RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2013

LÄHETE 2/21/2014.3.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta 2013. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amiraali Matti Möttönen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jari Tolppanen JAKELU A + F + H + RVLpääll + RVLappääll + Kompassi+ Netra Styks (10) Sisäasiainministeri Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt (7) SM, talousyksikkö (6) Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta) Valtiokonttori (2) VM (Lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTOS VUODELTA 2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO... 1 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS... 2 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 7 RAJOJEN VALVONTA... 7 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 7 RAJATARKASTUKSET... 8 Toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite... 8 RIKOSTORJUNTA, HALLINNOLLISET MAKSUSEURAAMUKSET JA VALVONTATOIMENPITEET... 10 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 10 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI... 12 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 12 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS JA KRIISIVALMIUS... 13 Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite... 13 SISÄISET TOIMINNOT... 14 Teknillisen toimialan yleiskatsaus... 14 Materiaalihallinto... 14 Tietohallinto... 15 Toimitilahallinto... 15 Alustoimiala... 16 Kaupallinen toimiala... 16 Viestintä... 16 Säädösvalmistelu... 17 Suunnitteluala ja taloushallinto... 17 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 17 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 18 Vuokraustoiminta (palvelussuhdeasunnot / muu vuokraus)... 18 Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset... 19 Viisumit ja muut luvat ja päätökset... 20 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 22 1.4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 23 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 23 HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT... 24 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 25 Henkilötyövuodet... 25 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma... 25 Ikärakenne... 26 Koulutusrakenne... 26 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 27 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJAN KÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 28 Työvoimakustannukset... 28 Työajan käyttö... 28 Perhevapaiden käyttö... 29 Koulutukseen osallistuminen... 29 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 29 Työilmapiiri... 29 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 30 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 30 Työkyky... 32

1.5 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 33 RAHOITUKSEN RAKENNE... 33 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI... 33 VALTUUDET... 35 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI... 35 TASEEN ANALYYSI... 36 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ... 37 1.6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET... 41 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 41 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 41 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA TULOKSET... 41 SISÄISEN VALVONNAN VAHVISTUSLAUSUMA JA KEHITTÄMISTARPEET... 42 ARVIOINTIEN TULOKSET... 42 1.7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 42 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT... 43 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAT... 46 4. TASE... 47 5. LIITETIEDOT... 49 5.1 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET... 49 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus... 49 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot... 50 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset... 51 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat... 51 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely... 51 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 51 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 53 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut... 55 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat... 55 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 56 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat... 57 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 58 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 59 Liite 14 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 59 Liite 15 Velan muutokset... 59 Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 59 Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot... 59 Liite 17 Taulukko 1 kirjanpitoyksikön 201 taseen muodostaminen... 62 Liite 17 Taulukko 2 kirjanpitoyksikön 201 tuotto- ja kululaskelman muodostuminen... 64 5.2 MUUT LIITTEET... 65 5.2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö... 65 Kustannukset... 65 Työajankäyttö... 65 5.2.2 Rajojen valvonta... 66 Partiointi... 66 Ilma-aluspartiointi... 67 Vartioaluspartiointi... 67 Kiinteä valvonta... 68 Rajatapahtumat raja- ja merialueella... 69 Muut suoritteet raja- ja merialueella... 71 5.2.3 Rajatarkastukset... 73 Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä... 73 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain... 74 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 75

Havainnot ja jatkotoimenpiteet... 76 5.2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet... 77 Esitutkintaan tulleet tapaukset... 77 Jatkotoimenpiteet... 77 5.2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi... 78 Pelastus- ja avustussuoritteet... 78 Meripelastuspalvelun työpanosten jakaantuminen... 79 5.2.6 Sotilaallinen maanpuolustus... 80 Koulutusvuorokaudet... 80 ALLEKIRJOITUKSET... 81

1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2014 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenrl JAAKKO KAUKANEN HENKOS Osastopäällikkö Prkenr P KOSTAMOVAARA RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kontra-amir M MÖTTÖNEN RMOS Osastopäällikkö Kenrlmaj M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Hallitusneuvos A-P KOIVISTO STYKS Yksikön päällikkö Evl J TOLPPANEN K-SR Komentaja Ev T KAAKINEN SLMV Komentaja Komdri M HASSINEN RMVK Johtaja Ev V HUUSKONEN P-KR Komentaja Ev O LAMPINEN LSMV Komentaja Komdri ja J SAVOLAINEN VLLV Komentaja Ev A PESARI KR Komentaja Ev I KURKI ja LR Komentaja Ev J VAINIKKA ja RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue

2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Laiton maahantulo EU-alueelle kääntyi merkittävään kasvuun hiljaisemman vuoden 2012 jälkeen. EU-alueelle saapui laittomasti rajanylityspaikkojen ulkopuolelta yhteensä noin 107 000 henkilöä vuonna 2013 (72 000 / 2012). Kasvua oli erityisesti keskisen Välimeren reitillä sekä Balkanin reitillä Serbian ja Unkarin rajalla. Itäisen Välimeren reitillä on kasvua ollut erityisesti Turkin ja Kreikan merirajalla sekä Turkin ja Bulgarian maarajalla. Kasvu on ollut merkittävää keskisen Välimeren reitillä. Määrät ovat edelleen pienempiä kuin 2011, jolloin Italiaan ja Maltalle saapui arabikevään seurauksena yli 60 000 laitonta maahantulijaa lähinnä Tunisiasta ja Libyasta. Rajaturvallisuuden haasteena säilyvät edelleen Välimeren alue sekä erityisesti Kreikan ja Turkin välinen meriraja sekä Bulgarian ja Turkin välinen maaraja, joiden kautta pääosa Eurooppaan suuntautuvasta laittomasta maahantulosta tapahtuu. Syyrian ja Libyan epävakaus tulevat vaikuttamaan laittoman maahantulon tilanteeseen EU:n alueella myös tulevina vuosina. Rajaturvallisuustilanne Suomen rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt edelleen vakaana. Schengen ulkorajan rajanylityspaikoilla paljastettujen laittoman maahantulon tapausten määrä on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Sisärajoilla tai sisämaassa havaittujen tapausten määrä on jatkanut pientä kasvua. Laittomaan maahantuloon liittyvien rikostutkintojen määrät ovat nousseet noin 20 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja lukumääräisesti tutkintoja aloitettiin yli 100 vuonna 2013. Maasto- ja merirajoilla tilanne on säilynyt rauhallisena. Schengenin ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä on laittoman maahantulon riski suurin Turkin ja Kaukoidän lennoilla. Kolmansista maista saapuvien kauttakulkulentojen viisumivapauden hyväksikäyttö laittomassa maahantulossa on jatkunut edelleen. Rajaliikenteen kasvu jatkui. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden kokonaisliikennemäärä oli 17,8 miljoonaa, joka on noin 1,3 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna 2012 (+8 %). Itärajan osuus tästä oli noin 12,9 miljoonaa matkustajaa. Rajanylitysliikenne kasvoi itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla noin kahdeksan prosenttia. Rajaliikenteen kasvun syinä ovat olleet edelleen muun muassa Venäjän talouskasvu, tullisäädösten muuttuminen, ostosmatkailun suosion kasvu sekä Suomen joustava viisumipolitiikka. Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro -juna toi kasvua myös junaliikenteeseen (+21 %). Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi noin seitsemän prosenttia. Myös Helsinki-Pietari laivareitillä rajanylitysliikenne kasvoi (+3 %). Vuonna 2014 rajanylitysliikenteen kasvun odotetaan jatkuvan maltillisesti itärajalla ja satamien liikenteessä. Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Meripelastustehtävien määrä nousi hiukan. Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärään laski, jatkaen näin pidempiaikaista kehityssuuntaa. Meripelastustoiminnan kehittämisen painopiste oli suuronnettomuuksissa. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat poikkihallinnollisen monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen suunnitelman käyttöönottaminen, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön kehittäminen sekä onnettomuustilanteissa käytettävien ilma-alusten toimintamenetelmien tehostaminen. Turussa meripelastuksen johtokeskus muutti uusiin moderneihin tiloihin. Päivystystilojen naapurina toimii liikenneviraston ylläpitämä Suomen koko läntisen merialueen alusliikennepalvelu (VTS). Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana puolustusjärjestelmää. Myös rajajoukkojen valmius ja materiaalitaso kehittyivät. Rajavartiolaitos sopi keväällä henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa joustavuutta lisäävistä uudistuksista työajoista tehtyyn virkaehtosopimukseen. Uudistus mahdollistaa työajan kohdentamisen aiempaa joustavammin ja siten henkilöstövoimavarojen entistä tehokkaamman käytön.

3 Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella myös virkamiehet ovat kokeneet edellä mainitut joustavat järjestelyt ja niihin liittyvän pidemmän aikavälin työaikasuunnittelun hyödyllisiksi. Rajavartiolainsäädännön tarkistamishanke eteni eduskunnalle syyskuussa 2013 annetulla esityksellä rajavartiolaitoksen hallintolain ja henkilötietolain muuttamiseksi. Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Hanke jatkuu rajavartiolain muuttamista koskevalla hallituksen esityksellä, joka annettiin eduskunnalle tammikuussa 2014. Rajavartiolaitoksella on käynnissä laaja vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelma. Toimitukset ovat osin viivästyneet. Partiovenekaluston uusimishankkeessa on vastaanotettu yhteensä 22 venettä. Hanke päättyy 2014, kun 23. vene vastaanotetaan. Ulkovartiolaivan valmistuminen viivästyi toimittajasta johtuvista syistä ja siirtyi vuodelle 2014. Dornier-valvontalentokoneen tutkakaluston uusiminen on viivästymässä toimittajan ongelmien vuoksi vuodelle 2015. Kahden uuden AS 332L1e SuperPuma meripelastushelikopterin hankinta ja kolmen nykyisen perusparannus etenevät suunnitelman mukaan. Rajavartiolaitos on selvittämässä miehittämättömien ilmaalusjärjestelmien käytettävyyttä lakisääteisissä tehtävissään. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat olleet viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa sekä yhteistyö EU:n rakenteissa. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet ovat yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja kehittäminen. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EU -jäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on osallistunut valikoituihin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitänyt ja kehittänyt ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Suomi toimi kuluneena vuonna Itämeren rajavalvonta yhteistyön puheenjohtajamaana. BSRBCC yhteistyön (Baltic Sea Region Border Control Cooperation) keskeisenä päämääränä on torjua merialueen rajat ylittävää rikollisuutta. Rajavartiolaitos valittiin EU:n komission Cooperation projektin puheenjohtajaksi. Hankkeen tavoitteena oli määritellä merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia, hyötynäkökulmia ja edesauttaa yhteistyötä, joka tukee yhteisen eurooppalaisen tietojenvaihtoympäristön kehittämistä. Hankkeen avulla voidaan lisäksi edistää Suomen viranomaisyhteistyön viemistä eurooppalaiseen kontekstiin. Projekti käynnistyi 1.1.2013 ja päättyy maaliskuun loppuun mennessä 2014. Euroopan unionin rajaturvallisuuden operatiivinen yhteistyö jatkui tiiviinä rajaturvallisuusvirasto Frontexin jatkaessa joulukuussa 2011 voimaan astuneen asetusmuutoksen edellyttämien toimien täytäntöönpanoa. Merkittävimpinä niistä ovat henkilöstö- ja kalustopoolien uudistaminen, kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön laajentaminen sekä viraston roolin vahvistaminen operaatioiden täytäntöönpanossa. Rajavartiolaitos osallistui vuoden aikana aktiivisesti Frontexin koordinoimaan toimintaan erityisesti eteläisen Euroopan rajoilla. Suomi (Rajavartiolaitos) liittyi joulukuussa yhdessä muiden EU- ja Schengen-ulkorajavaltioiden kanssa eurooppalaiseen ulkorajojenvalvontajärjestelmään (EUROSUR). Rajavartiolaitos käynnisti talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanon. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Sopeuttamistoimet tehdään siten, että riskit hallitaan. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Vuonna 2013 sisäasiainministeri teki päätökset Lapin rajavartioston Utsjoen, Siilastuvan, Karhutunturin ja Virtaniemen rajavartioasemien sekä Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulutuskeskuksen lakkauttamisista. Lakkautettavien yksiköiden toiminnot siirtyvät muihin rajavartiolaitoksen yksiköihin 2014 aikana. Rajavartiolaitoksen merkittävin haaste on ollut rajaliikenteen kasvu. Hallitus myönsi kehyspäätöksessään 2013 Rajavartiolaitokselle noin 13 milj. euron pysyvän lisäyksen kasvavan rajanylitysliikenteen hallintaan. Lisämäärärahalla voidaan toimeenpanna hallituskaudelle suunniteltu kehittäminen sekä henkilöstölisäykset kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. Rajatarkastajia lisätään noin 160 ajanjaksolla 2013 2018. EU:n naapuruusohjelman rahoitus lisää mahdollisuuksia kohdentaa nyt myönnettyä lisärahoitusta itärajan muiden rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Rajavartiolaitos päivittää 2014 aikana suunnitelman itärajan rajanylityspaikkojen jatkokehittämis- ja resurssitarpeista.

4 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 104 106 107 106 Vaikuttavuus (ind) 95 96 95 96 Kustannusvaikuttavuus (ind) 113 116 120 115 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus pysyi vuoden 2012 tasolla. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaistunnusluku pysyi ennallaan, vaikka kustannusvaikuttavuudessa tapahtui pientä heikentymistä. Suunniteltua nopeampi kustannusten nousu johtui kokonaan kolmen Telkkä-luokan vartiolaivan myynnistä, josta syntyi yli 9,6 miljoonan euron myyntitappio. Ilman myyntitappiota Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus olisi ollut huomattavasti parempi ja myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi parantunut. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta: Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille Merellisen turvallisuuden lisääminen Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen Kullakin vaikuttavuuden osatekijällä on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen vaikuttavuuden osatekijän tunnusluvun. Vaikuttavuuksien osatekijöiden painotetuista tunnusluvuista puolestaan muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Yhdyshenkilöiden toiminnan perusteella estetyt luvattomat maahantulot (1-5) 5,0 5,0 4,7 5,0 Arvio yhdyshenkilöiden toiminnan onnistumisesta (1-5) 3,9 3,9 4,0 3,9 Rajanaapuriyhteistyön seurauksena estämät/havaitsemat/paljastamat oikeudettomat rajanylitykset Schengen-ulkorajalla (kpl) 455 542 200 402 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatilannekuvan laatu (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Rajatarkastusten laatu (%) 95,9 % 94,0 % 93,1 % 96,3 % Rajatapahtumien estäminen (%) 83 % 94 % 98 % 88 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75 % 77 % 93 % 73 % Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (%) 0,01 % 0,01 % 0,01 % 0,01 % Koettu rajaturvallisuus (1-5) 4,1 4,1 4,0 4,1 Rajaturvallisuus pysyi kokonaisuudessaan vuoden 2012 tasolla. Muutoksia tapahtui rajatarkastusten laadussa, joka parani. Vastaavasti rajatapahtumien estämis- ja paljastamisprosentit laski-

5 vat. Kaikissa edellä mainituissa mittareissa yksittäisillä epäonnistuneilla tapauksilla on merkittävä heikentävä vaikutus mittarin arvoon. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan suositusten perusteella on pystytty estämään vuoden 2013 aikana yhteensä noin 6 350 väärinkäytöksiin tai rikoksiin syyllistyneen henkilön pääsy Suomeen tai Suomen myöntämien matkustusasiakirjojen avulla muihin Schengen-maihin. Määrä on noin 900 henkilöä suurempi kuin vuonna 2012. Operatiivinen yhteistoiminta naapurimaiden viranomaisten kanssa on ollut tuloksellista. Yhteistyön seurauksena on estetty, havaittu tai paljastettu yli 400 oikeudetonta rajanylitystä maastorajalla ja rajanylityspaikoilla. Tapausten lukumäärässä on palattu vuoden 2012 ennätystasosta takaisin vuoden 2011 tasoon. Venäjän rajavartiopalvelu on ilmoittanut ottaneensa vuoden 2013 aikana kiinni Suomen vastaisella rajalla noin 140 laittoman maahantulon yrittäjää, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna 2012. Lähialueella laittoman maahantulon paine on edelleen ollut Suomen rajoja suurempaa erityisesti Baltian maiden ja Puolan vastaisilla rajoilla. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,3 4,6 4,6 4,6 Rajatarkastusten sujuvuus (min) 13 9 10 10 Koettu rajatarkastusten sujuvuus (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei ole kokonaisuudessaan tapahtunut suuria muutoksia. Sujuvuutta kuvaava Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuva odotusaika rajatarkastukseen kasvoi hiukan, mikä johtui pääosiltaan vuoden 2013 aikana käynnistyneistä infrastruktuurikehitystöistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra). Kaakkoisrajalla sekä Pohjois-Karjalan Niiralassa rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja henkilöstöresurssit eivät 2013 vastanneet kasvavan liikenteen tarpeita. Tilanteen odotetaan helpottuvan vuosien 2014 2015 aikana, kun kaakkoisrajalla käynnissä olevat rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet valmistuvat vaiheittain ja tehtäviin saadaan lisää henkilöstöresursseja. Samalla käyttöönotettava uusittu rajatarkastusmalli parantaa osaltaan myös rajanylityspaikkojen läpäisykykyä. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) 4,1 3,9 3,4 4,0 RVL:n miehitettyjen toimipisteiden kattavuus (1-5) 3,9 3,7 3,7 3,7 Partioinnin kattavuus maarajalla (%) 1,03 % 0,90 % 0,88 % 0,87 % Partioinnin kattavuus merirajalla (%) 8,09 % 7,07 % 7,02 % 7,07 % RVL:n antama viranomaisapu / kokonaistarve (%) 100 % 100 % 75 % 100 % RVL:n merkitys koetulle turvallisuudelle harvaan asutulla alueella (1-5) 3,4 3,4 3,4 3,4 Viranomaisten näkemys RVL:n merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle (1-5) 3,6 3,6 3,6 3,6 Rajavartiolaitoksen osallistuminen rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelujen tuottamisessa pysyi vuoden 2012 tasolla. Partioinnin kattavuus maarajalla laski suunnitellusti hiukan. Partiotuntimäärä itärajalla on vähentynyt, koska voimavaroja on vähennetty Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Merialueella partioinnin kattavuus pysyi ennallaan. Partioinnin kattavuuden suunniteltua laskua on kyetty rajoittamaan erityisesti

6 lentokaluston käytön tehostamisella. Poliisi ja virka-aputehtävien määrä kasvoi vuodesta 2012 noin 16 % (kokonaismäärä 576 tapausta). 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,3 4,3 4,2 4,4 Meripelastusyksiköiden merialueen peittoaste (%) - - 93 % - Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa (1-5) 4,9 4,8 4,7 4,9 Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärän (%) 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,1 % Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,5 3,5 3,5 3,5 Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Rajavartiolaitoksen osuus meripelastustehtävien suorittajana on säilynyt lähes ennallaan. Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärään laski, jatkaen näin pidempiaikaista kehityssuuntaa. Meripelastusavun saapuminen onnettomuuspaikalle tavoiteajassa parani hiukan. Noin 80 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa, kun tavoiteaikana on tunti. Meripelastusyksiköiden merialueen peittoastetta ei voida arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönottaminen on yksiköiden katselmoimisen osalta vielä kesken. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,8 3,9 3,8 3,8 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,6 3,5 3,5 Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,7 3,8 3,6 Sotavarustus (1-5) 3,4 3,7 3,5 3,7 Rajavartiolaitoksen kyky osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen pysyi vuoden 2012 tasolla. Vähäistä heikkenemistä tapahtui suunnitelmavalmiuden ja koulutuksen osalta. Syinä tähän olivat rajajoukkojen kokoonpanojen uudistamisprosessi sekä reserviläiskoulutuksen vähäinen määrä vuosina 2012 ja 2013. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Kustannusvaikuttavuus (ind) 113 116 120 115 Painotetut suoritteet (1000 kpl) 111 958 115 700 114 801 115 964 Kustannukset (milj. euroa) 239,7 245,7 244,8 253,3 Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus pysyi lähes vuoden 2012 tasolla. Kustannusten nousu oli selvästi suunniteltua nopeampaa. Vaikka painotettujen suoritteiden määrä kasvoi suunniteltua enemmän, kustannusten nousu oli suhteellisesti vielä nopeampaa. Kustannusten nousu johtui kokonaan kolmen Telkkä-luokan vartiolaivan myynnistä, josta syntyi yli 9,6 miljoonan euron myyntitappio. Tämä näkyy kustannuksena vuoden 2013 laskemissa. Ilman myyntitappiota Rajavartiolaitoksen kustannusvaikuttavuus olisi ollut suunnitellulla tasolla tunnusluvun arvossa 120.

