Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 59 Kokoustiedot Aika 09.11.2015 maanantai klo 17:30-21:50 Tauko klo 19.25-20.00 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos, Kari Pajunen Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.), Raija Meriläinen (Kok.), saapui tauon aikana Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo 17.35 154 käsittelyn jälkeen Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Jarkko Rahkonen, joka saapui klo 20.01 157 käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.), poistui klo 18.27 156, tilalle Janne Tähtikunnas 18.42 156, Tähtikunnas poistui klo 20.18 158, kun Kauma palasi Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Jukka Niemelä Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö Tiina Ahlfors (Vas.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.), poistui klo 18.30 156 käsittelyn aikana, tilalle Toni Seppänen klo 18.42 156 Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 2 / 59 Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Liisa Kivekäs Markku Markkula (Kok.) Kari Kuusisto Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.), saapui klo 17.36 154 käsittelyn jälkeen Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen Päivi Salli (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Harriet Klar-Nykvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Nina af Hällström (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP), poistui klo 20.11 158 käsittelyn aikana, tilalle Antti Aarnio Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo 20.46 158 käsittelyn aikana, tilalle Janne Tähtikunnas Muut saapuvilla olleet Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Satu Tyry-Salo Ari Konttas Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja viestintäjohtaja rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 3 / 59 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Simo Grönroos Kalevi Kivistö Kirsi Louhelainen Jasminiitta Lumme Susanna Rahkonen Timo Soini Tarja Tallqvist Kurt Torsell Markku Markkula Pirjo Kemppi-Virtanen Teuvo Loman
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 4 / 59 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 18.11.2015 13.11.2015 Heikki Seppä Tiina Ahlfors Pöytäkirjan nähtävänäolo 20.11.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 23.11.2015 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 09.11.2015 Sivu 5 / 59 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 154 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 155 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 156 1 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma 8 157 2-3 Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen 11 hankesuunnitelman hyväksyminen 158 4 Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä 14 maankäyttösopimusten periaatteet 2015 159 Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue 522000, 45. 18 kaupunginosa Kurttila 160 Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 27 alue 330502, 21. kaupunginosa Henttaa 161 Kallvik I, asemakaavan hyväksyminen, alue 521200, 45. 34 kaupunginosa Kurttila ja 42. kaupunginosa Saunalahti 162 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon 41 keskuksessa 163 Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon 46 palaamisesta (Pöydälle 12.10.2015) 164 5 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi - 49 palveluun (Pöydälle 12.10.2015) 165 Kokouksessa jätetyt aloitteet 54
Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 6 / 59 154 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 29.10.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 154.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 7 / 59 155 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Seppä ja Tiina Ahlfors.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 8 / 59 4488/12.02.00/2015 Kaupunginhallitus 319 26.10.2015 156 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh. 043 825 5074 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman. Käsittely Kilpi Hiltusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaa toteutettaessa kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kilven toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaa toteutettaessa kaupunki lisää kirjallisuuden merkityksen huomioimista kaupungin kulttuuripalvelujen tukemisessa ja tarjonnassa. Liite Selostus 1 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma Valtuuston neuvottelusopimuksen 14.11.2014 ensimmäisessä pöytäkirjamerkinnässä todetaan, että valtuustolle valmistellaan kulttuuristrategia päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Koska Espoolla jo on yksi strategia, Espoo tarina, on kulttuurin linjauksia ja tulevaisuutta käsittelevää ohjelmaa päätetty kutsua nimellä KulttuuriEspoo 2030.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 9 / 59 KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman tarkoitus on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajoja sekä sosiaalisella että taloudellisella kentällä. Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli mm. kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa jne. KulttuuriEspoo 2030 ei siis ole kulttuurin tulosyksikön tai kulttuuritoimijoiden tavoiteohjelma, vaan kaikkia kaupungin eri osapuolia ohjaava suunnitelma, joka huomioi tulevaisuuden haasteet. Kulttuurin tulevaisuudesta ja strategisista painopisteistä on keskusteltu erilaisissa kokoonpanoissa kuluvan vuoden aikana. Työtä on tehty kulttuurin omien toimijoiden ja kulttuurilaitosten sekä kaupungin johtavien päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Keskusteluihin on kutsuttu kulttuurilautakunnan, tilakeskuksen sekä teknisen- ja elinkeinotoimen edustajia. Yhteisiä ajatuksia on kartoitettu myös muiden hallintokuntien edustajien kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana on työssä käytetty ajatushautomo Demos Helsingistä tutkimusjohtaja Aleksi Neuvosta, joka on tulevaisuudentutkija ja elämäntapamuutosten asiantuntija. Toinen ulkopuolinen asiantuntija työskentelyssä on ollut brittiläinen kaupunkitutkija, kirjailija Charles Landry, joka on Suomessa tunnettu parhaiten Luova kaupunki (The Creative City) käsitteen luomisesta. Landry on toiminut KulttuuriEspoo 2030 -työssä ulkopuolisena sparraajana katsoen Espoota myös kansainvälisestä viitekehyksestä. Lähtökohtana KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa on tulevaisuuden neljä megatrendiä, jotka vaikuttavat jo nyt. Nämä neljä globaalia ilmiötä ovat: niukkenevat luonnonvarat, väestön muutos, digitalisaatio sekä yhteiskunnallinen muutos. Näistä tulevaisuuden ilmiöistä on lähdetty miettimään, miten kulttuurin ja taiteen avulla voimme kohdata nämä muutokset. KulttuuriEspoo 2030 huomioi myös kaupungin kehittymisen ja sen miten organisaation tulee lähitulevaisuudessa muuttua, jotta voimme paremmin ja tuottavammin vastata tulevaisuuden kuntalaisen tarpeisiin. KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma nostaa esiin kärkiä kestävän elämäntavan eettisistä tavoitteista ja tekee näistä kärkitavoitteista konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutumiselle on tärkeää kaupunkitasoinen yhteinen tahtotila. Tämä työ, jolla lisätään yhteistyötä kaupungin sisällä ja katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen, on pikemminkin prosessi kuin staattinen asiakirja. Uusi yhteistyö mahdollistaa lisää uusia yhteisiä hankkeita, joka taas parhaimmillaan synnyttää innovaatioita ja nykyaikaisia palveluratkaisuja. Keskiössä on Espoo tarinan mukaisesti hyvinvoiva ja aktiivinen kuntalainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 10 / 59 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.10.2015 319 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman. Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Perustelu: Ohjelmilla ja linjapapereilla valtuusto johtaa ja ohjaa kaupungin toimintaa. Johtamiseen kuuluu myös toimeenpanon seuranta. Koska KulttuuriEspoo 2030 on laaja poikkihallinnollinen ohjelma, jolla on pitkä aikajänne, on seurantaa perusteltua tehdä pidemmällä aikajänteellä kuin vuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä: Toimeenpano ja seuranta KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 11 / 59 2681/10.03.02/2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 60 28.9.2015 Kaupunginhallitus 321 26.10.2015 157 Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh. 050 502 8162 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Hankesuunnitelma 14.8.2015, lausuntojen tarkennukset 25.9.2015 3 Hankesuunnitelman liitteet - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti - Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Kirstin koulun ja päiväkodin alustava tarveselvitys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 26.2.2014 sekä tarkennettu tarveselvitys opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 10.6.2015 ja liikunta- ja nuorisolautakunnassa 11.6.2015. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta toteavat hankesuunnitelmaa koskevissa lausunnoissaan, että hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta monitoimirakennuksesta. Hankesuunnitelmaan on viety lautakuntien lausuntojen mukaiset tarkennukset, jotka koskevat hankkeen perusteluita ja toiminnallisia tavoitteita. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilakeskuksen hankekehitys ja erikoissuunnittelun lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen opetuksen ja nuorisopalvelujen sekä tilat ja alueet -yksikön edustajat. Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna 1977. Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana työnä. Rakennus on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Rakennusta on laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 12 / 59 Kohteen osoite on Kirstintie 11, 02760 Espoo ja se sijaitsee korttelin 40014 tontilla 1. Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti toimii edelleen omassa laajennusosassaan. Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaisen alakoulun tarpeiden mukaisiksi ja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista oppimisympäristöä. Uusi laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 470. Samalla uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja tehdään talotekniikkatöiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin ja pintoihin. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti. Rakennuksen perusparannuksen jälkeen siihen sijoittuvat koulun ja päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana. Suunnitteluratkaisuin (mm. pohtimalla varastointiin soveltuvia ratkaisuja) pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös yhteistoimintaan keskenään. Rakennuksen koko on 6 980 hym², 8 905 htm², 11 020 brm². Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun vanhojen tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää 5 000 kerros m². Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa ja ne kilpailutetaan yhdessä. Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 milj. euroa (ALV 0, indeksi 88, 9/2015). Hanke toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan valtuustolta takausta. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen, kuten aikaisemmatkin elinkaarihankkeet. Koska kyseessä on elinkaarikohde, sen ylläpitovuokran määrä täsmentyy urakka- ja palvelusopimuksen sisällön ja kilpailuttamisen myötä. Elinkaarikohteiden vertailulukujen myötä vuokran määrä on n. 22 euroa / m2 (8 905 htm2), joka vastaa n. 195 900 euroa / kk. Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen peruskorjaus on ajoitettu vuosille 2016-2017. Koska hanke kilpailutetaan yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa, sen eteneminen on sovitettu yhteen Viherlaakson kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 13 / 59 elokuussa 2017 ja valmistuu marraskuussa 2018. Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2019. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 28.9.2015 60 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman sekä 2 päättää, että Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus tehdään enimmäishintaan 20 milj. euroa. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 26.10.2015 321 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 14 / 59 2734/02.07.00/2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 69 1.6.2015 kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 95 19.10.2015 kilpailukykyjaosto Kaupunginhallitus 322 26.10.2015 158 Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jussi Eerolainen, puh. 050 594 2767 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Käsittely Laukkanen Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta. Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun toteutumista. Tiina Elo Peltokorven ym. kannattamana teki seuraavat toivomusehdotukset: Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä. (4) Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita. (5) Uotila Hopsun kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 15 / 59 Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen lisääntymisen kannalta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 4 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon toivomusehdotus nro 5 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Y-tonttien luovutuksessa vuokralle huomioidaan vuokranmäärityksessä vuokraajan yleishyödyllisyys yhdessä sen kanssa, miten sen toiminta täydentää ja tukee kaupungin palveluja, ja että kaupunki seuraa miten, toimijan toiminta on vaikuttanut palvelujen parantamiseen ja alentanut kustannuksia ko. palvelun osalta. - Valtuusto toivoo, että maanhankinnan ja luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteita 2015 sovelletaan niin, että läpinäkyvyys luottamushenkilöille ja asukkaille toteutuu ja nämä voivat valvoa tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kaupungin edun toteutumista. - Valtuusto toivoo, että kaupunki tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamishankkeita tukevaa neuvontaa osana lähiöiden kehittämistä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 16 / 59 - Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää aktiivisesti ryhmärakennuttamishankkeita. - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää maankäyttömaksujen merkityksen uusien alueiden toteutumisen ja täydennysrakentamisen lisääntymisen kannalta. Liite Oheismateriaali 4 Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 - Valtuustoryhmien kommentit - Kaupunginhallituksen päätökset 12.8.2003 15, 18.6.2007 13 ja 3.3.2008 23 Selostus Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään kunnan maanhankintakeinoista sekä maankäyttösopimuksista. Lisäksi tänä vuonna lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta. Espoon kaupunginhallitus on päätöksillään 12.8.2003 15 ja 18.6.2007 13 linjannut maankäyttösopimusten periaatteista sekä 3.3.2008 23 antanut neuvotteluohjeet ensi kertaa kaavoitettaville vanhoille pientaloalueille. Sekä päättäjien että asioita valmistelevien ja asioista neuvottelevien tahojen kannalta on tarkoituksenmukaista, että laaditaan selkeä dokumentti, joka kokoaa Espoon kaupungissa käytettävät periaatteet maanhankinnasta ja - luovutuksesta, maankäyttösopimuksista sekä yleisesti kaupungin omistaman maan käytöstä ja kehittämisestä. Periaatteiden sisältö Hyväksyttäväksi esitettävät periaatteet sisältävät maanhankinnan ja - luovutuksen, maankäyttösopimusten ja suunnitteluvarausten periaatteet. Niihin ei sisälly maankäytön suunnittelun (kaavoituksen) periaatteita. Valmistelu Periaatteiden valmistelusta on vastannut teknisen ja ympäristötoimen esikunta sekä siihen kuuluva tonttiyksikkö. Periaatteet on esitelty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 9.3.2015 ja valtuustoseminaarissa 