtumien ehkäisyn arviointiin. Molemissa on alkanut arviointipilotti, joka ensimainitussa jatkuu vuoden 2009 aikana. Arviointimallien kehittämisessä on tehty hyvää yhteistyötä terveyskeskusten kanssa, joskin hyvin suurena haasteena on lääkemääräyskäytäntöjen seuraaminen potilastietojärjestelmiä hyödyntäen. MITTARI: Standardoidut arviointikäytännöt TAVOITE: Kahden standardoidun arviointikäytännön kehittäminen Keskuksen arvio toteutumisesta 4 1.2 Siirtomenonojen vaikuttavuus Keskuksen toimintamenomäärärahaa saa käyttää keskuksen hyväksymien, sen ulkopuolella toteutettavien koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Tällaisia ovat sairaanhoitopiireille ja suurille kunnille sopimusten perustella maksetut menot, joilla on rahoitettu toiminnan koordinointia ja tukea kullakin sopimusalueella. Siirtomenot ovat mahdollistaneet rationaalista lääkehoitoa edistävän verkoston syntymisen sairaanhoitopiireihin. Siirtomenot turvaavat paikallisen Rohtopajatoiminnan käynnistymisen ja vakiintumisen, jota on kuvattu edellisessä kohdassa. Kunkin sairaanhoitopiirin, erityisvastuualueen tai suuren kunnan toimintaa koordinoi sen palkkaama aluevastaava. He ovat kokeneita erikoislääkäreitä, ja usealla heistä on lisäksi pedagogista kokemusta. Aluevastaava - Vastaa toiminnan koordinoinnista sekä alueellisen verkoston luomisesta ja ylläpidosta sopimusalueella - Seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä alueella ja välittää tästä tietoa terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin johdolle ja Rohtovastaaville. - Vastaa Rohto-vastaavien rekrytoinnista ja osallistuu heidän valmentamiseensa - Osallistuu Rohto-pajojen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin - Vastaa aiheeseen liittyvästä tiedotuksesta alueella ammattilaisille ja väestölle Käytännössä aluevastaava nivoo yhteen Rohdon toimintaa sairaanhoitopiirissä tapahtuvan muun koulutus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Aluevastaavia oli kaikkiaan yhdeksän Oman toimen ohessa toimivat terveyskeskusten paikallisvastaavat (Rohto-vastaavat) ovat myös kokeneita terveyskeskuslääkäreitä. Rohtovastaavaksi koulutettuja lääkäreitä oli vuoden lopussa yli 200. Joillekin alueille on lisäksi valmennettu hoitajia (yhteensä yli 50) toimimaan työparina Rohto-vastaavan kanssa. Toiminnan laajentuessa on tarpeen jakaa kustannusvastuuta sairaanhoitopiirien ja myös terveyskeskusten kanssa. Tavoitteena on asteittain siirtää kustannusvastuu toiminnan alueellisesta koordinaatiosta sairaanhoitopiireille tai suurille kaupungeille sekä osittainen kustannusvastuu pajatoiminnasta terveyskeskuksille. Vuonna 2008 ensimmäiset yhteistyöalueet ottivat kokonaan vastuun toiminnan alueellisesta koordinoinnista. Pajatoiminnan kustannuksia siirretään toimipaikkojen kannettavaksi toiminnan vakiintumisen ja edellytysten myötä. Pajakustannuksista merkittävimmät ovat Rohtovastaavalääkärin pajapalkkio ja osallistujien kahvitarjoilut. 5
Monet toimipaikat ovat jo ottaneet tarjoilusta syntyvät kulut kantaakseen ja eräät osallistuvat pajapalkkioiden maksamiseen.. Pajapalkkioita Rohto aikoo tukea jatkossakin varmistaakseen vaikutuksensa paja-aiheisiin ja toiminnan sopivaan ohjaamiseen. 2. Toiminnallinen tehokkuus 2.1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Varsinaisia tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita ei ole asetettu. Taulukossa 5 on esitetty keskuksen toiminnan kustannukset 2006-2008. Taulukko 5. Keskuksen toiminnan kustannukset 2006-2008. Kustannukset Toteutuma 2006 tilinpäätöksestä 1000 Toteuma 2007 tilinpäätöksestä 1000 Aineet, tarvikkeet, tavarat 19 35 45 Henkilöstökulut 714 813 774 Vuokrat 88 101 93 Palvelujen ostot 204 296 236 Muut kulut 137 97 103 (ml matkakulut) Poistot 21 19 18 Korot 0,9 1 2 Siirtotalouden kulut 304 274 188 Yhteensä 1505 1658 1459 Henkilötyövuodet 7,4 8,5 8,7 Toteuma 2008 1000 Merkittävin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli siirtotalouden kulujen pieneneminen yhteistyössä pisimpään mukana olleiden sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkinen ottaessa alueellisen koordinaation vastuun itselleen. Suuntaus jatkuu vuonna 2009. Muut kulut (mukaan lukien matkakulut) nousivat muun muassa verkoston laajenemisen vuoksi. Henkilöstömenoihin vaikutti henkilöstörakenteen muutos sekä yhden viran muutaman kuukauden täyttämättä oleminen. Keskus on kehittänyt sisäistä valvontaa yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa. Vuoden 2008 aikana on päivitetty toimintaohjeita ja koottu prosessikuvauksia.. Keskeisimpien ydin- ja tukiprosessien kuvaus sisältää kunkin kuvauksen prosessin tuotoksista, prosessista ja siihen liittyvistä riskeistä. Lääkelaitos on kehittänyt sisäisen valvonnan tilan arvioinnissa käytettävää viitekehikkolomaketta paremmin toimintaa vastaavaksi ja lomakkeeseen on lisätty riskien tunnistamista koskeva osio. Lomake on käytössä koko tilivirastossa. Yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa on laadittu tarkennettu, ydin- ja tukiprosessien tuotoksiin perustuva tilikartta, joka on otettu ostolaskujen tiliöinnissä käyttöön vuoden 2008 alusta. Koska päätökset Rohdon asemasta alkuvuonna 2008 viipyivät, ei ole ollut perusteltua liittyä Lääkelaitoksen työaikaseurannan järjestelmään. 6
