Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through uneven-aged forest management Timo Pukkala, Risto Sulkava, Lotta Jaakkola & Erkki Lähde (ja osin julkaisemattomiin laskelmiin) Timo Pukkala
Elinympäristö Elinpiiri 2 5 km 2 (2 5 ha) Sen sisällä ydinalueita (1 2 ha) pesäpaikkoja Avonaista alaa < 15% Kuusikkoa > 3% Naavaa ja mustikkaa Suosii erirakenteista havumetsää Ydinalueilla tiheämpi puusto parempi näkösuoja Geenivaihdon vuoksi elinpiirien tulee olla yhteydessä toisiinsa Tarvitaan (1) yhtenäisiä, (2) verkottuneita ja (3) jatkuvasti peitteisiä (4) havumetsäalueita
Metsikkötason tutkimuksen kulku Elinympäristöindeksit (HSI) ruokailu- ja pesimishabitaatille Eri-ikäiskuusikon rakenne ja käsittely optimoitiin Ilman rajoitteita HSI-rajoittein Optimoitiin hakkuun jälkeisen puuston rakenne Kuvattiin Weibull-jakaumalla, runkoluvulla ja maksimiläpimitalla Hakkuukierto 15 vuotta MT-kuusikko Keski-Suomessa
Ruokailuhabitaatti, asiantuntijamalli 1 1.8.8 I G(Ruoka).6.4 I SD.6.4.2.2 1 2 3 4 5 1 Pohjapinta-ala, m 2 /ha Läpimitan hajonta, cm 1 1.8.8 I Mustikka.6.4 HSI Ruoka =(I G I SD I Mustikka I Luppo ) 1/4 I Luppo.6.4.2.2 1 2 Mustikkasato, kg/ha 5 1 Naavan biomassa, kg/ha
Pesimishabitaatti, asiantuntijamalli I G(Ruoka) I G(Pesä) 1.8.6.4.2 HSI Pesä =(I G I SD I Luppo ) 1/3 I SD 1.8.6.4.2 1 2 3 4 Pohjapinta-ala, m 2 /ha 5 1 Läpimitan hajonta, cm 1 1.8.8 I Mustikka.6.4 I Luppo.6.4.2.2 1 2 Mustikkasato, kg/ha 5 1 Naavan biomassa, kg/ha
Ruokailuhabitaatti
Pesimishabitaatti
Käytetyt mallit Puuston kasvu: Pukkala Lähde Laiho 29, 211 Mustikka: Miina ym. 29 (Metla) Peittävyys, % 25 2 15 1 5 MT kuusi VT mänty 1 2 3 4 5 Mustikkasato, kg/ha 4 3 2 1 MT kuusi VT mänty 1 2 3 4 5 Pohjapinta-ala, m 2 /ha Pohjapinta-ala, m 2 /ha
Naava Uusi malli Aineisto Pohjois-Suomesta (Lotta Jaakkola) Luppo=exp(-1.31+.87ln(V)-.288V+.338ln(V Ku )+2.197ln(Ikä)) 25 2 Luppoa, kg/ha 15 1 5 Kuusi 1% Kuusi 5% Kuusi % 1 2 3 4 Tilavuus, m 3 /ha
Optimirakenne Puita/ha 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Max nykyarvo 3% Poista Jätä 2 6 1 14 18 22 26 3 34 38 Läpimitta, cm Puita/ha 14 12 1 8 6 4 2 Nykyarvo + Habitaatti Säilyy ruokailuhabitaattina 2 6 1 14 18 22 26 3 34 38 Läpimitta, cm Poista Jätä Puita/ha 6 5 4 3 2 1 Habitaatti Säilyy tn. pesimishabitaattina Poista Jätä 2 6 1 14 18 22 26 3 34 38 Läpimitta, cm Nyky Nyky+ Habi Habi Nykyarvo, /ha 7696 6384 3126 Kertymä, m 3 /ha/v 5.2 4.4 4.1 Jäävä PPA, m 2 /ha 7.3 1.3 18.5 Max läpimitta, cm 17.6 24.6 35.
