PYHÄJOEN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI

Päivämäärä 26.4.2010, päivitetty 19.5.2010,16.11.2010 ja 11.4.2013 Viite 8212709 PYHÄJOEN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SISÄLTÖ 1. PÄÄTÖKSET 1 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI 1 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2 3.2 Osayleiskaavan tavoitteet 2 3.3 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 3 3.4 Maa- ja vesialueiden omistus 5 3.5 Kaavoitustilanne 5 3.5.1 Maakuntakaava 5 3.5.2 Yleiskaavat 8 3.5.3 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat 12 3.5.4 Selvitykset ja suunnitelmat 13 3.5.5 Pohjakartta 13 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 13 5. OSALLISET 14 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 17 6.1 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17 6.2 Kaavaluonnoksen laadinta 17 6.3 Kaavaehdotuksen laadinta 17 6.4 Kaavan hyväksyminen 18 6.5 Muutoksenhaku 18 7. ALUSTAVA AIKATAULU 18 8. YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT 19

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 1 RAAHEN KAUPUNKI PYHÄJOEN KUNTA MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan tarpeen mukaan. 1. PÄÄTÖKSET Rajakiiri Oy pyysi hakemuksessaan 16.10.2009 Pyhäjoen kuntaa ja Raahen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin Raahe-Pyhäjoki edustan merialueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston kaavoittamiseksi. Pyhäjoen kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Maanahkiaisen tuulivoimapuiston oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen kokouksessaan 23.11.2009 KH 343. Raahen kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää Maanahkiaisen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen kokouksessaan 23.11.2009 KH 415. 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Maanahkiaisen alueella Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella. Suunnittelualue ulottuu pohjoisreunaltaan Kuljunniemestä lähimmillään noin 2,5 km ja kauimmillaan noin 14,8 km länteen. Etelässä suunnittelualue ulottuu merialueella Hanhikivenniemestä lähimmillään noin 4 km ja kauimmillaan noin 17,3 km länteen. Osayleiskaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 169,57, josta noin 53,35 km2 sijaitsee Pyhäjoen puolella ja 116,22 km2 Raahen puolella. Suunnittelualueen rajauksen keskeinen peruste on voimassa olevan maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkittava tuulivoimaloiden sijoitusalue sijoittuu kuitenkin kauemmaksi rannasta; lähimmillään 7 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimaloiden sijoitusalue on kaavoitettavaa aluetta pienempi. Sijoituspaikat ovat pääasiassa 5-20 metriä syviä vesialueita. Luonnonsuojelualueet sijaitsevat tuulivoimaloiden alueen ulkopuolella.

2 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen rajaus) ja maakuntakaavan tuulivoima-alue (musta rajaus). Rantojen suojelualueen rajaus (lila rajaus) ja Natura 2000 -alueiden si jainti (harmaa rajaus ja violetti täyttöväri). 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteiden mukaan: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 3.2 Osayleiskaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa merituulivoimapuiston rakentamisen Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueelle. Rajakiiri Oy:llä on tavoitteena toteuttaa alueelle enimmillään 100 tuulivoimalan alue, jonka arvioitu sähköntuotto olisi n. 300 600 megawattia (MW).Osayleiskaava pyritään laatimaan niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat MRL:n 77 muutoksen tultua voimaan.