7 1.3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Rajojen valvonta Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajojen valvonnan päämääränä on laittoman maahantulon ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Riskianalyysiin perustuvilla painopistealueilla luvattomat rajanylitykset on kyettävä havaitsemaan välittömästi ja luvattomat rajanylittäjät ottamaan kiinni raja-alueella. Toistuva laiton toiminta tulee kyetä paljastamaan myös muualla raja-alueella. Luvattomat rajanylitykset on selvitettävä luotettavasti siten, että kaikista tarvittavista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää viivytyksettä. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 284 447 249 663 250 300 238 015 josta itärajalla 205 719 182 081 179 550 171 680 Tekninen valvonta 896 735 870 689 900 500 884 967 Tarkastukset 25 658 28 141 25 000 31 803 Rajavyöhykeluvat 9 145 7 775 6 650 10 250 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) 471 495 575 576 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 117,5 114,9 114,9 113,6 Henkilötyövuodet 1 376 1 302 1 301 1 232 Tehokkuus Tuottavuus ind 117 127 120 132 Taloudellisuus ind 114 122 119 123 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,9 4,5 3,6 Rajatapahtumien estäminen (%) 83,3 % 93,5 % 98,4 % 87,5 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75,0 % 76,9 % 92,6 % 73,3 % Tilannekuvan laatu 3,6 3,6 3,9 3,6 Rajavartiolaitos on ennaltaehkäissyt rajojen valvonnalla tehokkaasti laitonta maahantuloa. Rajojen valvonnan tehtävät on hoidettu pienemmin voimavaroin kuin vuonna 2012. Partiotuntimäärä on vähentynyt, koska voimavaroja on vähennetty Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti. Samasta syystä partioinnin kattavuus itärajalla on laskenut. Ilma-aluksilla suoritettujen partiotuntien määrä on maarajoilla kasvanut ja merialueella pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna kiinteäsiipisten ilma-alusten kansainvälisistä tehtävistä huolimatta. Dornier 228 -valvontalentokoneilla lennettiin lähes 200 lentotuntia Frontexin rajaturvallisuusoperaatioissa. Tehostuneet partiokäytännöt ovat nostaneet tarkastusten määrää vuodesta 2012. Teknisen valvonnan kattavuus on pysynyt vuoden 2012 tasolla. Rajavartiolaitos on järjestänyt rajojen valvonnan kustannustehokkaasti. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta 2012. Rajatapahtumien estämis- ja paljastamisprosentit laskivat vuodesta 2012, mikä heikensi toiminnan laatua. Kaikkia luvattomia rajanylityksiä itäisellä maarajalla ja Suomenlahden merirajalla ei kyetty estämään tai paljastamaan. Tästä syystä erityisesti rajatapahtumien paljastamisprosentti jäi merkittävästi tavoitteesta. Osittain tähän vaikutti vähentynyt työpanos rajojen valvonnassa itärajalla. Tärkein tekijä on kuitenkin tapausten vähäinen määrä, jolloin yksittäiset tapaukset vaikuttavat merkittävästi tunnuslukuihin. Kaikki rajatapahtumat itärajalla on käsitelty loppuun rajavaltuutettujen kesken.

8 Rajatarkastukset Toiminnallisen tuloksellisuudentulostavoite Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajanylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 14,7 16,5 18,0 17,8 Tullitarkastukset (hlöä) 6 370 2 792 5 510 5 073 Käännyttämispäätös 1 305 1 576 1 725 1 673 Myönnetyt viisumit 1 938 1 267 1 834 1 268 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 4 2 4 6 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 188 280 211 328 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 491 504 650 490 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 539 619 620 604 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 87,7 96,2 96,2 103,1 Henkilötyövuodet 1 028 1 090 1 089 1 119 Tehokkuus Tuottavuus ind 135 143 157 153 Taloudellisuus ind 131 136 155 143 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,3 4,3 4,3 4,5 Rajatarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Rajatarkastusten laatu (%) 95,9 % 94,0 % 93,1 % 96,3 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 13 9 10 10 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 4,1 4,1 4,1 4,1 Oikeusturva (%) 100,0 % 99,9 % 100,0 % 100,0 % Rajavartiolaitos on järjestänyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen säädösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä kasvoi viime vuoden aikana ollen noin 1,3 miljoonaa rajanylitystä enemmän kuin vuonna 2012 (+8 %). Suomen ja Venäjän välisestä henkilöliikenteestä pääosa (yli 90 %) kulkee maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta ja loput laiva- sekä lentoliikenteen kautta. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 12,9 miljoonaa henkilöä (+8 %). Näistä matkustajista kolmannen maiden kansalaisia oli noin 10,2 miljoonaa henkilöä, joista noin 98 % oli venäläisiä matkustajia. Eniten Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne kasvoi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Nuijamaan rajanylityspaikka oli ensimmäistä kertaa itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Nuijamaalla tapahtui 3,7 ja Vaalimaalla 3,6 miljoonaa henkilön rajanylitystä. Myös pohjoisimmilla rajanylityspaikoilla rajanylitysliikenne kasvoi: mm. Sallan rajanylityspaikalla +14 % ja Niiralan rajanylityspaikalla +8 %. Raideliikenne Helsingin ja Pietarin välillä kasvoi voimakkaasti vuonna 2013. Erityisesti kasvua tapahtui Allegro -junien käytössä. Vainikkalan rajanylityspaikan kautta kulki noin 584 000 henkilöä (+21 %). Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikentees-

9 sä tarkastettiin 4,4 miljoonaa matkustajaa (+ 7 %). Rajatarkastusten määrä kasvoi myös Helsingin satamassa. Rajatarkastuksia suoritettiin noin 450 000 matkustajalle (+3 %). Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrä väheni (-3 %). Suhteutettuna rajanylitysliikenteen kokonaismäärään käännytysten määrä oli edelleen varsin vähäinen. Rajalla turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi edellisvuoden tasosta (+17 %). Suurimman kokonaisuuden muodostivat kansalaisuudeltaan tuntemattomiksi jääneet, irakilaiset, syyrialaiset ja nigerialaiset turvapaikanhakijat. Rajatarkastukset järjestettiin tehokkaasti ja tuottavuus parani. Myös rajatarkastusten taloudellisuus parani edellisvuodesta. Vuodesta 2009 ulkorajatarkastusten määrä on noussut noin 64 %, rajatarkastusten tuottavuus nousut 53 % ja taloudellisuus 43 %. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluku parani vuodesta 2012. Rajatarkastusten laadun tunnusluku parani selkeästi, mutta sujuvuuden tunnusluku heikkeni hieman, mikä johtui pääosiltaan vuoden 2013 aikana käynnistyneistä infrastruktuurikehitystöistä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra).

10 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 956 924 990 1 176 Valtionrajarikos (kpl) 190 155 188 252 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 76 74 87 113 Muu rikos tai rikkomus (kpl) 6 598 7 029 7 350 7 172 Rikesakko 731 727 810 818 Rangaistusvaatimusilmoitus 3 788 4 288 4 500 4 170 Pakkokeino 3 374 3 683 4 000 3 984 Huomautus 675 737 860 686 Päätös alusöljypäästöasiassa 7 5 7 4 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 235 127 90 162 Turvaamistoimenpide 3 492 2 961 3 190 2 933 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 1 221 1 559 1 235 3 097 Valvontailmoitus 445 375 375 386 Panokset kustannukset (milj. euroa) 15,1 16,7 16,5 18,3 Henkilötyövuodet 177,0 189,0 187 198 Tehokkuus Tuottavuus ind 125 118 127 121 Taloudellisuus ind 121 113 125 113 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,2 4,2 4,4 4,3 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 77 % 82 % 87 % 81 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 52 % 46 % 66 % 44 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Tavoiteajassa (60 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 75 % 79 % 85 % 75 % Tavoiteajassa (180 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) 63 % 70 % 67 % 83 % Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 99,9 % 100,0 % Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on kasvanut noin 20 % vuoden 2012 tasosta. Valtionrajarikosten määrä on yksittäisenä nimikkeenä lisääntynyt eniten niiden määrän kasvaessa yli 60 %. Valtionrajarikosten kasvu selittyy lisääntyneellä turvapaikanhakijoiden määrällä. Onnistuneilla ennaltaehkäisevillä rikostorjuntatoimenpiteillä on pystytty pitämään laittoman maahantuloon liittyvien rikosten kasvu maltillisena. Aiempina vuosina voimakkaasti kasvaneen rajanylitysliikenteen myötä rajatarkastuksissa havaittujen rikkomusten määrä on kääntynyt osin laskuun. Sen sijaan valvontatoiminnassa havaittujen rikkomusten määrä on lisääntynyt valvon-

11 nan (partiointi) määrän laskusta huolimatta. Siten valvonnan kohdentumisen voidaan katsoa olevan onnistunutta. Aluspäästötapausten määrä suhteessa liikennemäärään laski jatkaen näin pidempiaikaista kehityssuuntaa. Vuoden 2013 aikana Suomen viranomaiset havaitsivat 51 öljypäästöä Itämerellä. Näistä 48 päästöhavaintoa tehtiin Suomen merialueella, kaksi Virossa ja yksi Ruotsissa. Myös päästöjen koko on pienentynyt huomattavasti. Vuonna 2013 päästö oli keskimäärin noin 5 litraa, kun 2001 se oli 180 litraa. Vuonna 2013 aloitettiin viisi hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Hallinnollinen öljypäästömaksu määrättiin kahdessa tapauksessa ja yhden tapauksen osalta asian tutkinta on kesken ja jatkuu vuonna 2014. Lisäksi kahden tapauksen osalta tuli sovellettavaksi rikosprosessuaalisen rangaistuksen ensisijaisuus eikä näissä tapauksissa määrätty öljypäästömaksua lainkaan. Toiminnan tuottavuudessa ja taloudellisuudessa sekä toiminnan laadun ja palvelukyvyn kokonaistunnusluvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Viimeisimpien vuosien laittoman maahantulon järjestämisen selvitystasot osoittavat sen, että riittävän näytön hankkiminen rikosprosessissa on edelleen erittäin haastavaa. Esitutkintaresursseja sitoutuu jatkossakin laajoihin ja pitkäkestoisiin laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten tutkintaan.

12 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) 254 224 215 389 Etsinnät merialue(kpl) 94 68 57 Etsinnät maa-alue (kpl) 160 156 332 Pelastustehtävät (kpl) 1 227 1 132 1 250 1 658 Meripelastustehtävät (kpl) 1 095 1 027 1 170 Muut pelastustehtävät (kpl) 132 105 488 Sairaankuljetus (kpl) 433 409 432 1 104 Meripelastuksen sairaankuljetus (kpl) 64 48 31 Maa-alueen sairaankuljetus (kpl) 369 361 1 073 Avustustehtävä (kpl) 479 469 473 421 Merialueen avustustehtävä (kpl) 432 431 383 Maa-alueen avustustehtävä (kpl) 47 38 38 Muu pelastussuorite (kpl) 429 485 477 559 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 300 289 251 Muu maa-alueen pelastussuorite (kpl) 129 196 308 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) 406 758 398 802 401 000 315 602 Meripelastuksen johtokeskusten työaika 35 598 33 891 37 150 Muiden meripelastusyksiköiden työaika 19 771 15 503 21 331 Muu meripelastuksen varallaolo 351 389 349 408 257 121 Merialueella pelastettu henkilö (kpl) 3 291 2 666 3 705 5 664 Merialueella estetty onnettomuus (kpl) 3 11 16 21 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7,5 7,5 6,6 7,7 Henkilötyövuodet 88 85 75 83 Tehokkuus Tuottavuus ind 98 96 114 166 Taloudellisuus ind 95 92 112 155 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,5 3,5 4,2 3,5 Johtamisen laatu (1-5) - 0,0 4,0 0,0 Yksiköiden valmius (1-5) - 0,0 4,5 0,0 Meritilannekuva (1-5) 3,5 3,5 3,8 3,5 Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on käytössään suorituskykyinen kalusto. Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt erittäin vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta sekä päivystivät katkeamatta meripelastuksen hätäradioliikennettä. Meripelastustehtävien määrä on ollut lievässä nousussa ja kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Hätätapauksista 80 % apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Avun saatavuus on yleisellä tasolla hyvää, vasteajoissa on kuitenkin alueellisesti suurta vaihtelua.

13 Rajavartiolaitoksen osuus meripelastustehtävien suorittajana on lievässä laskussa ja vastaavasti vapaaehtoisten käyttöä on saatu tavoitteiden mukaisesti lisättyä. Meripelastustapahtumista pääosa kohdistui huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Noin 20 % tehtävistä kohdistui matkustaja-aluksiin, rahtialuksiin tai muihin kauppamerenkulun alalla merellä liikkuneisiin aluksiin. Näistä tehtävistä valtaosa oli lääkärikonsultaatioiden välittämistä alukselle. Meripelastustoiminnan kehittämisen painopiste oli suuronnettomuuksissa. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat poikkihallinnollisen monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen suunnitelman käyttöönottaminen, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen yhteistyön kehittäminen sekä onnettomuustilanteissa käytettävien ilma-alusten toimintamenetelmien tehostaminen. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat merkittävästi vuoteen 2012 verrattaessa, koska kustannukset ja henkilötyövuodet pysyivät lähes ennallaan suoritemäärien noustessa pitkälti lämpimän kesän vuoksi. Johtamisen laatua ja yksiköiden valmiutta ei voitu arvioida, koska meripelastuksen palvelutason arviointijärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt. Sotilaallinen maanpuolustus ja kriisivalmius Toiminnallisen tuloksellisuuden tulostavoite Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet 87 990 74 908 82 560 78 549 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 11,9 10,5 10,5 10,6 Henkilötyövuodet 139 119 119 115 Tehokkuus Tuottavuus ind 114 114 125 124 Taloudellisuus ind 111 109 124 115 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,7 3,9 3,9 3,7 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3,6 3,5 3,5 Sijoitettavuus (%) 70 % 78 % 86 % 73 % Koulutettavuus (%) 85 % 93 % 93 % 84 % Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,6 4,6 Koulutus (1-5) 3,9 3,7 3,8 3,6 Materiaalivalmius (1-5) 3,4 3,7 3,5 3,7 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisin ajan valmiuksien kehittäminen eteni suunnitellusti vuonna 2013 ja asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat verrattuna vuoteen 2012. Kertausharjoitusvuorokausien määrä laski edelleen, mutta varusmiesten saapumiserävahvuudet olivat edellistä vuotta suuremmat. Koulutusvuorokausissa ei päästy kuitenkaan tavoitteeseen. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuodesta 2012, koska likimain samoilla henkilöstöresursseilla ja kustannuksilla tuotettiin enemmän koulutusvuorokausia.

14 Toiminnan laadun kokonaistunnusluku laski hiukan vuodesta 2012. Varusmiesten sijoitettavuus ja reserviläisten koulutettavuus laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluksen keskeytti edellistä vuotta enemmän varusmiehiä suhteessa saapumiserien kokoon. Koulutus annettiin tinkimättä suorituskykyvaatimuksista. Muilta osin pääosin säilytettiin vuoden 2012 taso. Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Alus- ja ilmaaluskaluston osalta jatkettiin vanhentuneen kaluston uusimista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon, teknisten palvelujen ja taloushallinnon nykyistä keskitetymmän toimintamallin suunnittelua ja toimeenpanoa jatkettiin. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin osana Sisäasiainministeriön kokonaisarkkitehtuurityötä. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HAL- TIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Meripelastuksen johtokeskuksien puhelintekniikka uusittiin TUVE -yhteensopivaksi. Otettiin teknisesti käyttöön uudet venemessuilla 2014 julkaistavat meripelastushälytysnumerot. Meripelastuskeskus (MRCC) Turku siirrettiin uusiin toimitiloihin ja siirron yhteydessä toteutettiin varautumisen ja tietojen suojauksen edellyttämiä parannuksia. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen (turvallisuusverkko TUVE) toimeenpanoon ja jatkoi omien järjestelmiensä yhteensovittamista turvallisuusverkon teknologisiin vaatimuksiin. Merkittävimmät järjestelmät siirrettiin turvallisuusverkon infrastruktuuriin ja kaikki merkittävimmät toimipisteet liitettiin turvallisuusverkkoon. Rajavartiolaitoksen tietojärjestelmiä kehitettiin Schengenin tietojärjestelmän päivityksen edellyttämällä tavalla ja käyttöön otettiin lentoliikenteen matkustajatietojen sähköinen vastaanotto. Uuden monitoimisen ulkovartiolaivan (UVL10) rakentamista jatkettiin STX Finland Rauman telakalla. Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaan liittyvät kiinteistöjä koskevat kehittämistoimenpiteet etenivät suunnitellusti lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämishanketta, joka on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Materiaalihallinto Toiminnalliseen tarpeeseen perustuvat hankinnat toimeenpantiin hallintoyksiköissä hankintakäskyn ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnan kannalta kriittisen materiaalin määrittelyä jatkettiin osana koko Rajavartiolaitoksen oman materiaalin materiaalikartoitusta. Materiaalialan tilannekuvaa kehitettiin selvittämällä materiaalien teknistä kuntoa ja huoltamalla materiaalia oikea-aikaisesti yhteistoiminnassa Millog Oy;n kanssa. Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön uusi kenttävaatetus. Samalla päivitettiin sisäasianministeriön asetus rajavartiolaitoksen virkapuvusta ja rajavartiomiehen tunnuksesta (223/2013) sekä solmittiin uusi virkavaatteiden toimitussopimus Topper Uniformin kanssa. Muun vaatetuksen osalta uudistamista jatketaan vuoden 2014 aikana (ml partioasu).

15 Tietohallinto Tietohallintoa kehitettiin huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia sekä johdon linjaukset. Tavoitteet toteutuivat kilpailutuksia ja yhteistyöratkaisuja hyödyntäen. Uudet hankkeet toteutettiin projekti- ja hankehallintamallilla. Toimeenpantaviin hankkeisiin ja projekteihin sidottiin tarvittavat voimavarat toiminnan ja talouden suunnitteluprosessissa. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin osana Sisäasiainministeriön kokonaisarkkitehtuurityötä. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin ottaen huomioon tieto-, tietojärjestelmä- sekä teknologia-arkkitehtuurit. Rajavartiolaitos täytti oman toimintansa osalta tietoturvallisuuden perustason vaatimukset määräajassa 1.10.2013. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HALTIK:n kanssa laaditun palvelusopimuksen mukaisesti. Kehittämisen myötä meripelastuksen johtokeskusten hälytyspuheluliikenne uudistettiin Voice over Internet Protocol (VoIP) -tekniikkaa käyttäen TUVE -yhteensopivaksi sekä kehitettiin puheluliikenteen tallennusta aiempaa varmemmaksi. Otettiin teknisesti käyttöön uudet venemessuilla 2014 julkaistavat meripelastushälytysnumerot. Meripelastuskeskus (MRCC) Turku siirtyi uusiin toimitiloihin ja siirron yhteydessä toteutettiin varautumisen ja tietojen suojauksen edellyttämiä parannuksia. Merkittävimmät operatiiviset tietojärjestelmät siirrettiin hallinnon turvallisuusverkkoon (TUVE). Tietojärjestelmiä kehitettiin SIS II (Schengenin tietojärjestelmä) käyttöönoton ja kasvavan rajaliikenteen edellyttämällä tavalla. Käyttöön otettiin lentoliikenteen matkustajatietojen sähköinen vastaanotto. Helsinki-Vantaan lentokentällä lisättiin automaattisten rajatarkastuslaitteiden määrää. Helsinki- Vantaalla on 15 automaattiporttia lähtevässä liikenteessä ja 15 porttia saapuvassa liikenteessä. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Valtiohallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmän käyttöönotto jouduttiin lykkäämään vuoden 2014 puolelle järjestelmän keskeneräisyydestä johtuen. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmää ylläpidettiin operatiivisen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Uusia sensoreita testattiin ja järjestelmän tietoliikennelaitteistoja uusittiin. Toimitilahallinto Rajanylityspaikkojen kehittämisen vuodelle 2013 suunnitellut rakennushankkeet on toteutettu hyväksytyssä aikataulussa ja laajuudessa yhteistyössä rajavartiostojen kanssa. Meripelastuskeskus (MRCC) Turku siirrettiin uusiin toimitiloihin. Immolan ja Onttolan alueiden peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden aloitus siirtyi vuodelle 2014 vuokraneuvottelujen pitkittymisestä johtuen. Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaan liittyvät kiinteistöjä koskevat kehittämistoimenpiteet etenivät suunnitellusti lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämishanketta, joka on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Rajavartiolaitos jatkoi käytössään olevien toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän sopeuttamista toiminnan edellyttämiin vaatimuksiin:

16 luopumalla Länsi-Suomen merivartiossa Vaasan lentosataman kiinteistöstä irtisanomalla vuokrasopimus päättymään 31.12.2013 sopimalla Lapin rajavartiostossa Virtaniemen rajavartioaseman ja pääosin Siilastuvan rajavartioaseman kiinteistöjen luovuttamisesta irtisanomalla vuokrasopimus päättymään 31.1.2014 ja Karhutunturin rajavartioaseman osalta 3.12.2013 Alustoimiala Ulkovartiolaiva 10 -hanke (UVL 10) etenee alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä telakasta johtuvista syistä. Ulkovartiolaivan kölinlasku suoritettiin 25.2.2013. Vesillelasku- ja kastetilaisuus pidettiin 2.8.2013. Kasteessa laiva sai nimekseen Turva. Partiovenehanke (PV 08) jatkui suunnitellulla tavalla. Veneet numero 21 ja 22 otettiin vastaan. Viimeinen vene vastaanotetaan vuonna 2014. SRIB-hanke (Special Rigid Inflatable Boat) viivästyi markkinaoikeuskäsittelyn takia. Markkinaoikeus antoi Rajavartiolaitokselle positiivisen päätöksen maaliskuussa 2013, jonka jälkeen hankinta on edennyt suunnitellusti. Kaupallinen toimiala Hankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa huolehdittiin hankintamenettelyn oikeellisuudesta ohjeistamalla ja opastamalla oikeista menettelytavoista. Merkittävimmät kokonaisuudet hankkeistettiin ja niistä tehtiin hankintapäätökset vakiintuneen käytännön mukaisesti. Putu-lain (laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista) mukaisia kilpailutuksia ei vuonna 2013 ollut. Putu-lakikoulutus järjestettiin huhtikuussa 2013. Rajavartiolaitoksessa otettiin käyttöön sopimushallintajärjestelmä Sohvi. Järjestelmäkoulutus annettiin hankintahenkilöstölle huhtikuussa 2013. Viestintä Toimeenpantiin Rajavartiolaitoksen viestintäsuunnitelma ja otettiin käyttöön Rajavartiolaitoksen strategian mukainen viestinnän uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on viestinnän keskitetty johtaminen ja resurssien käyttö valtakunnallisesti. Rajavartiolaitoksen sopeuttamisohjelmasta tiedotettiin laajasti tammikuussa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Sopeuttamisohjelma sai julkisuutta valtakunnallisissa ja paikallisissa päämedioissa. Jatkokeskustelua aiheutti lähinnä Rajaja merivartiokoulun ruotsinkielisen koulutuksen toteutus. Kasvavan rajanylitysliikenteen hallinnasta tiedotettiin aktiivisesti ja aihetta käsiteltiin myös julkisuudessa. Osin tähän liittyen itärajan rajanylityspaikoille suuntautui korkean tason vierailuita. Tasavallan presidentti, pääministeri ja muita ministereitä tutustui Rajavartiolaitoksen toimintaan. Merelliset toiminnot saivat julkisuutta uuden vartiolaivan valmistumista seuranneiden tiedotteiden ansiosta. VL Turvan kastetilaisuus elokuussa pääsi pääuutislähetyksiin. Suomen, Viron ja Venäjän välinen meripelastuksen kolmikantaharjoitus "Dark Dimensions" ylitti uutiskynnyksen ennennäkemättömällä laajuudella sähköisessä ja painetussa mediassa. Rajavartiolaitoksen kansainvälinen toiminta Frontexin operaatioissa Välimerellä sai myös kiitettävästi julkisuutta. Rajamme Vartijat- lehden 80.vuosikertaa julkaistiin uudella ulkoasulla, joka sai positiivista palautetta lukijoilta. Rajavartiolaitos esiintyi sosiaalisessa mediassa Raja- ja merivartiokoulun edellisenä vuonna avatun facebook-sivuston lisäksi Länsi-Suomen merivartioston facebook- sivuilla sekä Suomenlahden merivartioston twitter-tilillä. Sosiaalisen median käyttöä testattiin lisäksi kahdessa

17 meripelastusharjoituksessa. Nämä uudet tiedotuskanavat arvioitiin varsin käyttökelpoisiksi kriisiviestinnässäkin. Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa on huomioitu sekä sisäministeriön yhteiset, että omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Kansallisilla asiantuntijoilla ja Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa toimivalla Rajavartiolaitoksen edustajalla on ollut keskeinen rooli vaikuttamisessa. Rajavartiolaitos on korostanut ennakoivaa varautumista Euroopan unionin ja Venäjän mahdolliseen viisumivapauteen, jolla on toteutuessaan myös merkittäviä kansallisia vaikutuksia kasvavan rajaliikenteen myötä. Kasvavan rajaliikenteen hallinta vaatii Älykkäät Rajat -paketin operatiivista käyttöönottoa ennen uusien suurten Euroopan unionin naapurimaiden viisumivapauksia. Tätä on painotettu neuvostossa, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä erityisesti parlamentin vastuukomitean (LIBE-komitea) ja komission edustajien tutustuessa rajatarkastuksiin Suomessa vuoden 2013 lopulla. Osana rajavartiolainsäädännön tarkistamishanketta hallitus antoi syyskuussa 2013 eduskunnalle esityksen rajavartiolaitoksen hallintolain ja rajavartiolaitoksen henkilötietolain muuttamisesta. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2014. Lainsäädäntöhanke jatkuu tammikuussa 2014 annetulla hallituksen esityksellä rajavartiolain muuttamisesta. Suunnitteluala ja taloushallinto Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelma vahvistettiin 2013 tammikuussa. Sopeuttamistoimista päätettiin vuoden 2013 aikana ja toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Rajanylitysliikenteen kasvu on ollut Rajavartiolaitokselle merkittävä haaste. Hallitus myönsi kehyspäätöksessään 2013 Rajavartiolaitokselle noin 13 milj. euron pysyvän lisäyksen kasvavan rajanylitysliikenteen hallintaan. Lisämäärärahalla voidaan toimeenpanna hallituskaudelle suunniteltu kehittäminen sekä henkilöstölisäykset kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. EU:n naapuruusohjelman rahoitus lisää mahdollisuuksia kohdentaa nyt myönnettyä lisärahoitusta itärajan muiden rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Rajavartiolaitos päivittää vuoden 2014 aikana suunnitelman itärajan rajanylityspaikkojen jatkokehittämis- ja resurssitarpeista. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu tarpeelliset ja ajantasaiset säädösten ja ministeriön määräysten sekä Rajavartiolaitoksen tarpeiden mukaiset tiedot toiminnan johtamista varten. Taloushallinnon uudistus suunniteltiin ja taloushallinnon toiminnot keskitettiin valtakunnalliseen johtoon vuoden 2014 alusta alkaen. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän uudistus aloitettiin vuoden 2013 aikana. Uudistettu järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Samassa aikataulussa päivitetään Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentajärjestelmää. Keskeisenä tavoitteena on keskittää suunnittelua ja vähentää hallintoon kuluvaa työaikaa työn laadun kuitenkaan kärsimättä. Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan uudistuksen valmistelua jatkettiin ja sen käytännön toimeenpano alkaa 2014. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitoksen tutkimusstrategian (2009) päivitys aloitettiin. Suunnitellut tutkimushankkeet toteutettiin hyvän tieteellisen tavan mukaisesti.

18 Rajatarkastusten automatisointia kehittävä EU-rahoitteinen FastPass hanke käynnistyi vuoden 2013 alussa ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristötutkimushankkeessa tuotettiin uutta tietoa ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta. Suomen ja Venäjän välisen tutkimusyhteistyön alalla järjestettiin kolme tieteellistä seminaaria yhdessä siviiliyliopistojen kanssa sekä tuotettiin suomi-englanti-venäjä -rajatarkastussanakirja Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan verkottuminen toteutettiin osallistumalla laajasti tiedeyhteisön toimintaan sekä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankehakuihin. Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) tutkimusyhteistyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksullisuudesta annetun sisäasianministeriön asetuksen (1221/2011) 6 :ssä säädetään, että Rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Rajavartiolaitos on luovuttanut hallinnassaan olevat asunto-osakkeet Senaatti kiinteistöille 1.1.2008 alkaen ja vuokrannut ne takaisin. Asuntoja käytetään Rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasuntoina. Kustannusvastaavuuslaskelmat on laadittu erikseen liiketaloudellisista suoritteista ja julkisoikeudellisista suoritteista. Julkisoikeudellisina suoritteina on käsitelty ilma-alusten sairaankuljetus ja viisumit, luvat ja muut päätökset. Liiketaloudellisina suoritteina on käsitelty Rajavartiolaitoksen huoneistojen vuokraustoiminta. Kustannusvastaavuuslaskelmien tekemisessä on käytetty kirjanpidon tietoja ja toiminnoille kohdennettua työaikaa. Kustannusvastaavuuslaskelmien laatimisperiaatteet ovat vertailukelpoisia vuosien 2011-2013 osalta. Vuokraustoiminta (palvelussuhdeasunnot / muu vuokraus) Laskelmissa on käytetty hyväksi toiminto-tililuokan seurantatietoja: toiminnolle on kirjattu tulot, kulut sekä työaika. Henkilöstökulut on lisätty laskelmaan suhteellisena osuutena Rajavartiolaitoksen kokonaispalkkamenoista sen mukaan, mitä palvelussuhdeasuntoihin ja vuokraustoimintaan on kohdistettu työtä kokonaistyöajasta (0,02 %). Muut erilliskulut on otettu laskelmaan suoraan kirjanpidosta vuokraustoiminnolle kirjattuina kuluina aiheuttamisperiaatteen mukaan. Poistoina ja korkoina on otettu suhteellinen osuus (0,02 %) Rajavartiolaitoksen kokonaispoistoista ja koroista. Korkoprosentti 1,2 % on Valtiokonttorin määräämä nimellinen korkokustannus. Tukitoimintojen kustannukset on huomioitu käyttäen Rajavartiolaitoksen laskettua yleiskustannuslisäprosenttia (103 %). Rajavartiolaitoksen kirjauskäytännön mukaan lähes kaikki (99,3 %) muista toimintamenoista kirjataan pelkästään ohjaus- ja tukitoimintoihin. Kirjatusta työajasta ohjaus- ja tukitoimintoihin kohdentuu 32,2 %. Vuoden 2013 ja vuoden 2012 laskelmia verratessa vuokraustoiminnan tulot ovat pysyneet samalla tasolla. Tuotot kattavat vain 37 % vuokraustoiminnan menoista. Laskelmassa ovat mukana myös yhteismajoitustilat, joista kertyy tuloja erittäin vähän. Rajavartiolaitoksen ulkomailla (Venäjä, Tallinna, Riika, Peking) olevien yhdyshenkilöiden vuokrakulujen osuus on noin 123 000 euroa. Näistä asunnoista ei synny lainkaan vuokratuloja. Asunnoista syntyvät kulut voidaan rinnastaa henkilöstön komennuskustannuksiin. Vuokrattavien asuntojen määrän vähentäminen on laskenut vuokrakuluja, mikä heijastuu laskuna myös yleiskustannusprosentin avulla laskettavaan tukitoimintojen kustannukseen.

19 MAKSULLISEN PALVELUTOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Vuokraustoiminta (Palvelussuhdeasunnot/muu vuokraus) 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011 Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Vuokraustoiminta Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 3 744 4 970 3 693 Vuokrat ja käyttökorvaukset 947 837 939 490 1 016 679 Vuok rat asunnoista 671 164 Vuokrat muista rak./muut vuokrat 151 952 Käyttök orvauk set 124 721 Vuok rien tileistäpoistot 0 Muut toiminnan tuotot 21 322 20 422 20 103 Tuotot yhteensä: 972 902 964 882 1 040 475 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 20 610 12 815 14 505 Henkilöstökustannukset 29 352 71 668 65 046 Vuokrat 1 186 929 1 336 804 989 262 Palveluiden ostot 45 939 42 234 30 966 Muut erilliskustannukset 951 1 042 2 517 Erilliskustannukset yhteensä: 1 283 781 1 464 563 1 102 296 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 1 322 294 1 523 146 1 168 434 Poistot 3 264 6 428 5 751 Korot 501 1 474 1 044 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 1 326 058 1 531 048 1 175 229 Kokonaiskustannukset yhteensä: 2 609 839 2 995 611 2 277 525 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) -1 636 937-2 030 729-1 237 050 Kustannusvastaavuus % 37 % 32 % 46 % Sairaankuljetustoiminta, ilma-alukset Kustannusvastaavuuslaskelman laskentatapa on ollut käytössä 1990-luvun lopulta. Laskelman taustatiedoissa huomioidaan hallintoyksiköittäin henkilötyövuodet, palkat ja muut toimintamenot, joista on vähennetty investointina käsiteltävät kulut. Lisäksi laskelmaan on kohdennettu Vartiolentolaivueen vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus, lentotunnit, koulutustunnit, sairaankuljetustunnit ja henkilötyövuodet konetyypeittäin. Koska Vartiolentolaivue tukeutuu toiminnassaan esikuntaan ja raja- ja merivartiokouluun, laskelmaan on otettu mukaan myös osuus näiden hallintoyksiköiden henkilökuluista ja pääomakuluista. Kulut kohdennetaan ilma-alusten konekohtaisen henkilötyövuosimäärän perusteella. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Vuoden 2013 sairaankuljetusten lukumäärä laski 78 kpl (-30 %). Vuoden 2012 sairaankuljetusten määrä oli tavanomaista suurempi, koska Lapin alueella ei ollut alkuvuodesta pelastushelikopteritoimintaa. Vuoden 2012 alusta sisäasianministeriön asetus Rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista muuttui ja suoritehinnat ilma-aluksilla nousivat 40 54 %. Korkoprosentti on laskenut 1,2 prosenttiin edellisen vuoden 2,1 prosentista.

20 Taustalaskelmassa kustannuksia alentavasti vaikuttaa myös se, että vuonna 2013 Rajavartiolaitoksen kassamenoista investointeina käsiteltäviä oli 8,5 milj. euroa (5,8 milj./2012) ja tämä vähensi kassamenojen määrää 228 milj. euroon (236 milj./2012). Kun kustannukset vähenevät, myös tukitoimintojen kustannukset vähenevät. Poistojen osuus pieneni sen vuoksi, että kahden vanhimman SuperPuma helikopterin poistot päättyivät jo alkuvuodesta 2013 niiden jäännösarvon nollautuessa. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011 Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 0 0 0 sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla 1 414 547 2 251 688 888 269 Muut toiminnan tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä: 1 414 547 2 251 688 888 269 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 Henkilöstökustannukset 719 013 1 081 809 676 339 Vuokrat 0 0 0 Palveluiden ostot 0 0 0 Muut erilliskustannukset 410 395 707 325 507 382 Erilliskustannukset yhteensä: 1 129 408 1 789 134 1 183 721 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 105 403 183 178 106 448 Poistot 173 423 436 157 335 997 Korot 0 0 0 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 278 826 619 335 442 445 Kokonaiskustannukset yhteensä: 1 408 234 2 408 470 1 626 166 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 6 313-156 782-737 897 Kustannusvastaavuus % 100 % 93 % 55 % Viisumit ja muut luvat ja päätökset Viisumitulot ja muut luvat ja päätökset ovat julkisoikeudellisia suoritteita, joiden tulot ovat kirjanpidossa, mutta vastaavia kuluja ei erikseen seurata. Viisumin hinnan määrää Euroopan unioni. Viisumien erilliskuluihin on laskettu kohdennettu työaika arvioiden, että viisumin kirjoittamiseen ja muuhun hallinnointiin kuluu 45 minuuttia. Viisumeja on myönnetty vuonna 2013 yhteensä 1 267 kpl (1 267/2012, 1 938/2011) (1 267*0,75=950 tuntia). Viisumien myöntäminen on osa rajatarkastustoimintoa. Rajatarkastustoimintoon on kirjattu työaikaa vuonna 2013 yhteensä 25,8 % (24,5 %/2012, 22,93 %/2011) Rajavartiolaitoksen kohdennetuista tunneista. Tästä 950 tuntia on 0,09 %. Yleiskululisät on otettu mukaan yleiskuluprosentin avulla. Poistot ja korot on laskettu samassa suhteessa kuin palkkakulut.

21 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Viisumit ja muut luvat 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011 Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Viisumit, muut luvat ja päätökset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 72 095 73 440 117 785 Viisumit Muut luvat ja päätökset Muut toiminnan tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä: 72 095 73 440 117 785 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 236 14 12 Henkilöstökustannukset 85 969 72 899 78 718 Vuokrat 0 0 1 Palveluiden ostot 34 36 60 Muut erilliskustannukset 170 269 149 Erilliskustannukset yhteensä: 86 410 73 218 78 941 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 89 002 76 147 83 678 Poistot 14 686 14 463 21 566 Korot 2 253 3 317 3 914 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 105 941 93 927 109 158 Kokonaiskustannukset yhteensä: 192 351 167 145 188 099 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) -120 256-93 705-70 314 Kustannusvastaavuus % 37 % 44 % 63 %

22 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimiala: Rajavartiolaitos 2011 2012 2013 TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 4 259 5 156 2 572 - EU:lta saatu rahoitus 0 123 150 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 62 23 39 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0,0 0,4 3 000 Tuotot yhteensä 4 321 5 303 5 762 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 770 5 520 56 372 - henkilöstökustannukset 0 104 308 - vuokrat 0 0 41 - palvelujen ostot 787 98 336 - muut erilliskustannukset 1 261 293 296 Erilliskustannukset yhteensä 5 818 6 015 57 353 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 291 301 2 868 - poistot 144 161 163 korot 26 37 25 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 461 498 3 056 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 278 6 514 60 409 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset -1 957-1 211-54 648 kustannusvastaavuus -% 69 % 81 % 10 % Yhteisrahoitteinen toiminta seurataan aina projektit ja hankkeet tililuokassa, jolloin hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Työaikaa ei voi kohdentaa projektille. Tukikelpoiset arvonlisäverot on kirjattu projektille ja palaumasta vastaava osuus on tuloutettu arvonlisäveromenomomentille. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuotoissa ovat Rajavartiolaitoksen EU ulkorajarahastosta saadut rahoitusosuudet (joko toimintamenomomentille tuloutetut tai kirjausoikeudella momentille 26.01.22.2. saadut). Kulupuolella ovat näitä hankkeita vastaavat menot. Ulkorajarahastohankkeiden (vuosiohjelma 2013) kuluja vastaavia tuloja ei ole viety siirtosaamisiksi, koska komissio ei ollut tilinpäätöksen mennessä vielä vahvistanut vuosiohjelmaa. Hankkeiden hyväksyminen ja rahoituksen (palaumien) myöhäisyyden vuoksi yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on tehty ko. hankkeiden osalta maksuperusteella. Yhteisrahoitteisten ulkorajarahastohankkeiden tuottoja ovat olleet vuoden 2011 vuosiohjelmasta: kannettavat rajatarkastuslaitteet (31 166 euroa), automaattiset rajatarkastuslinjastot (484 037 euroa), liikkuvuuden parantaminen maastorajoilla (291 973 euroa), tarkastus- ja tutkintarakennus (320 025 euroa) ja partioveneiden kamerajärjestelmät (666 506 euroa). Nämä erät on tuloutettu toimintamenomomentille.

23 Vuoden 2011 vuosiohjelmasta investointihankkeisiin (kirjaus- ja käyttöoikeus momentille 2601222) saatu saatiin rahoitusta Partiovene 08 hankkeeseen (400 000 euroa) ja vuosiohjelmasta 2012 AB/B 412 helikoptereiden uusimiseen (3 000 000 euroa). Öljysuojarahastosta on saatu rahoitusta ulkovartiolaivaan (3 000 000 euroa) sekä Dornier valvontalentokoneen valvontalaitteisiin (2 982 500 euroa) sekä vedenalaiseen valvonta- ja etsintäjärjestelmään (145 000 euroa). Kaksi ensimmäistä on tuloutettu SM sekalaisiin tuloihin, koska hankkeisiin on talousarviossa saatu täysimääräinen rahoitus, ja viimeinen tuloutettu RVL toimintamenomomentille. Suomen ympäristökeskus on lisäksi rahoittanut ulkovartiolaivaan tulevaa nosturia (88 000 euroa). Tuotoissa ovat lisäksi mukana Fast Pass (40 575 euroa), Cooperation project (148 955 euroa) ja Repo (5 399 euroa) -projektit. Fast Pass -hankkeessa kehitetään automatisoituja rajatarkastuksia lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Hankkeen vetovastuu on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kyse on EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta (FP7) rahoitetusta hankkeesta. Cooperation projektissa (CoopP) rahoitetaan eurooppalaisen merellisen tiedonvaihdon sisältöä, kustannuksia ja hyötynäkökulmia ja projekti on komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston (DG Mare) rahoittama hanke. Repo (Re-locatable Portal Monitors for Major Public Events) on Säteilyturvakeskuksen koordinoima hanke ydinturvan ylläpitämisen kehittämiseen ja radioaktiivisten aineiden havaitsemiseen. Tuottoihin on kirjattu myös New Delhin ja Abujan yhdyshenkilöhankkeet (New Delhi 37 504 euroa ja Abuja 77 592 euroa). Nämä ovat Ulkoministeriön koordinoimia ulkorajarahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitettuja hankkeita, joissa Rajavartiolaitos on kumppani ja asemamaassa on Rajavartiolaitoksen yhdysmies. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 % yleiskustannuslisänä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 % Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista (arvio). Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut. 1.4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtaminen Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategia 2022 valmisteltiin hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja julkaistiin toukokuussa 2013. Henkilöstöstrategia tarkentaa Rajavartiolaitoksen strategian henkilöstöä koskevia linjauksia ja niiden toimeenpanoa. Henkilöstöstrategian mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallista. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian sekä voimavarastrategian toimeenpanemiseksi käynnistettiin vuonna 2012 vahvistetun Rajavartiolaitoksen henkilöstösuunnitelman päivitystyö. Henkilöstösuunnitelma 2014 2023 vahvistettiin helmikuussa 2014. Vuoden 2013 aikana Rajavartiolaitoksessa valmisteltiin säädösmuutos, jossa rajavartijan peruskurssin opiskelijoiden opintososiaaliset edut muutettiin vastaamaan kadettien etuisuuksia vuodesta 2014 lukien. Muutos ei vaikuttanut vähentävästi hakijamäärään. Vuonna 2014 toteutettavalle rajavartijan peruskurssille rekrytoitiin 80 opiskelijaa, joista naisia 11. Upseereita rekrytoitiin Rajavartiolaitokseen 17. Valtioneuvoston vuosina 2012 ja 2013 Rajavartiolaitokselle myöntämä yhteensä noin 13 miljoonan euron lisärahoitus rajatarkastuksiin vuoteen 2017 mennessä mahdollistaa rajatarkastuksiin kohdennetun henkilöstön lisäämisen 160 rajatarkastajalla kaudella 2014-2018, vaikka Rajavartiolaitoksen henkilötyövuosien kokonaismäärä vähenee.

24 Rajavartiolaitoksen keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden prosessit, ohjeet ja henkilöstöjärjestelyt tehtiin vuonna 2013. Uuteen toimintamalliin siirryttiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 1.1.2014. Kieku-järjestelmää ei saatu käyttöön ajanhallinnan toteutuksen keskeneräisyyden vuoksi. Järjestelmän käyttöönoton valmistelua jatkettiin. Tavoitteeksi asetettu 1.4.2014 näyttäisi toteutuvan. Vuoden 2013 lopussa Rajavartiolaitoksessa oli yhteensä 2 753 henkilöä, joista upseereita oli 314, opistoupseereita 327, erikoisupseereita 38, raja- ja merivartijoita 1 717 sekä siviilivirassa palvelevia 357. Henkilöstön tilaa käsittelevät tunnusluvut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 11,9 12,8 12,4 12,6 Lähtövaihtuvuus (%) 0,3 % 0,4 % 0,6 % 0,3 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,3-4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) 4,3-4,3 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,7 8,7 8,6 8,6 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,9 0,9 0,8 0,8 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,4 39,6 39,8 39,7 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,1 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,6 % 12,4 % 12,4 % 12,6 % Kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti oli 79,3. Vuodelta 2012 tuloksia ei saatu teknisistä ongelmista johtuen. Sairastavuus on samalla tasolla kuin vuonna 2012. Hallintoyksiköiden välillä sairastavuus vaihtelee välillä 5,6-10,7 päivää per henkilötyövuosi. Varhaisen välittämisen mallin mukaisilla toimenpiteillä, kuten puheeksiotot, työkykyneuvottelut ja sairauslomien seuranta, näyttäisi olevan sairauslomia vähentävä vaikutus. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyön toimivuudella on tärkeä osuus henkilöstön työkyvyn tukemisessa.

25 Henkilöstön määrää kuvaavat tunnusluvut SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2011 Toimiala: Rajavartiolaitos % osuus 2012 % osuus 2013 % osuus vert. ed. vuoteen (%) 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatut) 2 814 2 790 2 750-1,4 henkilöstömäärä 2 816 2 784 2 753-1,1 naiset 356 12,6 344 12,4 348 12,6 1,2 miehet 2 460 87,4 2 440 87,6 2 405 87,4-1,4 vakinaiset 2 768 98,3 2 747 98,7 2 707 98,3-1,5 naiset 329 11,7 323 11,6 322 11,7-0,3 miehet 2 439 86,6 2 424 87,1 2 385 86,6-1,6 määräaikaiset 48 1,7 37 1,3 46 1,7 24,3 naiset 27 1,0 21 0,8 26 0,9 23,8 miehet 21 0,7 16 0,6 20 0,7 25,0 kokoaikaiset 2 763 98,1 2 741 98,5 2 718 98,7-0,8 naiset 332 11,8 323 11,6 329 12,0 1,9 miehet 2 431 86,3 2 418 86,9 2 389 86,8-1,2 osa-aikaiset 53 1,9 43 1,5 35 1,3-18,6 naiset 24 0,9 21 0,8 19 0,7-9,5 miehet 29 1,0 22 0,8 16 0,6-27,3 keski-ikä 39,4 39,6 39,7 0,3 naiset 45,1 45,6 44,5-2,4 miehet 38,6 38,7 39,1 1,0 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,2 75,8 76,4 0,8 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 163 163 931 168 855 021 169 697 511 0,5 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta 97 306 461 78,3 97 616 027 103 680 929 6,2 välilliset työvoimakustannukset 65 857 471 71 238 994 71 443 474 0,3 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 67,7 73,0 68,9-5,6 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,5-3,5 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,3 0,4 0,3-25,0 tulovaihtuvuus % 4,9 4,1-100,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,0 0,1 0,0 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,7 8,7 8,6-1,1 työterveyshuolto /htv 109 354 420 18,7 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 167 196 206 5,1 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 0,0 naiset 4,20 4,30 4,30 0,0 miehet 4,20 4,20 4,20 0,0 koulutus ja kehittäminen /htv 3 896 3 531 3 427-2,9 koulutuspanostus työpäivää/htv 11,9 12,8 12,6-1,6 henkilöstön arvo 1 311 118 379 0 0-100,0 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2 748 (2 787/2012) henkilötyövuotta. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 39 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma Vuoden 2013 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2 753 virkamiestä. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 75 %. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 11 %, opistoupseereita noin 12 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 62 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 13 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 4 %.

26 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-iän (39,7 vuotta) lievä nousu jatkui vuonna 2013. Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Henkilöstön ikärakenteessa on selviä eroja tarkasteltaessa asiaa henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (39,1 vuotta) on selvästi naisten keski-ikää (44,5 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä (32,7%) iän perusteella oli 35-44 vuotiaat (vuonna 2012 25-34 vuotiaat). Ikäluokka 35-44 vuotta on ollut 2000-luvulla vallitsevasti suurin ikäluokka. Naisten ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja nuorempien ikäluokkien osuudet ovat pienet. Naisten ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoisempi sotilasvirassa palvelevien tasaisemmasta rekrytoinnista johtuen. Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna 2013 oli 4,2.

27 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 5,3 % (147 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,3 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma lähtövaihtuvuus pienenivät hieman (vuonna 2012 5,8 % ja 0,4 %)

28 Henkilöstökustannuksia ja työajan käyttöä kuvaavia tunnuslukuja Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 169,7 milj. euroa, mikä tekee henkilötyövuotta kohti laskettuna noin 61 700 euroa. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat edellisvuodesta 1,9 %. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ 2011 2012 2013 Vert. edell. 2013 jakauma vuoteen I. Palkkasumma 124 247 776,00 127 869 327,90 128 603 491,80 75,8 % 0,6 % II. Tehdyn työajan palkat 97 306 460,50 97 616 026,80 103 680 929,70 61,1 % 6,2 % A. Välilliset palkat 26 941 315,50 30 253 301,00 30 349 455,16 17,9 % 0,3 % B. Sosiaaliturva 36 001 660,50 37 135 304,30 37 055 252,00 21,8 % -0,2 % C. Muut välilliset kustannukset 2 914 495,00 3 850 388,80 4 038 767,26 2,4 % 4,9 % III. Välilliset työvoimakustannukset 65 857 470,90 71 238 994,10 71 443 474,42 42,1 % 0,3 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä 163 163 931,40 168 855 020,90 169 697 511,06 100,0 % 0,5 % Työvoimakustannukset/HTV 58 007 60 587 61 753 1,9 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (Rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lm x työpäivän pituus) vuonna 2013 oli 76,4 % mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Ei tehdyn vuosityöajan (tarkoitetaan vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyttä aikaa) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,4 % edellisen vuoden tasosta ollen 18,6 %. TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) 2011 2012 2013 %-yksikköä Tehty vuosityöaika 76,2 75,8 76,4 0,60 Koulutus 4,7 5,1 5,0-0,10 Ei tehty vuosityöaika 19,1 19 18,6-0,40

29 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavan taulukon mukaisesti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä 2011 2012 2013 Vuosimuutos % 2011 2012 2013 Vuosimuutos % 2011 2012 2013 Vuosimuutos % Erityisäitiysloma 0 0 0 0,0 0 0 194 100,0 0 0 194 0,0 Äitiys/vanhempainloma 1623 2273 2032-10,6 2105 2302 2714 17,9 3728 4575 4746 3,7 Isyysloma 4730 4882 4567-6,5 0 12 45 275,0 4730 4894 4612-5,8 Hoitovapaa 1939 1493 1796 20,3 1459 1499 1298-13,4 3398 2992 3094 3,4 Osittainen hoitovapaa 18511 12001 10341-13,8 3516 3330 3314-0,5 22027 15331 13655-10,9 Lapsen vaikea sairaus 9 15 2-86,7 0 0 18 100,0 9 15 20 33,3 Pakottavat perhesyyt 22 70 9-87,1 19 5 1-80,0 41 75 10-86,7 Tilapäinen hoitovapaa 1997 1874 1288-31,3 278 243 148-39,1 2275 2117 1436-32,2 Kaikki yhteensä 28 831 22 608 20 035-11,4 7 377 7 391 7 732 4,6 36 208 29 999 27 767-7,4 Miesten käyttämistä perhepoliittisista vapaista osittainen hoitovapaa aiheuttaa eniten poissaoloja. Toiseksi eniten miehet olivat isyyslomalla. Naisilla vastaavasti osittainen hoitovapaa ja äitiysloma/vanhempainloma tuottivat eniten perhevapaita. Edelliseen vuoteen verrattuna perhevapaiden käyttö laski yhteensä 7,4 %. Miesten perhevapaisiin käyttämä aika laski, kun vastaavasti naisten perhevapaisiin käyttämä aika lisääntyi hieman, erityisesti äitiys/vanhempainvapaan osalta. Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: 2013 Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 56 (päättynyt 2013) 7 0 Esiupseerikurssi 66 (alkanut 2013) 9 1 Sotatieteiden maisterikurssi 2 (päättynyt 2013) 7 1 Sotatieteiden maisterikurssi 4 (alkanut 2013) 8 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi (97. KadK ja 80. MEK) (päättynyt 2013) 18 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi (98. KadK ja 81. MEK) 17 0 Rajavartijoiden jatkokurssi 11 (vuonna 2013) 39 5 Rajavartijan peruskurssi 20 (alkanut 2013) 37 22 Yhteensä 142 29 Työhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Työilmapiiri Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,49. Tulos on kaksi sadasosaa enemmän kuin edellisessä kyselyssä, joka suoritettiin vuonna 2011. Tyytyväisyys on lisääntynyt eniten työnantajakuvan osa-alueella (+0,11) ja heikentynyt eniten kehittymisen tuen (-0,03) osa-

30 alueella. Vahvimpana osa-alueena koettiin edelleen työilmapiiri ja työyhteisö (3,96). Heikoimmaksi osa-alueeksi koettiin palkkaus (3,06). Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna 2013 kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 79 % vaihdellen hallintoyksiköiden välillä 63 % - 98 %. Fyysisen kunnon indeksi testattujen osalta oli 4,3 ja kenttäkelpoisuusindeksi 4,4. Vuonna 2011 molemmat indeksit olivat 4,3. Vuoden 2012 osalta tuloksia ei teknisten ongelmien vuoksi saatu. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 23 597 työpäivää (ma pe), 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosia kohden poissaolopäiviä kertyi saman verran, 8,6 pv/htv. Sairauspoissaolojen kehitys 2009 2010 2011 2012 2013 muutos Sairauspäiviä 23820 25101 24525 24233 23597 2,6 % Sairaustapauksia 5695 5630 5506 5529 5462 1,2 % Sairauspäiviä/htv 8,3 8,9 8,7 8,7 8,6 8,6

31 Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi 2 080 työpäivää (ma - pe). Niiden määrä väheni edellisestä vuodesta 544 vuorokautta eli 20 %. Sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti kertyi kuitenkin 0,8, joka on sama tulos kuin vuonna 2012. Tapaturmapoissaolojen kehitys 2009 2010 2011 2012 2013 muutos Sairauspäiviä 1828 2011 2589 2624 2080 20 % Sairaustapauksia 124 126 149 158 124 21,5 % Sairauspäiviä/htv 0,6 0,7 0,9 0,9 0,8 0,8

32 Työkyky Henkilöstön terveystarkastuksiin sisältyy Työterveyslaitoksen kehittämä työkyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2013 aikana Rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 833 henkilöä on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä. Tulosten perusteella 89,8 % vastanneista kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Vuonna 2011 käyttöön otettu Varhaisen välittämisen mallin tavoitteena on löytää työkyvyn tukea tarvitsevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kohtalaista ja huonoa työkykyä kokevat henkilöt ovat työterveyshuollon seurannassa ja kuntouttavien toimenpiteiden piirissä. Kuntoutustuella oli vuoden 2013 aikana 17 henkilöä, joka on kuusi (6) henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt yhtään henkilöä.

33 1.5 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT Rahoituksen rakenne Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tulot kattavat vain noin 3 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden 2013 aikana 3,4 milj. euroa käyttöoikeutena investointihankkeisiin Sisäasiainministeriön momenteilta 4.12.26.01.2.22 ja 26.01.2.22 Ulkorajarahasto. Lisäksi Sisäasiainministeriö maksoi toimintamenomomentilla rahoitettavien ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 1,79 milj. euroa. Näiden hankkeiden arvonlisäveron osuudet on tuloutettu momentille 26.01.29. Öljysuojarahasto maksoi rahoitusosuudet ulkovartiolaiva Turvaan (3 milj. euroa), Dornier valvontalentokoneen valvontalaitteisiin (2,98 milj. euroa) sekä vedenalaisen valvonta- ja etsintäjärjestelmään (0,145 milj. euroa). Näistä kaksi ensimmäistä rahoitusosuutta tuloutettiin Sisäasiainministeriön sekalaisiin tuloihin momentille 12.26.99.3, koska vastaava rahoitus ulkovartiolaivan ja ilma-alushankkeisiin oli saatu talousarviossa bruttomääräisenä. Vedenalaisen valvonta- ja etsintäjärjestelmän rahoitusosuus tuloutettiin Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille. Talousarvion toteutumisen analyysi Yhteenveto momentin 26.20. talous- ja lisätalousarvioista 2013. Momentit TAE/LTAE Euroa Selite 26.20.01 TAE 227 386 000 3. LTAE 2 000 000 Ivalon, Onttolan, Immolan ampumaratojen kunnostaminen 4. LTAE -516 000 Raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poisto 26.20.01 Yhteensä 228 870 000 26.20.70. 26.20.70.1 TAE 24 000 000 Ilma-alusten hankinta 3. LTAE 13 400 000 AB/B412 hekon rahoituksen aikaistaminen 37 400 000 Ilma-alukset yhteensä 26.20.70.2 TAE 0 Partioveneiden hankinta 3. LTAE 2 500 000 Viranomaisveneen hankinta, konseptiveneen suunnittelu 26.20.70.4 TAE 52 000 000 Ulkovartiolaivan hankinta 26.20.70.5 4. LTAE 4 600 000 AB/B412 hekon ja niiden varaosasvaraston yhdenmukaist. 26.20.70. Yhteensä 96 500 000 Vuoden 2013 talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01 myönnettiin nettomäärärahaa 227,4 milj. euroa ja Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalushankintoihin momentille 26.20.70 yhteensä 76 milj. euroa, josta 24 milj. euroa ilma-alusten hankintaan, 52 milj. euroa ulkovartiolaivan hankintaan. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarvioissa momentille 26.20.01 Rajavartiolaitoksen toimintamenot myönnettiin lisäystä 2 milj. euroa, joka oli tarkoitettu Rajavartiolaitoksen ampumaratojen saattamiseen ympäristölainsäädännön ja ympäristölupien edellyttämälle tasolle. Neljännessä lisätalousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoista vähennettiin 0,5 milj. euroa raamisopimuksen mukaisia koulutusmäärärahoja. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille 26.20.70 lisäystä 20,5 milj. euroa. Tästä 2,5 milj. euroa myönnettiin viranomaisveneen konseptiveneen suunnitteluun ja hankintaan. Tavoitteena on ottaa käyttöön kustannustehokas venetyyppi, jossa huomioidaan viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Määrärahasta 18 milj. euroa oli AB/B412 helikopterien uusimiseen suunnitellun rahoituksen aikaistamista vuodelta 2014.

34 Työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta 32.30.51.21. maksettiin 11 työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä 154 775 euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, siivous-, opastaja-, toimisto- ja ravitsemispalvelutehtäviin. Ulkorajarahaston momenteilta 4.12.26.01.22.2 ja 26.01.22.2 maksettiin partioveneiden ja helikoptereiden tukikelpoisia menoja 3,4 milj. euroa. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille momentilta 26.01.66 maksettiin Cospas-Sarsat ohjelman jäsenmaksuja 32 162 euroa. Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2013 yhteensä 28,9 milj. euroa (2012/29,7 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista on sidottu eri hankkeisiin yhteensä noin 16,6 milj. euroa (16 milj. euroa/2012). Suurimpia kokonaisuuksia tästä ovat mm. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen toimialan valtakunnalliset kehittämishankkeet sekä Vartiolentolaivueen hankinnat. Vuodelle 2013 kuuluvia takautuvia palkkakuluja maksetaan vuonna 2014 noin 1,5 milj. euroa palkkojen kohdentamisperusteen muutoksen vuoksi. Siirtyvän erän suuruus on 12,3 % (11,9 %/2013, 13 %/2011, 13,6 %/2010) bruttotoimintamenoista. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 6 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden 2013 aikana noin 7 milj. euroa (8,9 milj. euroa/2012). Ero suunnitellun ja toteutuneen tulokertymän välillä johtuu ulkorajarahaston palaumista, joiden maksatusaikataulu vaihtelee suuresti Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 1,59 milj. euroa. Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex- operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (1,1 milj. euroa), yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja valvontalaitteiden ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja (0,28 milj. euroa) sekä varusmiesten laskutettuja kuluja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (1,8 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat ulkorajarahaston rahoitusosuudet 1,67 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,95 milj. euroa), ilma-alusten sairaankuljetustulot (1,4 milj. euroa) ja muut tuotot, joka sisältää huutokauppatulot (0,2), muonitustulot (0,19) ja viisumitulot (0,07). Lisäksi toimintamenomomentille on siirtotalouden tuottoina tuloutettu 145 000 euroa öljysuojarahaston rahoitusosuutta vedenalaisen valvonta- ja etsintäjärjestelmään. Ilma-alukset määrärahaa käytettiin helikoptereiden hankintamenojen maksamiseen 3,4 milj. euroa. Päättyneellä tilikaudella vastaanotettiin kaksi partiovenettä ja maksuja suoritettiin 0,8 milj. euroa. Vuonna 2014 vastaanotetaan viimeinen 23. partiovene. Rajavartiolaitos allekirjoitti ulkovartiolaivan hankintasopimuksen 21.12.2011. Tilikaudelle kirjattiin ulkovartiolaivan kuluja 47,9 milj. euroa. Dornier siirtomääräraha (4.12.26.20.70.5.) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Määrärahaa käytettiin 0,5 milj. euroa.

35 Valtuudet Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Tamenot 2013 Tot Arvio Arvio Tamenomenot Ta- 2014 Valtuus nro Valtuus nimi Valtuus määrä Ta-menot aik. vuodet 2015 Myöh. Kaikki yht EBF-rahoitusKaikki yht 1000002 Partioveneiden hankinta, 10 kpl 9 200 7 895 795 50 0 8 740 2 000 10 740 1100003 Ulkovartiolaivan hankinta (2011) 97 000 38 320 47 900 9 580 0 0 95 800 0 95 800 1200005 Helikoptereiden hankinta 2015 62 000 15806 4 386 19 923 17 193 0 57 308 3 000 57 308 1200006 Ulkovartiolaivan hankinta, uusittu osuus 300 0 0 0 0 0 0 0 0 1200007 SuperPuma AS322 modifik./g-huollot 33 710 0 2000 3400 0 24 336 29 736 0 29 736 55 081 32 953 17 193 24 336 191 584 5 000 193 584 Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa saatiin 9,2 milj. euron tilausvaltuus kymmenen partioveneen hankintaan. Kyseessä oli vuoden 2008 partiovenevaltuuden lisähankintaoikeudesta. Hankintamenettely ja hankintapäätös tehtiin 31.5.2010 ja lisähankintaoikeuspäätös 22.6.2010. Partioveneiden hankinta jatkuu vuonna 2014, jolloin viimeinen partiovene otetaan vastaan. Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin 97 milj. euron tilausvaltuus ulkovartiolaivan hankintaan. Valtuus myönnettiin korotettuna, sillä ulkovartiolaivan hankintaan tarkoitettu 57 milj. euron tilausvaltuus myönnettiin ensimmäisen kerran vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa ja se uusittiin kokonaisuudessaan vuosien 2010 ja 2011 talousarvioissa. Ulkovartiolaivan hankintasuunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja suunnitteluun on kulunut 0,9 milj. euroa. Ulkovartiolaivan 95,8 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin 21.12.2011 ja hanke jatkuu vuoteen 2014 saakka. Ulkovartiolaivan valtuudesta käyttämättä jäänyt osa (0,3 milj. euroa) uusittiin talousarviossa 2012, 2013 ja 2014. Ulkovartiolaivan valtuutena on käsitelty vain varsinaisen laivan hankintasopimus ja siitä aiheutuneet menot. Vuoden 2010 talousarviossa myönnetty määrärahan laajennus investointimomentille määrärahaa saa käyttää myös hankinnan suunnittelu-, matka- ja hallintokuluihin. Näitä kuluja ei ole käsitelty valtuutena. Vuoden 2011 talousarviossa myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B412 helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus, 57,3 milj. euroa tehtiin 19.12.2012. Helikopterit toimitetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeeseen on haettu myös EU-ulkorajarahaston rahoitusta. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon. Hanke ajoittuu vuosille 2012 2017 ja sen kokonaiskustannusarvio on 33,7 milj. euroa. Hankintasopimus (29,7 milj. euroa) allekirjoitettiin 20.6.2013 ja hankinnasta aiheutuu menoja vuoteen 2019 saakka. Tuotto- ja kululaskelman analyysi Tuotto- ja kululaskelman merkittävimmät muutokset verrattuna edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän lasku 4,3 milj. eurolla (-35,7 %), joka pääosin johtui yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen laskusta (ulkorajarahasto-osuudet). Maksullisen palvelutoiminnan tuotot laskivat -27,1 % (700 086 euroa) johtuen sairaankuljetustulojen laskusta. Vuokrat ja käyttökorvaukset pysyivät ennallaan. Toiminnan kulut kasvoivat vain 3,1 %. Valmistus omaan käyttöön tilin kautta on aktivoitu taseeseen joko keskeneräisiin tai valmiiksi mm. Hiienvaaran vanha kämppä ja wc, Kieskisojan partiomaja, Tulppion vedenottamo, Lahnajärven kelkkakatos. Muiden kulujen kasvu johtuu vartiolaiva Tavin, Telkän ja Tiiran poistamisesta kirjanpidosta myyntitappiotilin (9,6 milj. euroa) kautta. Laivat myytiin Iso-Britanniaan ja Norjaan.

36 Satunnaisiin tuottoihin (185 901 euroa) on kirjattu merkittävimpänä eränä Dornier valvontalentokoneiden toimituksen viivästymisestä saatu sopimussakko (129 025 euroa) sekä lahjoituksena saatu auto (27 000 euroa). Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset (9 136 euroa) sekä muut maksetut korvaukset (2 450 euroa). Siirtotalouden tuotoissa (6,1 milj. euroa) on Öljysuojarahaston maksamat rahoitusosuudet Rajavartiolaitoksen investointihankkeisiin. Taseen analyysi Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (217,1 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 17,6 %. Aineellisista hyödykkeistä laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset muodostavat merkittävimmän osuuden (88,8 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta ja tähän erään aktivoitiin tilikauden aikana, mm. kaksi partiovenettä ja kuljetusvälineitä sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoa. Omaisuudesta poistettiin kolme vartiolaivaa (9,6 milj. euroa). Taseen arvon nousu johtuu myös taseessa olevista merkittävistä keskeneräisistä investoinneista, jotka kasvoivat tilikauden aikana 79,6 % (49,6 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 13,6 milj. euroa. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä noin 2 milj. euroa toimintamenomomentilta rahoitettuja uudis- ja perusparannushankkeita. Näitä valmistuneita hankkeita olivat: Raja- ja merivartiokoulun tarkastusja tutkintarakennus (444 141 euroa), ajoharjoittelurata (700 000 euroa) ja varastohalli (85 273 euroa), Pohjois-Karjalassa Onttolan esikunta-alueen aitaus (135 271 euroa), esterata (34 000 euroa) ja helikopterikenttä (20 000 euroa), Lahnajärven ja Rajakosken partiomajojen kelkkavarastot (13 070 euroa), Lapissa Tulppion vedenottamo (16 022 euroa), Kieskisojan partiomaja (31 357 euroa) ja Virtaniemen laitetila (22 501 euroa) sekä Länsi-Suomen merivartioston TUVEtilat (53 500 euroa). Kiinteistötaseesta poistettiin Katihapuron, Kalahovin ja Asuntolammen partiomajat sekä neuvottelumaja ja raakavesilaitos. Lisäksi kaksi laituria myytiin Senaattikiinteistölle. Aineettomien hyödykkeiden ryhmässä olevat keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat (1 444 493 euroa) ovat eri tietojärjestelmien kehittämiskuluja. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (110,4 milj. euroa) on keskeneräinen nosturi ulkovartiolaivaan (88 000 euroa), Super Puman modifikaatio (2 milj. euroa), keskeneräinen partiovene (1 milj. euroa), keskeneräinen ulkovartiolaiva (86,2 milj. euroa) ja kaksi keskeneräistä helikopteria varusteluineen (20,2 milj. euroa). Lisäksi erässä on keskeneräisiä rakennushankkeita Hiienvaaran wc (129 363 euroa) sekä Nuijamaan rajatarkastusaseman kaista- ja tarkastustilojen hankinta (212 802 euroa) ja Imatran rajanylityspaikan kehittäminen (421 993 euroa). Siirtosaamisissa (noin 4 milj. euroa) on merkittävimpänä eränä vartiolaivojen Telkkä ja Tiira myyntisaaminen (3 milj. euroa), Senaattikiinteistöjen tasauslaskut sekä Frontex-saatavat. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa on myyntireskontran kautta laskutettavat muut kuin maksullisen palvelutoiminnan vuodelle 2013 kuuluvat erät. Saaduissa ennakkomaksuissa on (354 166 euroa) Euroopan Komission rahoittaman Fast Pass hankkeen ennakkorahoitusta sekä Suomen ympäristökeskuksen rahoittama ennakkomaksu ulkovartiolaiva Turvan nosturihankintaan. Siirtovelkojen (22,4 milj. euroa) kautta on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen kun ostoreskontra sulkeutui.

37 Määrärahojen käyttö Rajavartiolaitoksen kassamenot 2013 (netto) Palkat 2013-2012 2013 2012 Muutos% Muutos Palkat ja palkkiot 125 871 892,79 126 116 968,57-0,2 % -245 075,78 41000 Henkilöstön kiinteät palkat 100 310 925,78 100 512 903,36-0,2 % -201 977,58 41001 Työaikakorvaukset 13 094 154,86 12 848 622,47 1,9 % 245 532,39 41002 Ylityökorvaukset 952 173,60 923 670,34 3,1 % 28 503,26 41003 Henkilöstön lomaraha 5 840 725,93 5 790 520,57 0,9 % 50 205,36 41004 Vs. lomakorvaukset 197 224,74 174 729,57 12,9 % 22 495,17 41005 Sairausaikalisät 532 485,27 561 426,85-5,2 % -28 941,58 41006 Vuosilomalisät 2 356 876,38 2 190 571,93 7,6 % 166 304,45 41007 Lomarahavapaa -238 696,90-237 159,10 0,6 % -1 537,80 41008 Vs. varallaolokorvaukset 4 203 224,31 4 735 454,79-11,2 % -532 230,48 41009 Muut korvaukset ja lisät 24 291,28 40 939,57-40,7 % -16 648,29 41020 Henkilöstön sairausvak pal -1 579 427,19-1 596 235,28-1,1 % 16 808,09 41033 Ulkopuolisten palkkiot 206,03 206,03 41035 Työsuojeluvaltuutetun palkkio 33 754,77 31 462,72 7,3 % 2 292,05 41037 Luento- ja tuntiopetuspalkkio 16 840,00 13 240,00 27,2 % 3 600,00 41038 Luottamusmiespalkkiot 110 312,83 114 820,78-3,9 % -4 507,95 41039 Muut palkat ja palkkiot 16 821,10 12 000,00 40,2 % 4 821,10 Henkilöstösivukulut 36 575 507,47 38 675 802,02-5,4 % -2 100 294,55 41100 Työnantajan sosiaaliturvamaks 2 596 721,15 2 706 104,00-4,0 % -109 382,85 41120 Eläkemaksut 32 914 273,02 35 009 069,49-6,0 % -2 094 796,47 41130 Sosiaaliturvamaksujen palautu -32 220,34-33 805,73-4,7 % 1 585,39 41140 Tapaturmavakuutusmaksut 1 096 733,64 994 434,26 10,3 % 102 299,38 Muut hlöstölle maks. korvaukse 266 262,92 218 162,90 22,0 % 48 100,02 45109 Muut kustannusten korvaukset 266 262,92 218 162,90 22,0 % 48 100,02

38 Yhteistoiminnan kustannusten korvau -2 916,00-82 635,00-96,5 % 79 719,00 39600 Yht.toim. kust. korv. elinkei -82 635,00-100,0 % 82 635,00 39670 Yht.toim. kust. korv. valtion -2 916,00-2 916,00 Yhteistoiminnan tuotot -5 451,10-100,0 % 5 451,10 39790 Muut yhteisrahoitteisen toimi -5 451,10-100,0 % 5 451,10 Kaikki yhteensä 162 710 747,18 164 922 847,39-1,3 % -2 212 100,21 Määrärahojen käyttö (netto) 2012 Muutos% Muutos 2013 Ydintoiminnot 2 194 168,67 1 292 248,65 69,8 % 901 920,02 Ohjaustoiminnot 224 683,81 160 474,15 40,0 % 64 209,66 Tukitoiminnot 64 631 965,98 63 091 836,95 2,4 % 1 540 129,03 7600000 Yleishallinto 153 799,90 153 242,92 0,4 % 556,98 7600100 Hallinnolliset päätökset 2 227,69 660,21 237,4 % 1 567,48 7600200 Sidosryhmäyt/edustaminen 282 995,88 248 521,48 13,9 % 34 474,40 7611000 Henkilöstön kehittämin 5 864,31 7 899,30-25,8 % -2 034,99 7612000 Palkan- ja palkkionlaskenta 427 789,50 304 519,29 40,5 % 123 270,21 7613000 Palvelussuhteen hallin 329 300,90 274 758,19 19,9 % 54 542,71 7613100 Rekrytointi 77 439,76 72 225,59 7,2 % 5 214,17 7614400 Valmentautuminen-urheilu 33 058,05 22 642,27 46,0 % 10 415,78 7614500 Kenttäkelpoisuus 23 549,42 24 421,84-3,6 % -872,42 7614000 Työterveyshuolto 1 156 297,32 990 111,25 16,8 % 166 186,07 7614050 Kuntoutus 9 070,80 821,03 1004,8 % 8 249,77 7614100 Työsuojelu 19 142,29 23 868,48-19,8 % -4 726,19 7614200 Muu työhyvinvointi 147 168,06 143 176,58 2,8 % 3 991,48 7614300 Virkistystoiminta 675,92 2 053,44-67,1 % -1 377,52 7615100 Koulutus opettajana/suunnittelu 232 986,20 257 552,15-9,5 % -24 565,95 7615200 Koulutus oppilaana 2 252 757,46 2 369 714,32-4,9 % -116 956,86 7615300 Omaehtoinen opiskelu 16 712,93 12 926,26 29,3 % 3 786,67 7616000 Muut henk.hall. tehtävät 269 817,74 320 565,46-15,8 % -50 747,72 7616100 RVLPJ ylläp. ja kehitt 13 668,61 16 065,74-14,9 % -2 397,13 7616200 Yhteistoiminta 17 829,27 17 732,67 0,5 % 96,60 7616300 Luottamusmiestoiminta 16 064,59 24 994,62-35,7 % -8 930,03 7621000 Tulojen käsittely 43 909,14 30 276,43 45,0 % 13 632,71 7622000 Menojen käsittely 179 979,97 133 639,20 34,7 % 46 340,77 7623000 Kirjanpito 25 221,22 45 610,83-44,7 % -20 389,61 7625000 Muut taloushall. tehtävät 33 330,24 97 807,21-65,9 % -64 476,97 7630000 Tarkastustoiminta 22 577,80 66 083,41-65,8 % -43 505,61 7641000 IT-ark.teht.hank-kump. 14 663,45 131 249,31-88,8 % -116 585,86 7642000 Tietoverkkopalvelut 1 050 913,82 766 243,36 37,2 % 284 670,46 7643200 Aluepalvelut 76 738,09 76 738,09 7643300 Puhe- ja viestintäpalv 1 259 539,20 1 135 391,02 10,9 % 124 148,18 7643400 Työasemapalvelut 3 921 757,02 3 952 739,67-0,8 % -30 982,65 7643500 Käyttöpalvelut 55 160,84 34 301,19 60,8 % 20 859,65 7643600 Radioverkkopalvelut 1 176 260,07 1 013 622,81 16,0 % 162 637,26 7643000 Perust-tekn./käyt.tuki 10 508,44 7 230,87 45,3 % 3 277,57 7644000 Ydintoim. tietojärjestelmät 7 502 414,48 6 993 893,72 7,3 % 508 520,76 7645000 Tukitoim. tietojärjestelmät 821 304,94 830 572,02-1,1 % -9 267,08

39 7646000 Muu tietohallinto 169 144,49 241 055,86-29,8 % -71 911,37 7650000 Tietopalvelu 212 492,45 226 359,48-6,1 % -13 867,03 7660000 Viestintä 279 865,04 298 715,29-6,3 % -18 850,25 7680100 Oik.hoito ja kurinpito 23,60 124,20-81,0 % -100,60 7680200 Edunvalvonta 894,20 205,65 334,8 % 688,55 7680000 Oikeudelliset palvelut 1 012,76 582,25 73,9 % 430,51 7691100 Palv.suhdeas/muu vuokraus 281 526,58 427 296,39-34,1 % -145 769,81 7691200 Kiint. hoito/kunnossapito 18 583 174,62 17 884 646,86 3,9 % 698 527,76 7691210 Käyttö- ja huoltotoimi 63 496,18 104 224,99-39,1 % -40 728,81 7691220 Ulkoalueiden hoito 92 146,70 104 685,55-12,0 % -12 538,85 7691230 Siivous 1 088 962,28 1 116 828,71-2,5 % -27 866,43 7691240 Vuosikorjaustoiminta 625 431,63 187 707,34 233,2 % 437 724,29 7691250 Kunnossapitotoiminta 121 622,12 394 840,42-69,2 % -273 218,30 7691300 Uudisrakentaminen 2 157 695,83 1 292 363,76 67,0 % 865 332,07 7691400 Perusparannustoiminta 71 684,46 64 886,82 10,5 % 6 797,64 7691000 Kiinteistöhallinto 120 833,45 308 186,11-60,8 % -187 352,66 7692000 Toimistopalvelut 934 581,65 635 414,98 47,1 % 299 166,67 7693100 Kulj.välinetoim/huolto 3 432 649,98 4 025 723,96-14,7 % -593 073,98 7693200 Ilma-alustoim ja huolto 5 812 882,82 5 019 423,90 15,8 % 793 458,92 7693300 Alustoiminta ja huolto 4 842 547,77 5 612 368,56-13,7 % -769 820,79 7693000 Logistiikka 84 545,70 94 384,21-10,4 % -9 838,51 7694000 Hankintatoimi 2 791,10 8 865,52-68,5 % -6 074,42 7695000 Matkahallinto 11 197,45 15 675,40-28,6 % -4 477,95 7696000 Turvallisuus/riskienhall. 85 813,62 108 490,82-20,9 % -22 677,20 7697000 Ympäristönsuojelu 18 354,00 9 991,95 83,7 % 8 362,05 7698100 Muonitustoiminta 675 584,67 696 812,98-3,0 % -21 228,31 7698200 Varasto ja vaatetuspalvelut 1 677 734,27 1 819 075,55-7,8 % -141 341,28 7698300 Koiratoiminta 454 982,06 497 106,16-8,5 % -42 124,10 7698400 Voimank-suojaväl, huolto 499 041,21 411 077,31 21,4 % 87 963,90 7698000 Muut tukitoiminnot 546 757,97 957 581,83-42,9 % -410 823,86 Avoin toiminto -1 717 097,98-2 225 183,16-22,8 % 508 085,18 Kaikki yhteensä 65 333 720,48 62 319 376,59 4,8 % 3 014 343,89 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenot laskivat 1,3 % edellisestä vuodesta. Palkka- ja palkkiosummat eivät ole suoraan verrattavissa keskenään sillä vuodesta 2012 poiketen tilivuoden 2013 palkat maksettiin maksuperusteella. Joulun ja uudenvuoden ajan pyhien takautuvat lisätyökorvaukset on kohdennettu 15.1.2014 palkanmaksussa vuodelle 2014. Kohdennusperuste tullaan pitämään samankaltaisena tilivuodesta 2013 alkaen. Viimeisen takautuvan erän vaikutus on arviolta 1,5 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet laskivat vuodesta 2012 yhteensä 38,8 henkilötyövuotta. Palkkoihin kohdistuneet tuotot ovat harjoittelijoista saatuja palkkakorvauksia. Vuonna 2012 tuotoissa on vartiolentolaivueen kesän lähtövalmiuden nostosta syntyneitä korvauksia. Vastaavaa tuottoa ei syntynyt 2013. Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista (+4,8 %). Ydintoimintojen tietojärjestelmämenojen kasvu johtui pääosin valvontatekniikan rajavalvonta- ja tilannekuvasovellusten ja maarajavalvontajärjestelmien kehittämishankkeista. Kiinteistöhallinnon kustannukset nousivat 5,9 % ja tästä merkittävin erä on talonrakennusten korjaus- ja kunnossapitopalvelut, jotka nousivat 25,8 %. Syynä nousuun oli mm. Länsi-Suomen merivartioston uuden esikunnan korjaustyöt (311 620 euroa). Vuokrat nousivat 1,8 %. Kuljetusvälinemenojen laskuun vaikuttivat vuonna 2012 tehdyt ajoneuvohankinnat, joita vuonna 2013 oli vähemmän (17 kpl/2012, 35

40 kpl/2011). Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin ja sidosryhmämuistamiseen kului 282 996 euroa (0,4 %). Riviotsikot 2013 2012 Muutos% Muutos TA-tilit 52 606 915,02 40 263 101,00 30,7 % 12 343 814,02 SIJOITUSMENOT 52 606 915,02 40 263 101,00 30,7 % 12 343 814,02 Investointimenojen kassamenojen kasvu aiheutui ulkovartiolaivan rahoitusosuudesta. Muut toimintamenot toiminnoittain 2013 (netto) Rajavartiolaitoksen työajasta pääosa kirjataan ydintoiminnoille. Muista toimintamenoista pääosa kohdennetaan muille kuin ydintoiminnoille, koska menojen jako ydintoiminnoille lisäisi laskujen käsittelyyn kuluvaa hallinnollista työtä ja monimutkaistaisi kustannusten seurantaa.

41 1.6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA SEKÄ ARVIOINNIN TULOKSET Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykymalli arvioitiin vuonna 2012 sisäisen ja ulkopuolisen arvioijan toimesta. Havaintojen ja suositusten sekä tehtyjen johtopäätösten perusteella jatkettiin vuonna 2013 aloitettua sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallien uudistusta, jonka käytännön toimeenpano alkaa vuoden 2014 aikana. Uusi toimintamalli perustuu Sisäministeriön käytössä olevaan riskienarvioinnin ja -käsittelyn verkkotyökaluun. Sisäinen laillisuusvalvonta Rajavartiolaitoksessa Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan että hallintoyksiköiden oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Sisäistä laillisuusvalvontaa koskeva uusi määräys saatettiin voimaan toukokuussa 2013. Määräyksessä on huomioitu sisäministeriön oikeusyksikön sisäisestä laillisuusvalvonnasta ministeriössä ja sen hallinnonalalla annettu ohje. Sisäministeriön asettamien laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän sekä vuoden 2013 aikana päättyneen poliisiin kohdistuvan valvonnan oikeusperustatyöryhmän työn tulokset huomioidaan Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa. Sisäisen valvonnan arviointi ja tulokset Rajavartiolaitoksen vuoden 2013 sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan arviointi tehtiin Sisäasiainministeriön yhteisellä arviointilomakkeella. Arviointi perustuu Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksen näkemykseen. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi, keskiarvot 2013 Arviointialue 2011 2012 2013 Sisäinen toimintaympäristö 4,3 4,4 4,5 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 4,1 3,6 3,7 Tavoitteiden asettaminen 4,5 4,7 4,7 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,6 4,9 4,9 Riskien tunnistaminen ja arviointi 4,0 3,4 3,8 Muu selvitystoiminta 3,2 3,6 3,6 Taulukko: Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yhteenveto 2011 2013. Arvioinnissa havaittiin kehitettävää keskeisten toimintaprosessien kuvauksissa. Toimialojen sisäinen valvonta on kattavaa, mutta riippumatonta ja objektiivista sisäistä tarkastusta ei ole. Sisäisessä valvonnassa havaittujen puutteiden korjaustoimenpiteet ovat jo käynnissä. Riskienhal-

42 linnan uudessa toimintamallissa siirretään painopistettä jälkikäteisestä tarkastustoiminnasta ennaltaehkäisevään valvontaan. Sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ja kehittämistarpeet Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan arviointi perustuu COSO-ERM viitekehykseen ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vuonna 2012 tehdyn arvioinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä on tarkoituksenmukaista edelleen kehittää. Arviointien tulokset Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna 2013 sen organisaatiosta tai toiminnasta tehtyä tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia. 1.7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuoden 2013 aikana selvisi yksi Rajavartiolaitoksen omaisuuteen kohdistuva väärinkäytös, jossa kyse oli arvoltaan vähäisen omaisuuden näpistyksestä vuonna 2012.

43 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Osaston, m om entin ja tilijaottelun num ero ja nim i Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 31.12.2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutum a % 11. Verot ja veronluontoiset tulot 0,00 367 975 367 975,00 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 0,00 367 975 367 975,00 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 0,00 12 781 208 12 781 207,60 0,00 100 12.26.99. Sisäasianministeriön hallinnonalan muut tulot 0,00 12 780 622 12 780 622,45 0,00 100 12.26.99.3. Muut tulot 0,00 12 780 622 12 780 622,45 0,00 100 12.32.99. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut 0,00 585 585,15 0,00 100 12.32.99.06. Muut tulot 0,00 585 585,15 0,00 100 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton 0,00 1 900 1 899,52 0,00 100 13.03.01. tuloutukset Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 0,00 1 900 1 899,52 0,00 100 osakkeiden nettomyyntitulot 13.03.01.1. Osinkotulot, 0,00 1 900 1 899,52 0,00 100 pääomanpalautukset ja Tuloarviotilit yhteensä 0,00 13 151 082 13 151 082,12 0,00 100

44 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna 2013 seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2013 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 0,00 249 900 44 777,85 205 122,15 249 900,00 0,00 0,00 249 900,00 44 777,85 205 122,15 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen 0,00 249 900 44 777,85 205 122,15 249 900,00 0,00 0,00 249 900,00 44 777,85 205 122,15 yhteistyö (Siirtomääräraha 3v) 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 0,00 337 660 639 254 807 307,27 82 885 493,45 337 692 800,72 0,00 48 016 322,19 373 786 825,19 284 051 885,68 89 734 939,51 26.01.22. EU:n osuus yhteisvastuun ja 0,00 400 503 400 503,00 0,00 400 503,00 0,00 3 000 000,00 3 400 503,00 3 400 503,00 0,00 maahanmuuttovirtojen hallintaan 26.01.22.2. Ulkorajarahasto 0,00 400 503 400 503,00 0,00 400 503,00 0,00 3 000 000,00 3 400 503,00 3 400 503,00 0,00 26.01.29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan 0,00 11 890 136 11 890 135,99 11 890 135,99 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26.01.66. Kansainvälisten järj. jäsenmaksut ja 0,00 32 162 32 161,73 32 161,73 0,00 maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 26.20.01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot 0,00 228 870 000 199 966 056,83 28 903 943,17 228 870 000,00 0,00 28 078 410,83 256 948 410,83 228 044 467,66 28 903 943,17 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 0,00 96 500 000 42 518 449,72 53 981 550,28 96 500 000,00 0,00 16 937 911,36 113 437 911,36 52 606 915,02 60 830 996,34 26.20.70.1. 3 v) Ilma-alusten hankinta 0,00 37 400 000 386 310,00 37 013 690,00 37 400 000,00 0,00 6 193 729,00 43 593 729,00 3 386 310,00 40 207 419,00 26.20.70.2. Viranomaisveneen hankinta 0,00 2 500 000 0,00 2 500 000,00 2 500 000,00 0,00 3 742 822,08 6 242 822,08 836 270,02 5 406 552,06 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta 0,00 52 000 000 42 132 139,72 9 867 860,28 52 000 000,00 0,00 5 767 860,28 57 767 860,28 47 900 000,00 9 867 860,28 26.20.70.5. Kahden AB/B 412 helikopterin 0,00 4 600 000 0,00 4 600 000,00 4 600 000,00 0,00 1 233 500,00 5 833 500,00 484 335,00 5 349 165,00 ja niiden varaosavaraston 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 0,00 154 775 154 775,45 0,00 154 775,45 0,00 0,00 154 775,45 154 775,45 0,00 32.30.51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) 0,00 154 775 154 775,45 0,00 154 775,45 0,00 0,00 154 775,45 154 775,45 0,00 32.30.51.07 Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0,00 154 775 154 775,45 0,00 154 775,45 0,00 0,00 154 775,45 154 775,45 0,00 32.30.51.07.1. Palkkaukset 0,00 154 775 154 775,45 0,00 154 775,45 0,00 0,00 154 775,45 154 775,45 0,00 Määrärahatilit yhteensä 0,00 338 065 314 255 006 860,57 83 090 615,60 338 097 476,17 0,00 48 016 322,19 374 191 500,64 284 251 438,98 89 940 061,66 Vuoden 2012 Tilinpäätös -lukuja ei esitetä, koska Rajavartiolaitoksen luvut sisältyivät tuolloin Sisäasiainministeriön tilinpäätöslukuihin.

45 Rajavartiolaitos kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden n valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa n+1 TA:ssa Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmi n Määrärahatarve yhteensä 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta 162 309 33 710 300 196 319 192 045 10 165 300 52 081 32 953 20 193 4 610 19 726 77 482 Aikaisempien vuosien valtuudet 162 309 0 0 162 309 162 309 5 891 0 50 081 29 553 20 193 0 0 49 746 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna 2013 käytettävissä olleet valtuudet 0 33 710 300 34 010 29 736 4 274 300 2 000 3 400 0 4 610 19 726 27 736 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 162 309 33 710 300 196 319 192 045 10 165 300 52 081 32 953 20 193 4 610 19 726 77 482 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 162 309 0 0 162 309 162 309 5 891 0 50 081 29 553 20 193 0 0 49 746 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna 2013 käytettävissä olleet valtuudet, josta 0 33 710 300 34 010 29 736 4 274 300 2 000 3 400 0 4 610 19 726 27 736 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - talonrakennushankevaltuudet 5) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

46 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAT RAJAVARTIOLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 881 828,00 2 581 913,79 Vuokrat ja käyttökorvaukset 950 055,86 946 454,54 Muut toiminnan tuotot 4 941 872,96 7 773 756,82 8 552 827,51 12 081 195,84 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 12 858 448,05 14 608 318,46 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 514 211,34 129 245,51 Henkilöstökulut 162 913 651,92 166 564 271,97 Vuokrat 20 494 865,16 20 266 422,68 Palvelujen ostot 23 766 816,15 21 068 580,96 Muut kulut 16 515 838,87 7 049 971,97 Valmistus omaan käyttöön (-) -106 856,20-160 914,93 Poistot 16 317 897,07 16 069 954,24 Sisäiset kulut 24 672,62 253 299 544,98 136 236,36 245 732 087,22 JÄÄMÄ I -245 525 788,16-233 650 891,38 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 16 177,74 3 850,96 Rahoituskulut -1 536,99 14 640,75-3 022,97 827,99 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 185 901,30 412 566,87 Satunnaiset kulut -11 586,26 174 315,04-30 510,15 382 056,72 JÄÄMÄ II -245 336 832,37-233 268 006,67 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 6 127 500,00 6 127 500,00 0,00 0,00 Kulut Kunnille 30 000,00 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 32 161,73 32 510,26 Siirtotalouden kulujen palautukset 0,00 62 161,73 0,00 32 510,26 JÄÄMÄ III -239 271 494,10-233 300 516,93 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 746 144,93 1 051 636,12 Suoritetut arvonlisäverot -12 300 018,80-11 553 873,87-12 521 966,51-11 470 330,39 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -250 825 367,97-244 770 847,32

47 4. TASE RAJAVARTIOLAITOKSEN TASE 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 102 361,62 106 836,48 Muut pitkävaikutteiset menot 2 282 399,83 1 737 977,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 444 492,76 3 829 254,21 549 363,25 2 394 177,69 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 470 623,46 470 623,46 Rakennukset 9 181 287,52 8 804 369,39 Rakennelmat 3 854 890,87 3 537 640,88 Koneet ja laitteet 88 832 224,19 107 338 433,87 Kalusteet 361 450,03 108 349,02 Muut aineelliset hyödykkeet 58 316,31 45 114,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 110 396 569,65 213 253 578,03 61 729 908,09 182 132 655,33 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 29 170,51 29 170,51 38 150,40 38 150,40 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 217 112 002,75 184 564 983,42 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 7 488 815,29 7 488 815,29 8 003 026,63 8 003 026,63 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 3 215,00 3 215,00 9 848,12 9 848,12 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 93 995,98 157 596,83 Siirtosaamiset 3 990 220,22 534 682,33 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 034 721,53 1 495 042,84 Ennakkomaksut 23 285,05 5 142 222,78 1 698,55 2 189 020,55 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 224,20 1 224,20 1 374,20 1 374,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 12 635 477,27 10 203 269,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 229 747 480,02 194 768 252,92

48 RAJAVARTIOLAITOKSEN TASE VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527,40 308 130 527,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos -166 432 124,76-205 898 319,25 Pääoman siirrot 302 780 346,59 284 237 041,81 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -250 825 367,97 193 653 381,26-244 770 847,32 141 698 402,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 193 653 381,26 141 698 402,64 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 5 168,42 11 928,36 Saadut ennakot 354 166,17 630 000,00 Ostovelat 5 828 133,07 20 936 822,43 Tilivirastojen väliset tilitykset 3 465 701,97 2 910 793,63 Edelleen tilitettävät erät 3 592 497,31 5 028 480,53 Siirtovelat 22 373 796,57 23 534 843,72 Muut lyhytaikaiset velat 474 635,25 36 094 098,76 16 981,61 53 069 850,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 36 094 098,76 53 069 850,28 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 229 747 480,02 194 768 252,92

49 5. LIITETIEDOT 5.1 Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2012. Budjetoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia. Ulkovartiolaivan tilausvaltuus on käsitelty siten, että valtuutena on käsitelty vain laivan hankintasopimuksen mukaiset menot. Laivan hankintaan liittyviä hallinto-, matka- sekä suunnittelukuluja, jotka on mainittu investointimomentin laajennuksena vuoden 2010 talousarviossa, ei ole käsitelty valtuutena. Vuoden 2011 talousarviossa valtuuden perusteluja muutettiin siten, että ulkovartiolaivan hankintaa koskevista sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja enintään 97 milj. euroa. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat eivät ole olennaisia, joten niitä ei ole muutettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna ja syntyvät kurssierot käsitellään maksuperusteisesti. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeista. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut sekä talousarviotulot- ja menot sekä virheiden korjaukset Aikaisempiin vuosiin kohdistuvina tuottoina on tuloutettu toimintamenomomentille EU-hankkeisiin ja Ulkorajarahaston vuosiohjelmista 2011 saadut palautukset yhteensä 1,79 milj. euroa. Tuloa vastaavat menot on maksettu pääsääntöisesti vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vuoden 2013 kirjanpitoon on kirjattu hyvityksiä ja oikaisuja vanhojen arvonlisäverokantojen mukaisille arvonlisäverokulutileille. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Rajavartiolaitoksen palkkakulut eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Palkat vuodelta 2013 on kirjattu maksuperusteella, viimeiset erät on viety kirjanpitoon maksupäivällä 31.12.2013. Tammikuun 15. päivän palkoista vuodelle 2013 kohdistuneet takautuvat lisät on kirjattu tilivuodelle 2014. Vuoden 2013 ostoreskontra sulkeutui 9.1.2014, tämän jälkeen ostolaskuja kohdennettiin muistiotositteiden ja siirtovelkojen kautta vuodelle 2013 mikäli laskun summa oli yli tuhat euroa. 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa

50 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 13.03.01.1. Bruttotulot 0,00 1900 1 899,52 0,00 100 Osinkotulot, pääoman- Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00 100 palautukset ja osakkeiden Nettotulot 0,00 1900 1 899,52 0,00 100 nettomyyntitulot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 26.01.29 Bruttomenot 0,00 12 259 545 12 259 544,86 12 259 544,86 Sisäasiainministeriön Bruttotulot 0,00 369 409 369 408,87 369 408,87 hallinnonalan arvon- Nettomenot 0,00 11 890 136 11 890 135,99 11 890 135,99 0,00 lisäveromenot 26.20.01 Bruttomenot 0,00 234 870 000 207 038 571,43 235 942 514,60 235 116 982,26 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot 0,00 6 000 000 7 072 514,60 7 072 514,60 7 073 054,60 toimintamenot Nettomenot 0,00 228 870 000 199 966 056,83 28 903 943,17 228 870 000,00 0,00 28 078 410,83 256 948 410,83 228 043 927,66 28 903 943,17 Vuoden 2012 Tilinpäätös -lukuja ei esitetä, koska Rajavartiolaitoksen luvut sisältyivät tuolloin Sisäasiainministeriön tilinpäätöslukuihin.

51 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ollut arviomäärärahoja, joita olisi ylitetty varainhoitovuoden aikana. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Rajavartiolaitos ei ole peruuttanut siirrettyjä määrärahoja tilivuoden 2013 aikana. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Rajavartiolaitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2013 2012 Henkilöstökulut 126 606 445,25 127 710 412,07 Palkat ja palkkiot 126 867 164,66 127 314 240,07 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -260 719,41 396 172,00 Henkilösivukulut 36 307 206,67 38 853 859,90 Eläkekulut 32 968 731,93 35 057 459,22 Muut henkilösivukulut 3 338 474,74 3 796 400,68 Yhteensä 162 913 651,92 166 564 271,97 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 120,00 3 360,00 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita 759 802. euroa (1 003 843/2012). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 419 972 euroa. Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty, koska Rajavartiolaitoksen palkkajärjestelmään ei ole tehty valtion palkkaluokituksen tehtäväluokitustason 1 tarkoittamaa määrittelyä, ketä henkilöstöstä kuuluu johtoon. Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili Poistoaika Jäännösarvo 112 Aineettomat oikeudet 11200 Ostetut atk-ohjelmistot 11230 Liittymismaksut 11290 Muut aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot 11400 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 11490 Muut pitkävaikutteiset menot 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11900 Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta 11910 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat 120 Maa- ja vesialueet 12000 Metsäalueet 12090 Muut maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa- ja vesialueet 12100 Maa-alueet 12190 Muut rakennusmaa- ja vesialueet 122 Rakennukset 12200 Asuinrakennukset 12210 Toimistorakennukset 12220 Teollisuusrakennukset 12230 Varastorakennukset 5 10 10 5 5 ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 50 40 40 40 30 % 40 % 40 % 40 %

52 12290 Muut rakennukset 40 40 % 123 Rakennelmat 12300 Rakennelmat 10 125 126 Koneet ja laitteet 12500 Autot ja muut maakuljetusvälineen 12510 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Ulkovartiolaivat ja raskaat ja kevyet rannikkovartiolaivat 12520 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet Ilma-alukset ja niiden varamoottorit ja vaihteistot 12530 Raskaat työkoneet 12540 Kevyet työkoneet 12550 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 12560 Toimistokoneet ja laitteet 12570 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet 12580 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 12590 Laboratoriolaitteet ja kalusteet 12600 Muut tutkimuslaitteet 12690 Muut koneet ja laitteet 127 Kalusteet 12700 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet 12790 Muut kalusteet 128 Muut aineelliset hyödykkeet 12800 Taide-esineet 12890 Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12940 Muut ennakkomaksut 12970 Keskeneräiset muut rakennukset 12990 Muut keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 13010 Muut osakkeet 13030 Muut osuudet 5 7 30 7 25 7 7 3 5 5 5 5 5 5 5 5 ei poistoaikaa 5 ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Rajavartiolaitoksessa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Rakennuksille, joillekin rakennelmille ja ilmaaluksille on määritelty jäännösarvo. Poistojen tekeminen aloitetaan viimeistään käyttöönoton jälkeen seuraavan kuukauden alusta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana.

53 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 1120-1129 Aineettomat oikeudet 1140 Itse-valmistetut ja teetetyt atkohjelmat Aineettomat hyödykkeet 1149 Muut pitkävaikutteiset menot 1190-1191 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1.2013 1 214 540,43 8 195 788,70 1 775 614,38 549 363,25 11 735 306,76 Lisäykset 22 550,00 1 058 727,62 0,00 1 675 514,63 2 756 792,25 Vähennykset -16 166,59 0,00 0,00-780 385,12-796 551,71 Hankintameno 31.12.2013 1 220 923,84 9 254 516,32 1 775 614,38 1 444 492,76 13 695 547,30 Kertyneet poistot 1.1.2013-1 107 703,95-7 415 378,63-818 046,49 0,00-9 341 129,07 Vähennysten kertyneet poistot 16 166,59 0,00 0,00 0,00 16 166,59 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -27 024,86-367 248,63-147 057,12 0,00-541 330,61 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2013-1 118 562,22-7 782 627,26-965 103,61 0,00-9 866 293,09 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 102 361,62 1 471 889,06 810 510,77 1 444 492,76 3 829 254,21 Yhteensä 1200-1209 Maa ja vesialueet 1210-1219 Rakennusmaa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet 1220-1229 Rakennukset 1230 Rakennelmat 1250-1269 Koneet ja laitteet 1270-1279 Kalusteet Hankintameno 1.1.2013 98 216,00 470 623,46 15 895 955,83 12 106 484,37 230 861 701,08 315 311,22 259 748 291,96 Lisäykset 0,00 0,00 680 567,00 1 228 737,30 12 439 980,59 337 417,17 14 686 702,06 Vähennykset 0,00 0,00-197 044,60-146 222,58-29 583 894,25-12 275,95-29 939 437,38 Hankintameno 31.12.2013 98 216,00 470 623,46 16 379 478,23 13 188 999,09 213 717 787,42 640 452,44 244 495 556,64 Kertyneet poistot 1.1.2013 0,00 0,00-7 091 586,44-8 568 843,49-123 523 267,21-206 962,20-139 390 659,34 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 184 138,02 114 824,06 13 158 899,44 12 275,95 13 470 137,47 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00-178 632,08-878 146,21-14 478 812,55-84 316,16-15 619 907,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-112 110,21-1 942,58-42 382,91 0,00-156 435,70 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2013 0,00 0,00-7 198 190,71-9 334 108,22-124 885 563,23-279 002,41-141 696 864,57 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 98 216,00 470 623,46 9 181 287,52 3 854 890,87 88 832 224,19 361 450,03 102 798 692,07 Yhteensä

54 1280-1289 Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineeelliset hyödykkeet 1294-1299 Muut ennakkomaksut 1301-1303 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1.2013 202 684,83 61 729 908,09 38 150,40 61 970 743,32 Lisäykset 13 425,45 61 899 253,32 0,00 61 912 678,77 Vähennykset -65 089,04-13 232 591,76-8 979,89-13 306 660,69 Hankintameno 31.12.2013 151 021,24 110 396 569,65 29 170,51 110 576 761,40 Kertyneet poistot 1.1.2013-157 570,21 0,00 0,00-157 570,21 Vähennysten kertyneet poistot 65 089,04 0,00 0,00 65 089,04 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -223,76 0,00 0,00-223,76 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2013-92 704,93 0,00 0,00-92 704,93 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 58 316,31 110 396 569,65 29 170,51 110 484 056,47 Yhteensä

55 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos 2 013 2 012 2013-2012 Korot euromääräisistä saamisista 14 276,20 3 784,77 10 491,43 Osingot 1 899,52 66,19 1 833,33 Rahoitustuotot valtiolta 2,02 0,00 2,02 Rahoitustuotot yhteensä 16 177,74 3 850,96 12 326,78 Rahoituskulut Muutos 2 013 2 012 2013-2012 Korot euromääräisistä veloista 923,35 641,37 281,98 Muut rahoituskulut 613,64 2 381,60-1 767,96 Rahoituskulut yhteensä 1 536,99 3 022,97-1 485,98 Netto 14 640,75 827,99 13 812,76 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

56 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale määrä 31.12.2013 Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot 31.12.2012 Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 1 193 0 29 170,51 0 0 1 899,52 0 38 150,40 Vaasan läänin puhelin 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 7 871,20 Osuuskunta Valkeavesi 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 27,75 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta 0 0,00 0,00 0,0 0,0 40,00 0,00 1 080,94 Parikkalan Valo 1 192 0,00 29 069,60 0,0 0,0 1 859,52 0,00 29 069,60 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,0 0,00 0,00 100,91 Huoneisto- ja kiinteistöosakkeet 0 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet yhteensä 1 193 0,00 29 170,51 0,00 0,00 1 899,52 0,00 38 150,40 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kirjanpitoarvo 31.12.n Kirjanpitoarvo 31.12.n-1 Liikelaitos 0,00 0,00 - Peruspääoma 0,00 0,00 - Muu oma pääoma 0,00 0,00 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0,00 0,00... Yhteensä 0,00 0,00

57 Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2013 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Annetut euromääräiset velkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Euromääräiset lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut valuuttamääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut lyhytaikaiset euromääräiset sijoitukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 1224,20 0,00 0,00 1224,20 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 1224,20 0,00 0,00 1224,20 31.12.2013 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1-5 Yli Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Otetut euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Otetut Lainat talousarvion valuuttamääräiset ulkopuolella lainat olevilta valtion 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 rahastoilta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset euromääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 0,00 0,00 0,00 5168,42 0,00 0,00 5168,42 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 5168,42 0,00 0,00 5168,42

58 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavaa kohtiin myönnetyt takaukset ja takuut ja myönnetyt takaukset ja takuut valuutoittain. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot n Määräraha-tarve n+1 Määräraha-tarve n+2 Määräraha-tarve n+3 Määrärahatarve Määrärahatarve myöhemmin yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset 17 568 131,49 18 376 429,87 13 718 349,21 13 795 604,21 37 864 362,17 83 754 745,46 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot n Määräraha-tarve n+1 Määräraha-tarve n+2 Määräraha-tarve n+3 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 17 568 131,49 18 376 429,87 13 718 349,21 13 795 604,21 37 864 362,17 83 754 745,46

59 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole valtion velkaa. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksen taseessa ei ole valtion velkaa, josta raportoitaisiin maturiteettijakauma ja duraatio. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Rajavartiolaitos irtaantui omaksi kirjanpitoyksikökseen (201) Sisäasiainministeriön kirjanpitoyksiköstä (240) 1.4.2013 alkaen. Tietojen vertailukelpoisuuden kannalta Rajavartiolaitos kirjanpitoyksikkö raportoi koko tilivuoden 2013 osalta. Sisäasiainministeriö kirjanpitoyksikön vuoden 2012 taseen loppusaldoista on jaettu Rajavartiolaitokselle Rajavartiolaitoksen osuus vuoden 2013 alkusaldoksi, jotka on tallennettu myös kirjanpitojärjestelmään ja keskuskirjanpitoon. Oman pääoman erää edellisten tilikausien pääoman muutos on ajettu laskennallisesti siten, että taseen vastaavaa ja vastattavaa ovat yhtä suuret. Taulukossa 1 on esitetty taseen jakaminen ja taulukossa 2 tuotto- ja kululaskelman jakaminen. Talousarvion toteumalaskelma esitetään Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevista talousarviotileistä. Liitetietojen saldot ovat Rajavartiolaitoksen koko tilivuoden 2013 saldoja. Rajavartiolaitos sai Ulkoministeriön päätöksellä 14.5.2013 yhteensä 249 900 euron määrärahan käyttö- ja kirjausoikeuden momentille 24.90.68 (Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö) merellisen monialaonnettomuuden hallinta Itämerellä hankkeeseen. Hankkeen budjetti on hyväksytty yhteistyössä Ulkoministeriön kanssa ja budjetista lähes 200 000 euroa koostuu palkoista. Määrärahakirjeen mukaan Rajavartiolaitos vastaa siitä, että määräraha käytetään suunniteltuun tarkoitukseen arvonlisäverollisen kokonaiskustannusarvion rajoissa noudattaen valtiontalouden hoidosta annettuja määräyksiä, määrärahakirjeessä oli maininta, että ko. momentti sisältää arvonlisäveron mutta ei mainintaa palkkakulujen kirjauskiellosta. Rajavartiolaitos on kirjannut hankkeen budjetin mukaisesti momentille 24.90.68 kahden määräaikaisen henkilön palkkoja yhteensä 28 343,71 euroa. Momentin vakiosisällön mukaan momentille ei saa kirjata palkkakuluja eikä momentin päätösosassa ole laajennusta palkkakulujen kirjaamiselle. Ulkoministeriöstä ilmoitettiin, että momentille ei saa kirjata palkkoja, mutta kirjauksia ei kuitenkaan tule korjata vuodelle 2013. Investointimomentilta rahoitettavaan ulkovartiolaivaan on hankittu toimintamenomomentilta puhelinjärjestelmä sekä audio-, videomatriisin laajennus 214 290 eurolla. Lisäksi ulkovartiolaivaan hankitaan Suomen ympäristökeskuksen rahoittamana nosturi. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksia (lkp-tili 61000) seuraavien päätösten mukaisesti (9 136 euroa). Lisäksi Rajavartiolaitos on maksanut virheellisesti vahingonkorvauksen (5 000 euroa) satunnaisten tuottojen tililtä 60000 (muut vahingonkorvaukset).

60 Pvm Päätös Diaarinumero Aihe Summa 23.01.2013 129/64/2013 Poutiainen: silmälasit 70,00 5.4.2013 1690/64/2013 Woikoski, kadonnut 2 lääkehappipulloa 565,00 10.4.2013 136/64/2013 id Vahingonkorvaus rajatarkastuskoiran 40,00 9386628 likaamien ajoneuvon sisätilojen siivouksesta, Jarmo Matinen 13.6.2013 136/64/2013, id Vahingonkorvaus ajoneuvon sisätilojen 50,00 9780459 siivouksesta, Asko Pätäri 29.7.2013 3087/64/2013 Ruokakunta Tursas, elintarvikkeiden pilaantuminen 400,00 13.8.2013 136/64/2013, id Vahingonkorvaus ajoneuvovahingosta, 490,00 0113332 Kimmo Sainio 10.9.2013 136/64/2013, id Vahingonkorvaus ajoneuvon tuulilasivahingosta, 260,00 0271188 Martti Pellikka 15.10.2013 3856/64/2013, Vahingonkorvaus rikkoutuneesta passista, 171,28 id 0512566 Nikitin Dmitry Vladimirovich 17.10.2013 3873/64/2013 Semret Tesfu, vahingonkorvaus matkan 254,55 18.10.2013 4068/64/2013, id 0526803 peruuntumisesta Vahingonkorvaus rikkoutuneesta passista, Media Productions LTD., Igor Fedorov 23.10.2013 4136/64/2013 TOP-boat Oy AV-262 aiheuttama vaurio siviiliveneelle 7.11.2013 2549/64/2013 Sähkökatkon aikana pilaantuneista elintarvikkeista korvaus, Karhutunturin ruokakunta 381,45 1607,34 104,40 15.11.2013 2763/64/2013 Nordea Rahoitus Suomi, matkapuhelimen 210,92 vaurioituminen 22.11.2013 128/64/2013 Tarvainen: EJF-657 vahinko 1172,23 20.12.2013 4908/64/2013 Top-boat, veneen perävetolaitteen korjaus, RVL:n siviiliveneelle aiheuttama vahinko 1319,19 31.12.2013 129/64/2013 Salminen: puukko 39,90 31.12.2013 Vuokra-auton vaurioituminen, omavastuu. 2000,00 Frontex-operaatio Poseidon Land Yhteensä tili 61000 9136,26 2.12.2013 6758/2012 vahingonkorvaus Häggblom (virheellinen lkp-tili 60090) 5000,00 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01 päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/2001 21 3 nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus) johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Finavialle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä 63 284 euroa. Finavialle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä 385 823 euroa.

61 2. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2013 aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä 2 178 550 eurolla. Tästä summasta aktivoitiin keskeneräisiin tai valmiiksi yhteensä 2 099 452 euroa. Merkittävimmät valmistuneet hankkeet olivat Raja- ja merivartiokoulun tarkastus- ja tutkimusrakennus ja ajoharjoittelurata. 3. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Vuokrat ja muut tuotot yhteensä 972 902 euroa. Kustannukset ovat yhteensä 2 609 839 euroa. Vuokraustoiminnan tuotot kattavat 37 % kustannuksista. 4. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden 2013 aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenoista rahoitettu Ulkorajarahaston hankkeita yhteensä 4 milj. euroa. Hankkeet on raportoitu yhteisrahoitteisen kustannusvastaavuuslaskelman yhteydessä. 5. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin 30 000 euroa museolaiva Telkän kustannuksia (laivan nostotyö). Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä tilivuoden aikana seuraavasti (42 490 euroa): Kela, helikopteripotilaskuljetukset (RVLDno/2013/4133, 9.12.2013) 42 479,87 Varusmiehen kadottama termospullo (RVLDno/2013/3433, 12.9.2013) 9,80

62 Liite 17 Taulukko 1 kirjanpitoyksikön 201 taseen muodostaminen LIITE 17, taulukko 1: Kirjanpitoyksikön 240 taseen 1.1.2013 muodostaminen KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.12.2012 KIRJANPITO YKSIKKÖ 200 SISÄASIAINMINISTERIÖ 1.1.2013 KIRJANPITO YKSIKKÖ 201 RAJAVARTIO LAITO S 1.1.2013 KIRJANPITO YKSIKKÖ 248 HÄTÄKESKUSLAITO S 1.1.2013 KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 HALLINNO N TIETO TEKNIIKKAKESKUS 1.1.2013 KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 HALLINNO N TIETO TEKNIIKKAKESKUS 1.1.2013 VASTAAVAA (VIRALLINEN ENNEN KPY-JAKOA) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (ALKUSALDOKORJAUKSEN JÄLKEEN) KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 1 857 980,36 0,00 106 836,48 160 296,34 1 590 847,54 1 696 538,54 Muut pitkävaikutteiset menot 2 314 298,89 0,00 1 737 977,96 192 605,71 383 715,22 383 715,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11 797 319,81 15 969 599,06 0,00 0,00 549 363,25 2 394 177,69 9 343 766,41 9 696 668,46 1 904 190,15 3 878 752,91 1 904 190,15 3 984 443,91 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 0,00 98 216,00 0,00 0,00 0,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 470 623,46 0,00 470 623,46 0,00 0,00 0,00 Rakennukset 8 804 369,39 0,00 8 804 369,39 0,00 0,00 0,00 Rakennelmat 3 537 640,88 0,00 3 537 640,88 0,00 0,00 0,00 Koneet ja laitteet 119 272 175,00 12 921,33 107 338 433,87 131 634,49 11 789 185,31 11 683 494,31 Kalusteet 381 757,60 0,00 108 349,02 2 234,12 271 174,46 271 174,46 Muut aineelliset hyödykkeet 51 543,32 4 204,70 45 114,62 0,00 2 224,00 2 224,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 62 023 897,25 194 640 222,90 0,00 17 126,03 61 729 908,09 182 132 655,33 0,00 133 868,61 293 989,16 12 356 572,93 293 989,16 12 250 881,93 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 45 852,90 45 852,90 7 702,50 7 702,50 38 150,40 38 150,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 210 655 674,86 24 828,53 184 564 983,42 9 830 537,07 16 235 325,84 16 235 325,84 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 8 003 026,63 8 003 026,63 0,00 0,00 8 003 026,63 8 003 026,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 9 848,12 9 848,12 0,00 0,00 9 848,12 9 848,12 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 14 380 631,52 1 153,70 157 596,83 67 919,42 14 153 961,57 14 153 961,57 Siirtosaamiset 10 892 254,44 207 886,38 534 682,33 3 945,79 10 145 739,94 10 145 739,94 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 847 424,19 304 812,46 1 495 042,84 44 057,50 3 511,39 3 511,39 Ennakkomaksut 1 698,55 27 122 008,70 0,00 513 852,54 1 698,55 2 189 020,55 0,00 115 922,71 0,00 24 303 212,90 0,00 24 303 212,90 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 374,20 1 374,20 0,00 0,00 1 374,20 1 374,20 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 35 136 257,65 513 852,54 10 203 269,50 115 922,71 24 303 212,90 24 303 212,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ 245 791 932,51 538 681,07 194 768 252,92 9 946 459,78 40 538 538,74 40 538 538,74