Menetykset 1 Ruokailuhabitaatti 1 Pesimishabitaatti HSI Ruokailu.8.6.4.2 Max (ennen hakkuuta) Keskiarvo Min (hakkuun jälkeen) 2 4 6 8 HSI Pesiminen.8.6.4.2 Max (ennen hakkuuta) Keskiarvo Min (hakkuun jälkeen) 2 4 6 8 NPV (2%), /ha NPV (2%), /ha - Nykyarvon maksimointi pitää ruokailuhabitaatin melko hyvänä - Pesimishabitaatti turmeltuu useiksi vuosiksi (metsä on liian harva) - Ydinalueilla korkeintaan hyvin lievää suurten puiden poimintaa
Päätelmät Ruokailuhabitaatin säilyttäminen hyvänä merkitsee 1 %:n menetystä nykyarvossa 2 %:n menetystä puun tuotannossa Pesimishabitaatin säilyminen hyvänä merkitsee 5 %:n menetystä nykyarvossa 25 %:n menetystä tuotoksessa Toisaalta Ruokailuhabitaatin sijainti voi vaihdella ajallisesti Habitaatin laatu kohenee nopeasi hakkuun jälkeen Pesimishabitaattia (ydinaluetta) oltava vain 1% elinpiiristä Menetykset voivat olla käytännössä yo. lukuja pienempiä Jatkuva kasvatus ainoa (?) keino yhdistää puuntuotannon kannattavuus ja kuukkelireviirien ylläpito
Metsäaluetason laskelma 25 hehtaarin ja kuvion heksagonimetsä Kuvioiden puustotiedot todellisista metsiköistä 3 suunnitelmaa, kaikissa hakataan 75 m 3 /v (3 m 3 /ha/v) 1. Vain jaksollista kasvatusta, vain alaharvennuksia; maksimoidaan nykyarvoa 3%:n korolla (TasaNPV) 2. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus sallittu; maksimoidaan nykyarvoa (TasaEriNPV) 3. Kuten edellinen, mutta maksimoidaan lisäksi kuukkelin elinympäristön pinta-alaa suunnittelukauden lopussa (TasaEriHabitaatti) Suunnitelmat tehtiin 3 vuodeksi (kolme 1-vuotiskautta) Suunnitelmassa 3 pyrittiin lisäksi keskittämään habitaatteja (spatiaalista optimointia käyttäen) Optimointimenetelmä: Simuloitu mellotus Avohakkuun halvempi puunkorjuu otettu huomioon laskelmissa
Yhteenveto suunnitelmista TasaNPV TasaEriNPV TasaEriHabitaatti Nykyarvo (3%), milj. 14.4 14.75 13.35 Pesimishabitaatti 242 - indeksin keskiarvo.235.294.525 - habitaatin pinta-ala, ha 32 26 1188 - ydinalue, ha 294 238 114 Ruokailuhabitaatti 242 - indeksin keskiarvo.278.294.499 - habitaatin pinta-ala, ha 215 45 1548 - ydinalue, ha 195 373 1199 Jatkuvan kasvatuksen salliminen -Parantaa nettotulojen nykyarvoa 5 % -Mahdollistaa kuukkelin elinympäristön 4 6-kertaistamisen, ainoastaan 5 %:n menetyksellä nykyarvossa
Pesimishabitaatti v. 242 TasaNPV TasaEriNPV TasaEriHabitaatti
Ruokailuhabitaatti v. 242 TasaNPV TasaEriNPV TasaEriHabitaatti
Tuotantomahdollisuuksien rajat Pesimishabitaatti v. 242 Ruokailuhabitaatti v. 442 Habitaatin osuus,% 6 5 4 3 2 1 Tasa TasaEri Habitaatin osuus, % 6 5 4 3 2 1 Tasa TasaEri 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 Nykyarvo, milj. Nykyarvo, milj. Jatkuvan kasvatuksen salliminen -Mahdollistaa habitaatin pinta-alan 1.5 4-kertaistamisen nykyarvoa pienentämättä
Jatkuvan kasvatuksen salliminen Parantaa metsätalouden kannattavuutta, miksi? Puut tulevat hakkuukypsiksi eri aikaan Varttuneesta erirakenteisista metsästä kannattaa poistaa vain uudistuskypsät puut kaikkien puiden poistaminen kerralla aiheuttaa epäoptimaalisuustappioita Suuri osa metsiköistä on erirakenteisia Lisää kuukkelin ruokailuhabitaattia Tehostaa merkittävästi metsän käyttöä Samalla nettotulojen nykyarvolla saadaan kaksinkertainen habitaatin pinta-ala
Varoituksen sana Laskelmissa oletettiin, että habitaatin sijainti saa muuttua Riitti, että jossain on sopivaa aluetta Menetykset olisivat suuremmat, jos habitaatin pitäisi olla jatkuvasti samassa paikassa Pitäisi analysoida näin: Pesimishabitaatin pitäisi pysytä paikallaan Ruokailuhabitaatti saisi elää pesimishabitaatin ympäristössä Pesimishabitaatti olisi käytännössä poissa puuntuotannosta Toisaalta pesimishabitaattia oltava vain 1 % reviirin pintaalasta Staattisuudesta aiheutuva lisämenetys olisi 5%, jos puolet metsästä olisi kuukkelireviiriä, josta 1% olisi pesimishabitaattia
Miten voitaisiin tehdä? Havaittuja kuukkelin pesiä (pisteet) Metsiköiden sijaintipainot Paikkatietoanalyysiä
Optimointitulos (pesimishabitaatti) Maksimoitu metsiköiden keskimääräistä, sijaintipainolla painotettua habitaatti-indeksiä 3 vuoden aikana keskimäärin 212 Hakattu kasvun verran 242 Laskennallisia keinoja siis on
Kuukkelia suosivan metsänkäsittelymallin taloudelliset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset yllättävän (?) vähäiset, miksi? Nykyinen metsänhoito ei ole taloudellisesti hyvää Maksimoidaan puuntuotantoa ja välillä kustannuksiakin Kannattavuudesta ei juuri piitata Siksi ekologiset parannukset ovat mahdollisia pienin menetyksin taloudellisessa kannattavuudessa Jatkuvan kasvatuksen suurin hyöty on maiseman pirstoutumisen väheneminen Kuukkelin ohella tästä hyötyy moni muukin laji Myös myrskytuhot vähenevät Metsäpeitteen jatkuvuutta voidaan parantaa myös: Yläharvennuksin -> kiertoaikaa voidaan pidentää Luontaisen uudistamisen käytöllä
One easy question would be welcome