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 3 Kaavahanke vastaa osaltaan valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin koskien Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia. Selonteossa tavoitteena on lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti oli 288 MW (12/2012) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu 2000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla voimakasta lisärakentamista (150 200 MW/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi (YVA -menettely) Tuulivoima-alueiden koko sekä tuulivoimayksiköiden lukumäärä tarkentuvat alueelle laadittavan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä (YVA). YVA -menettelyn yhteydessä arvioidaan laajasti hankkeen toteuttamisen vaikutuksia mm. maisemaan, merialueen luontoon, Natura-alueiden luontoarvoihin sekä mm. alueen asukkaisiin (sosiaaliset vaikutukset). YVA -selvityksen ja osayleiskaavan laatiminen kytketään aikataulullisesti yhteen siten, että ympäristövaikutusten arvioinnista saatavia tietoja voidaan hyödyntää osayleiskaavan laadinnassa. 3.3 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue koostuu Perämeren rannikon merialueesta. Alueen ulkopuolelle on rajattu saaria, kuten Mitti, Louekari, Peltomatala ja Porkkapauha. Välittömässä läheisyydessä on Rautaruukin teollisuusalue ja myös Raahen satama. Suunnittelualueen pohjoispuolella on melko runsaasti pienehköjä saaria ja luotoja. Suunnittelualueen edustan rannikolla on paikoin tiheästi loma-asutusta. Raahen kaupungin tavoitteissa on tarkoitus tiivistää loma-asutusta. Merkittävimpiä alueita ovat Siniluoto, Lohikari, Lännennokka ja Halkokari Raahessa sekä Yppärinkylä, Pohjankylä ja Etelänkylä Pyhäjoella. Raahessa pysyvää asutusta sijaitsee Piehingissä, Haapajoella ja Arkkukarissa sekä Hurnasperässä ja Kultalanperässä rannikon tuntumassa. Pyhäjoella pysyvää asutusta sijaitsee Parhalahdella, Pohjakylällä, Etelänkylällä ja Yppärissa rannikon tuntumassa. Lähimmillään suunnittelualuetta pysyvä asutus on Siniluodonperässä Raahessa. Elinkeinot ja liikenne Alueella toimii kaksi ammattikalastajaa, jotka pyytävät siikaa ja lohta verkoilla sekä rysillä. Sivutoimisia verkkokalastajia on kymmeniä ja myös joitain rysäkalastajia. Teollisuus on Raahen tärkein työllistäjä ja osayleiskaavoitettavan alueen koillispuolella sijaitseva Rautaruukki Oyj yksi suurimmista työnantajista. Pyhäjoen työpaikat muodostuvat julkisen ja yksityisen sektorin palveluista, metalli- ja puuteollisuudesta sekä maa- ja metsätaloudesta. Raahen satamaan menevä kymmenen metrin syvyinen laivaväylä kulkee suunnittelualueen pohjoispuolitse. Satama on kokonaistavaraliikennemäärien perusteella Suomen kuudenneksi vilkkain ja siellä käy vuosittain yli 700 alusta. Sataman syväsatamahankkeen yhteydessä väylä ruopattiin 10,0 metrin kulkusyvyyteen ja satamaan ruopattiin uusi kääntöallas sekä rakennettiin 355 metriä uutta syvälaituria. Suunnittelualueen poikki kulkee matalampi pienveneväylä. Pienvene- tai kalasatamia sijaitsee mm. Parhalahdella Tankokarin satama, Piehingissä, Siniluodonperässä, Lapaluodossa ja Halkokarilla. Lentokenttä sijaitsee Oulunsalossa noin 56 km päässä suunnittelualueesta koilliseen. Raahe-Pattijoen lentokenttä sijaitsee 17 km päässä.pienvene- ja kalasatamat pohjoisesta etelään lueteltuna ovat Lapaluoto, Siniluodonperä, Piehinki, Halkokari ja Tankokarin kalasatama. Virkistyskäyttö ja matkailu Aluetta käytetään virkistykseen esimerkiksi kalastuksen, veneilyn ja retkeilyn osalta. Suunnittelualueella harjoitetaan verkkokalastusta ja rannikon alue on rysäkalastusaluetta. Suunnittelualueen kohdalla olevalla rannikolla on useita virkistysalueita, kuten uimarantoja, lintutorneja ja laavuja. Luonnonympäristö Vedenlaatu Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialueella on tyydyttävä, suunnittelualueella pääosin hyvä ja kauempana merellä erinomainen. Suunnittelualueen lajisto on melko niukkaa. Vähäsuolainen vesi ja vaihtelevat ympäristöolosuhteet tekevät hankalan elinympäristön alueen pohjaeliöstölle ja kasveille. Alueella pyydetään lähin-