MITTARI: Kustannustietoisuuden lisääminen TAVOITE: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon Keskuksen arvio toteutumisesta 4 MITTARI: Kustannuslaskennan kehittäminen TAVOITE: Rohto kehittää kustannuslaskentaa yhdessä Lääkelaitoksen kanssa Keskuksen arvio toteutumisesta 4 MITTARI: Tuottavuusmittareiden määrittely ja käyttö TAVOITE: Tuottavuusmittareiden laadinta hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa Keskuksen arvio: ei ole aktualisoitunut vuoden aikana TAVOITE: Tuottavuusmittarin/ -mittareiden lähtötaso määritelty ja tavoitteet asetettu vuoden 2009 Keskuksen arvio; ei ole aktualisoitunut vuoden aikana 7
MITTARIRYHMÄ: Tuottavuusseuranta MITTARI: Hankintatoimen tehokas toiminta TAVOITE: Hankintasääntö päivitetty yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa 2007 Keskuksen arvio toteutumisesta 4 MITTARI: Sisäisen valvonnan kehittäminen TAVOITE: Rohto kehittää sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa Keskuksen arvio toteutumisesta 4 3. Tuotokset ja laadunhallinta 3.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 3.1.1 Rohdon tuki pajatoiminnalle Rohto-keskus järjestää Rohto-vastaaville yhteensä kahdeksan päivän perusvalmennuksen, joka toteutetaan 10 kuukauden aikana neljänä kahden päivän jaksona. Valmennuksen a on, että sen suoritettuaan Rohto-vastaava kykenee toimimaan rationaalisen lääkehoidon edistäjänä omalla toimipaikallaan. Sisällöt rakentuvat rationaalisesta lääkehoidosta, Rohto-vastaavan identiteetistä, pajaosaamisesta, toiminnan muutoksen edistämisestä sekä arvioinnista sekä muutoksen arvioinnista. Turun yliopisto on hyväksynyt Rohtovalmennuksen eräiden erikoislääkäritutkintojen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Vuoden 2007 puolella alkanut valmennussarja päättyi ja siitä valmistui 18 uutta Rohto-vastaavaa. Rohto-vastaavien perusvalmennuskertoja järjestettiin neljä kertaa, yhteensä kahdeksan valmennuspäivää. Perusvalmennuksen jälkeen Rohto tukee taitojen kehittymistä järjestämällä keväisin alueellisen ja syksyisin valtakunnallisen konkarivalmennuksen. Niissä tähdätään rationaalisen lääkehoidon, pajaosaamisen, muutoksen johtamisen ja arvioinnin taitojen syventämiseen. Keskus tuottaa aineistopaketteja pajojen tueksi. Ne perustuvat kansallisiin Käypä hoito suosituksiin, mikäli aiheesta on olemassa suositus. Keskus analysoi ja välittää Kansaneläkelaitoksen reseptirekisterin ja erityiskorvattavien lääkkeiden rekisterin sekä Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisterin tietoja. Rohto on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa 8
laatuindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen jatkuvaan seurantaan. Laatuindikaattoreilla seurataan alueellisia lääkehoitokäytäntöjä ja tiedot jaetaan aluevastaaville säännöllisesti. Vertailemalla eri sairaanhoitopiirejä ja paikkakuntia toisiinsa yritetään löytää oman alueen tärkeimpiä lääkehoidon rationaalistamisen kehittämiskohteita. Laatuindikaattoreiden toimivuutta seurataan ja kehitetään tarvittaessa edelleen. Vakiomuotoisia laatuindikaattoreita tuotettiin kahdesti vuodessa ja niitä käsiteltiin aluevastaavien kanssa perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän tapaamisissa. Vakioindikaattoreita tuotettiin vanhusten monilääkityksestä sekä statiinien, astmalääkkeiden, verenpainelääkkeiden, depressiolääkkeiden ja antibioottien käytöstä. Rohto-pajoihin keskus välittää Kelasta saatua vertailutietoa paikallis- tai aluevastaavan pyynnöstä. Pajoissa tietoa pyritään käyttämään keskustelun katalysaattorina ja ajattelun herättäjänä. Toimitettavasta vertailutiedosta on aluevastaaville jaettu lista, jossa aihealueen ja toimitettavan tietosisällön lisäksi on kerrottuna lääkehoidon rationaalistamisen kannalta esiin nostettava oleellinen ydinviesti. Ydinviesti ja kuvien tulkintaohjeet toimitetaan aina pajan pitäjälle kuvien mukana. Vuonna 2008 avattiin Rohtovastaaville ja henkilöstölle tarkoitettu Extranet-sivusto. Siltä löytyvät keskeiset dokumentit ja lomakkeet sekä keskuksen laatimat aineistopaketit ja muuta materiaalia. 