Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. marraskuuta 2016 (OR. en) 14684/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat DEVGEN 254 ACP 165 RELEX 970 OCDE 4 Ed. asiak. nro: 14324/16 DEVGEN 244 ACP 153 RELEX 939 OECD 3 Asia: EU:n yhteinen kanta tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden toista korkean tason kokousta varten (Nairobi, 29. marraskuuta 1. joulukuuta 2016) Neuvoston päätelmät (28. marraskuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 3505. istunnossaan 28. marraskuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät EU:n yhteisestä kannasta tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden toista korkean tason kokousta varten (Nairobi, 29. marraskuuta 1. joulukuuta 2016). 14684/16 team/ip/kkr 1 DGC 1 FI
LIITE Neuvoston päätelmät EU:n yhteisestä kannasta tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden toista korkean tason kokousta varten (Nairobi, 29. marraskuuta 1. joulukuuta 2016) 1. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 (Agenda 2030) ja kestävän kehityksen tavoitteissa esitetään kattava visio köyhyyden poistamiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja planeetan suojelemiseksi. Agenda 2030:ssa otetaan tasapainoisesti huomioon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus ja tärkeät riippuvuussuhteet päätavoitteiden ja alatavoitteiden välillä. Agenda 2030 on universaali. Se koskee tasapuolisesti kaikkia maita ja sisältää velvoitteita kaikille osapuolille. 2. Addis Abeban toimintasuunnitelmassa, joka on sen olennainen osa, esitetään Agenda 2030:n täytäntöönpanoa varten uusi ajatusmalli maailmanlaajuisesta kumppanuudesta, johon kuuluvat suotuisat poliittiset puitteet, rahoitus, valmiuksien kehittäminen ja teknologian siirto. Sen ytimessä ovat kansalliset toimet ja järkevät politiikat sekä niitä tukeva kansanvälinen ympäristö ja johdonmukainen politiikka kaikilla tasoilla. Kehitysyhteistyö voi tähän liittyen olla tärkeä elementti kehitysmaille, erityisesti jos sitä käytetään tuloksellisesti ja jos sen tukena on kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus. 3. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskeva toimintaohjelma ja tuloksellista kehitysyhteistyötä koskeva maailmanlaajuinen kumppanuus ovat esimerkki siitä, että ollaan siirtymässä kehitysavusta kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja julkisesta kehitysavusta (ODA) laajempialaisiin kehityskumppanuuksiin ja toimijoihin. Tämä edistää merkittävästi Agenda 2030:n täytäntöönpanoa kehitysmaissa. 4. EU ja sen jäsenvaltiot kehottavat kaikkia kehityskumppaneita varmistamaan, että Nairobin korkean tason kokouksessa (HLM2) edistetään kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden osuutta Agenda 2030:n täytäntöönpanossa. 14684/16 team/ip/kkr 2
5. EU:n ja sen jäsenvaltioiden kehitysyhteistyö kohdistetaan yksittäisten jäsenvaltioiden painopisteet täysin huomioon ottaen sinne, missä sen tarve on suurin ja missä se on tuloksellisinta, etenkin vähiten kehittyneisiin maihin sekä hauraisiin ja konfliktien koettelemiin maihin. EU vahvistaa sitoutuneensa yhteisesti pääsemään julkisen kehitysavun myöntämisessä tavoiteltuun 0,7 prosentin tasoon suhteessa BKTL:ään Agenda 2030:n aikataulussa. EU on myös sitoutunut saavuttamaan kollektiivisesti vähiten kehittyneille maille myönnettävälle julkiselle kehitysavulle asetetun tavoitteen mukaisen 0,15 0,20 prosentin tason suhteessa BKTL:ään lyhyellä aikavälillä ja 0,20 prosentin tason suhteessa BKTL:ään vuoden Agenda 2030:n aikataulussa. Julkinen kehitysapu voi myös tukea muita täytäntöönpanotapoja ja valmiuksien kehittämistä eriarvoisuuteen puuttumiseksi ja Agenda 2030:n täytäntöönpanon edistämiseksi esimerkiksi keskitulotason maissa (MIC). Koska valtaosa maailman köyhistä elää tällä hetkellä keskitulotason maissa, näiden maiden on vastaisuudessakin oltava keskustelujen keskipisteessä, kun pyritään käsittelemään kestävällä tavalla kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ongelmia. 