4 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS nä siikaa ja lohta. Sille sijoittuu myös silakan ja siian kutualueita, mutta alueen kalastuksellinen arvo ei ole erityisen merkittävä. Etenkin Hanhikiven ympäristössä ja Saloisten edustalla, esiintyy runsaasti hylkeitä varsinkin loppusyksystä, joista suurin osa on norppia. Suunnitellulle tuulivoimala-alueelle ei sijoitu lintujen pesimäalueita. Lähimpien rantojen ja saarten pesimälinnusto tunnetaan melko hyvin. Lajisto on monipuolista, joskin Perämerelle tyypillistä. Pesimälinnuston arvokkain osa koostuu luodoilla pesivien lokkilintujen ja muiden merilintujen yhdyskunnista. Raahen Pyhäjoen edusta on tärkeää lintujen muuttoaluetta, sillä useiden lajien muutto Perämeren rannikolla keskiosissa on korostuneen voimakasta. Tällaisia lintuja ovat esimerkiksi laulujoutsen sekä monet kahlaaja-, sorsa- ja kuikkalinnut. Alue on tuulisuuden kannalta soveltuvaa tuulivoimaloilla tapahtuvaan sähköntuotantoon. Merivesi on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti- ja toukokuussa. Perämeren jääolot tekevät ympäristöstä haasteellisen: erityisesti suunnittelualueen länsiosiin ja ulkoreunoille aiheutuu suuria jäävalli- ja aaltokuormia. Lähes koko suunnittelualue sijaitsee ajojäävyöhykkeellä ts. tuulten ja virtausten voimasta liikkuvan jää alueella, joka voi myös ahtautua korkeiksi valleiksi. Suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita. Suunnittelualueen läheisyydessä, sen koillispuolinen alue kuuluu Raahen saariston rantojensuojeluohjelman alueeseen. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee joitakin Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, joista laajin yhtenäinen luonnonsuojelualue on Raahen pohjoinen saaristo. Muita ovat Kuljunmäen niitty, Rytilammen alue ja Arkkukari sekä Parhalahti-Syölätinlahti. Yksityisiä suojelualueita sijaitsee mm. Hanhikiven ja Parhalahden alueella. Hanhikiven itäpuolella on myös Luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppirajauksia, ja Jyry -niminen ulkomeren saari Raahen Lapaluodon edustan merialueella on erityinen suojelualue. Hanhikiven alueella ja sen itäpuolella Halkokarilla sekä Rautaruukin teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevalla Kallioniemellä on lisäksi suojeltua kallioaluetta. Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu suunnittelualueen läheisyydessä Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi. Maisema ja kulttuuriperintö Pyhäjoen ja Raahen ympäristö kuuluu maisemamaakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon, jolle on tyypillistä maaston tasaisuus, jokilaaksojen kapeat viljellyt vyöhykkeet, kasvillisuuden karuus ja järvien vähäisyys. Suunnittelualueen pohjoisosan maisemaa hallitsee Rautaruukin teollisuusalue ja Raahen satama. Näiden pohjoispuolella alkaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha Raahe. Kaupunki on perustettu Pietari Brahen toimesta v. 1649 ja sen ruutukaava-alue, entinen Seminaarin alue ja rautatieasema ympäristöineen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Saloisten tapuli ja kirkkomäen maisema kuuluvat myös tähän luetteloon. Myös esimerkiksi pohjoisessa saaristossa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän v. 1573. Pyhäjoen kunta perustettiin v. 1865. Pyhäjoella Eteläkylän isosilta, Jokipuojin kalaranta, Kaukon kalalanssi, Parhalahden vanha kalaranta, Rajaniemen kylä ja viljelymaisema sekä Sunintien raitti Yppärissä ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Suunnittelualuetta lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja perinnemaisemat ovat Kuljunmäki ja Iso-Kraaselin niityt Raahen saaristossa. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja perinnemaisemia ovat Vanha Meri- Raahe, Pyhäjoen suun kulttuurimaisemat ja Juholanrannan niitty. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia hylkyjä. Rautaruukin väylän pohjoispuolella, Etelän Klupulla (64 42,2 P ja 24 15,2 I) sijaitsee puuparkki Tamaran peräosa. Lähimmät muinaisjäännökset ovat Saloisten keskiaikainen kirkonpaikka ja Hanhikiven Pähkinäsaaren rauhan rajakivi ja Hyytämänniemen kalliohakkaukset Pyhäjoella.

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 5 3.4 Maa- ja vesialueiden omistus 3.5 Kaavoitustilanne 3.5.1 Maakuntakaava Tuulivoima-alueen vesialueet ovat valtion omistuksessa ja alueesta on jo tehty sopimus Metsähallituksen kanssa. Kuljunniemen ja Leton alueet sekä niiden läheinen merialue ovat Rautaruukin omistuksessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Raahen kaupunki ja Pyhäjoen kunta kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Kuva 3. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

6 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on kohdistettu seuraavia aluevarauksia: Maanahkiaisen alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (en-tv) merkinnällä osoitetaan maa- ja vesialueita, jotka soveltuvat useiden tuulivoimaloiden muodostamien ryhmien keskitettyyn rakentamiseen. Maakuntakaavassa on osoitettu vain ns. tuulivoimapuistot (vähintään 10 MW) eli yksittäisiä tuulivoimaloita ei ole esitetty. Suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimalat tulee sijoittaa ryhmiin geometrialtaan selkeään muotoon ja niin lähelle toisiaan kuin se energiatuotannon taloudellisuus huomioon ottaen on mahdollista. Laivaväylä on osoitettu tuulivoima-alueen pohjois- ja länsipuolelle. Pohjoispuolella kulkee laivaväylä Raahen satamaan. Veneväylä kulkee suunnittelualueen poikki. Perämerenkaaren kansainvälinen kehittämisvyöhyke kulkee rannikon suuntaisesti alueen reunalla. Rautaruukin teollisuusalueen edustalle, suunnittelualueen koillispuolelle, on osoitettu luonnon monikäyttöalue, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Rautaruukin teollisuusalueelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue (en-tv). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan luonnos on ollut julkisesti nähtävillä 28.8. 26.9.2012. Tavoitteena on, että maakuntakaavan uudistuksen 1. vaihe tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2013. Ensimmäisen vaihekaavan luonnoksessa osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu merkinnällä (tv-2): Merkinnällä osoitetaan merialueita, jotka soveltuvat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen ja puolustusvoimien tutkatoiminnan asettamat rajoitteet voimaloiden lukumäärälle, koolle ja sijoittelulle. Tuulivoimalat tulee sijoittaa ryhmiin geometrialtaan selkeään muotoon ja niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotannon talou-dellisuus huomioon ottaen on mahdollista. Kuva 4. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan luonnoksesta.

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 7 Ydinvoimamaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti 7.4.2008 käynnistää maakuntakaavan laatimisen Hanhikivenniemelle sijoittuvaa ydinvoimalahanketta varten. Pyhäjoen kunnanhallitus ja Raahen kaupunginhallitus ovat esittäneet liitolle, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa muutetaan siten, että ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Hanhikivenniemeen on mahdollista. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt ydinvoimamaakuntakaavan 22.2.2010. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 26.8.2010. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vahvistamisesta tehdyt valitukset 21.9.2011. Kaava on lainvoimainen. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhykemerkintä (sv-yv) rajautuu Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Kuva 5. Ote ydinvoimamaakuntakaavasta.

8 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 3.5.2 Yleiskaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Raahen kaupunki Kuva 6. Suunnittelualueen läheisyydessä Raahen yleiskaavatilanne 2012.