3.1.2 Muu koulutustoiminta Alueellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi keskus tarjoaa koulutusta ja seminaareja myös laajemmalle asiantuntijayleisölle. Muun koulutuksen järjestämisessä on pyritty yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on rakennettu muiden näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) asiantuntijatahojen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Rohdon asiantuntemus lääkäreiden koulutus- ja kehittämistoiminnassa on syventynyt ja pantu merkille laajemminkin. Rohdon asiantuntijaapua toivotaan erilaisten tilaisuuksin suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi Duodecimin opetuksen XVII kehittämispäivillä Rohdon ja sen verkoston väkeä oli vetäjinä useassa työpajassa. Tämänlaatuinen yhteistyö lisää Rohdon tunnettuutta. Keskuksen toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Erityisen tärkeä on yhteistyö lääkäreiden perus- ja jatkokoulutusta antavien yliopistojen, ja niiden kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen opetusta antavien yksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneina täydennyskoulutusyhteistyössä ovat mm. ammatilliset ja tieteelliset järjestöt sekä osin myös yliopistot. 3.1.3 Tietotekniikka Päätöksentukisovellus on järjestelmä, joka lukee potilaskertomuksen ydintietoja, poimii niistä tarvittavat tiedot sekä luo näiden perusteella erilaisia potilastietojärjestelmän kautta toimivia muistutteita, varotteita, ehdotteita ja avusteita. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt hankkeen (EBMeds), jossa luodaan päätöksentukisovellus kliinisen päätöksenteon tueksi. Keskus on mukana erityisesti päätöstukijärjestelmän edellyttämien lääkehoidon aputietokantojen kehittämisessä. Vuonna 2007 on Rohdossa aloitettu vanhusten lääketietokannan suunnittelu ja toteutus yhteisyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vanhusten lääketietokannan a on tukea eri terveydenhuollon toimijoita vanhusten lääkehoitoa koskevissa kliinisissä päätöksissä ja ohjata vanhusten lääkehoitoa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Alkuvaiheessa sitä käytetään itsenäisenä tietokantana mutta jatkossa osana sähköistä päätöksentukea. Vanhusten lääketietokantahankkeessa on vuoden 2008 aikana: - Koottu taustamateriaali - Rohto on asettanut asiantuntiryhmän, johon kuuluu vanhusten lääkehoidon ja kliinisen farmakologian asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmä on sopinut kriteereistä, joiden perusteella valitaan tietokantaan tulevat lääkkeet sekä linjannut tietokannan tietosisällön. - Tietokannan tietosisältö on valmistunut. Sen tarkistaminen jatkuu alkuvuonna 2009 Indikaatio- ja kontraindikaatiotietokannat valmistuivat vuonna 2007 yhteistyössä Kustannus Oy Duodecim ja muiden toimijoiden. Kontraindikaatiotietokanta on liitetty osaksi Terveysportin lääketietokantaa ja indikaatiotietokanta osaksi kansainvälistä tautiluokitusta. Näiden testikäyttö on alkanut yhdessä sairaanhoitopiirissä tammikuussa 2008. 9 MITTARI: Sähköisen päätöstukijärjestelmän kehittäminen
TAVOITE: Vanhusten lääketietokanta valmistuu Keskuksen arvio toteutumisesta: 4 Informaatioteknologian hyödyntäminen MITTARI: Hallinnonalan IT-toiminnan organisoiminen TAVOITE: Otetaan huomioon IT-palvelujen järjestämisselvityksestä aiheutuvat toimenpiteet Keskuksen arvio: Ei ole aktualisoitunut vuoden aikana 3.1.4 Muu kehittämistoiminta Lääkemarkkinoinnin ja erityisesti lääke-esittelyjen laatu on rationaalisen lääkehoidon edistämisen kannalta tärkeää. Lääkelaitos on yhteistyössä Rohdon kanssa tehnyt alkuvuonna 2008 tulossopimuksensa selvityksen lääkeesittelyjen laatukriteerien toteutumisesta. Tiedonkeruu suunniteltiin yhteistyössä ja siihen osallistuneet 20 lääkäriä Rohto rekrytoi Rohtoverkostosta. Aineiston keruu tehtiin loppukeväästä 2008, Lääkelaitos analysoi aineiston ja se julkaistiin. Keskus on toiminut erittäin aktiivisesti kansallisessa potilasturvallisuusverkostossa, jossa on muun muassa pohdittu potilasturvallisuuskulttuurin muuttamista, kansallisia raportointijärjestelmiä sekä koulutusta ja potilasturvallisuutta edistäviä työkaluja. Keskus on toiminut aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön Ikääntyneiden turvallinen lääkehoitoasiantuntijaryhmässä. Kansalaisten omahoidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Sitoutuminen sekä lääkkeettömään hoitoon että lääkehoitoon on tärkeää myös rationaalisen lääkehoidon näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on tukea kansalaisten omahoitoa ja tätä osaamista on tarpeen kehittää. Rohto on ollut merkittävällä panostuksella mukana kansallisen Omahoitohankkeen suunnittelussa. Hankkeen a on muun muassa tuottaa koulutusmateriaalia terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen omahoidon tukemiseksi. 