Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

PTL 10.9.2015 Liite Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018

TALOUSARVIOESITYS 2016 2 Perusturva

TALOUSARVIOESITYS 2016 3 Perusturva Perusturvalautakunta Taloussuunnitelma 2016 2018 Perusturva yhteensä TP 2014 TA 2015 LTA 2015 LTK 2016 Muutos % TP14/TA16 Muutos LTA15/TA16 TS 2017 TS 2018 Tuotot 9 348 352 9 725 797 9 725 797 10 227 131 9,4 5,2 10 227 131 10 227 131 Kulut -102 676 742-102 535 155-101 800 705-102 317 529-0,3 0,5-102 777 131-103 240 131 Netto -93 328 390-92 809 358-92 074 908-92 090 398-1,3 0,0-92 550 000-93 013 000 Vakanssien määrät ja muutokset TA ja suunnitelmavuosille 2014 2015 2016 2017 2018 - kokoaikaiset 488 486 10 15 15 - osa-aikaiset 20 19 - vakanssittomat -6 Liitteessä on yksilöity vuoden 2016 vakanssimuutokset. Kaikki lisäykset kohdistuvat terveyspalvelujen tulosalueelle. Vain yhdellä vakanssilisäyksellä on kustannusvaikutuksia, muuten vastaava määräraha säästyy (sijaispoolin määräaikaisten vakinaistaminen -> 6 hlöä ja ostopalvelumäärärahojen vähentäminen -> 3 hlöä). Väestön ikääntymisestä ja heidän määränsä ja palvelutarpeen kasvusta johtuen vuosille 2017 ja 2018 on esitetty 10 uutta vakanssia. Myös lasten ja perheiden palveluiden tarpeeseen vastaaminen muun muassa ottaa huomioon sosiaalihuoltolain muutokset vaatii panostuksia. Näihin palveluihin sekä pturvuodelle 2017 että 2018 esitetään molemmille vuosille viisi uutta vakanssia. Taloussuunnitteluvuosien 2017 ja 2018 toimintakatteet ovat kehyspäätöksen mukaiset. Perusturvan keskeisinä pitkän aikavälin strategisina tavoitteina ovat: ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden, parantaminen ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen Perusturvassa jatketaan prosessien ja palveluketjujen kehittämistä osana Apotti -hanketta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa hankkeessa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kirkkonummen perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat lähivuosina mm. seuraavat: - kunnan ikärakenteen muutos - kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja itsehallintoalueiden perustaminen - riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta haasteena on kunnan ikärakenteen muutos, mihin liittyy ikääntyneiden määrän ja suhteellisen osuuden kasvu. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa jo vuodesta 2014 vuoteen 2018

TALOUSARVIOESITYS 2016 4 Perusturva noin 19 % ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä 28 %. Koko kunnan väestömäärän kasvuksi samalla aikavälillä arvioidaan 5,6 %. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on jatkettu edellisellä hallituskaudella aloitettua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisu valmistellaan kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Ministeriöiden asettama selvityshenkilötyöryhmä on antanut hallituksen reformiministerityöryhmälle 14.8.2015 ehdotuksensa uudistuksen valmistelun tueksi ja tarkentavien poliittisten linjausten päättämistä varten. Tähän ehdotukseen eivät vielä sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen tai aluehallinnon uudistuksen sisällölliset kysymykset, jotka valmistellaan myöhemmin. Sote uudistus tullee kuntiin lausunnolle huhtikuussa 2016. Kirkkonummen kunta on mukana vuonna 2012 käynnistyneessä APOTTI -hankkeessa. APOTTI - hankekokonaisuus muodostuu toiminnan ja palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeesta sekä sitä tukevasta tietojärjestelmän hankinnasta ja käyttöönotosta. Vuonna 2016 alkaa Uuden järjestelmän toteutus, testaus ja käyttöönotto. Tietojärjestelmän on tarkoitus olla tuotantokäytössä porrastetusti vuodesta 2017 alkaen. Tuotantokäyttöä laajennetaan vaiheittain. Perusturvan kaikkien tulosalueiden ja yksiköiden esimiehet osallistuvat tavalla tai toisella APOTTI -hankkeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategian (Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020), jonka tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa. Lähivuosia koskeva toimeenpanosuunnitelma valmistuu tänä vuonna. Kanta-palvelut ovat osa tätä uudistustyötä. Tavoitteena on, että kansalainen voisi entistä enemmän asioida sähköisesti ja tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön. Kirkkonummen perusturva on liittynyt asteittain parin viime vuoden aikana kansallisiin Kanta-palveluihin (Sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto ja Omakanta). Vastaava sosiaalihuollon ns. Kansa hanke etenee. Perusturva on edelleen mukana muun muassa PKSOSTER-yhteistyössä ja Kuuma-kuntien verkostossa. Perusturvassa kehitetään palveluita ja toimintatapoja vastaamaan vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain muutoksia. Lasten ja lapsiperheiden palveluihin perusttiin vuoden 2015 elokuussa perhepalvelujen tiimi. Tätä kokeilua jatketaan ja arvioidaan sen mahdollinen vakinaistaminen vuoden 2016 aikana. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Perusturvassa on varauduttava palvelujen painopisteen muutokseen kaikissa sosiaalihuoltolain mukaisissa toiminnoissa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Sosiaalihuoltolailla autetaan etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Vuoden 2016 aikana Kirkkonummen perusturvassa selvitetään, miten tämä voidaan toteuttaa. Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 uuden lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (asiakasasiakirjalaki). Lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä

TALOUSARVIOESITYS 2016 5 Perusturva Sisäiset muutokset Yleisen talouskehityksen ongelmat ja tästä seuraavat asukkaisiin kohdistuvat tuen tarpeet heijastuvat toimintaan, palveluiden käyttöön ja perusturvan kustannuskehitykseen. Kunnan kokonaistaloudellinen tilanne tuo poikkeuksellisen suuria haasteita perusturvan toimintojen ja palveluiden järjestämiselle vuosina 2016-2018. Kunnanvaltuuston vuodelle 2016 asettama kehys on 1,3 prosenttia eli 1,24 milj. euroa alle vuoden 2014 tilinpäätöksen ja vuoden 2015 karsitun talousarvion tasoinen. Ehdotus merkitsee osin heikennyksiä nykyiseen palvelutasoon eikä palvelutarpeen kasvuun pohjautuvia resurssilisäyksiä voida tehdä. Lisäksi ehdotus sisältää epävarmuustekijöitä, joista merkittävin on erikoissairaanhoidon palvelutuotannon määrärahavaraus, joka on 2,65 milj. euroa HUS:n omaa talousarvioehdotusta alempi. Toinen merkittävä yksittäinen epävarmuustekijä on työmarkkinatuen kuntaosuuden määräraha, joka on vuodelle 2016 yhtä suuri kuin vuoden 2014 toteuma. Vuoden 2015 toteumaennuste on 1,8 1,9 milj. euroa. Vuoden 2015 alusta kuntien rahoitusvastuuta kasvatettiin merkittävästi. Keskustan alueella sijaitsevassa terveyskeskuskiinteistössä tarjotaan merkittävä osa perusturvan palveluista kolmen eri tulosalueen toimesta. Tilat ovat epätarkoituksenmukaiset ja ahtaat. Tiloissa on vaikeaa järjestää toimintaa ilman riskejä, mm. poistumisreittien puuttuminen aiheuttaa turvallisuusriskin henkilöstölle. Toiminnan painopistealueet Vuoden 2016 toiminnan painopistealueet ovat: palveluketjujen ja prosessien kehittäminen osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten jatkojalostaminen ja eteenpäin vieminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistaminen palvelujen suunnitteluun Tavoite 1 / Tavoitetaso 2016 Laaditaan toimialan toimenpideohjelma kuntalaisten ja asiakkaiden osallistamiseksi. Mittari/Seurantatapa Ohjelma valmis vuoden 2016 loppuun mennessä.

TALOUSARVIOESITYS 2016 6 Perusturva Hallintopalvelut Muutos Hallintopalvelut TP 2014 TA 2015 LTA 2015 Muutos % LTK 2016 TP14/TA16 LTA 2015/2016 Tuotot 22 846 5 230 5 230 322 847 1313,1 6073,0 Kulut -1 193 873-1 295 415-1 280 415-1 616 366 35,4 26,2 Netto -1 171 027-1 290 185-1 275 185-1 293 519 10,5 1,4 Tulosalueelle on lisätty 300 000 euron varaus Apotti hankkeen toteutusvaiheeseen osallistuvien henkilöiden palkkaukseen. Apotti Oy maksaa kunnalle ko. kustannukset, joten varaus näkyy sekä tuloissa että menoissa. Konsernihallinto on lisäksi varannut 60 000 euroa. Ohjelmistohankintaan tarvittavat muut määrärahat on varattu investointiosaan. Taloussuunnitelma 2016 2018 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain säännökset tulevat voimaan portaittain siten, että kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä sovelletaan vasta vuonna 2017. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa

TALOUSARVIOESITYS 2016 7 Perusturva Sosiaalipalvelut Muutos Sosiaalipalvelut TP 2014 TA 2015 LTA 2015 Muutos % LTK 2016 TP14/TA16 LTA 2015/2016 Tuotot 3 209 568 3 552 857 3 552 857 3 289 150 2,5-7,4 Kulut -14 422 777-15 261 271-14 761 271-14 441 561 0,1-2,2 Netto -11 213 209-11 708 414-11 208 414-11 152 411-0,5-0,5 Tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia 1 578 1530 1600 1800 1800 Työmarkkinatuen saajia keskimäärin kuukaudessa 251 371 380 380 380 Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset 621 500 600 450 400 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret 55 53 55 55 55 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t 13 564 15800 13500 13500 13500 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t 13 068 12000 13200 13200 13200 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit 800 900 900 900 Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja 180 200 200 Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä 206 200 200 200 200 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö: sosiaalihuoltolaki ja asiakasasiakirjalaki Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat uudistukset tulivat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan isyyslain muutos, joka siirtää osan lastenvalvojan työtehtävistä äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille. Näin lastenvalvojan resurssia vapautuu ennaltaehkäisevään työhön. Valmistautuminen perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle (Kansaneläkelaitos) Perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään vuoden 2017 alusta Kelan tehtäväksi. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa kuntien ja Kelan toimeentulotuen yhteistyötä ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä. Kelan etuuskäsittelyssä tullaan varmistamaan asiakkaiden ohjaus sosiaalityöhön yhteisesti sovituin perustein.