26.3.2015, jonka jälkeen ne annettiin valtuustoryhmille kommentoitavaksi. Periaatteita on täydennetty ja tarkistettu edellisen kokouskäsittelyn jälkeen valtuustoryhmiltä saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 158 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 17 / 59 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 1.6.2015 69 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Käsittely Asia käsiteltiin :n 50 jälkeen. Huhta Nevalaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 19.10.2015 95 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 26.10.2015 322 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 18 / 59 583/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 324 26.10.2015 159 Mäkitupa, asemakaavan hyväksyminen, alue 522000, 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh. 043 825 3628 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 12.10.2015 muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125 45137, 45159 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 522000. Käsittely Valtuutettu Jarkko Rahkonen ilmoitti kuntalain (365/1995) 52 1 mom. mukaisesta esteellisyydestään tässä asiassa ja poistui valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Mäkitupa, tapahtumaluettelo - Mäkitupa, kaavamääräykset - Mäkitupa, kaavakartta - Mäkitupa, havainnekuva - Mäkitupa, päätöshistoria Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin 16 000 k-m 2 :stä noin 53 900 k-m 2 :iin. Mäkitupa oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen Kurttilantien varressa oleva kiinteistö 49 436-10-0 on rajattu pois hyväksyttävästä asemakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta katualueeksi varattua osaa, koska maankäyttösopimusneuvottelut kiinteistön omistajan ja Espoon kaupungin välillä ovat edelleen kesken (Tarkistusesitys KH:lle, rajausta muutettu, 12.10.2015). Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 19 / 59 sopimusneuvottelujen valmistuttua. Rajausmuutoksen johdosta asemakaavan varsinainen rakennusoikeus on vähentynyt 1 259 k-m2 (eli kokonaisrakennusoikeus noin 1 500 k-m2). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mäkitupa - Backstugan, asemakaava, piirustusnumero 6688, käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125-45137, 45159 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila) alue 522000. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005-2006 nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 4.2.2008, päivitetty 8.4.2009,13.5.2009 ja täydennetty 3.11.2011. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa ja se käsittää pääosin Kurtinniityn omakotivaltaisen asuinalueen sekä osan sen eteläpuolisesta peltoaukeasta. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Kurttilantiehen ulottuen myös Kurttilantien itäpuolisille kiinteistöille katualuevarausten
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 20 / 59 vaatimilta osin. Lännessä aluetta rajaavat Kurtinniityntie ja Kurtinniitynkuja sekä idässä ja etelässä Lambrobäcken-puro. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha, jolla nykyinen rakennusoikeus on noin 16 000 k-m 2. Asukkaita alueella on noin 170. Lännessä alue rajoittuu vireillä olevaan Viirukallion asemakaavaalueeseen, luoteessa Kurtinmalmin ja Åminnen asemakaava-alueisiin, koillisessa Taltrikinmäen asemakaava-alueeseen, idässä Saunaniemen (Saunaniemi I II A) asemakaava-alueisiin ja etelässä vireillä olevaan Kallvik I:n asema-kaava-alueeseen. Alue on pääosin suunnittelutarveratkaisuin ja poikkeamispäätöksin harvakseltaan vuosien myötä rakentunutta pientaloaluetta ja osin rakentamatonta ja avoimena säilynyttä laaksoaluetta. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta, ja alueen yleisilme on hajanainen. Kunnallistekniikka alueella on keskeneräistä, samoin liikenneverkosto. Alueen itä- ja etelärajalla kulkee maakaasuputki. Alueen länsireunalla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu Stenbackan kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Mäkituvan kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka eteläosassa kulkee luode-kaakko -suuntainen viheryhteystarve ja alueen itäreunalla koillis-lounais -suuntainen maakaasuputki. Suunnittelualue on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty pääosin kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) sekä etelässä ja länsilaidalla pieneltä osin uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi tiivis- ja matala- asuntoalueeksi (A2). Kaava-alueen itälaidalle sijoittuu kapea virkistysalue (V), jolla sijaitsee lounais-koillis-suuntainen virkistysyhteys. Virkistysalue sekä virkistysyhteys jatkuvat edelleen kaava-alueen ulkopuolella etelässä kohti rantaa ja pohjoisessa Kauklahdenväylän yli kohti Keskuspuistoa. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle länteen laajeneva virkistysalue (V), jolla kulkee itä-länsi-suuntainen virkistysyhteys Espoonjoen suunnalta lännestä kohti Saunaniemen kaava-alueita. Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös esitetty varaukset uudelle luodekaakkoissuuntaiselle kokoojakadulle sekä maakaasuputkelle, joka kulkee asemakaava-alueen itälaidalla kääntyen lounaaseen. Alueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. Alueen maankäyttöä on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, 24.5.1946). Nyt esillä olevassa asemakaavassa esitetään nykyiset Espoon eteläosien lainvoimaiseen yleiskaavaan tukeutuvat maankäyttötavoitteet alueen kehittämiselle. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Nähtävilläolon (MRA 27 ) jälkeen kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin joitakin muutoksia ja tarkistuksia, joiden katsottiin olevan kuitenkin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 21 / 59 luonteeltaan vähäisiä, pääsääntöisesti muistutuksissa esitettyjen toiveiden mukaisia ja koskevan vain yksityistä etua. Näin ollen asemakaavaehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Niitä maanomistajia, joita muutokset koskevat, on kuultu tarvittaessa MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä ennen Kaupunginhallituksen käsittelyä. Kuulemiskirjeiden johdosta saatiin 2 muistutusta, joiden sisältö ei kuitenkaan koskenut varsinaisesti nähtävilläolon jälkeen tehtyjä tarkistuksia ja muutoksia, vaan tyytymättömyyttä jo aikaisemmin nähtävillä olleen kaavaehdotuksen (MRA 27 ) yksityiskohtiin. Jätettyjen muistutusten ei katsottu antavan aihetta toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen 26.11.2013 jälkeen kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin vielä seuraavat tarkistukset ja muutos: - Kurttilantien varteen osoitettu liittymäkielto on katkaistu kiinteistön 9:2 eteläreunalta tonttiliittymän mahdollistamiseksi, koska kulkuyhteyden osoittaminen kiinteistön eteläosaan Kaskikujan kautta on kohtuuttoman vaikeaa maasto-olosuhteiden vuoksi. (Kaupunkisuunnittelulautakunta, tarkistettu 26.11.2013) - Tarpeettomia maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia on poistettu AO-korttelialueilta. Poistettujen johtovarausten kohdalla aitaamista koskevat kaavamerkinnät on korjattu jatkumaan yhtenäisinä. Tarkistuksen katsottiin olevan teknisluonteinen, mutta siitä tiedotettiin kuitenkin MRA 32 :n mukaisella kuulemiskirjeellä niitä maanomistajia, joita tarkistus koski. Muistutuksia ei jätetty. - Korttelista 45129 on rajattu pois kiinteistö RN:o 10:0, ja tästä syystä korttelin eteläosalle on annettu oma korttelinumero 45159 (katso myös kohta Kaavaehdotuksen rajaus). Rajauksen muuttamisesta on tiedotettu kiinteistön maanomistajaa kirjeellä 11.9.2015 sekä maankäyttösopimusneuvottelutapaamisen yhteydessä. (Tarkistusesitys kaupunginhallitukselle, rajausta muutettu 12.10.2015) Yllä kuvattujen tarkistusten jälkeen kaavan rakennusoikeus säilyi muutoin lähes ennallaan, mutta kiinteistön RN:o 10:0 poisrajaamisen johdosta varsinainen rakennusoikeus väheni 1 259 k-m 2 (eli kokonaisrakennusoikeus väheni noin 1 500 k-m 2 ). Asemakaava Asemakaava perustuu olemassa olevan pientalorakenteen täydentämiseen ja laajentamiseen myös kaupungin omistamille maille. Korttelialueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen mittakaavaan ja sijoitteluun siten, että se sopeutuu suurmaiseman erityispiirteisiin. Alueen sisäistä liikenne- ja viher-/virkistysalueverkostoa kehitetään yleiskaavan mukaisesti myös osana laajempaa kaupunkirakennetta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 22 / 59 Liikenneverkon suunnittelussa on pyritty luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet sekä Kauklahden aseman, että Kauklahdenväylän suuntiin. Lisäksi alueen liikenneverkoston toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteenkin osalta. Lisäksi tärkeimpien luonnonympäristön, kasvuston erityispiirteiden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan asemakaava merkinnöin ja -määräyksin. Esimerkiksi suotaitosukeltajan elinympäristön säilyminen (hulevesien imeyttäminen), Lambrobäckenin tulvariskin hallinta ja Stenbackan kivikautinen asuinpaikka on huomioitu asemakaavoituksessa. Maaperän puhtauden selvittämis- ja kunnostamisvaatimukset sekä maakaasuputken aiheuttamat rajoitteet on myös otettu huomioon. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 31 ha. Kokonaiskerrosala (varsinainen kerrosala ja lisärakennusoikeus) on noin 53 900 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.17. Siitä julkisten lähipalvelurakennusten rakennusoikeutta on 1 600 k-m 2, ja kaikki muu on asuinrakennusoikeutta lisärakennusoikeuksineen. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 870 asukasta. Korttelialueet Selänteisille rinnealueille sijoittuvat erillispientalokorttelialueet (AO) on osoitettu rakennettavaksi korttelitehokkuudella e = 0.20 olemassa olevan rakennuskannan runsaudesta ja rinteisestä maastosta johtuen. Kokoojakatuna toimivan Kurttilantien varressa korttelitehokkuusluku on hieman tehokkaampi e = 0.25. Kaava-alueen eteläosassa selänteiden vaihettumisvyöhykkeiden tuntumaan sekä nykyisille peltoalueille sijoittuvat korttelialueet (AO) on esitetty pääosin e = 0.25 korttelitehokkuudella rakennettaviksi, koska alueet ovat pääosin rakentamattomia, tai nykyinen rakennuskanta on vähäistä ja huonokuntoista. Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu rakentamattomalle alueelle, joka on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena. AP-alueen tehokkuusluku on e = 0.25. Asuinkorttelialueilla varsinainen rakennusoikeus on noin 43 600 k-m 2 ja kerrosluku on joko kaksi tai enintään kaksi. Lisäksi 20 % lisärakennusoikeus yksikerroksisten talousrakennusten rakentamista varten tuo joustoa rakentamiseen, mutta vaalii kuitenkin pienimittakaavaista ja maisemaa kunnioittavaa kaupunkikuvallista ilmettä. Koko kaava-alueella em. lisärakennusoikeutta on yhteensä noin 8 700 k-m 2. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Korttelialueiden rajautumista katualueisiin on täsmennetty erilaisin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Lisäksi kaavassa on määrätty kortteleiden asuinrakennusten julkisivumateriaaleista, väreistä ja katosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 23 / 59 Lambrobäckenin mahdollinen tulviminen tulee huomioida kortteleissa 45130 45134, 45137 joissa lattian alimman korkotason tulee olla likimäärin 1,5 metriä Lambrobäckenin keskivedenpintaa korkeammalla. Lisäksi korttelit 45092 ja 14125 sijoittuvat pieneltä osin vanhalle täyttöalueelle, mistä syystä niiden maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa asuinrakentamiseen sopivaksi. Sama vaatimus koskee etelämpänä kortteleita 45136 ja 45137, joiden alueella sijaitsee tai on sijainnut kasvihuoneita. Lisäksi asemakaavassa on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien varrelle julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL), jolle voi sijoittaa esim. päiväkodin. Korttelin sijainnissa on huomioitu myös sujuva yhteys lähialueen virkistysalueverkostoon korttelialueen toiminnallisen käytön monipuolistamiseksi. Korttelin rakennusoikeus on 1 600 k-m 2 ja kerrosluku on kaksi. Luonto-olot, maisema ja virkistysalueet Laajempi virkistysaluekokonaisuus (VL-1) on esitetty kaavassa Lambrobäckenin varrelle olemassa olevan peltoaukean kohdalle, mikä tukee alueen nykyistä ilmettä ja maisemakuvaa. Tavoitteena on säilyttää maisema avoimena ja mahdollistaa näin alueelle tyypillisten pitkien näkymien säilyminen. Lähivirkistysalueelle voidaan sijoittaa hulevesien tulva-altaita tai kosteikkoja, joilla vähennetään rakentamisen vaikutuksia paikalliseen vesistöön ja Espoonjokeen. Läntisestä VL-1 -alueesta osa sijoittuu sellaisten kiinteistöjen alueelle, joilla sijaitsee tai on sijainnut vanhoja kasvihuoneita, mistä johtuen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava. Lähivirkistysalue VL sijoittuu kaava-alueen länsireunalle. Alueella sijaitsee muinaismuisto (sm) sekä vanha täyttöalue, jonka maaperän puhtaus tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä. Kaava-alueella kulkevat päävirkistysreittiyhteydet on esitetty Lambrobäckenin läheisyyteen koilliseen Keskuspuiston suuntaan, länteen vielä asemakaavoittamattomalle alueelle ja etelään rannan suuntaan siten, että kevyen liikenteen reitistöt ovat toimivia ja yhteyksien jatkuvuus muille kaava-alueille on mahdollista. Kaava-alueen virkistysalueverkostoa täydentävät vielä asuinkortteleiden keskelle jäävät puistoalueet Alkonmäenpuisto ja Grigor Auerin polku (VP), jotka ovat peruja vanhasta palstoitussuunnitelmasta. Luonteeltaan rakennetumpaan Alkonmäenpuistoon on mahdollista sijoittaa lähileikkipaikka. Kaava-alueen pinta-alasta virkistysaluetta on yhteensä noin 4,7 ha ja puistoaluetta noin 0,7 ha.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 24 / 59 Liikenne ja melusuojaus Kaava-alueen liikenneverkon perustana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus ja nykyinen katuverkko. Kaava-alueella syntyvä liikenne johdetaan kokoojakatujen, Kurttilantien ja Kurtinniityntien, kautta Kauklahdenväylälle, joka on Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävä pääväylä. Kauklahdenväylälle voi liittyä kolmen eri liittymän kautta: Kurttilantien molemmista päistä tai Lambrobäckenin eteläpuolella sijaitsevasta Maasillantien uudesta liittymästä. Kurttilantiellä on ennustettu uuden maankäytön myötä kulkevan noin 3 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikennemäärän nousun ei ennusteta vaikuttavan Kurttilantien aiheuttaman melun leviämiseen viereisillä korttelialueilla. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että Kurttilantien varrella kortteleissa 45126, 45129, 45131 ja 45159 leikki- ja oleskelualueet on sijoitettava melukatveeseen. Kurttilantieltä ei pääsääntöisesti sallita liittymiä yksittäisille tonteille vaan ne hoidetaan tonttikatujen kautta. Ajonopeuksien hillitsemiseen on kiinnitetty huomiota (esim. ks -merkintä). Alueen tonttikatujen verkko täydentyy uuden maankäytön myötä nykyisistä kaduista lähtevillä, lyhyillä tonttikaduilla. Täysin uusia katuja ovat Alustalaisentie, Palkollisentie ja Kallionalustantie, joka johtaa alueen länsipuolelle vielä kaavoittamattomalle alueelle. Kaavaehdotuksen myötä myös jalankulun ja pyöräilyn verkosto tulee alueella täydentymään merkittävästi. Lisäksi virkistysyhteydet palvelevat osana alueen sisäistä kevyenliikenteen verkostoa. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Alueen kokoojakadut, Kurttilantie ja Kurtinniityntie on mitoitettu joukkoliikenteelle. Nykyisin joukkoliikenne kulkee Kurttilantiellä, mutta Saunaniemen kaavaalueiden rakennuttua perustetaan uusi joukkoliikennelinja, jonka väliaikainen päätepysäkki tulee Mäkituvan asemaakaavan eteläpuolella olevan Kallvik I:n kaavan alueelle. Yleisiä pysäköintialueita on sijoitettu alueelle kolme, joissa on yhteensä noin 35 autopaikkaa. Alustalaisentien varren LP-alue palvelee virkistysalueiden käyttäjien lisäksi YL-tonttia. Alustalaisentien loppupäähän kadun varteen sekä Kaskimäen kääntöpaikalle on lisäksi mitoitettu muutama pysäköintipaikka. Kaavaehdotuksen rajaus Kaavaan liittyviä maankäyttösopimusneuvotteluja on käyty tonttiyksikössä maaliskuusta 2014 alkaen. Sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken yhden maanomistajan kanssa. Tästä syystä hyväksyttävästä kaavasta on rajattu pois keskeneräisiin neuvotteluihin liittyvä Kurttilantien varrella sijaitseva kiinteistö RN:o 10:0 korttelista 45129. Kiinteistölle on esitetty erillispientalojen korttelialuetta noin 5 035 m 2, ja rakennusoikeutta noin 1 259 k-m 2 + 20 % lisärakennusoikeutta. Tämä kiinteistö esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 25 / 59 Rajauksen jälkeen kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 53 900 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 17. Rajauksen johdosta korttelialueen 45129 eteläisin osa rajautuu omaksi korttelialueekseen, jonka korttelinumero on 45159. Uudelleen rajaaminen ei haittaa maankäyttöä. Tonttijako voidaan tehdä tarkoituksen mukaisesti kaavassa mukana olevalla alueella, ja aikanaan myös myöhemmin hyväksyttävällä nyt poisrajatulla alueella. Viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelulle ei ole ollut tarvetta, mutta Uudenmaan ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaava-alueelle tai sitä laajemmalle aluekokonaisuudelle on tehty seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: - Kallvik I kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 2010) - Kallvikin -asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (2010) - Hulevesien hallintasuunnitelma, Lambrobäckenin valuma-alueella (Sito Oy 2010) - Kallvik I asemakaava-alue; Kurtinniityntien linjauksen alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy 2009) - Luontoselvitys Espoon Kallvik- Muulon asemakaava-alueelta (Ympäristötutkimus Yrjölä 2006) Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Espoon kaupungin hallinnassa oleville korttelialueille laaditaan tarvittaessa korttelisuunnitelmat ja/tai rakentamistapaohjeet hyvissä ajoin ennen tontinluovutusvaihetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.10.2015 324 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kiinteistöjen omistajien ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 27.4.2009 päivätyn ja 12.10.2015 muutetun Mäkitupa - Backstugan asemakaavan, piirustusnumero 6688, joka käsittää osan korttelista 45092 ja korttelit 45125 45137, 45159 sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 26 / 59 katu-, liikenne- ja virkistysalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue 522000. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet - Vastineet muistutuksen (MRA 32 ) jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 27 / 59 73/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 57 8.4.2015 Kaupunginhallitus 302 5.10.2015 160 Suurpelto II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330502, 21. kaupunginosa Henttaa Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 6.10.2014 päivätyn ja 8.4.2015 muutetun Suurpelto II - Storåkern II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6845, joka käsittää korttelin 21045 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Suurpelto II, tapahtumaluettelo - Suurpelto II, kaavamääräykset - Suurpelto II, kaavakartta - Suurpelto II, ajantasa-asemakaava - Suurpelto II, havainnekuva - Suurpelto II, perspektiivikuva Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa Suurpellon eteläisen sisääntuloalueen rakentumaton toimistorakennusten korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusten ilmeellä pyritään korostamaan korttelin asemaa näkymäpäätteenä Ylismäentien varressa. Kortteliin osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta yhteensä 18 000 k-m 2, mikä merkitsee kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden laskua vähintään noin 3 400 k-m 2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 28 / 59 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Suurpelto II - Storåkern II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6845, korttelin 21045, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330502. Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 21.2.2014. Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän suuralueella Ylismäentien pohjoispuolella ja Suurpellontien länsipuolella osoitteessa Ylismäentie 15. Kaavanmuutosalue käsittää nykyisen korttelin 21045, jonka pinta-ala on noin 1,1 hehtaaria. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alue on rakentamaton. Lounaaseen viettävän rinteen pohjoisreuna on kallioista metsää ja eteläosa avointa, mutta varsinkin yläosastaan metsittyvää niittyä. Lounaiskulman laaksopainanteen pohjalla on pieni oja, jonka vedet ohjautuvat Ylismäentien ali etelään. Korttelin keskiosa on rakennettavuudeltaan normaalisti perustettavaa aluetta alarinteen ollessa vaikeammin perustettavaa. Pohjoispuoleltaan muutosalue rajautuu Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen, joka on luonteeltaan kallioinen taajamametsä. Korttelialueen lounaispuolella on pohjois-eteläsuuntainen Kabiksenreitti,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 29 / 59 joka muodostaa alueelta ulkoilureittiyhteyden Suurpellon keskuksen suuntaan ja Keskuspuistoon. Korttelin itä- ja eteläreunaa leimaa suurimittakaavainen katumiljöö kaupunkikuvallisesti näkyvine kallioleikkauksineen. Ylismäentie on rakennettu katupuurivien rajaamaksi pääkaduksi ja alueella on myös valmis kunnallistekniikka. Ylismäentien vastapäinen puoli on pääosin avointa, mutta osittain vesakoitunutta niittyä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (hyv. maakuntavaltuusto 20.3.2013) Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Suurpeltoa. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP, uusi alue). Länsipuoleltaan alue rajoittuu virkistysalueeseen (V). Aluetta sivuavat virkistysyhteysvaraukset sekä etelä- että pohjoispuolella. Ylismäentie on yleiskaavassa luokitukseltaan yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueen pohjoispuolella on asuinaluevarauksia (A1), itä- ja eteläpuolella puolestaan työpaikka-aluevarauksia. Alueella on voimassa Suurpelto II asemakaava ja Kilonväylä, asemakaavan muutos (hyv. valtuusto 11.9.2006). Kortteli 21045 on siinä osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), jonka rakennusoikeus on 25 000 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on porrastettu rakennusaloittain siten, että se on korttelin länsiosassa seitsemän ja itäosassa viisi. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 70 m 2 toimistokerrosalaa. Autopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti maan alle tai pysäköintilaitoksiin. Maan päälle rakennuksiin sijoitettavina auton säilytyspaikkoina saa rakentaa korkeintaan 300 autopaikkaa. Ajoyhteys Ylismäentielle on mahdollinen vain korttelialueen eteläisimmästä päästä. Korttelialue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Klariksenkallion lähivirkistysalueeseen (VL-2). Vastapäinen alue Ylismäentien kaakkoispuolella on myös toimistorakennusten korttelialuetta (KT). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.10.2014 asemakaavan muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 30 mukaisesti 3.11. 2.12. 2014. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 9 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan riittävästi perustellun, mutta edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan tutkimista ja ilmanvaihtomääräyksen lisäämistä. Myös ympäristökeskus edellytti kaavamääräystä Ylismäentien varren rakennuksen ilmanvaihdon järjestämisestä. Tonttiyksikkö ilmoitti, että maankäyttösopimus tulee
Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 30 / 59 laadittavaksi ja että hankkeessa tulee huomioida valtion tukema vuokraasuntotuotanto. Tekninen keskus kiinnitti huomiota siihen, että pohjavedenpinta on osalla aluetta lähellä maanpintaa ja se on huomioitava rakentamisessa, erityisesti maanalaisen pysäköinnin sijoittamisessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden suunnitteluun. Caruna Oy ehdotti, että asemakaava sallisi puistomuuntamon rakentamisen alueelle. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen lämmitysmuodoksi. Helsingin seudun liikenne- ja Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymillä ei ollut huomauttamista suunnitelmaan. Nähtävilläolon jälkeen on lausuntojen ja kannanottojen pohjalta täsmennetty ilmanvaihtoa, muuntamoja ja pohjavesitason huomioimista koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Meluntorjuntamääräykset korttelialueella on asetettu siten, että ohjearvot saavutetaan vaiheistuksesta riippumatta. Lisäksi on tehty asemakaavamääräysten yhtenäistämiseksi useita pieniä sanamuotomuutoksia ja uudelleenjäsentelyä. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Maankäyttö Kaavanmuutoksen mukainen asuntotonttivarannon lisääminen hyvän saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaista. Pieneltä osaltaan se parantaa ympäröivien asuinalueiden palveluiden kehittämisedellytyksiä. Asemakaavan muutoksella rakentaminen voidaan sovittaa ympäristöönsä ajantasa-asemakaavan toimistorakennusta huolellisemmin maisematila ja Klariksenkallion kalliometsä huomioiden. Kortteli osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Tavoitteena on massoittelulla korostaa rinteen muotoa ja korttelin asemaa näkymäpäätteenä. Ylismäentien varteen esitetään Suurpellon eteläistä sisääntuloa korostava ja katutilaa rajaava polveileva rakennusmassa, joka suojaa korttelin piha-alueita ja Klariksenkallion lähivirkistysaluetta Ylismäentien liikenteen aiheuttamalta häiriöltä. Pitkänomainen sommitelma jäsennellään osiin kadun ja pihan yhdistävin kulkuaukoin. Vesikatto on yhtenäisen nouseva. Pihan puolella pistetalot mahdollistavat luontevan liittymisen rinteen korkeusasemiin ja pitkät näkymät virkistysalueen suuntaan niin pihalta kuin asunnoistakin. Kansipihalla on korttelin yhteisiä leikki- ja oleskelualueita sekä istutuksia. Korttelin pistetalojen puoleiseen reunaan jää myös maavaraista pihaa, joka mahdollistaa monipuoliset istutukset ja luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn. Piha-alueen toteuttamiseen yhtenäisenä kiinnitetään erityistä huomiota. Korttelin pohjoiskulman kallioalue ja korttelin länsipuoliset ulkoilureitit säilyvät. Kortteli rajautuu Ylismäentiehen, joka on melko vilkas pääkatu. Ympäröivien katu- ja maantiealueiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamat