50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014 2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020". Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palvelujen saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta. Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyönä. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot. Kansallinen alueellinen kehittäminen Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa, saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa sekä maaseutupolitiikkaa ohjataan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisilla toimenpideohjelmilla, jotka perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä. Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä. Rakennerahastopolitiikka Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007 2013 ohjelmien käytännön toteutus, sulkemistoimenpiteet sekä täysimääräisen toteutuksen varmistaminen jatkuvat aina vuoden 2015 loppuun saakka. Kansallisen rakennerahastostrategian 2007 2013 yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmat toteuttavat ohjelmakauden loppuvuosina Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2014 EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014 2020 yhden ohjelma-asiakirjan, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on mm. vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahastoohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
2011 toteutuma 2012 arvio 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste Alueiden kansainvälinen kilpailukyky paranee Koko Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 115,0 115,0 115,0 115,0 115,0 Etelä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 130,0 129,2 129,2 129,1 128,7 Länsi-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 102,5 104,1 104,3 104,4 104,7 Itä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 92,6 95,6 96,8 97,1 97,6 Pohjois-Suomi BKT/asukas (indeksi, EU=100) 101,1 97,6 95,8 95,6 95,8 Alueiden väliset kehityserot pienenevät Maakuntien BKT/asukas keskihajonta (indeksiluku) 12,9 12,4 12,4 12,3 12,1 Vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta Laaditut tai päivitetyt kyläsuunnitelmat - 2 200 2 201 2 000 2 000 EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50. (43.) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen erän poistuminen -500 Säästöpäätös -5 566 Yhteensä -6 066 2014 talousarvio 6 066 000 2013 tilinpäätös 11 866 000 62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 623 000 euroa. Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) 2 :n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha. Määrärahaa saa käyttää: 1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot 2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 16 :n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen 3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen 4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin ja verkostotyön vahvistamiseen. Määrärahalla rahoitetaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman mukaisia valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään kylätoiminnan tukemiseen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, sihteeristön ja teemaverkoston työ tehdään virkatyönä siltä osin kuin työ tehdään ministeriöissä. Muut yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat menot voidaan maksaa tästä määrärahasta. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 425 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 488 000 Kylätoiminnan valtionapu 1 025 000 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 110 000 Yhteensä 1 623 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen erän poistuminen -250 Kylätoiminnan valtakunnallinen kehittäminen 600 Säästöpäätös -1 000 Yhteensä -650 2015 talousarvio 1 623 000 2014 talousarvio 2 273 000 2013 tilinpäätös 2 273 000 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 444 990 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden 2) EU:n ohjelmakauden 2014 2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden 3) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden sekä EU:n ohjelmakauden 2014 2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden 4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen 5) ohjelmakauden 2007 2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014 2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) EU:n ohjelmakauden 2000 2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden 7) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98 102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden 8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden 9) ennakoiden, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2015 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 328 549 000 eurolla. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2015. S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuudesta yhteensä 179 776 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 148 773 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 353 897 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007 2013 maksatuksiin, josta 189 335 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 164 562 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 91 093 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014 2020 maksatuksiin, josta 49 623 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 41 470 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö. Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta. Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Vuoden 2015 myöntämisvaltuudesta on teknistä apua 10 696 000 euroa. Ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus loppuu vuoden 2015 aikana. Hankkeet ovat kohdistuneet yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) -ohjelmia toteutetaan edelleen yhteistyössä usean muun maan kanssa. Ohjelmakauden 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja -tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014 2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia) Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus (milj. euroa) TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 78,318 TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 103,705 TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 55,718 TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 39,000 TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 23,830 TL 6. Tekninen tuki (EAKR ja ESR) 3,0 10,696 Yhteensä 100,0 311,267 Ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot ja vastaavat valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa) Yhteensä vuodesta 2015 2015 2016 2017 2018 lähtien Ohjelmakausi 2007 2013 Vuoden 2012 sitoumukset 55,000 - - - 55,000 Vuoden 2013 sitoumukset 210,000 - - - 210,000 Vuoden 2014 sitoumukset 68,897 - - - 68,897 Vuoden 2015 sitoumukset 20,000 - - - 20,000 Yhteensä 353,897 - - - 353,897 Ohjelmakausi 2014 2020 Vuoden 2014 sitoumukset 58,239 101,918 101,918-262,075 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
2015 2016 2017 2018 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Vuoden 2015 sitoumukset 32,854 65,709 114,993 114,993 328,549 Yhteensä 91,093 167,627 216,911 114,993 590,624 Ohjelmakaudet yhteensä 444,990 167,627 216,911 114,993 944,521 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,175 3,238 0,730 2,256 Valtakunnalliset teemat 46,700 5,544 6,358 0,610 1,885 Alueosiot yhteensä 716,473 85,369 97,259 8,133 25,130 Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 62,615 71,312 5,749 17,763 Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 22,754 25,947 2,384 7,366 Yhteensä 786,777 94,088 106,855 9,473 29,270 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,069 2,110 0,200 0,634 Valtakunnalliset teemat 124,326 14,760 16,926 1,501 4,755 Alueosiot yhteensä 372,977 44,284 50,792 4,408 13,964 Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 29,181 33,467 3,038 9,624 Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 15,103 17,325 1,370 4,340 Yhteensä 512,684 61,113 69,828 6,109 19,353 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,032 3,093 0,269 1,000 EAKR, ESR ja FEAD yhteensä 1 322,002 158,233 179,776 15,851 49,623 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,175 3,238 0,728 2,230 Valtakunnalliset teemat 35,025 4,158 4,769 0,446 1,368 Alueosiot yhteensä 531,454 64,195 70,234 6,155 18,860 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Ohjelma Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 47,085 49,592 4,546 13,930 Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 17,110 20,642 1,609 4,930 Yhteensä 590,083 71,528 78,241 7,329 22,458 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,069 2,110 0,210 0,664 Valtakunnalliset teemat 93,245 11,070 12,695 1,097 3,467 Alueosiot yhteensä 275,887 33,300 37,899 3,154 9,969 Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 21,943 26,761 2,156 6,815 Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 11,357 11,138 0,998 3,154 Yhteensä 384,513 46,439 52,704 4,461 14,100 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 14,459 17,282 1,445 4,562 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,535 0,546 0,050 0,350 EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä 1 099,549 132,961 148,773 13,285 41,470 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit Tavoite (2023) Uudet yritykset 1 200 Uudet työpaikat 12 700 Uudet T&K&I-työpaikat 1 360 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 8 090 Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065 ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat 306 000 Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000 Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200 Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250 Tulot on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät on merkitty momentille 12.39.10. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusmäärärahan tarkistukset -120 600 Yhteensä -120 600 2015 talousarvio 444 990 000 2014 I lisätalousarvio 2014 talousarvio 565 590 000 2013 tilinpäätös 466 306 515 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6