TALOUSARVIOESITYS 2016 8 Perusturva Sisäiset muutokset 1.8.2015 aloitettiin uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvä 8 kuukauden perhepalvelujen tiimikokeilu, jossa kehitetään ja toteutetaan ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja tehdään lapsiperheiden palvelutarpeen arviointeja. Tiimiin kuuluu 9 sosiaalipalveluiden työntekijää (aiemmin lastensuojelun ja lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöitä). Lapsiperheiden kotipalvelun tarve tulee uuden lain myötä kasvamaan. Tiimin toimintaa arvioidaan keväällä 2016 ja tehdään päätökset toiminnan jatkoon liittyen. Perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelalle vuoden 2017 alusta valmistellaan tekemällä hyvää yhteistyötä Kelan ja muiden kuntien kanssa. Haasteena on löytää tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa oleville etuuskäsittelijöille ja toimistosihteereille työ- ja koulutuspolkuja. Työllistämisessä ja mahdollisessa uudelleen kouluttamisessa tehdään yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö - nuorten (alle 30-vuotiaiden) aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa - kaiken ikäisten ns. 0-tuloisten aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa - valmistautuminen perustoimeentulotuen siirtämiseen Kelalle - tehdään yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kanssa suunnitelma sosiaalihuoltolain mukaisesta moniammatillisesta verkostotyöstä ikäihmisten osalta. Lastensuojelu - lapsen edun huomioiminen, osallisuuden tukeminen ja verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen samaan aikaan kun lastensuojelun henkilöstöä (yhteensä 4 vakanssia) siirtyy perhepalveluiden tiimiin (ennaltaehkäisevä työ) - perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi Perhepalvelut - toiminnan organisoiminen ja kehittäminen kuntalaisten tarpeita vastaavaksi - kotipalvelun toimintamuotojen kehittäminen (mm. lasten ryhmähoito) - tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen Velkaneuvonta - sujuva velkaneuvontaprosessi ja laadukas kaksikielinen palvelu Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2016 Mittari/Seurantatapa Aikuissosiaalityö: Perustoimeentulotuki myönnetään lain mukaisesti 7 arkipäivän käsittelyajassa. 100 %:ssa perustoimeentulotukihakemuksia päätös tehdään 7 arkipäivän kuluessa.

TALOUSARVIOESITYS 2016 9 Perusturva Lähtötilanne: tammi-kesäkuu 2015 perustoimeentulotuen hakemukset käsiteltiin 7 arkipäivän aikana 95,8 %:sti. Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten aktivointi, työllisyyden lisääminen ja elämänhallinnan parantaminen moniammatillisen yhteistyön ja sosiaalityön keinoin. Lähtötilanne: Ensimmäisen vuosineljänneksen 2015 aikana alle 30 -vuotiaille tehtiin 28 aktivointisuunnitelmaa (aktivointiehdon täyttäneitä oli 33 henkilöä). 90 %:lle aktivointiehdon täyttäneistä (yli 3 kk toimeentulotuen asiakkuudessa olevat) alle 30- vuotiaista nuorista tehdään aktivointisuunnitelma aikuissosiaalityön ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä eli tehdään 80 kpl aktivointisuunnitelmia. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2016 Lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään lain mukaisesti alle kolmessa kuukaudessa. Lähtötilanne: huhti-kesäkuu 2015: 73 % lastensuojelutarpeen selvityksistä tehtiin kolmen kuukauden määräajassa. Mittari/Seurantatapa 100 prosentille lastensuojelun ilmoituksista tehdään lastensuojelun tarpeen selvitys kolmessa kuukaudessa.

TALOUSARVIOESITYS 2016 10 Perusturva Terveyspalvelut Muutos Terveyspalvelut TP 2014 TA 2015 LTA 2015 Muutos % LTK 2016 TP14/TA16 LTA 2015/2016 Tuotot 1 580 825 1 834 399 1 834 399 1 842 623 16,6 0,4 Kulut -13 373 020-14 057 049-13 937 599-13 929 145 4,2-0,1 Netto -11 792 195-12 222 650-12 103 200-12 086 522 2,5-0,1 Tunnusluvut Terveydenhuoltopalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla 17 247 19000 19200 19200 19500 Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä 4 858 5500 5500 5500 5500 Käynnit kouluterveydenhoitajalla 13 927 13000 13300 13300 13500 Käynnit koululääkärillä 2 106 2300 2300 2300 2350 Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen 23 925 21000 21000 21000 21000 Lääkärikäyntejä vastaanotoilla 41 172 41000 42000 42500 43000 Lääkäreiden puhelinkontaktit 20 005 22000 34782 30000 32000 Suun terveydenhuolto Asiakkaita 14 061 15000 15200 15200 15200 Käyntejä 37 422 39500 39500 39500 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan, ulkoiset muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden- työryhmä toteuttaa vuonna 2016 loppuun mennessä hoidon saatavuuteen ja määräaikoihin liittyvän selvitystyön ja säädösvalmistelun. Hoitoon pääsyn määräaikoihin saattaa tulla muutoksia. STM:n palveluvalikoimaneuvoston työ käynnistyi. Neuvoston tehtävänä on antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon tutkimuksen, hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta. Iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevaa laatusuositusta täydentävät ikääntyneen väestön suun terveyden toimintamallit. Toimintamalleilla ohjataan suun terveydenhuollon palvelujen suunnittelua turvaamaan iäkkäillä palveluja sekä edistämään toiminnan integroitumista palvelukokonaisuuksiin. Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tämä muutos lisää myös äitiysneuvoloiden terveydenhuoltajien työmäärää ja vastaavasti vähentää sitä lastenvalvojan osalta sosiaalipalveluiden tulosalueella. Kansansairaudet kasaantuvat vähiten koulutettuun ja/tai vähiten ansaitsevaan väestön osaan. Kansallisia ohjelmia on useassa sairausryhmässä ja kansallinen KASTE hanke jatkuu 2016 loppuun saakka. Hankkeessa on kehitetty toimivia malleja. Omakanta-palvelussa otetaan käyttöön hoitopaikan valinta vuonna 2016. Terveydenhuollon ammattilaisia palveleva potilasyhteenveto otetaan käyttöön vuosina 2016-2018. Potilastiedon