3.1.5 Julkaisu- ja tutkimustoiminta Lääkkeiden arviointi Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti vuonna 2006 keskustelun lääkehoitojen ja lääkevalmisteiden arvioinnin kehittämisestä osana laajempaa lääkepolitiikan strategiatyötä. Rohdon asetukseen perustuvaan tehtävää arvioida, tiivistää ja välittää kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa, erityisesti sen kehittämistä ja laajentamista, on hidastanut kansallisten ja alueellisten toimijoiden selkiytymätön rooli lääkkeiden arvioinnissa ja alan tiedotuksessa. Vuonna 2007 Rohto sai sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon laatia muistio järjestelmälliseksi lääkearviointien järjestämiseksi Suomessa. Muistio lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista (jatkossa LääkeHTA) luovutettiin ministeriölle syksyllä 2007 (STM Selvityksiä 2007:68). 10
Vuonna 2008 tehtiin taustatöitä ja tutustuttiin kansainvälisiin malleihin järjestää LääkeHTAarvioiden järjestelmällinen tuotanto: tarkoituksena oli etsiä muista maista parhaat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään soveltuvat mallit, niiden osat ja toimintatavat. Suunnittelu järjestelmällisten lääkearvioiden järjestämiseksi Suomessa aloitettiin ja sen ensivaiheissa laadittiin karkea hahmotelma LääkeHTA-prosessista. Todettiin, että kyseessä on määritellyille asiakkaille laadittava lisäarvoa tuottava prosessin, jossa on karkeasti neljä vaihetta: arviointiaiheen valinta, rajaaminen, varsinainen arviointi sekä kannanotto (ja mahdolliset suositukset). Viidenneksi vaiheeksi tunnistettiin aiheen kannanottoihin perustuvat jatkotoimet kuten toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Suunnittelutyön rinnalla aloitettiin LääkeHTAarvioita taustoittavien artikkelien sarja, jota julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä. Sarjan ensimmäisissä vuonna 2008 julkaistuissa artikkeleissa perehdyttiin Suomessa vuosina 1995 2007 markkinoille tulleisiin uusiin lääkkeisiin, mikä tukee pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaa. Uuteen tietoon perustuvien havaintojen mukaan markkinoilla olevien lääkkeiden määrä on kasvanut tasaisesti, joka viides uusista lääkkeistä on (kiinteiden) annossuhteiden yhdistelmävalmisteista sekä se, että uudet lääkkeet muodostivat yli puolet vuoden 2007 tukkumyynnin arvosta. Jatkossa taustoittavissa artikkeleissa on tarkoitus edetä menetelmiin, erityisesti lääketaloudellisen arvioinnin menetelmiin. Rohdolle annettua LääkeHTAtehtävää edistettiin asiantuntijatahojen kanssa käydyissä yhteistyöneuvotteluissa vuonna 2008. Lisäarvoprosessin yleisiä seikkoja käsitektiin keskusteluissa yhdessä Käypä hoito hankkeen, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston sekä Stakes/Finohtan ja sen HALO-hankkeiden edustajien kanssa. Ryhmän neuvottelut keskittyivät prosessin ulkoisiin asioihin ja mainittujen toimijoiden prosessille mahdollisesti hyödyllisiin tietoihin ja tietokantoihin (syötteet). MITTARI: Lääkearviointitoiminnan ja niiden tuotannon vakiinnuttaminen TAVOITE: Rohto suunnitellut arviointien tekotapaa yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Kelan kanssa Keskuksen arvio toteutumisesta 5 MITTARI: Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvioinnin resursointi TAVOITE: Käynnistetty neuvottelut Stakesin, FinOHTan ja Lääkelaitoksen kanssa resurssien vahvistamisesta Keskuksen arvio: ei ole aktualisoitunut vuoden aikana 11
MITTARI: Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon kannanottojen lukumäärä TAVOITE: 1-2 0 0 0 1-2 3- Keskuksen arvio toteutumisesta 4 Rohdossa aloitettiin osana LääkeHTA-arvioita kaksi pilottiahanketta vuonna 2008. Pääosa molempien pilottien työstä tehtiin vuonna 2008, mutta julkaisu tapahtuu vuonna vuonna 2009. Ensimmäisessä pilotissa Triptaanit (selektiiviset 5HT1-reseptoriagonistit) työikäisten aikuisten (18 64 vuotiaat) äkillisen migreenikohtauksen hoidossa pyrittiin hahmottelemaan tarkasti rajatun reseptilääkeaiheen työstämisen yhteydessä LääkeHTA-arvioiden laajempaan prosessiin liittyviä seikkoja. Triptaanit-hankkeen perusteella saatiin tarkennettua mm. kotimaisten lääkkeisiin liittyvät keskeiset tietokannat ja väestötutkimukset, joista voisi olla jatkossa hyötyä. Saadun kokemuksen mukaan moduuleihin perustuvaa arviointiprojektia (ja raportointia) on järkevää kehittää edelleen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lääketaloudellinen arviointi tehtiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa, kliinisfarmakologisia piirteitä selvitettiin Turun yliopistossa, lääke-epidemiologisia seikkoja Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston, haittavaikutuksia Lääkelaitoksen lääketurvaosaston sekä kliinistä hoitokäytäntöä Käypä hoito hankkeen kanssa. Toinen pilotti liittyy sosiaali- ja terveysministeriön pyytämään Selvitys tupakasta vieroituksen organisoinnista ja käytännöistä, jota koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pilotissa Lääketaloudellinen selvitys lääkkeistä tupakoinnin lopettamisessa laadittiin yksinkertainen malli perusterveydenhuollon yleislääkärin käyttöön soveltuvien tupakoinnin lopettamiseen tai tupakasta vieroitukseen tarkoitettujen lääkkeiden vaikuttavuutta ja kustannuksia 6 12 kuukauden kuluttua lopettamisesta motivoituneilla työikäisillä aikuisilla (18 64 vuotiaat) Suomessa ensimmäisellä vieroituskerralla. 12
Muu julkaisutoiminta Jatkossa tarvitaan yksittäisten lääkkeiden arviointien rinnalle muuntyyppisiä julkaisuja. Rohto on tuottanut: - Suomenkielisiä kannanottoja lääkehoitoon ja sen toteutukseen - Rationaalista lääkehoitoa koskevia tai tukevia suomenkielisiä alkuperäistutkimuksia ja katsauksia (mm. lääkkeiden märäämisen suuntauksia, Rohto-työn vaikuttavuus) - Kansainvälisellä foorumilla julkaistavia alkuperäistutkimuksia lääkehoidon rationaalisuudesta ja sen saavuttamiseen tarvittavista menettelytavoista - Kongressijulkaisuja Vuoden aikana on julkaistu 12 keskuksen henkilöstön tai Rohto-vastaavien kirjoittamaa artikkelia koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä tai kirjoissa sekä 16 painetuissa kokous- tai kongressijulkaisuissa (taulukko 4). Suomen Lääkärilehdessä on julkaistu muun muassa - Katsaus luunmurtuman riskistä ja ehkäisystä - Verenpainelääkkeiden määräämisestä - Hoitomallista pitkäaikaissairauksien hoidossa MITTARI: Muiden julkaisujen lukumäärä TAVOITE: 4 0- tai yli Keskuksen arvio toteutumisesta 5 Tutkimustoiminta Rohdolla on merkittävä rooli kansallisena rationaalisen lääkehoidon ja sitä edistävien kliinisten käytäntöjen kehittämisen asiantuntijana, vaikka se ei olekaan varsinainen tutkimuslaitos. Tutkimus on myös mainittu Rohtoa koskevassa laissa yhtenä tehtävänä. Muutoksen aikaansaaminen lääkehoitokäytännöissä edellyttää ongelmien tunnistamista ja vaikuttavien menetelmien soveltamista muutosten aikaansaamiseksi. Rohdossa tehtävän tutkimuksen tulee tukea keskuksen toimintaa sekä sen yleisiä tavoitteita ja siksi tutkimusalueiden valinnassa painotetaan tulosten mahdollista sovellettavuutta. Keskuksessa tehtävä tutkimus tukee myös keskuksen asiantuntijaroolia. Tutkimustulokset raportoidaan ensisijaisesti vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa. Rohto on aktiivisesti pyrkinyt verkottumaan kotimaisten tutkijoiden kanssa. Tutkimukset lääkkeiden vaikuttavuudesta ja rationaalisten lääkekäytäntöjen indikaattorien kehittäminen ovat keskuksen päätöksenteon välttämättömiä apuneuvoja. Toinen keskuksen tutkimusalue on kliinisten käytäntöjen kehittämiseen ja erityisesti tieteelliseen näyttöön perustuvan lääkehoidon edistämiseen liittyvä tutkimus. Jatkossa tutkimusta suunnataan myös Rohdon ja erityisesti sen pajatoiminnan vaikuttavuuden selvittämiseen. Esimerkkejä tutkimuksista, joihin keskuksen henkilöstö on osallistunut vuonna 2008: - Fasilitointi toimintakäytäntöjen muuttamisessa - Kahden hoitosuosituksen (kohonnut verenpaine ja elvytys) toimeenpano terveyskeskuksissa - Sähköisen päätöksentuen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 13
3.2 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Keskuksella on ollut edustus tai sen asiantuntijat ovat toimineet seuraavissa kansallisissa työryhmissä tai vastaavissa: Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston asettaman Lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunta Kansallisen potilasturvallisuusverkoston ohjausryhmä Ikääntyneiden lääkehoito-ryhmä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koordinoiman Päätöksentukihankkeen neuvottelukunta. Suomen Lääkärilehden Lääkeinfo-palstan toimituskunta. Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaosto. Keskuksella on ollut edustus tai sen asiantuntijat ovat toimineet seuraavissa kansainvälisissä työryhmissä tai vastaavissa: - Euroopan Unionin Komission Working Group on Relative Effectiveness - Pohjoismaisen ministerineuvoston perustama potilasturvallisuusryhmä 3.3 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Rohto kerää ja analysoi toiminnan ja tuotosten laatua koskevaa materiaalia sekä rutiininomaisesti että erillisinä selvityksinä. Vuonna 2008 on toteutettu kaksi erillisselvitystä: asiakaskysely Rohto-verkostolle sekä Rohto-pajakierros. Rutiininomaisina seurantoina jatkuivat Rohtopajojen osallistujapalautteiden sekä Rohtovalmennusten osallistujapalautteiden kerääminen ja analysointi. Keskuksen asiakkaita ovat erityisesti Rohtovastaavat ja Rohto-pajoihin osallistuvat lääkärit. Keväällä toteutettiin sähköinen asiakaskysely kaikille Rohto-vastaaville (taulukko 5). Kyselyn a oli kartoittaa Rohto-vastaavien tyytyväisyyttä ja Rohdon palveluiden kehittämistarpeita. Kysely lähetettiin 201 verkoston jäsenelle, jotka ovat toimineet tai edelleen toimivat Rohto-vastaavan tehtävissä.. Kyselyyn vastasi 128, joista 93 oli lääkäreitä ja 35 hoitajia. Vastausprosentti nousi kohtuulliseksi (64 %). Kyselyn tulokset antavat Rohdolle aihetta pohtia Rohto-vastaaville tarjotun tuen muotoja ja toteutusta. Useita tulosten suuntaisia kehittämistoimia on jo aloitettu Taulukko 6. Rohdon antamasta tuesta saatu hyöty kouluarvosanalla (keskiarvo) Kouluarvosana 4-10 N Keskiarvo Perusvalmennus 91 8,7 Konkarivalmennus 92 8,3 Aineistopaketit 101 8,5 Vertailutiedot 69 8,2 SLL:ssä julkaistut artikkelit Rohto-työn kannalta SLL:ssä julkaistut artikkelit potilastyön kannalta Rohdon antama arviointituki 104 7,9 105 8,3 42 8,5 14
Vuonna 2007 käynnistettiin pajakierros osana pajatuen, pajatoiminnan ja valmennusten kehittämistä. Pajakierroksen a oli kartoittaa, millaisia pajoja Rohto-vastaavat pitävät ja missä asioissa Rohto voi kehittää Rohtovalmennuksia ja pajatukea. Pajakierros toteutettiin lokakuun 2007 ja toukokuun 2008 välisenä aikana. Pajakierrokseen valittiin Rohto-vastaavat, jotka olivat koulutukseltaan lääkäreitä ja olleet toiminnassa mukana vähintään vuoden, pitäneet vähintään neljä pajaa ja toimivat edelleen aktiivisesti. Heistä valittiin satunnaisotoksella 16 Rohto-vastaavaa, joiden paja auditoitiin. Kahdeksalla oli työparinaan hoitaja, joka toimi lääkärin kanssa toimipaikan Rohto-vastaavana. Heti pajan jälkeen tehtiin haastattelu, jossa käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja 1-4 viikkoa pajan jälkeen pidettiin pajan ja sen seurausten palautekeskustelu puhelimitse. Kyselyn ja pajakierroksen tulokset on koottu raportiksi (www.rohto.fi) ja sen perusteella on käynnistetty useita kehittämistoimenpiteitä. Vuosina 2005 2007 Rohto on rakentanut tietokannan, johon syötetään perustiedot jokaisesta pidetystä Rohto-pajasta sekä pajojen osallistujapalautteet vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2007-8 järjestetyissä Rohto-pajoissa osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä pajoihin. Pajojen osallistujien antama palaute ei ole merkittävästi muuttunut vuosien aikana, mikä kertoo pajojen tasalaatuisuudesta. Aihe oli kiinnostava 100 Jatkotoimenpiteistä sovittiin yhdessä 80 60 Tilaisuudelle määriteltiin tavoitteet 40 Tilaisuus oli työni kannalta hyödyllinen 20 0 Käsittelytavan sopivuus aiheeseen 2007 2008 Kuuntelimme toisiamme Ajankäytön tehokkuus Kuva 1. Osallistujapalautteiden yhteenveto vuosien 2007-8 Rohto-pajoista. Lähde: Rohdon tietokanta Kuva 1 kertoo luokkien 4 ja 5 (samaa mieltä) yhteenlaskettujen vastausten osuuden kaikista ko. kysymyksen vastauksista. Käänteiset kysymykset on huomioitu kääntämällä tulokset vastaamaan muiden kysymysten luokitusta. Vuonna 2007 palautteet saatiin 179 pajasta ja alkuvuonna 2008 96 pajasta. Kaikkiaan tyytyväisyys Rohto-pajoihin on säilynyt samalla tasolla, tyytyväisyys käsittelytapaan on hieman kasvanut, mikä kertonee Rohto-vastaavien osaamisen ja monipuolisuuden lisääntymisestä. Vuosina 2005 2008 Rohto-vastaaville järjestetystä perusvalmennuksista on pyydetty kirjallinen osallistujapalaute pääosin avoimilla kysymyksillä, joilla on kartoitettu Rohto-vastaavien mielipiteitä ja kokemuksia valmennusjaksosta ja koko valmennussarjasta. Osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä valmennuksiin ja käsitystä tukee myös hyvin alhainen keskeyttämisprosentti. Konkarivalmennuksiin osallistuneilta on kerätty palautetta muokatulla lomakkeella, jota Rohtovastaavat käyttivät osallistujien arvioiden keräämiseen Rohto-pajoista. Valmennusten osallistujapalautteita on systemaattisesti hyödynnetty koulutustoiminnan kehittämisessä ja muutostarpeisiin on pystytty reagoimaan nopeasti. 15
