Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8822/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 12. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 8530/16 Asia: DEVGEN 86 ACP 65 RELEX 374 FIN 294 EU:n kehitysaputavoitteita koskeva vuoden 2016 vuosikertomus Eurooppa-neuvostolle Neuvoston päätelmät (12. toukokuuta 2016) 1. Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan 12. toukokuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät EU:n kehitysaputavoitteita koskevasta vuoden 2016 vuosikertomuksesta Eurooppa-neuvostolle. 8822/16 1 DG C 1 FI

2 LIITE Neuvoston päätelmät EU:n kehitysaputavoitteita koskeva vuoden 2016 vuosikertomus Eurooppa-neuvostolle 1. Neuvosto on tyytyväinen siihen, että komissio on julkaissut EU:n vuoden 2015 julkista kehitysapua koskevat alustavat tiedot 1, joissa tarkastellaan yhteisten ja erillisten julkisen kehitysavun sitoumusten suuntauksia 2. Neuvosto toistaa, että julkinen kehitysapu on tärkeä liikkeellepaneva tekijä kehitysmaiden saatavilla olevan yleisen rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen kehitysavun määrä on kehitysmaiden kannalta yleisesti ottaen pieni, se on edelleen merkittävä rahoituksen lähde vähiten kehittyneille maille ja hauraille valtioille, joilta puuttuvat erityisesti maan omat valmiudet hankkia rahoitusta muista lähteistä. 2. Eurooppa-neuvosto pyysi 17. kesäkuuta 2010 neuvostoa laatimaan vuosikertomuksen EU:n ja jäsenvaltioiden julkista kehitysapua koskevista sitoumuksista ja avun toimittamisesta. Tämä on kuudes Eurooppa-neuvostolle toimitettava vuosikertomus ja Puheenjohtajavaltion päätelmät, Eurooppa-neuvosto 16. ja 17. kesäkuuta 2005 (asiak /1/05), neuvoston päätelmät 11. marraskuuta 2008 (asiak /08) ja neuvoston päätelmät 26. toukokuuta 2015 (asiak. 9241/15). Ks. sitoumuksia koskeva liite. 8822/16 2 LIITE DG C 1 FI

3 3. Edellä olevan huomioon ottaen neuvosto saattaa Eurooppa-neuvoston tietoon seuraavat asiat: a. EU:n yhteinen julkinen kehitysapu kasvoi vuonna 2015 jo kolmantena perättäisenä vuotena. Se saavutti tähän mennessä korkeimman tasonsa eli miljardia euroa. Vuoden 2014 tasoon eli miljardiin euroon verrattuna kasvu oli nimellisarvona 15 prosenttia. EU:n yhteinen julkinen kehitysapu oli vuonna ,47 prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL) 3 eli se nousi merkittävästi verrattuna vuoden ,43 prosenttiin. Pelkästään EU:n jäsenvaltioiden koko julkinen kehitysapu kasvoi miljardista eurosta (0,41 prosenttia BKTL:stä) vuonna miljardiin euroon (0,46 prosenttia BKTL:stä) vuonna b. EU ja sen jäsenvaltiot ovat säilyttäneet asemansa maailman suurimpana yhteisen julkisen kehitysavun antajana (ks. kuva 1), ja niiden osuus on edelleen reilusti yli puolet kaikesta OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenten kehitysmaille antamasta julkisesta kehitysavusta. Vaikka EU:n julkisen kehitysavun osuus BKTL:stä kasvoi merkittävästi, EU:n ulkopuolisten OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaiden keskiarvo laski 0,23 prosentista vuonna ,21 prosenttiin BKTL:stä vuonna c. Edellä mainitut luvut johtuvat useimpien EU:n jäsenvaltioiden avunannon entistä paremmasta tuloksellisuudesta. Viisitoista jäsenvaltiota lisäsi julkisen kehitysavun osuuttaan BKTL:stä yli 0,01 prosentilla ja neljä säilytti sen vuoden 2014 tasolla. Julkisen kehitysavun osuus BKTL:stä laski yli 0,01 prosenttia yhdeksässä jäsenvaltiossa. Julkiselle kehitysavulle asetettu 0,7 prosentin kynnysarvo saavutettiin tai se ylittyi viidessä EU:n jäsenvaltiossa (ks. kuva 2 ja taulukko 1). 3 EU:n yhteinen julkinen kehitysapu on EU:n jäsenvaltioiden julkinen kehitysapu ja EU:n toimielinten antama, jäsenvaltioiden osuuteen kuulumaton julkisen kehitysavun osa yhteen laskettuna. Julkisen kehitysavun osuutta bruttokansantulosta koskevassa raportoinnissa suurin osa EU:n toimielinten julkisen kehitysavun menoista lasketaan EU:n jäsenvaltioiden osuuteen, toisin sanoen jäsenvaltioiden tietoihin sisältyy osa toimielinten kehitysapumenoista. Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista annettua julkista kehitysapua ei lasketa jäsenvaltioiden osuuteen, ja se annetaan jäsenvaltioiden julkisen kehitysavun lisänä. 8822/16 3 LIITE DG C 1 FI