TALOUSARVIOESITYS 2016 11 Perusturva arkiston Tiedonhallintapalvelu kokoaa potilaan keskeiset terveystiedot havainnollisesti esitettynä "yhdelle näytölle". Suun terveydenhuollon tulee liittyä KanTa-arkistoon vuoden 2016 aikana. Sisäiset muutokset Vastaanoton hoitohenkilöitten sairaslomasijaisiin on ollut käytössä poolikokeilu, jonka avulla sijaisuuksia on voitu hoitaa kustannustehokkaasti ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Kokeilu päättyy vuoden 2015 lopussa. Kokeilun vakinaistaminen sisältyy vuoden 2016 talousarvioehdotukseen. Vastaanoton lääkäreiden väestöjen koot ovat suuria. Tulevina vuosina myös eläkkeelle jää kokeneita lääkäreitä ja haasteena on tiedon ja osaamisen siirtyminen uusille työntekijöille, mihin varaudutaan erillisin toimenpitein. Loppuvuodesta 2014 lähtien suun terveydenhuollossa aikuisten kiireettömän hoidon kysyntä on kasvanut noin 30 % kymmenen vuoden keskiarvoon nähden. Aikuisia on asiakkaista noin puolet. Palvelutarpeen lisäykseen vastaamista helpottaa jossain määrin esitetty uusi työpari. Vuoden 2015 asiakasmäärätavoite on liian suuri resursseihin nähden. Neuvola- ja kouluterveydenhoitopalveluissa on esimiehellä yli 30 alaista. Hänen tehtäviinsä tulosyksikön vastuuhenkilönä kuuluu myös osallistua laajasti terveydenhoidon kehittämistyöhön perusturvan ja sivistystoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Talousarvioesitykseen sisältyy esimiestyön resurssin vahvistaminen. Terveyspalveluissa jatketaan laajaa yhteistyötä muiden perusturvan tulosalueiden ja kunnan toimialojen kanssa mm. työttömien ja omaishoitajien tarkastusten osalta. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Hoitoon ohjautumisen kehittäminen erilaisissa potilasryhmissä vastaanotolla ja suun terveydenhuollossa tunnistetaan paljon palveluja käyttävät, heille suunnitellaan oma prosessi ja uudet työtavat potilasohjausta kehitetään vastaanotolla vastaanotolla ja suun terveydenhuollossa terveystarkastustoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm työttömät, omaishoitajat korvaushoitopotilaiden hoitoa kehitetään yhdessä potilaiden kanssa ja vastuutetaan hoitoon pitkäaikaissairaiden omahoitoa tehostetaan ryhmässä ja omahoitolomake jalkautetaan. Hoitoprosessiin integroidaan suun hoito. Hoitoprosessien päivitys ja kehittämistyö Hoitoketjuja päivitetään ja ne tehdään yhteistyössä Lääkäriseura Duodecimin kanssa mallinnetaan lääkärin huoneet (Lean) vähän terveyspalveluja käyttäviä, mutta oireilevia potilaita ohjataan ennaltaehkäiseviin tai hoidollisiin palveluihin suun terveydenhuollon ns erityispotilaiden (suunnitelmallisen kokonaishoidon ulkopuolelle jättäytyvät potilaat, joilla paljon päivystyskäyntejä ja potilaat, joille on suunnitteilla leikkaus tai esim syöpälääkkeen aloitus tai potilaalla on vakava yleissairaus) hoitoprosessi suunnitellaan.

TALOUSARVIOESITYS 2016 12 Perusturva Potilasta osallistavat menetelmät käyttöön Terveydenhoitopalveluissa on tavoitteena, että potilas täyttää sähköisessä muodossa kunnan internetsivuilla lomake/lomakkeet ja keskustelee puolison kanssa asioista ennen vastaanottoa (esim. voimavaralomake) POTKU- menetelmiä otetaan käyttöön mm omahoitolomake (tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti terveyskeskuksessa järjestetään teemapäiviä, joiden aiheena ovat verenpaine, diabetes, liikunta, alkoholi, Savuton Kirkkonummi 2017. Sähköisiä palveluja kehitetään tehdään asiakaspisteet sähköiseen asiointiin sekä opastetaan sähköisten palvelujen käyttöön omahoitolomake otetaan käyttöön virtuaalinen terveystarkastus otetaan käyttöön suun terveydenhuolto liittyy KANTA-arkistoon ja sen edellyttämänä tehdään potilastietojärjestelmän päivitys Henkilöstön osaamisen kehitetään ja jaksamista tuetaan Sisäistä työnjakoa kehitetään (ylläpitää työhyvinvointia ja tehostaa toimintaa) työkierto suunnitellaan vastaanotossa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Tuo osaamista ja ymmärrystä molemmin puolin. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Lääkäri-hoitaja työnjaon kehittäminen pitkäaikaissairauksien hoidossa Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2016 Kehitetään pitkäaikaissairaiden omahoitoa. Mittari/Seurantatapa Sähköinen omahoitolomake II -tyypin diabeetikoille on laadittu 30.4.2016 mennessä ja on käytössä 30.8.2016 mennessä. Raportointi osavuosikatsauksissa.

TALOUSARVIOESITYS 2016 13 Perusturva Erikoissairaanhoito Muutos Erikoissairaanhoito TP 2014 TA 2015 LTA 2015 Muutos % LTK 2016 TP14/TA16 LTA 2015/2016 Tuotot 175 912 0 0 90 084-48,8 Kulut -36 573 510-33 812 598-33 812 598-33 902 682-7,3 0,3 Netto -36 397 598-33 812 598-33 812 598-33 812 598-7,1 0,0 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Erikoissairaanhoidossa tehtyjen kuukausikohtaisten toimenpiteiden, niiden yksikköhintojen sekä suoritemäärien ja sitä kautta laskutuksen vaihtelut ovat huomattavan suuria Kirkkonummen kokoisella kunnalla. Vaihtelun vaikutus lopulliseen tulokseen ja sen ennustamiseen on merkittävä. HUS palvelutuotannon laskutus oli vuonna 2014 35,1 milj. euroa, vuoden 2015 määrärahavaraus 32,1 milj. euroa ja heinäkuun toteumaennuste palvelulaskutuksen osalta on 36,4 milj. euroa. Vuoden 2016 HUS oma talousarvioesitys palvelulaskutuksen osalta Kirkkonummelle on 34,8 milj. euroa, joka perustuu maaliskuun 2015 toteumaan. Vuoden 2016 perusturvan talousarvioesitys on 32,15 milj. euroa. HUS laskutuksen lisäksi sairaankuljetuksen kustannukset on kirjattu vuodesta 2014 alkaen erikoissairaanhoitoon. Tähän on varattu 530 000 vuodelle 2016. Lisäksi tulosalueelle sisältyy mm. 806 500 aiemman HYKS -kuntayhtymän eläkevakuutusmaksuja. Koska koko perusturvan kehys vuodelle 2016 on muutetun vuoden 2015 talousarvion suuruinen, on vuoden 2016 talousarvioesitys koko erikoissairaanhoidon tulosalueelle samansuuruinen kuin vuoden 2015 talousarviovaraus eli 33,8 milj. euroa. Vuodesta 2015 alkaen HUS alkoi laskuttaa erikseen potilasvahinkovakuutuksesta aiheutuvia kustannuksia jäsenkuntien väestömäärään perustuen, josta Kirkkonummen osuus on 350 000 euroa. Talousarvio 2016 Toiminnalliset tavoitteet Talousarviovuoden aikana seurataan HUS:n omasta seurantajärjestelmästä saatua tietoa laskutuksen ja suoritteiden kuukausittaisesta kehityksestä, koska kunnan kirjanpidossa näkyy laskennallinen ennakkolaskutus, jota HUS oikaisee kesäkuun toteumatilanteen perusteella. Erikoissairaanhoidon potilaat ohjautuvat hoitoon terveyskeskuksesta tai suoraan kotoa ( 60 %), yksityisen terveydenhuollon kautta ( 31 %) tai muista sairaaloista ( 9 %). Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2016 Kustannusten muutos ei ylitä HUS jäsenkuntien keskimääräistä laskutuksen muutosprosenttia. Mittari/Seurantatapa Muutos-% suhteessa muiden jäsenkuntien laskutuksen muutosprosenttiin. Seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa.

TALOUSARVIOESITYS 2016 14 Perusturva Toimintakyvyn tukipalvelut Toimintakyvyn tukipalvelut TP 2014 TA 2015 LTA 2015 Muutos % LTK 2016 TP14/TA16 Muutos LTA 2015/2016 Tuotot 529 561 441 621 441 621 599 910 13,3 35,8 Kulut -16 181 897-16 913 451-16 813 451-16 972 535 4,9 0,9 Netto -15 652 336-16 471 830-16 371 830-16 372 625 4,6 0,0 Tunnusluvut Kuntoutuspalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Käynnit erityistyöntekijöillä yht. 10 143 12000 11000 11300 11500 Ostopalvelukäynnit 2 678 5000 3500 3700 3700 Mielenterveyspalvelut, käynnit erityistyöntekijöillä 1 383 1500 1600 1700 1700 Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä 450 1000 1000 1000 1000 Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä 2 717 2800 2800 2900 2900 Kuntoutuskeskus, hoitopäiviä (hoitopaikkoja 9) 2 232 2200 2200 2200 2200 Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä 615 1200 1000 1000 1000 Hoitopäiviä 162 800 600 600 600 Ankkuri Toimintapäiviä 2000 2000 2000 2000 Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä 3 504 3800 3800 3800 3800 Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä 10000 11000 12000 12000 Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä 9 344 9500 9000 9100 9100 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk 22 845 27000 23000 23000 23000 Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk 3 740 3600 3300 3000 3000 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita 41 45 50 50 55 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita 753 760 720 730 730 Henkilökohtainen apu, asiakkaita 102 95 125 130 130 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat 125 95 125 130 130 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Laki työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelutoiminnan valtakunnallisesta laajentamisesta Säännökset astuvat voimaan 1.1.2015 ja siirtymäkausi on yksi vuosi ja lain mukainen alkaa 1.1.2016. Kirkkonummen kunta on osallistunut toiminnan suunnitteluun Länsi-Uudenmaan kuntien Kelan ja TE-toimiston henkilöstön kanssa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta Säännös astui voimaan 1.7.2015. Valtion korvaussumma kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä pienenee.