MITTARI: Rohto-verkoston ja muiden sidosryhmien tarpeisiin vastaaminen TAVOITE: Sidosryhmäkysely Rohto-vastaaville. Toimenpiteet, joihin kysely antaa aihetta, toteutettu Keskuksen arvio toteutumisesta 5 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuonna 2008 koko keskuksen virkapohja oli käytössä. Osa-aikaisten osuus jatkui entisellään, mutta keskuksen toiminnan vakiinnuttua oli keväällä mahdollista täyttää kaksi määräaikaisena aiemmin hoidettua virkaa. Keskuksen yhdeksästä virasta pystyvästi on täytetty kahdeksan. Keskuksen toiminnan kannalta on olennaista saada asiantuntija-apua yliopistoista ja muista organisaatioista pitkäaikaisilla tai lyhyillä, tehtäväkohtaisilla sopimuksilla. Keskuksen lääkeinformaatiotoiminnan tukena on toiminut Lääkehoidon asiantuntijaryhmä (LAR). Asiantuntijaryhmä on osallistunut keskuksen julkaisutoiminnan suunnitteluun. LAR:iin kuuluvat asiantuntijat ovat myös osallistuneet lääkehoitoa koskevien artikkelien kirjoittamiseen. Lääkehoidon asiantuntijaryhmään on kutsuttu kokeneita ja Tarkistuslistan kohta tunnustettuja asiantuntijoita keskuksen lääkeinformaatiotoiminnan painopistealueilta. Asiantuntijaryhmän koostumus muuttuu painopistealueiden mukaan. Keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminnan tukena on toiminut Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä (PAR). Ryhmän tehtävänä on tuoda Rohto-keskuksen toiminnan ja päätösten tueksi laaja-alainen perusterveydenhuollon kokemuksensa ja asiantuntemuksensa. Tässä tehtävässä ryhmä muun muassa antaa asiantuntija-arvioita valittaessa koulutus- ja kehittämistoiminnan toimintalinjauksia, painopistealueita, aihevalintoja ja voimavarojen suuntaamista. Ryhmän muodostavat Rohdon aluevastaavat. Valtionhallinnon yhteisen tarkistuslistasta keskus on toteuttanut vuonna 2008 seuraavia kehittämistoimenpiteitä henkilöstön hankinnassa ja kohdentamisessa, osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa sekä esimiestyössä Kehittämistoimenpide Työhön perehdyttäminen ja lähtöhaastattelut hoidetaan ja hyödynnetään järjestelmällisesti. Osaamistietoja hyödynnetään sekä organisaation että yksilön kehittämisessä. Työtyytyväisyyttä ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan säännöllisesti, minkä pohjalta käynnistetään kehittämistoimenpiteitä. Kaikki henkilöt tietävät tehtävänsä ja henkilökohtaiset sa. Systemaattinen perehdytys ja lähtöhaastattelut Henkilöstön osaamitietoja käyyetään henkilökohtasessa ja koko orf ganisaatiota koskevassa koulutussuunnittelussa Työilmapiirikartoitukset aloitettu Prosessikuvaukset ja tarkennettut toimenkuvat 16
4.1 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Koulutus painottuu ammatillisen osaamisen vahvistamiseen rationaalisen lääkehoidon edistämisessä sekä tukipalveluihin liittyvään koulutukseen. Koulutuspäiviä oli 17/htv. Lisäksi henkilöstlle tarjottiin toimipaikkakoulutusta. Keskuksen henkilöstölle ja aluevastaaville järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia. Keskeisiä alueita, joissa tarvitaan osaamisen vahvistamista on lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi sekä johtaminen. Lääkkeiden arvioinnin osaamista on lähdetty vahvistamaan sekä kriittisen arvioinnin kurssilla että terveystaloustieteellisellä koulutuksella. Myös johtamiskoulutusta on vahvistettu. Vuonna 2007 osaamisen varmentamista ja koulutussuunnittelua varten kehitettiin kehittymiskansio (portfolio), jota käytettään henkilöstön ja aluevastaavien kehittymisen tukena. Useimmilla henkilöstöön kuuluvilla ja aluevastaavilla lääkäreillä oli kiinnostusta hankkia lääkärikouluttajan erityispätevyys. Tähän tarjottiin tukea. Työterveyshuollon kulut: 6223,35 eli 715 eur/htv. MITTARI: Koulutusvuorokausien määrä/htv TAVOITE: 10 0-2 3-4 5-7 8-12 13- Keskuksen arvio toteutumisesta 5 MITTARI: Osaamista vahvistaminen KOODI: ROHTO_0191 TAVOITE: Vahvistetaan osaamista lääkkeiden arvioinnista Keskuksen arvio toteutumisesta 5 Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettiin työhyvinvointikartoitus. Kyselyyn vastasi 12 henkilöä (palkatun henkilöstön lisäksi sopimussuhteessa olevia). Työhyvinvointikartoituksella selvitettiin myös käsityksiä esimiesstoiminnasta sekä muutamaa viikkoa aiemmin julkistetuista linjauksista Lääkealan keskuksen perustamisesta. Työhyvinvointikartoituksen perusteella keskuksen vahvuuksia verrattuna saman kyselyn viitearvoihin ovat:. - mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin ja työmäärään sekä taukoihin - onsituminen ongelmien ratkaisussa - esimiestyö - kannustavuus - tiedonkulku Eniten kehitettävää verrattna saman kyselyn viitearvoihin löytyi: - selkeiden tavoitteiden määrittäminen työntekijän työlle - ajoittaiset ristiriidat työyhteisössä (pääosin jo ohi kyselyä tehtessä) 17