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 9 Raahen pohjoinen saaristo osayleiskaava Suunnittelualueen koillispuolella on voimassa Raahen oikeusvaikutteinen Pohjoinen saaristo osayleiskaava, jonka Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.6.2000. Kuva 7. Ote Raahen pohjoisen saariston osayleiskaavasta. Raahen eteläinen ranta-alue rantayleiskaava Suunnittelualueen itäpuolella Raahen eteläinen ranta-alue rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1979. Rantayleiskaavan ajantasaistamisen ympäristöselvityksiä laaditaan kesällä 2010 ja kaavan tarkistaminen tulee vireille v. 2013. Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki kuuluttivat Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen yleiskaavojen ja asemakaavojen vireille tulosta yhteisellä 14.4.2008 päivätyllä kuulutuksella. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 27.10.2010 ja tämän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ydinvoimakaavojen osalta kokouksessa 10.11.2010. Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavan 15.11.2010.

10 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS Kuva 8. Ote Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavaehdotuksesta Pyhäjoella (ylinnä) ja hyväksytystä ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavasta Raahessa (alinna)

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS Pyhäjoen kunta Kuva 10. Ote Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavasta Raahessa Kuva 9. Hanhikivenniemen ydinvoimalayleiskaavojen rajausten suhde alueen oleviin kaavoihin. Kaavallinen tilanne Pyhäjoella suunnittelualueen läheisyydessä: Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaava Pyhäjoen Hanhikiven alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 16.12.1988. Mustanniemen rantakaava Hankikiven alueella on voimassa pienellä alueella Mustanniemen rantakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.9.1990 Pyhäjoen Parhalahden osayleiskaava Pyhäjoen Parhalahden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 20.6.2001. Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaava Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 12.11.2008 ja kaava on saanut lainvoiman 17.1.2009. Pyhäjoen keskustan osayleiskaava Pyhäjoen kunnanhallitus päätti käynnistää keskustan osayleiskaavatyön 3.10.2011 233. Keskustan osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.12.2012 31.1.2013. Pyhäjoen Ollinmäen teollisuusalueen osayleiskaava Pyhäjoen kunta on käynnistänyt Ollinmäen teollisuusalueen osayleiskaavan 27.8.2012 235. 11

12 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 3.5.3 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaava Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki kuuluttivat Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen yleiskaavojen ja asemakaavojen vireille tulosta yhteisellä 14.4.2008 päivätyllä kuulutuksella. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 27.10.2010 ja tämän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ydinvoimakaavojen osalta kokouksessa 10.11.2010. Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 15.11.2010. Molemmista Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavoista on valitettu hallinto-oikeuteen. Oulun hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset 5.4.2012. Molemmista ydinvoimalaitosalueen asemakaavoista on edelleen valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuva 10. Ote Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavasta Raahessa. Raahen kaupunki Suunniteltavan merituulipuiston alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pyhäjoen kunta Suunniteltavan merituulipuiston alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pyhäjoen Mustanniemen ranta-asemakaava Parhalahden alueella on voimassa Mustanniemen ranta-asemakaava, jonka Pyhäjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.9.1990.

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 13 3.5.4 Selvitykset ja suunnitelmat 3.5.5 Pohjakartta Rajakiiri Oy on aloittanut merituulivoimapuiston alustavan suunnittelun v. 2008. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus) päätti 12.12.2008, että Raahen ja Pyhäjoen edustan merituulipuistohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on edennyt rinnakkain kaavoituksen kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.5.2011 (PO- PELY/91/07.04/2010). Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtiin seuraavat selvitykset: linnustoselvitys, kalastoselvitys, maisemaselvitys, meren pohjan sedimenttien tutkimus, meren pohjan videokuvaus, pohjaeläintutkimus, asukaskysely, kalastuskysely melu- ja varjostusselvitykset Näitä selvityksiä käytetään hyväksi osayleiskaavaa laadittaessa. Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen rasterikarttaa. Suunnittelussa apuna käytetään Perämeren alueen merikarttoja, maastotietokanta-aineistoa sekä tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Arvioinnin perustana käytetään samanaikaisesti laadittavaa ympäristövaikutusten arviointia (YVA), joka perustuu lakiin ympäristövaikutusten arvioinnista. Näiden tulosten lisäksi hyödynnetään jo aikaisemmin laadittuja selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan tuulivoimapuiston sekä rakentamisen että toiminnan aikaiset vaikutukset: Rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen tie- vesi- ja lentoliikenteeseen ja liikenneväyliin asumiseen (pysyvä ja loma-asutus) virkistykseen tekniseen huoltoon ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin kaupunki- ja kuntakuvaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön sähköverkkoon

14 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS Luontoon ja luonnonympäristöön maisemaan luonnonsuojeluun luonnon monimuotoisuuteen eläimistöön, erityisesti linnustoon ja kaloihin kasvillisuuteen vesistöön ja veden laatuun ilmastoon ja ilman laatuun merenpohjaan Talouteen 5. OSALLISET työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, erityisesti kalastukseen kunnallistalouteen energiatalouteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen ihmisten elinoloihin ja terveyteen Puolustusvoimien toimintaan Muut kaavan merkittävät vaikutukset melu, varjostus Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät merialueet ja läheiset luodot ja saaret. Laajempi vaikutusalue muodostuu meri- ja rannikkoalueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat: 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, työntekijät Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat 2. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Viranomaistahot: Raahen kaupungin eri hallintokunnat kaupunginhallitus, maankäytön suunnittelutoimikunta, kaavoitusja maankäyttötulosalue Pyhäjoen kunta kunnanhallitus, tekninen toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus alueiden käyttö, luonnonsuojelu, työ- ja elinkeino vastuualueet Pohjois-Pohjanmaan liitto Metsähallitus Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Puolustusvoimat

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 15 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Liikennevirasto, Meriosasto Rajakiiri Oy Vattenfall Oy Fennovoima Oy Raahen Satama Siikajoen kunta Länsi-Suomen merivartiosto Jokilaaksojen pelastuslaitos Oulun yliopisto (Perämeren tutkimusasema) Rautaruukki Oyj Fingrid Oyj Muut osalliset: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pyhäjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys Raahen seudun luonnonystävät ry Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Pohjois-Perämeren ammattikalastajat ry Saloisten jakokunta Raahen purjehdusseura ry Rautaruukin venekerho ry Raahen meriseura ry Piehingin kalastuskunnan osakaskunta Piehingin jakokunta Raahen urheilusukellusseura Mursut ry Pyhäjoen meripelastusyhdistys ry Parhalahden jakokunta Pohjankylän jakokunta Etelänkylän osaskaskunta Pro Hanhikivi ry Lähialueen kyläyhdistykset: Piehingin kyläyhdistys ry, Saloisten kylän asukasyhdistys ry, Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys ry, Parhalahden kyläyhdistys ry, Palonkylän asukasyhdistys ry ja Lapaluodon kyläyhdistys ry.

17 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoitusprosessi hoidetaan Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin yhteisenä hankkeena Raahen kaupungin toimiessa projektin vetäjänä. Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki hoitavat kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti. Kaavoituksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan molempien kuntien ilmoitustauluilla, paikallislehdessä ja molempien kuntien Internet-sivuilla. 6.1 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireille tulosta tiedotetaan paikallislehdissä (Raahen Seutu, Raahelainen, Kaleva ja Pyhäjoen Kuulumiset) sekä kuntien ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Pyhäjoen kunnan virastotalolla sekä kunnan Internet -sivuilla osoitteessa: www.pyhajoki.fi -> Ilmoitustaulu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa, sekä kaupungin Internet -sivuilla osoitteessa: www.raahe.fi -> Kaavoitus ja maankäyttö -> Kaavoitus -> Vireillä olevat yleiskaavat. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Raahen Seutu, Raahelainen ja Kaleva -lehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä siihen asti, kunnes osayleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. MRL 64 :n mukaan osallisella on lisäksi mahdollisuus esittää alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämiseksi ennen kuin lopullinen kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. 6.2 Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä virkaaikana Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa ja Pyhäjoen kunnanvirastossa, sekä kuntien Internet -sivuilla 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Raahen Seutu, Raahelainen, Kaleva ja Pyhäjoen Kuulumiset lehdissä, kuntien ilmoitustauluilla ja Internet -sivuilla. Nähtävillä oloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa mielipiteitä. Luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA -menettely) tulosten pohjalta laadittu osayleiskaavaluonnos. Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, kuntien omilta hallintokunnilta ja muilta osallisilta. Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen kesken järjestetään kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. 6.3 Kaavaehdotuksen laadinta Osayleiskaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävillä olo ilmoitetaan lehtikuulutuksella Raahen Seutu, Raahelainen, Kaleva ja Pyhäjoen Kuulumiset lehdissä, Pyhäjoen kunnan- ja Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen ilmoitustauluilla sekä kuntien Internet -sivuilla sekä kirjeellä maanomistajille. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. Mahdollinen viranomaisneuvottelu pidetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu.

MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 18 6.4 Kaavan hyväksyminen 6.5 Muutoksenhaku Osayleiskaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto ja Raahen kaupunginvaltuusto. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan. Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään vastine. Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään heille, jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavasta on mahdollista valittaa Oulun hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua Pyhäjoen kunnanvaltuuston ja Raahen kaupunginvaltuuston päätöksistä. 7. ALUSTAVA AIKATAULU Osayleiskaavan laatimisen aikataulu sovitetaan yhteen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin aikataulun kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville samoihin aikoihin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kanssa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, kun YVA -selostuksesta on saatu yhteysviranomaisen lausunto. Kaavaluonnosvaihe ajoittui vuoden 2011 alkuun ja ehdotusvaihe ajoittuu alkuvuoteen 2013. Osayleiskaavat saatetaan Pyhäjoen kunnanvaltuuston ja Raahen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi arviolta syksyllä 2013. Ajankohta 2009 joulukuu 2010 tammi-maaliskuu huhtikuu maalis-marraskuu 2011 joulukuu 2010 - tammikuu 2011 maaliskuu 2012-2013 marras-tammikuu 2013 huhtikuu kesällä syksyllä syksyllä Tapahtuma Kaavatyön käynnistäminen Perusselvitykset, tavoitteiden tarkentaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen, kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen viranomaisneuvottelu Kaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä samanaikaisesti YVA -selostuksen kanssa, yleisötilaisuus lausunnot YVAsta ja kaavaluonnoksesta Kaavaehdotuksen laatiminen, vastineet, YVA yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtävillä Vastineiden antaminen, tarkistukset asiakirjoihin, Kaavan hyväksymiskäsittely

19 MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, OAS 8. YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT Raahen kaupungissa osayleiskaavan yhteyshenkilöt ovat: Kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen Tekninen keskus Ruskatie 1 92140 PATTIJOKI puh. 044 439 3575 sähköposti: kaija.seppanen@raahe.fi Kaavasuunnittelija Mathias Holmén puh. 040 830 3159 sähköposti: mathias.holmen@raahe.fi Suunnitteluassistentti Eila Tikkala puh. 040 135 6819 sähköposti: eila.tikkala@raahe.fi Pyhäjoen kunnassa osayleiskaavan yhteyshenkilö on: Tekninen johtaja Pirkko Tuuttila Kuntatie 1 86100 PYHÄJOKI puh. 044 739 0273 sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy:stä: Yksikön päällikkö RA Matti Kautto puh. 0400 493 5476 sähköposti: matti.kautto@ramboll.fi Kaavoitusarkkitehti RA (amk) Pirjo Pellikka puh. 040 532 2380 sähköposti: pirjo.pellikka@ramboll.fi