63 LIITE 17, taulukko 1: Kirjanpitoyksikön 240 taseen 1.1.2013 muodostuminen KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ VASTATTAVAA KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.12.2012 (VIRALLINEN ENNEN KPY-JAKOA) KIRJANPITO YKSIKKÖ 200 SISÄASIAINMINISTERIÖ 1.1.2013 (KPY-JAON JÄLKEEN) KIRJANPITO YKSIKKÖ 201 RAJAVARTIO LAITO S 1.1.2013 (KPY-JAON JÄLKEEN) KIRJANPITO YKSIKKÖ 248 HÄTÄKESKUSLAITO S 1.1.2013 (KPY-JAON JÄLKEEN) KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 HALLINNO N TIETO TEKNIIKKAKESKUS 1.1.2013 (KPY-JAON JÄLKEEN) OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 303 519 303,85-9 948 990,96 308 130 527,40 0,00 5 337 767,41 Edellisten tilikausien pääoman muutos -207 815 983,05-17 286 195,39-205 898 319,25-8 360 116,14 23 728 647,73 Pääoman siirrot 420 112 559,94 63 792 572,94 284 237 041,81 68 162 145,27 3 920 799,92 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -378 608 869,65 137 207 011,09-66 620 780,75-30 063 394,16-244 770 847,32 141 698 402,64-61 753 445,31-1 951 416,18-5 463 796,27 27 523 418,79 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 137 207 011,09-30 063 394,16 141 698 402,64-1 951 416,18 27 523 418,79 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 15 669 217,28 15 669 217,28 0,00 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 11 928,36 0,00 11 928,36 0,00 0,00 Saadut ennakot 879 086,10 249 086,10 630 000,00 0,00 0,00 Ostovelat 34 072 372,83 1 519 713,98 20 936 822,43 4 186 067,50 7 429 768,92 Tilivirastojen väliset tilitykset 4 559 890,92 358 838,19 2 910 793,63 788 956,32 501 302,78 Edelleen tilitettävät erät 6 990 899,15 319 910,93 5 028 480,53 1 192 800,72 449 706,97 Siirtovelat 46 384 500,17 12 485 308,75 23 534 843,72 5 730 051,42 4 634 296,28 Muut lyhytaikaiset velat 17 026,61 108 584 921,42 0,00 30 602 075,23 16 981,61 53 069 850,28 0,00 11 897 875,96 45,00 13 015 119,95 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 108 584 921,42 30 602 075,23 53 069 850,28 11 897 875,96 13 015 119,95 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 245 791 932,51 538 681,07 194 768 252,92 9 946 459,78 40 538 538,74

64 Liite 17 Taulukko 2 kirjanpitoyksikön 201 tuotto- ja kululaskelman muodostuminen LIITE 17, taulukko 2: Kirjanpitoyksikön 240 tuotto- ja kululaskelman vertailutietojen muodostuminen KIRJANPITOYKSIKÖN TUOTTO - JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT KIRJANPITOYKSIKKÖ 240 KIRJANPITO YKSIKKÖ 200 KIRJANPITO YKSIKKÖ 201 KIRJANPITOYKSIKKÖ 248 KIRJANPITOYKSIKKÖ 249 SISÄASIAINMINISTERIÖ SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIO LAITO S HÄTÄKESKUSLAITO S HALLINNO N 1.1. - 31.12.2012 TP 2013 edellisen tilikauden TP 2013 edellisen tilikauden TP 2013 edellisen tilikauden TIETO TEKNIIKKAKESKUS vertailutieto vertailutieto vertailutieto TP 2013 edellisen tilikauden (VIRALLINEN ENNEN KPY-JAKOA) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON JÄLKEEN) (KPY-JAON vertailutieto JÄLKEEN) Maksullisen toiminnan tuotot 6 870 051,31 7 818,81 2 581 913,79 4 280 318,71 0,00 Vuokrat ja käyttökorvaukset 955 418,14 8 733,60 946 454,54 230,00 0,00 Muut toiminnan tuotot 93 628 735,62 101 454 205,07 1 430 584,62 1 447 137,03 8 552 827,51 12 081 195,84 50 570,40 4 331 119,11 83 594 753,09 83 594 753,09 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 18 564 379,03 315 447,32 14 608 318,46 1 288 773,78 2 351 839,47 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 129 245,51 0,00 129 245,51 0,00 0,00 Henkilöstökulut 250 444 122,28 17 091 173,79 166 564 271,97 42 386 955,58 24 401 720,94 Vuokrat 34 210 875,39 3 261 747,70 20 266 422,68 6 055 783,83 4 626 921,18 Palvelujen ostot 105 885 195,50 34 850 620,60 21 068 580,96 10 643 376,03 39 322 617,91 Muut kulut 12 840 680,20 1 125 330,48 7 049 971,97 604 757,55 4 060 620,20 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valmistus omaan käyttöön (-) -1 218 418,46 0,00-160 914,93 0,00-1 057 503,53 Poistot 23 313 764,00 15 309,72 16 069 954,24 295 646,36 6 932 853,68 Sisäiset kulut 6 420 814,77 450 590 658,22 5 132 204,57 61 791 834,18 136 236,36 245 732 087,22 723 874,53 61 999 167,66 428 499,31 81 067 569,16 JÄÄMÄ I -349 136 453,15-60 344 697,15-233 650 891,38-57 668 048,55 2 527 183,93 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 4 784,94 308,16 3 850,96 625,82 0,00 Rahoituskulut -7 894,79-3 109,85-591,77-283,61-3 022,97 827,99-887,94-262,12-3 392,11-3 392,11 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 411 466,87-1 100,00 412 566,87 0,00 0,00 Satunnaiset kulut -44 818,39 366 648,48 0,00-1 100,00-30 510,15 382 056,72-14 308,24-14 308,24 0,00 0,00 JÄÄMÄ II -348 772 914,52-60 346 080,76-233 268 006,67-57 682 618,91 2 523 791,82 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta 10 948 417,50 10 948 417,50 10 948 417,50 10 948 417,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kulut Kunnille 270 683,78 270 683,78 0,00 0,00 0,00 Elinkeinoelämälle 8 370 940,55 8 370 940,55 0,00 0,00 0,00 Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 497 416,31 1 497 416,31 0,00 0,00 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 888 502,34 855 992,08 32 510,26 0,00 0,00 Siirtotalouden kulujen palautukset -27 613,38 10 999 929,60-27 613,38 10 967 419,34 0,00 32 510,26 0,00 0,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -348 824 426,62-60 365 082,60-233 300 516,93-57 682 618,91 2 523 791,82 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 5 731 922,87 2 836,25 1 051 636,12 164 041,93 4 513 408,57 Suoritetut arvonlisäverot -35 516 365,90-29 784 443,03-6 258 534,40-6 255 698,15-12 521 966,51-11 470 330,39-4 234 868,33-4 070 826,40-12 500 996,66-7 987 588,09 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -378 608 869,65-66 620 780,75-244 770 847,32-61 753 445,31-5 463 796,27

tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 65 5.2 Muut liitteet 5.2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 300 250 200 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta 150 Rikostorjunta 100 50 Rajatarkastukset Rajojen valvonta 0 2009 2010 2011 2012 2013 Työajankäyttö 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Kansainvälinen toiminta 0 2009 2010 2011 2012 2013 Rajojen valvonta 2009 2010 2011 2012 2013 OPERATIIVINEN TOIMINTA YHTEENSÄ 60,3 % 61,8 % 62,6 % 62,6 % 63,4 % Rajojen valvonta 29,8 % 29,9 % 29,4 % 28,1 % 27,2 % Kansainvälinen toiminta 1,0 % 1,1 % 1,3 % 1,1 % 1,2 % Rajatarkastus 20,6 % 22,0 % 22,9 % 24,5 % 25,8 % Rikostorjunta 4,2 % 4,0 % 3,9 % 4,2 % 4,6 % Meri ja pelastustoimi 1,8 % 1,9 % 2,0 % 1,9 % 1,9 % Sotilaallinen maanpuolustus 3,0 % 3,0 % 3,1 % 2,7 % 2,7 % SISÄISET TOIMINNAT YHTEENSÄ 39,7 % 38,2 % 37,4 % 37,4 % 36,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

partiotuntia partiotuntia 66 5.2.2 Rajojen valvonta Partiointi 350 000 300 000 250 000 Kokonaismäärä 200 000 150 000 100 000 50 000 2009 2010 2011 2012 2013 PARTIOINTI YHTEENSÄ 309 015 285 230 284 447 249 663 238 015 Ulkomaalaisvalvonta 2 932 2 237 2 748 4 202 3 480 Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus 26 490 21 650 20 292 18 252 20 744 Vartiolaiva (vast) 21 074 21 451 22 746 19 104 17 933 Lentokone (Dornier) 379 763 578 592 705 Helikopteri 1 709 1 168 1 544 1 165 1 504 Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio 0 256 431 237 962 236 540 206 348 193 650 350 000 Hallintoyksiköittäin 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 309 015 285 230 284 447 249 663 238 015 LSMV 45 142 41 506 40 382 35 466 35 745 SLMV 21 426 21 026 25 076 24 592 23 141 LR 59 864 57 758 60 644 45 399 39 853 KR 61 434 53 841 49 348 43 318 43 729 P-KR 57 064 51 897 51 323 49 024 45 457 K-SR 64 085 59 203 57 675 51 864 50 089

partiotuntia tuntia 67 Ilma-aluspartiointi 3 500 Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 2 121 1 938 2 123 1 770 2 241 LSMV 670 765 686 502 550 SLMV 416 450 508 376 406 LR 288 204 345 218 409 KR 217 204 224 332 440 P-KR 207 141 157 156 192 K-SR 290 167 202 173 213 Vartioaluspartiointi 25 000 Hallintoyksiköittäin 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 21 074 21 451 22 746 19 104 17 933 LSMV 12 620 12 519 12 631 10 870 9 747 SLMV 8 454 8 932 10 115 8 234 8 186

valvontatuntia valvontatuntia 68 Kiinteä valvonta Kokonaismäärä 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 KIINTEÄ VALVONTA YHT 865 769 888 234 896 735 870 689 884 967 Kiinteä vedenalainen valvonta 2 703 1 749 1 918 1 583 1 413 Kiinteä valvontajärjestelmä 343 149 338 079 357 917 351 706 355 400 Tutkavalvonta 216 812 248 047 236 945 248 434 242 872 Optinen valvonta 303 105 300 359 299 955 268 966 285 282 1 000 000 Hallintoyksiköittäin 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 865 769 888 234 896 735 870 689 884 967 LSMV 209 374 215 888 215 849 197 055 206 856 SLMV 313 246 334 267 322 969 321 928 322 711 LR 26 272 26 246 26 167 27 471 33 975 KR 111 889 110 857 126 868 124 872 126 504 P-KR 126 340 122 282 129 036 120 808 116 488 K-SR 78 648 78 694 75 846 78 555 78 433

kpl kpl 69 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 60 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 52 29 23 28 31 3. jakso 9 7 4 6 15 2. jakso 21 20 11 18 13 1. jakso 22 2 8 4 3 60 Hallintoyksiköittäin 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 52 29 23 28 31 LSMV 4 6 3 0 1 SLMV 11 11 5 7 14 LR 3 0 0 2 3 KR 2 1 3 5 0 P-KR 12 3 4 4 4 K-SR 20 8 8 10 9

kpl kpl 70 250 Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 162 117 224 203 174 3. jakso 81 55 111 68 99 2. jakso 45 51 45 62 40 1. jakso 36 11 68 73 35 250 Hallintoyksiköittäin 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 162 117 224 203 174 LSMV 0 0 0 0 0 SLMV 5 0 1 2 0 LR 13 20 25 24 16 KR 26 30 35 20 26 P-KR 91 47 76 89 84 K-SR 27 20 87 68 48

kpl kpl 71 Muut suoritteet raja- ja merialueella 30 000 Tarkastukset 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 26 698 23 185 25 658 28 141 31 803 3. jakso 4 859 5 643 6 149 6 763 8 437 2. jakso 13 776 11 920 12 190 12 677 14 479 1. jakso 8 063 5 622 7 319 8 701 8 887 30 000 25 000 20 000 15 000 Hallintoyksiköittäin 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 RVL 26 698 23 185 25 658 28 141 31 803 LSMV 13 251 11 729 11 629 10 344 12 108 SLMV 5 858 5 347 7 542 9 208 12 644 LR 3 745 3 048 3 404 5 104 3 949 KR 1 600 1 468 1 717 1 515 1 364 P-KR 1 899 1 268 953 1 165 754 K-SR 345 325 413 805 984

kpl 72 30 000 Lajeittain 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 26 698 23 185 25 658 28 141 31 803 Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tark 1 296 2 052 3 695 5 240 8 242 Öljynäytteenottotarkastus 52 36 64 32 29 Ympäristösuojelusäänn liittyvä tark 15 11 23 25 11 Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tark 22 12 60 20 24 Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark 4 025 3 365 3 833 3 618 3 257 Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark 3 066 2 195 2 738 4 062 3 429 Tullitarkastus 17 12 42 11 21 Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark 11 802 9 481 9 451 9 528 10 616 Kalastussäännöksiin liittyvä tark 2 153 2 089 2 147 2 405 2 968 Metsästyssäännöksiin liittyvä tark 2 915 3 075 3 038 2 404 2 663 Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark 1 335 857 567 796 543

hlöä hlöä 73 5.2.3 Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne 13 000 000 11 000 000 9 000 000 7 000 000 5 000 000 3 000 000 1 000 000-1 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 7 373 683 8 382 491 10 648 770 11 998 808 12 932 194 Viisumivapaat 2 072 217 2 180 385 2 518 940 2 721 132 2 814 294 Viisumivelvolliset 5 301 466 6 202 106 8 129 830 9 277 676 10 117 900 5 000 000 Lentoliikenne 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Rajanylityspaikka lentoliikenteessä 2009 2010 2011 2012 2013 3 328 258 3 438 759 3 776 586 4 050 970 4 353 278

74 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2010 2011 2012 2013 VIRTANIEMI 148 134 0 0 RAJA-JOOSEPPI 68 713 94 167 128 054 133 256 SALLA 113 884 162 647 221 933 253 686 KUUSAMO 37 482 42 512 44 621 44 217 VARTIUS 405 683 467 126 502 150 507 088 INARI 6 141 4 400 1 050 2 412 LEMINAHO 444 0 0 0 RUHOVAARA 134 0 0 0 NIIRALA 1 022 496 1 281 037 1 501 511 1 621 081 PARIKKALA 16 636 12 804 12 637 10 555 IMATRA 1 320 164 1 837 956 2 225 563 2 507 708 NUIJAMAA 2 315 601 3 153 596 3 381 843 3 677 849 VAINIKKALA 344 269 435 922 483 988 584 102 VAALIMAA 2 730 696 3 156 469 3 495 458 3 590 240 YHTEENSÄ 8 382 491 10 648 770 11 998 808 12 932 194 LENTOASEMAT 2010 2011 2012 2013 LAPPEENRANTA 3 624 3 346 1 663 1 874 JOENSUU 3 204 3 102 4 975 6 123 KAJAANI 1 983 2 103 3 036 2 740 KUUSAMO 5 284 4 611 5 736 6 800 ROVANIEMI 36 878 35 527 37 123 43 087 KITTILÄ 54 809 48 234 58 586 51 999 KOKKOLA- 0 0 0 740 PIETARSAARI IVALO 9 614 12 571 14 214 17 456 ENONTEKIÖ 15 403 17 126 21 657 19 114 KEMI-TORNIO 185 717 9 793 HKI-MALMI 464 1 101 9 6 HKI-VANTAA 3 269 674 3 592 179 3 817 662 4 136 925 MAARIANHAMINA 267 608 155 237 TURKU 2 380 3 224 34 817 4 867 OULU 23 081 33 888 35 715 30 063 PORI 2 889 1 877 2 707 2 675 KRUUNUPYY 1 500 1 808 851 27 VAASA 7 520 14 564 12 055 27 752 YHTEENSÄ 3 438 759 3 776 586 4 050 970 4 353 278 SATAMAT 2010 2011 2012 2013 HELSINKI 205 352 268 182 437 988 451 128 KOTKA 469 348 0 28 TURKU 615 42 0 102 NAANTALI 5 19 8 0 MAARIAN- 18 767 402 351 HAMINA PORI 54 93 34 98 RAUMA 22 2 11 42 KALAJOKI 819 506 642 251 KOKKOLA 117 0 9 30 TORNIO 22 16 3 134 SAIMAAN KANAVA 4 599 5 515 3 243 2 385 (NUIJAMAA) LAPPEENRANTA 22 001 17 389 21 618 21 444 HUVIALUSLIIKENNE 3 020 3 414 3 758 3 527 YHTEENSÄ 237 141 296 861 468 970 481 175

75 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2010 2011 2012 2013 KARIGASNIEMI 697 270 778 332 737 433 722 920 KILPISJÄRVI 499 313 528 972 528 917 537 801 KIVILOMPOLO 343 279 374 722 374 591 392 052 NUORGAM 438 021 671 523 666 913 696 304 NÄÄTÄMÖ 451 199 475 224 498 070 507 777 UTSJOKI 158 540 173 883 168 062 167 090 AAVASAKSA 2 070 535 2 019 884 2 035 126 1 947 793 KARESUVANTO 583 888 570 164 608 950 619 106 KOLARI 782 356 763 943 783 744 736 803 MUONIO 164 291 158 853 165 847 175 919 PELLO 1 017 340 1 001 232 1 000 472 978 942 TORNIO 8 451 029 8 302 124 8 704 643 7 953 406 YHTEENSÄ 15 657 061 15 818 856 16 272 768 15 435 913 LENTOASEMAT 2010 2011 2012 2013 HELSINKI-VANTAA 7 324 017 8 404 272 8 327 806 8 545 663 IVALO 0 7 275 9 347 11 292 KEMI-TORNIO 830 1 013 1 176 355 KITTILÄ 0 20 110 22 827 28 621 KRUUNUPYY 1 705 4 812 25 240 5 999 KUUSAMO 151 5 930 3 583 5 136 MAARIANHAMINA 5 758 11 688 13 173 14 839 OULU 79 185 87 866 139 097 100 854 ROVANIEMI 25 775 23 198 21 416 20 374 TURKU 140 355 260 057 320 169 223 140 VAASA 86 748 95 751 139 029 106 854 YHTEENSÄ 7 664 524 8 924 728 9 038 645 9 070 425 SATAMAT 2010 2011 2012 2013 ECKERÖ 664 458 2 767 076 889 351 909 357 HELSINKI 9 603 908 9 981 049 10 167 493 10 258 200 LÅNGNÄS 2 792 5 127 0 0 MAARIANHAMINA 1 547 014 2 759 807 2 752 601 2 505 263 TURKU 3 005 046 2 824 509 2 749 217 2 916 312 VAASA 56 456 46 888 72 094 152 358 YHTEENSÄ 14 879 674 18 384 456 16 630 756 16 741 490

kpl 76 Havainnot ja jatkotoimenpiteet 4 000 3 500 3 000 2 500 Kokonaismäärä 2 000 1 500 1 000 500 2009 2010 2011 2012 2013 YHTEENSÄ 1 784 3 056 3 430 3 123 3 269 Vastaanotetut turvapaikkaanomukset 0 415 160 188 280 328 Myönnetyt viisumit 179 1 727 1 937 1 267 1 268 Rajalta käännytetyt 1 190 1 169 1 305 1 576 1 673 Käännytysperusteet vuonna 2013 Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään 0,28% Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 13,86% Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 6,11% Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana 0,06% Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 4,36% Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 5,03% Maahantuloedellytysten puuttuminen 70,31%

kpl 77 5.2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset 3 500 Hallintoyksiköittäin 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ VUONNA 2013 3 520 664 186 315 1 835 1 017 7 537 Muut rikokset tai rikkomukset 3 317 621 137 262 1 156 655 6 148 Ympäristö- ja luonnonvararikokset 0 5 33 34 125 148 345 Valtionrajarikokset 21 6 3 3 237 54 324 Alueloukkaus 0 0 0 0 7 0 7 Ihmiskauppa 2 0 0 0 8 0 10 Vesiliikennejuopumus 2 0 0 1 117 105 225 Rattijuopumus 95 24 13 12 9 6 159 Laittoman maahantulon järjestäminen 9 1 0 1 63 29 103 Väärennysrikokset 74 7 0 2 113 20 216 Jatkotoimenpiteet Huomautus 7 % Valvontailmoitus 4 % R-ilmoitus 11 % S-ilmoitus 30 % Rangaistusvaatimusilmoitus 40 % Rikesakko 8 %