Esimiestyö MITTARI: Esimiestyön kehittäminen TAVOITE: Toteutetaan selvitys esimiestoiminnasta, tehostetaan esimieskoulutusta Keskuksen arvio 4 Työhyvinvointi MITTARI: Työhyvinvointi TAVOITE: Toteutetaan selvitys työhyvinvoinnista Keskuksen arvio 4 5 Tilinpäätösanalyysi Lääkehoidon kehittämiskeskus on osa Lääkelaitoksen tilivirastoa. Tilinpäätösanalyysit talousarvion toteutumisesta, tuotto- ja kululaskelmasta ja taseesta on esitetty tiliviraston tilinpäätöslaskelmien yhteydessä. Keskukselle myönnettiin talousarviossa 1 333 000 euroa ja neljännessä lisätalousarviossa 6 000 euroa, yhteensä 1 339 000. Käytössä oli myös vuodelta 2007 siirrettyä määrärahaa 346 911,22 euroa, mikä nyt vuonna 2008 käytettiin loppuun. Vuoden 2008 määrärahasta siirrettiin 309 141,11 euroa käytettäväksi vuonna 2009. Taulukko 7. Ote tiliviraston (Lääkelaitoksen) talousarvion toteutumalaskelmasta 1.1.-31.12.2008 33.11.22 Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Talousarvio 2008 (TA +LTA) Talousarvion 2008 määrärahojen Tilinpäätös 2008 käyttö siirto 1 339 000 1 425 770,11 309 141,11 1 078 858,89 18
6 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäisellä valvonnalla ja siihen liittyvällä riskienhallinnalla tarkoitetaan niitä johdon toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään todennäköisyyttä, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Sillä pyritään sekä estämään tavoitteiden kannalta haitallisia tilanteita ja tapahtumia että vähentämään näiden tapahtumien vaikutusta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on käytetty ns. COSO-ERM mallista sosiaali- ja terveysministeriössä muokattua arviointikehikkoa. Sen avulla johtoryhmä on arvioinut 12.3.2008, täyttääkö keskuksen sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvontaympäristö, tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja seuranta täyttävät suurimmaksi osaksi ne vaatimukset, joita hyvä sisäinen valvonta näiden osalta edellyttää. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa olen huomannut seuraavat kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: - Toiminnan ja talouden seuranta- ja ohjausjärjestelmää kehitetään edelleen - Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja työkalujen kehittäminen edelleen 7 Arviointien tulokset Vuonna 2008 toteutettiin Rohdon kolmella eri menetelmällä selvitys Rohto-vastaavien näkemyksistä Rohtotoiminnasta ja saamastaan tuesta (kysely, fokusryhmähaastattelut, Rohto-pajojen auditoinnit) eri menetelmin toteutetun selvityksen tuloksia. Näillä toisiaan täydentävillä tutkimuksilla haluttiin selvittää muun muassa Rohtovastaavien näkemyksiä Rohto-toiminnasta, sen edellytyksistä ja toteutumisesta ja tälle työlle saamastaan tuesta. Tuloksia on esitelty kohdassa 4.2. 8. Allekirjoitus Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon toimintakertomus 2008 on käsitelty keskuksen johtoryhmässä 12.3.2008. Hyväksytty Helsingissä 15.3.2008 Taina Mäntyranta johtaja 19
Liite 1. Koontitaulukko keskeisistä suureista Vaikuttavuus 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 arvio tuso Toimijat kehittävät lääkekäytäntöjään - Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden 100 149 määrä, kpl - Järjestettyjen tilaisuuksien määrä, kpl 200 297 330 273 - Osallistumiskertojen määrä, kpl 4000 4863 3974 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuuden ja tuottavuuden sijaissuureet: 2006 toteuma, ja htv:t 2007 toteuma ja htv:t 2008 arvio tuso Kustannukset 1000 1 510 1 660 1459 Htv:t 7,4 8,5 11 8,7 Lääkkeiden arvon arviointikäytäntö muuttuu, 2008 on suunnitteluvuosi Tuotokset ja laadunhallinta Asiakasryhmän (Rohto-verkosto) tyytyväisyys organisaation palvelukykyyn, asteikko 1-5 Rohto-pajojen osallitujapalaute: tilaisuus hyödyllinen, asteikko 1-5, top box (kahden ylimmän luokan osuus) 88% korjattu 2008 toteuma 2008 toteuma suunnittelu edennut tulossopimuksen - - 4 kouluarvosana 8,3 85% korjattu 90% 87,6 % Lääkekannanottojen laatu asteikolla 1-5 - - 4 suunnittelu käynnissä Viestintä Asiakkaiden mielipide organisaatiosta - - 4 ei kysytty henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne sukupuolittain eriteltynä - henkilöstön lkm - henkilötyövuodet /ei sukupuolierittelyä) - henkilöstön keski-ikä - vakinaiset, lukumäärä - määräaikaiset, lukumäärä - kokoaikaiset, lukumäärä - osa-aikaiset, lukumäärä 2006 toteuma 10 7,4 41 4 6 6 4 2007 toteuma 13 8,5 42,3 5 8 10 3 Osaamisen varmentaminen - koulutusvuorokaudet/htv 16 16 10 17 Työhyvinvointi (mahdollisuuksien mukaan sukupuolierittelyt) - työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä - sairauspoissaolot, pv / htv Naisten osuus laitoksen johtotehtävissä (ylin johto ja ns. keskijohto), % 0 5 0 11 45 0 2008 toteuma 11 8,7 41,9 8 4 6 5 3,5 5 6,3 66% 66% 33-66% 33-66% Hallinnonalan tuottavuusohjelma - eläkkeelle jääneiden lukumäärä 0 0 0 0 - uusien virkojen (tai vastaavien työsuhteiden) lukumäärä 0 0 0 0 20 0