4 d. Nykyisen pakolaiskriisin johdosta OECD:n tämän vuoden tiedot osoittavat myös avunantajien sisäisten pakolaiskustannusten tason 4, jonka DAC:n jäsenet ovat raportoineet julkisena kehitysapuna. OECD:n tietojen mukaan näiden kustannusten raportoinnissa tapahtunut kasvu on ollut merkittävää EU-maissa eli kustannukset ovat kasvaneet 3,3 miljardista eurosta (5,6 prosenttia EU:n yhteisestä julkisesta kehitysavusta vuonna 2014) 8,6 miljardiin euroon (12,5 prosenttiin EU:n yhteisestä julkisesta kehitysavusta vuonna 2015). EU:n koko julkisen kehitysavun kasvu (8,9 miljardia euroa) oli kuitenkin suurempi kuin pakolaiskustannusten kasvupiikki (5,3 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa, että EU lisäsi vuonna 2015 sekä tukeaan pakolaisille että muuta kehitysapuaan. 4. Neuvosto toteaa pettyneenä, että huolimatta EU:n julkisen kehitysavun yli kolmasosan reaalikasvusta vuoteen 2002 verrattuna useimmissa EU:n jäsenvaltioissa vallitseva talouskriisi ja vakavat talousarviopaineet ovat johtaneet siihen, että EU ei saavuttanut vuoteen 2015 mennessä vuonna 2005 asettamaansa kunnianhimoista tavoitetta myöntää yhteisesti julkisena kehitysapuna 0,7 prosenttia BKTL:stä. 5. Neuvosto toteaa kuitenkin lisäksi, että EU:n julkisen kehitysavun osuus BKTL:stä, 0,47 prosenttia vuonna 2015, on yli kaksinkertainen EU:n ulkopuolisten DAC-maiden keskiarvoon eli 0,21 prosenttiin verrattuna. 6. Neuvosto palauttaa myös mieleen neuvoston päätelmissä 26. toukokuuta tehdyt uudet julkista kehitysapua koskevat sitoumukset. Neuvosto vahvistaa poliittisen johtajuutensa ja EU:n kehitysapua koskevan sitoumuksensa ja toteaa, että kehitysyhteistyö on edelleen EU:n keskeinen painopiste. EU ja sen jäsenvaltiot vahvistavat tässä yhteydessä kaikki erilliset ja yhteiset julkista kehitysapua koskevat sitoumuksensa ja aikovat toteuttaa realistisia, tarkistettavissa olevia toimia täyttääkseen nämä sitoumukset. 4 5 Kyseiset kustannukset voidaan raportoida julkisena kehitysapuna ainoastaan OECD:n DAC:in sääntöjen mukaisesti, ja raportointi rajoittuu kustannuksiin, jotka aiheutuivat pakolaisten oleskelun ensimmäisten 12 kuukauden aikana /16 4 LIITE DG C 1 FI

5 7. Neuvosto korostaa Addis Abeban toimintasuunnitelman muutosvoimaista luonnetta. Toimintasuunnitelma on olennainen osa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa 2030, ja siinä vahvistetaan siirtyminen uuteen kestävään rahoitusmalliin, jotta voidaan saavuttaa kestävä kehitys sen kolmen ulottuvuuden (talouden, yhteiskunnan ja ympäristön) kannalta, sen lisäksi että sitoudutaan uudelleen julkisen kehitysavun merkittävyyteen. Tässä on ytimenä hyvä hallintotapa, kaikkien osapuolten vastuualueet, maiden erilaiset tarpeet ja haasteet erityistilanteissa, kansallisten toimien ensisijaisuus, myös verotuksen ja avoimuuden osalta, toimivan ja mahdollistavan politiikan keskeisyys sekä kaikkien sitoutuminen poliittiseen johdonmukaisuuteen ja siihen, että ketään ei jätetä ulkopuolelle, sekä sukupuolten tasa-arvoon monialaisena painopisteenä. Sen vuoksi neuvosto toistaa myös olevan tärkeää, että noudatetaan kokonaisvaltaista ja yhtenäistä lähestymistapaa kestävään kehitykseen tähtäävän tehostetun ja elvytetyn maailmanlaajuisen kumppanuuden avulla rahoituksen ja muiden täytäntöönpanokeinojen järjestämiseen kaikista käytettävissä olevista (julkisista ja yksityisistä, kotimaisista ja kansainvälisistä) lähteistä ja kaikilta toimijoilta erityisesti useiden sidosryhmien välisten kumppanuuksien kautta, jotta voidaan tukea kehitysmaiden kestävää kehitystä, muun muassa innovatiivisten rahoituslähteiden ja -välineiden, tietämyksen, asiantuntemuksen, valmiuksien parantamisen, teknologian ja muiden kuin taloudellisten resurssien avulla. Tältä osin neuvosto kannustaa edelleen komissiota panemaan täytäntöön lähestymistapansa "Kanna enemmän, käytä paremmin" 6 ja siten tukemaan kehitysmaiden kotimaisten resurssien käyttöönottoa. 6 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 13186/15 - SWD(2015) 198 final, , "Collect More Spend Better, Achieving Development in an Inclusive and Sustainable Way". 8822/16 5 LIITE DG C 1 FI

6 8. Neuvosto odottaa kiinnostuneena, että työskentelyä jatketaan Yhdistyneissä kansakunnissa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa (IFI) ja monenkeskisissä ja kahdenvälisissä kehityspankeissa ja Euroopan unionissa Addis Abeban toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi ja että kehitetään mekanismeja toimintasuunnitelman vaikutusten seuraamiseksi ja tulosten arvioimiseksi. Neuvosto panee tältä osin merkille New Yorkissa huhtikuuta 2016 järjestetyn Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalikomitean (ECOSOC) kehitysrahoitusfoorumin tulokset ja odottaa mielenkiinnolla keskustelujen jatkamista ja syventämistä tulevilla foorumeilla. Neuvosto odottaa myös mielenkiinnolla, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomiteassa (DAC) jatketaan keskusteluja julkista kehitysapua täydentävän, kestävän kehityksen julkista kokonaistukea koskevan uuden tilastollisen menetelmän kehittämisestä. Se on tärkeä keino, jolla voidaan paremmin mitata ja todeta joitakin laajempia toimia, joita toteutetaan köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen tukemiseksi, ja antaa niille kannustusta. Neuvosto kannustaa käymään avoimia, osallistavia ja läpinäkyviä keskusteluja uuden toimenpiteen kehittämisestä. 8822/16 6 LIITE DG C 1 FI

7 LIITTEEN LIITE EU:n aiemmat julkista kehitysapua koskevat sitoumukset ja tavoitteet (Neuvoston päätelmät, 24. toukokuuta 2005 (asiak. 9266/05, 4 kohta)) "Julkista kehitysapua (ODA) on pikaisesti lisättävä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. EU sopii uudesta EU:ta koskevasta yhteisestä julkisen kehitysavun tavoitteesta, joka on 0,56 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2010 mennessä, minkä johdosta julkinen kehitysapu kasvaisi tuohon ajankohtaan mennessä 20 miljardia euroa vuodessa. i) Jäsenvaltiot, joissa julkinen kehitysapu ei ole vielä noussut 0,51 prosenttiin BKTL:stä, sitoutuvat saavuttamaan omien talousarviomenettelyjensä mukaisesti kyseisen tason vuoteen 2010 mennessä, kun taas ne jäsenvaltiot, jotka ovat jo kyseisen tason yläpuolella, lupaavat jatkaa pyrkimyksiään. ii) Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet jäsenvaltiot, joissa julkinen kehitysapu ei ole vielä 0,17:ää prosenttia BKTL:stä, pyrkivät nostamaan omien talousarviomenettelyjensä mukaisesti julkisen kehitysavun määräänsä päästäkseen edellä mainitulle tasolle vuoteen 2010 mennessä, kun taas ne jäsenvaltiot, jotka ovat jo kyseisen tason yläpuolella, sitoutuvat jatkamaan pyrkimyksiään. iii) Jäsenvaltiot sitoutuvat saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä julkisen kehitysavun tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia BKTL:stä, kun taas kyseisen tavoitteen saavuttaneet jäsenvaltiot sitoutuvat pysyttäytymään mainitun tavoitteen yläpuolella; vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet jäsenvaltiot pyrkivät nostamaan julkisen kehitysapunsa määrän vuoteen 2015 mennessä 0,33 prosenttiin BKTL:stä." EU:n nykyiset julkista kehitysapua koskevat sitoumukset ja tavoitteet (Neuvoston päätelmät, 26. toukokuuta 2015 (asiak. 9241/15, kohta)) "EU ja sen jäsenvaltiot antavat runsaasti julkista kehitysapua. Viime vuosina niiden osuus on ollut yli puolet vuosittain annetusta kehitysavusta. Vaikka julkisen kehitysavun määrä on kehitysmaiden kannalta yleisesti ottaen pieni, se on pääasiallinen rahoituksen lähde vähiten kehittyneille maille ja hauraille valtioille, joilta puuttuvat erityisesti maan omat valmiudet hankkia rahoitusta muista lähteistä. Julkisella kehitysavulla voidaan myös saada liikkeelle muita toteutuskeinoja, erityisesti kohdemaan kotimaista julkista rahoitusta ja yksityisen sektorin investointeja ja myös tiede-, teknologia- ja innovointialan toimintaa. 8822/16 7

8 Sen vuoksi EU vahvistaa sitoutuneensa yhteisesti pääsemään julkisen kehitysavun myöntämisessä tavoiteltuun 0,7 prosentin tasoon suhteessa BKTL:ään vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman aikataulussa. Ennen vuotta 2002 EU:hun liittyneet jäsenvaltiot vahvistavat sitoutuneensa saattamaan myöntämänsä julkisen kehitysavun 0,7 prosentin tasolle suhteessa BKTL:ään talousarviotilanteen huomioon ottaen, ja ne jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttaneet tuon tason, sitoutuvat pysymään vähintään tuolla tasolla. Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet jäsenvaltiot pyrkivät nostamaan julkisen kehitysapunsa määrän 0,33 prosenttiin BKTL:stä. Kansainvälisen yhteisön olisi myös autettava kohdistamaan resursseja sinne, missä tarve on suurin, erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin sekä hauraisiin ja konfliktien koettelemiin maihin. Julkista kehitysapua koskevan kokonaissitoumuksen puitteissa ja ottaen täysin huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden kehitysavulle asettamat painopisteet EU vahvistaa olevansa sitoutunut tukemaan vähiten kehittyneitä maita. EU on sitoutunut saavuttamaan kollektiivisesti vähiten kehittyneille maille myönnettävälle julkiselle kehitysavulle asetetun tavoitteen mukaisen 0,15 0,20 prosentin tason suhteessa BKTL:ään lyhyellä aikavälillä ja 0,20 prosentin tason suhteessa BKTL:ään vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman aikataulussa." 8822/16 8

9 Kuva /16 9

10 Kuva /16 10

11 Taulukko 1: EU:n julkinen kehitysapu (netto) Jäsenvaltio Miljoonaa euroa Vaje (1) % BKTL:stä Miljoonaa euroa % BKTL:stä Miljoonaa euroa % BKTL:stä Miljoonaa euroa % BKTL:stä % BKTL:stä Itävalta 860 0, , , ,32 0,38 Belgia , , , ,42 0,28 Bulgaria 31 0, , , ,09 0,24 Kroatia 15 0, , , ,09 0,24 Kypros 20 0, , , ,10 0,23 Tšekin tasavalta 171 0, , , ,12 0,21 Tanska , , , ,85 (0,15) Viro 18 0, , , ,15 0,18 Suomi , , , ,56 0,14 Ranska , , , ,37 0,33 Saksa , , , ,52 0,18 Kreikka 255 0, , , ,14 0,56 Unkari 92 0, , , ,13 0,20 Irlanti 629 0, , , ,36 0,34 Italia , , , ,21 0,49 Latvia 16 0, , , ,09 0, /16 11

12 Liettua 40 0, , , ,11 0,22 Luxemburg 310 1, , , ,93 (0,23) Malta 14 0, , , ,15 0,18 Alankomaat , , , ,76 (0,06) Puola 328 0, , , ,10 0,23 Portugali 452 0, , , ,16 0,54 Romania 111 0, , , ,09 0,24 Slovakian tasavalta 62 0, , , ,10 0,23 Slovenia 45 0, , , ,15 0,18 Espanja , , , ,13 0,57 Ruotsi , , , ,40 (0,70) Yhdistynyt kuningaskunta , , , ,71 (0,01) 15 jäsenvaltiota yhteensä , , , ,49 13 jäsenvaltiota yhteensä 964 0, , , ,10 28 jäsenvaltiota yhteensä , , , ,46 EU:n toimielinten julkinen kehitysapu, joka ei ole EU:n jäsenvaltioiden vastuulla , , , ,01 EU:n yhteinen julkinen kehitysapu , , , ,47 0,23 Huom. (1) Vaje prosentteina bruttokansantulosta (BKTL) verrattuna jäsenvaltioiden erillisiin EU:n julkisen kehitysavun tavoitteisiin ja EU:n yhteisen julkisen kehitysavun 0,7 prosentin tavoitteeseen BKTL:stä. Suluissa olevat luvut tarkoittavat sitä osuutta (prosentteina BKTL:stä), jolla jäsenvaltio on ylittänyt EU-tavoitteensa. EU:n toimielinten julkinen kehitysapu, joka ei ole jäsenvaltioiden vastuulla, on laskettu jäsenvaltioiden OECD:n kehitysapukomitealle (DAC) toimittamien tietojen perusteella. Taulukossa näkyvä epäyhdenmukaisuus johtuu pyöristämisestä kahden desimaalin tarkkuudelle. 8822/16 12

13 EU:n yhteinen julkinen kehitysapu on EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteenlaskettu julkisen kehitysavun nettomäärä. Tietoihin vuoteen 2014 saakka sisältyvät Euroopan investointipankin omista varoista maksetut lainat, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioiden vastuulla ja jotka ovat 28 jäsenvaltion yhteissumman lisänä sekä perustuvat EU:n komission laskelmiin (ks. alaviite 3). Vuoden 2015 EU:n toimielinten julkinen kehitysapu, joka ei ole jäsenvaltioiden vastuulla, perustuu jäsenvaltioiden OECD:n kehitysapukomitealle (DAC) toimittamiin tietoihin, jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus jäsenvaltioiden raportoinnin kanssa ja vältettäisiin kaksinkertainen laskenta. Lähteet: Vuosien luvut: o OECD:n jäsenvaltiot: OECD/DAC. o OECD:hen kuulumattomat EU:n jäsenvaltiot: OECD/ DAC, jos saatavilla; muutoin jäsenvaltioiden omat tiedot. Kyproksen julkinen kehitysapu ja sen BKTL-osuus on arvioitu samansuuruisiksi kuin vuonna 2013, koska päivitettyjä lukuja ei ole toistaiseksi saatavilla. 8822/16 13