TALOUSARVIOESITYS 2016 15 Perusturva Yhtenäiset apuvälineiden luovutusperusteet Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet (Hyks Erva) aiheuttavat joitakin muutoksia kunnan käytäntöihin. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä Uusi laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä tulee voimaan 1.12.2015. Kunnan tulee huolehtia ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimetä ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. SISÄISET MUUTOKSET Työllistymisen edistäminen Lisääntyvä työttömyys edellyttää entistä tehokkaampaa ja laajempaa otetta työllistymisen edistämiseen. Valmisteilla olevaan työllisyysohjelmaan 2016-2018 kirjataan tavoitteet ja toimenpiteet. Päihdepalvelut Päihdepalveluita pyritään siirtämään painopistettä ehkäisevän päihdetyön suuntaan, jotta voitaisiin tarjota kuntalaisille tukea oikea-aikaisesti ja näin vähentää kustannuksiltaan kalliimpien palveluiden käyttöä. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Kuntoutuspalvelut Henkilöstöresurssien oikeanlainen ja oikeanaikainen kohdentaminen, erityisesti huomioiden kunnan ikääntyvän väestön asiakastarpeet. Mielenterveyspalvelut Ikäihmisten palvelutarpeiden kartoitus Päihdepalvelut Ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen osallistuminen Vammaispalvelut Kehitysvammaisten ja vammaisten nuorten palvelutarpeiden kartoitus Omaishoitajien jaksamisen tukeminen Kuntouttava työtoiminta Monialaisen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen yhdessä Länsi- Uudenmaan kuntien kanssa

TALOUSARVIOESITYS 2016 16 Perusturva Toiminnalliset tavoitteet. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Asiakkaan osallistaminen palvelujen suunnitteluun Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2016 Mielenterveyspalveluissa vuonna 2015 toteutetun asiakaskyselyn pohjalta laaditaan asiakaskyselyiden lomakkeet, joita voidaan käyttää toimintakyvyn tukipalveluissa huomioiden kunkin tulosyksikön erityispiirteet. Mittari/Seurantatapa Lomakkeet valmiina 30.6.2016 mennessä. Pilottikyselyt tehty 31.12.2016 mennessä.

TALOUSARVIOESITYS 2016 17 Perusturva Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelu TP 2014 TA 2015 LTA 2015 Muutos % LTK 2016 TP14/TA16 Muutos LTA 2015/2016 Tuotot 3 829 641 3 891 690 3 891 690 4 082 517 6,6 4,9 Kulut -20 931 666-21 195 371-21 195 371-21 455 240 2,5 1,2 Netto -17 102 025-17 303 681-17 303 681-17 372 724 1,6 0,4 Tunnusluvut Kotona-asumista tukevat palvelut: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Säännöllisen kotihoidon asiakkaita 385 410 400 400 400 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita 249 260 250 260 260 Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) 158 160 160 160 160 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita 113 115 113 125 135 Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu ja tavallinen palveluasuminen, hoivapaikat 70 69 69 69 72 Laitoshoito, omat (Lehmuskart. muutos 2012) 65 65 64 63 58 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat 64 72 72 73 87 Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat 2 2 2 2 0 Terveyskeskussairaala (50-10 paikkaa) 40 40 40 40 Tk-sairaala, hoitojakson pituus 24 19 18 16 14 Intervallipaikkoja 8 10 10 10 12 Päiväasiakaspaikkoja 10 10 10 10 10 Kotisairaalan hoitojaksojen määrä 60 100 100 160 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kirkkonummella yli 65-vuotiaiden määrä on vuodesta 2013 vuoteen 2014 kasvanut 6,6 %. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden kohdalla väestönkasvu on ollut 5,9 %. Väestönkasvun ennustetaan yli 75-vuotiaiden osalta tulevina vuosina kiihtymään, kunnes vuoden 2020 tienoilla väestönkasvu hidastuu. Palveluiden tuottamiseen käytettävien taloudellisten resurssien ja väestönkasvun aiheuttaman palvelutarpeen kasvun ristiriita tuottaa erityisiä ongelmia ikäihmisille tarkoitettuja palveluita suunniteltaessa. Aiempien vuosien kustannusten suuruus muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna on toteutettujen rakenteellisten muutosten myötä kaventunut ja kaventunee henkilöstömitoitusten pienentämisen seurauksena vuonna 2015 edelleen. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 2015. Sen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen on Kirkkonummella vielä meneillään. Joissakin tilanteissa sosiaalihuoltolaki tarjonnee tarkoituksenmukaisemman taustan palveluille kuin vanhuspalvelulaki. Volskoti, joka sijaitsee vanhassa kiinteistössä, ei täytä palveluasumisen tilavaatimuksia, vaikkakin palvelu sisällöltään muutoin on hyvin samankaltaista kuin tehostetun palveluasumisen ryhmäkotityyppisissä ratkaisuissa. Laitoshoitona Vols-kodin toiminta ei vastaa vanhuspalvelulain vaatimuksia laitoshoidon perusteille. Vols-kodin toiminnan korvaajaksi tulee joko lisätä ostopalveluina tai palvelusetelillä tuotettua yksityistä palvelua tai vaihtoehtoisesti rakentaa oma tehostetun palveluasumisen yksikkö tai remontoida Volsin tilat palveluasumiseen soveltuviksi. Tarveselvitystyö asiasta ja vaihtoehtojen selvittely on käynnistynyt vuoden 2015 aikana.