6. EU ja sen jäsenvaltiot vahvistavat Busanissa sovittujen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevien periaatteiden merkityksen ja keskeisen aseman. Näitä periaatteita ovat kehitysmaiden omavastuullisuus kehitystyön periaatteista, tuloskeskeisyys, osallistavat kehityskumppanuudet sekä avoimuus ja molemminpuolinen vastuu. EU ja sen jäsenvaltiot tunnustavat kehitysavun ja kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteet vuoden 2005 Pariisin julistuksessa, vuoden 2008 Accran toimintasuunnitelmassa ja vuoden 2011 Busanin kumppanuussopimuksessa. 7. EU ja sen jäsenvaltiot korostavat, että kestäviin tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan kunnianhimoinen ja muutosvoimainen lähestymistapa sukupuolten eriarvoisuuden, syrjinnän sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan perimmäisiin syihin ja riskitekijöihin puuttumiseksi. Neuvosto toistaa, että naisten ja tyttöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen ovat sekä itsenäinen tavoite että monialainen kysymys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva EU:n toimintasuunnitelma (2016 2020) ohjaa EU:n toimia, joilla pyritään edistämään näiden sitoumusten täyttymistä. 14684/16 team/ip/kkr 3
8. Kaikenlaisen kehitysyhteistyön olisi perustuttava kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteille. Kehitysyhteistyöhön sisältyy kehitystuloksiin suunnattu kansainvälinen julkinen ja yksityinen rahoitus sekä vuorovaikutus kotimaisen rahoituksen ja kehityskumppaneiden kanssa harjoitettavan politiikan välillä. Resursseihin sisältyy julkinen kehitysapu, mutta se ei ole ainoa lähde. Niihin sisältyvät myös muuta kuin julkista kehitysapua oleva tukikelpoinen ilmastorahoitus, muita julkisia rahoitusvirtoja, etelä-etelä-yhteistyö ja kolmenvälinen yhteistyö, rahastoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin sekarahoitus, kansalaisyhteiskunnan toimet ja muu kuin rahoitusyhteistyö, kuten poliittiset toimenpiteet ja yksityisen sektorin osallistuminen. Resursseihin sisältyy myös humanitaarinen apu humanitaarisia periaatteita noudattaen. Kaikki nämä resurssit ovat tärkeitä, niiden olisi täydennettävä toisiaan ja ne on sovitettava yhteen mahdollisimman tehokkaasti. 9. Vaikka kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ydinperiaatteet ovat kaikille kumppaneille yhteisiä, EU ja sen jäsenvaltiot ovat tietoisia siitä, että eri kehityskumppaniryhmät omaksuvat erilaisia lähestymistapoja näiden periaatteiden noudattamiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot arvostavat tätä monimuotoisuutta ja kehottavat kaikkia kehityskumppaneita esittämään oman lähestymistapansa kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteiden täytäntöönpanoon tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden toisessa korkean tason kokouksessa. EU ja sen jäsenvaltiot: Toimien toteuttaminen 10. EU ja sen jäsenvaltiot suhtautuvat kunnianhimoisesti kunkin periaatteen täytäntöönpanoon ja vahvistavat olemassa olevat sitoumukset. Erityisiä toimia edistymisen tukemiseksi tullaan toteuttamaan seuraavasti: Demokraattinen omavastuullisuus 11. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea kumppanimaita niiden kansallisten politiikkojen ja demokraattisten hallintojärjestelmien vahvistamisessa, jotta ne voisivat tarjota pysyvästi peruspalveluita kansalaisilleen. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat edistää ja seurata maakohtaisten järjestelmien käyttöä kaikkien tukimuotojen osalta, jos se on laadun osalta mahdollista, myös paikallistasolla. 14684/16 team/ip/kkr 4
12. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat nopeuttaa toimia avun sidonnaisuuksien purkamiseksi. Paitsi, että rahalle saadaan enemmän vastinetta, avun sidonnaisuuksien purkaminen antaa mahdollisuuksia paikallisille julkisille hankinnoille, yritysten kehittymiselle, työllisyydelle ja tulojen syntymiselle kehitysmaissa. EU ja sen jäsenvaltiot korostavat, että on tärkeää varmistaa, että apu tukee paikallisia yrityksiä koko tuotantoketjussa. 13. Kotimaisen julkisen rahoituksen olisi oltava keskeisessä asemassa kaikkien maiden toimissa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat lisätä tukea kumppanimaille kotimaisten resurssien käyttöön ottamiseksi, auditointiin, rahanpesun torjuntaan ja korruption torjuntaan liittyvien toimenpiteiden tehostamiseksi, verohallinnon parantamiseksi sekä laittomien rahoitusvirtojen, veropetosten ja veronkierron torjumiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea Addis Abeban veroaloitetta ja sähköisen hallinnoinnin järjestelmien käyttöä. EU ja sen jäsenvaltiot kannustavat kaikkia avunantajamaita ja kumppanimaita allekirjoittamaan Addis Abeban veroaloitteen, jotta kumppanimaat lisäisivät kotimaisten resurssien käyttöönottoa. 14. Neuvosto palauttaa mieleen 12. toukokuuta 2016 antamansa päätelmät yhteisen ohjelmasuunnittelun tehostamisesta ja toistaa, että EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua olisi edistettävä ja vahvistettava mutta samalla se olisi pidettävä vapaaehtoisena, joustavana ja osallistavana sekä maiden olosuhteisiin sopeutettuna. EU:n yhteinen ohjelmasuunnittelu voi vahvistaa koordinoitua poliittista vuoropuhelua sekä yhteistä analysointia, tietojen jakamista, yhteisiä täytäntöönpanoaloitteita sekä yhteistä valvontaa ja arviointia. EU:n yhteisellä ohjelmasuunnittelulla voidaan lisätä EU:n ulkoisen avun tehokkuutta, johdonmukaisuutta, avoimuutta, ennakoitavuutta ja näkyvyyttä. Yhteisen ohjelmasuunnittelun täytäntöönpano maatasolla voi helpottaa työn tehokkaampaa jakamista ja vähentää hajanaisuutta. Kumppanimaiden sitoutuminen, omaksuminen ja omavastuullisuus on olennaisen tärkeää tässä prosessissa. EU:n yhteisen ohjelmasuunnittelun olisi ohjauduttava kumppanimaan kehitysstrategian mukaisesti. 14684/16 team/ip/kkr 5
Huomion kohdistaminen tuloksiin 15. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat edistää johdonmukaisuutta kumppanimaiden tuloskehysten kanssa. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat vaiheittain mukauttaa tulosten raportointijärjestelmänsä vahvistaakseen yhteyttä kehitystavoitteita koskevien indikaattoreiden kanssa, edistää tarvittaessa yhteisiä raportointistandardeja ja tukea niiden käyttöä kumppanimaissa. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat integroida Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevat indikaattorit EU:n tulosperusteiseen lähestymistapaan, mikä edistää sitä, että eri sidosryhmät alkavat käyttää yhteistä maakohtaista tuloskehystä. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat julkaista saavutetuista tuloksista yksityiskohtaisia tietoja ajallaan ja standardoidusti. 16. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat lisätä tukea sellaisten valmiuksien kehittämiselle, joita tarvitaan esimerkiksi sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjen tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi ja tilastojen laatimiseksi sekä tulosten raportoimiseksi kumppanimaille niin, että niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa, suunnittelussa ja budjetoinnissa. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea kumppanimaita sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan budjetoinnin tehostamiseksi. Avoimuus ja molemminpuolinen vastuu 17. Kehitysyhteistyöresurssien osalta on keskeisen tärkeää noudattaa täyttä avoimuutta, jotta tuetaan valvontaa ja eri sidosryhmien, myös EU:n ja kumppanimaiden kansalaisten, molemminpuolista vastuuta. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat julkaista tietoja OECD:n raportointistandardien ja enenevässä määrin kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen (IATI) standardin mukaisesti, ja ne aikovat vaihtaa keskenään osaamista ja parhaita käytäntöjä edistymisen nopeuttamiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot vahvistavat sitoumuksensa panna kokonaisuudessaan täytäntöön kehitysyhteistyötä koskevien tietojen sähköistä julkaisemista koskevan yhteisen avoimen standardin. Ne pyrkivät julkaisemaan mahdollisimman säännöllisesti tietoja kulloisestakin toiminnasta, myös tuloksia koskevia tietoja ja ennakoivia tietoja, jos niitä on saatavilla. EU ja sen jäsenvaltiot kehottavat kaikkia kehitysapurahoituksen antajia ja täytäntöönpanokumppaneita asettamaan julkisesti saataville kattavat tiedot toiminnastaan kehitysmaissa. 14684/16 team/ip/kkr 6
18. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea tietojen käyttöä muun muassa kehittämällä välineitä, joiden avulla saatavilla olevia tietoja voidaan hyödyntää ja visualisoida. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat kannustaa kumppanimaita ja kehitysyhteistyön toimijoita hyödyntämään tällaisia välineitä. Osallistavat kehityskumppanuudet 19. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat keskittyä vahvojen kumppanuuksien kehittämiseen kansalaisyhteiskunnan, kuten tieteellisten ja akateemisten instituutioiden, paikallisviranomaisten ja yksityissektorin, kanssa parantamalla niiden toimintaympäristöä. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat myös tukea kumppanuuksia kansallisten parlamenttien ja alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. 20. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea kansalaisjärjestöjä, jotta ne voisivat toimia itsenäisesti riippumattomina kehitysyhteistyön toimijoina. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä ja tehdä niiden kanssa rakentavaa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että niiden ääntä kuullaan päätöksenteon, suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa. 21. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tehdä yhteistyötä yksityissektorin kanssa rakenteellisen vuoropuhelun ja kumppanuuksien kautta vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen ja yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot kannattavat naisten taloudellista voimaannuttamista. 22. Rahoituslähteitä yhdistävät välineet ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma ovat tärkeitä aloitteita yksityisten investointien kannustamiseksi ja mikro- ja pk-yritysten merkityksen edistämiseksi. Niiden täytäntöönpanossa noudatetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita. 23. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat voimaannuttaa paikallisviranomaisia tukemalla hallinnon hajauttamisprosesseja ja kannustaa yhteisöjä olemaan vuorovaikutuksessa paikallishallinnon kanssa politiikan suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheissa. 14684/16 team/ip/kkr 7
Ketään ei jätetä ulkopuolelle Agenda 2030:n pääperiaate 24. EU ja sen jäsenvaltiot pitävät tärkeänä sitä, että kaikenlaisen kehitysyhteistyön perustana on pääperiaate, jonka mukaan ketään ei jätetä ulkopuolelle. Huomiota olisi kiinnitettävä köyhiin, haavoittuviin ja syrjäytyneisiin ihmisryhmiin, mukaan lukien ne, jotka elävät hauraissa ja konfliktien koettelemissa olosuhteissa. 25. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat noudattaa kehitysyhteistyössä oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa varmistaakseen, että ketään ei jätetä ulkopuolelle, vähentää äärimmäistä köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ja torjua rotuun, etnisyyteen, ikään, uskontoon, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä lasten, vähemmistöihin kuuluvien, alkuperäiskansojen, pakolaisten, muuttajien ja vammaisten syrjintää. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat tukea erityisesti köyhiä ja haavoittuvia ryhmiä vaatimaan oikeuksiaan ja edistää samalla sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta sekä voimaannuttaa syrjäytyneitä. EU aikoo tukea eriteltyjen tietojen käytön valmiuksia ja hyödyntämistä edistymisen seuraamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. 26. Kaikkein haavoittuvimmat väestöryhmät asuvat konfliktien koettelemissa ja hauraissa maissa. Hauraissa valtioissa toteutettavaa toimintaa koskeva uusi sopimus (New Deal) tarjoaa hyödyllisiä keinoja Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi ja rauhan rakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskeva kansainvälinen vuoropuhelu on ainutlaatuinen foorumi tähän tarkoitukseen. EU ja sen jäsenvaltiot aikovat toteuttaa yhteisen konfliktianalyysin konfliktit huomioon ottavaa ohjelmasuunnittelua varten ja vahvistaa integroitua lähestymistapaansa konflikteihin ja kriiseihin muun muassa ottamalla huomioon turvallisuuden, diplomatian, kehityksen ja humanitaarisen toiminnan välisen yhteyden. 14684/16 team/ip/kkr 8
Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden tuleva rooli 27. Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden olisi pyrittävä vahvistamaan poliittista liikevoimaa kehitysavun ja kehitysyhteistyön tuloksellisuuden taustalla ja tukemaan periaatteiden ja sitoumusten maakohtaista täytäntöönpanoa parhaiden käytäntöjen vaihtamisen, vertaisoppimisen ja osaamisen jakamisen avulla. Kumppanuuden olisi jatkossakin oltava "vähemmän maailmanlaajuista ja pikemminkin maakohtaista". 28. Seuraavien toimijoiden olisi jatkettava maakohtaisten toimien täytäntöönpanoa ja poliittisia keskusteluja selkeän integroidun työohjelman mukaisesti: tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden yhteinen tukiryhmä; ohjauskomitea, kehitysyhteistyön tuloksellisuutta käsittelevät alueelliset foorumit; maailmanlaajuisia kumppanuuksia koskevat aloitteet; sekä "käytännön toimien yhteisöt", jotta voidaan saattaa yhteen suurempi määrä kumppanuuden jäseniä käsittelemään tiettyä aihetta. 29. Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden seurantakehys ja -prosessi on ainutlaatuinen, ja sen perustana on maakohtainen, osallistava ja useita sidosryhmiä käsittävä lähestymistapa. Sillä on merkittävä rooli Agenda 2030:n täytäntöönpanon ja seurannan tukemisessa. Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden seurantaprosessin tulokset ovat arvokas keino kehitysyhteistyön täytäntöönpanon tuloksellisuuden edistymisen ja haasteiden arvioimiseksi, ja niitä olisi käytettävä vaikutuskeinona käyttäytymismallien muuttamiseksi. Olisi kannustettava näiden arvokkaiden tietojen systemaattista analysointia ja jatkuvaa hyödyntämistä seurantatoimien välillä maa- ja aluetason vuoropuhelun tukena tuloksellisuuden parantamiseksi. 30. EU ja sen jäsenvaltiot panevat tyytyväisinä merkille, että indikaattoreita on jatkokehitetty tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden seurantakehyksessä Agenda 2030:n huomioon ottamiseksi. EU ja sen jäsenvaltiot kannustavat myös muita kehitysapurahoituksen antajia osallistumaan seurantatoimiin, keskitulotason maat mukaan luettuina. Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden seurantaprosessin tulokset ovat arvokas keino kehitysyhteistyön täytäntöönpanon edistymisen ja haasteiden arvioimiseksi, ja niitä olisi käytettävä vaikutuskeinona käyttäytymismallien muuttamiseksi. 14684/16 team/ip/kkr 9
31. Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden olisi oltava kaikkien asiaankuuluvien kehitysyhteistyön toimijoiden aito kumppanuus. EU ja sen jäsenvaltiot panevat tyytyväisinä merkille eteläisten kehitysapurahoituksen antajien ja erityisesti yksityissektorin lisääntyvän osallistumisen. EU ja sen jäsenvaltiot kannustavat näitä kumppaneita omaksumaan kumppanuudessa aiempaa aktiivisemman roolin. 32. EU ja sen jäsenvaltiot kannattava korkean tason kokousten järjestämistä asiaan liittyvien kansainvälisten kokousten kuten korkean tason poliittisen foorumin yhteydessä. On huolehdittava siitä, että näiden tapahtumien välisinä aikoina edistyminen teknisellä tasolla ja täytäntöönpano maatasolla jatkuu asianmukaisesti. EU ja sen jäsenvaltiot kannattavat neljännen puheenjohtajan nimittämistä edustavuuden parantamiseksi. 14684/16 team/ip/kkr 10