TALOUSARVIOESITYS 2016 18 Perusturva Sisäiset muutokset Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma on Kirkkonummella hyväksytty valtuustossa marraskuussa 2014. Siinä vuosille 2014-2017 suunnitellut toimenpiteet tähtäävät entistä enemmän ikäihmisten osallisuuden kasvattamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sitä kautta kotona asumisen mahdollistamiseen. Tällä tavoin on tarkoitus edelleen pienentää ympärivuorokautisessa hoivassa asumisen osuutta ikäihmisten asumismuotona. Kotihoidon 2014 käyttöönotetulla mobiililla toiminnanohjausjärjestelmällä ja sähköisellä ovenavausjärjestelmällä on tavoiteltu henkilöstön työajan entistä isomman osan kohdistumista välittömään asiakastyöhön. Luotettavien tilastojen saaminen järjestelmästä on vienyt oletettua pidempään ja varsinaisesti luotettavat tilastot on saatu vasta kevään 2015 kuluessa. Välitön työaika näyttää hiljalleen kohoavan. Käynnit on toteutettu entistä pienemmällä työntekijämäärällä. Haasteena tulevalle vuodelle on edelleen kotihoidon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen niin, että kevyimpiä asiakkaita siirtyisi oman kotihoidon ulkopuolelle ja resurssi palvelisi aiempaa paremmin paljon apua tarvitsevia. Myös kotihoidon ja kotisairaalan välistä työnjakoa täsmennetään vielä mm. sairaalasta kotiutuvien ja saattohoidon osalta. Kotihoidon erityisenä haasteena on kysynnän vaihtelu ja siihen vastaaminen yhä tiukentuvalla henkilöstöresurssilla kuitenkin niin, että tarpeeseen voidaan vastata ilman jonottamista. Kotona asumisen lisääminen ja ympärivuorokautisen hoivan kattavuuden pienentäminen suunnitelman mukaisesti edellyttää säännöllisen kotihoidon kattavuuden kasvattamista nykyisestä. Lisäksi se edellyttää kotiin vietävien palveluiden monipuolistamista. Kotikuntoutusta tulee kehittää, jotta myös kotihoidossa toimintakykyä voidaan säilyttämisen sijaan kohentaa silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi kotiin tulee viedä myös mielenterveyspalveluita ja päihdepalveluita. Omaishoidon osalta Kirkkonummella ollaan laatusuosituksen tavoitteessa jo tällä hetkellä. Omaishoitajien jaksamista täytyy jatkossakin tukea, jotta myös omaishoitajat jaksavat työssään aiempaa paremmin. Uutena omaishoidon tukimuotona ollaan käynnistämässä ravitsemusohjausta muistisairaiden omaisille yhteistyönä terveyspalveluiden ravitsemusterapeutin kanssa. Vuoden 2015 aikana on otettu käyttöön RAI -mittaristo, jonka hyödyntäminen tehostuu vuonna 2016 niin hoitotyön kuin johtamisenkin tukena. Vuoden 2015 aikana ikäihmisten palveluissa on toteutettu viimeiset vakanssivähennykset, jotka vuoden 2013 YT-neuvotteluissa päätettiin. Nämä vakanssivähennykset ovat kohdistuneet ympärivuorokatuisen hoivan yksiköihin ja terveyskeskussairaalaan ja ovat vaatineet paljon työn uudelleenjärjestelyjä ja kuormittaneet sekä henkilökuntaa että esimiehiä. Muutoksen vakiinnuttaminen työtapoihin vaatii vielä työtä työyksiköissä henkilökunnan kanssa. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet - Aloitetaan RAI:n tulosten hyödyntäminen johtamisessa ja mahdollisuuksien mukaan vertailu THL:n tietokantoihin. - Hyödynnetään RAI-mittaristoa monipuolisesti toiminnan suunnittelussa ja otetaan RAI osaksi prosesseja. - Kehitetään kotisairaalan toimintaa kotiutusten nopeuttamiseksi vuodeosastolta. - tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden tulosalueen kanssa suunnitelma sosiaalihuoltolain mukaisesta moniammatillisesta verkostotyöstä ikäihmisten osalta. -Työyhteisöissä laaditaan pelisäännöt, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia.

TALOUSARVIOESITYS 2016 19 Perusturva -Kehitetään tulosalueen asiakasprosesseja hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla; Väestön hyvä elämä Uudistuva palveluverkko: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit, kuntalaisten osallistaminen Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2016 Asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksista tiedottaminen Vuosittain ikäihmisten palveluissa omissa toimintayksiköissä tehtävistä asiakastyytyväisyyskyselyistä tehdään raportti perusturvalautakunnalle ja sitä kautta tieto saadaan laajemmin kuntalaisille. Mittari/Seurantatapa Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset raportoidaan perusturvalautakunnalle vuoden 2016 aikana.

TALOUSARVIOESITYS 2016 20 Perusturva Henkilöstösuunnitelma 2016-2018 Perusturva Uudet vakanssit Kustannuspaikka Vakanssin nimike ja numero Virka / toimi KVTS:n palkkahinnoittelukohta / peruspalkka Työaikamuoto Pätevyysvaatimukset Määrä Perustamisajankohta Kustannusvaikutus 2351 Suun terveydenhuolto Hammaslääkäri Virka 1.1.2016 L2TH5200 37 h / vko 2351 Suun terveydenhuolto Hammashoitaja Toimi 1.1.2016 03HOI040 38,25 h / vko 2351 Suun terveydenhuolto Hammashoitaja (poolin käyttöönotto) Toimi 1.1.2016 03HOI040 38,25 h / vko Suomessa laillistettu hammaslääkäri 1 0 Hammashoitaja tai lähihoitaja, jolla suuntautumisvaihtoehtona suun terveydenhuolto 1 0 Hammashoitaja tai lähihoitaja, jolla suuntautumisvaihtoehtona suun terveydenhuolto 1 0 Vastaanotto 5 Sairaanhoitajaa (poolin 03HOI030 taso 35 / laillistettu sairaanhoitaja tai vakinaistaminen) Toimi 1.1.2016 2524,14 37 h / vko sairaanhoitaja AMK 5 0 Vastaanotto Lääkäri Virka 1.1.2016 37 h / vko Suomessa laillistettu lääkäri 1 0 Laillistettu terv.huollon amm.henkilö, jolla on terv.tieteen/terv.huollon maisterin tutkinto tai muu soveltuva 2311 Terveydenhoito Apulaisosastonhoitaja Virka 1.5.2016 03HOI020 taso 10 38,25 h/vko korkeakoulututkinto tai alansa erik.tutkinto tai terv.huollon AMK tutkinto (amk) ja 15 opintoviikkoa soveltuvaa hallinnon ja työnjohdon lisäkoulutusta ja riittävä työkokemus 1 37 000 Yhteensä 10 37 000 Olemassa olevan viran/toimen järjestely Kustannuspaikka 2701 Kuntouttava työtoiminta Vakanssin nimike ja numero Virka / toimi Sosiaalityöntekijä 1000991923 Virka 1.1.2016 04SOS04A 37 h / vko KVTS:n palkkahinnoittelukohta / peruspalkka Työaikamuoto Pätevyysvaatimukset Määrä Perustamisajankohta Kustannusvaikutus Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta 272/2005 1 11 900

TALOUSARVIOESITYS 2016 21 Perusturva Perusturvan investointiesitys vuosille 2016-2019 Irtaimistohankinnat 2016-19 TA TS TS YHTEENSÄ 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuollon korvauslaitehankinnat -100 000-100 000-100 000-100 000-400 000 KESKUSTAN SOSIAALI- JA TERVEYSASEMAHANKE Ensikertainen kalustaminen* (rakennusinv. esittää yhdyskuntatekn. ltk) -3 000 000-3 000 000 * hankinnan ajoitus riippuu talon valmistumisesta -100 000-100 000-100 000-3 100 000-3 400 000 Suun terveydenhuollon hoitokonekanta sisältää 22 konetta, joista 5 konetta on yli 10 vuotta (=koneen maksimi toiminta-aika) vanhoja ja 2 konetta on yli 15 vuotta, niiden toimintakunnon ylläpito on haaste, koska varaosien saanti on vaikeaa. (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on tiukentunut). Hoitokoneiden lisäksi uusimistarpeita on pesukoneissa, autoklaaveissa ja röntgenlaitteissa. Kirkkonummen terveyskeskuksen hammashoitolan kompressori ja imumoottorilaitteistot eivät ehkä kestä siihen saakka kunnes uusi hyvinvointikeskus valmistuu. Investointiehdotus perustuu koneiden ikääntymiseen ja korjauskulujen kustannusten suuruuteen suhteessa korvaushankintoihin. Aineettoman käyttöomaisuuden hankinnat 2016-19 TA TS TS YHTEENSÄ 2016 2017 2018 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmän kilpailutus ja hankinta -565 000-1 066 000-487 000-540 000-2 658 000 (HUS:n ja Hyks-alueen kuntien yhteinen Apotti -hanke) Hankkeen kokonaiskustannuksia ei ole ohjelmistovalinnan jälkeen päivitetty Kanta- ja Kansa-hankkeeseen liittyvät tai asetukseen perustuvat tai lakisääteiset / tehokkuutta lisäävät muutokset toimialan ohjelmistoihin -120 000-85 000-85 000-290 000-685 000-1 151 000-572 000-540 000-2 948 000