Uusi ohjelmakausi 2000 2006: menettelytapoja koskevat valmisteluasiakirjat

EUROOPAN KOMISSIO PÄÄOSASTO XVI ALUEPOLITIIKKA JA KOHEESIO Toimien koordinointi ja arviointi Uusi ohjelmakausi 2000 2006: menettelytapoja koskevat valmisteluasiakirjat VALMISTELUASIAKIRJA 1 Rakennerahastojen suunnitelmien ja ohjelma-asiakirjojen laadintaopas 1

2

SISÄLLYS Oppaan tavoite... 5 Menettelytavan valinta... 6 Siirtymäkauden tuki... 7 Henkilöresurssien kehittämisen viitekehys... 8 1 LUKU: Yhteisön tukikehystä koskeva suunnitelma ja toimenpideohjelma... 9 I. Yhteisön tukikehystä koskeva suunnitelma... 11 1. Nykytilanteen kuvaus... 11 2. Strategia ja toimintalinjat... 12 3. Ennakkoarviointi... 13 4. Rahoitus... 15 5. Täydentävyyden ennakkotarkistus... 15 6. Kumppanuus... 16 7. Täytäntöönpanotoimet... 19 II. Toimenpideohjelma... 21 1. Toimintalinjat... 21 2. Toimenpiteiden yleinen kuvaus... 22 3. Rahoitussuunnitelma... 22 4. Täytäntöönpanotoimet... 24 3

2 LUKU: Yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa koskeva suunnitelma (YOA-ehdotus)... 25 1. Nykytilanteen kuvaus... 27 2. Strategia ja toimintalinjat... 28 3. Ennakkoarviointi... 29 4. Toimenpiteiden yleinen kuvaus... 30 5. Rahoitus... 31 6. Täydentävyyden ennakkotarkistus... 31 7. Kumppanuus... 32 8. Täytäntöönpanotoimet... 35 3 LUKU: Ohjelma-asiakirjan täydennys (yleisasetuksen 18 artiklan 3 kohta)... 37 1. Toimenpiteet... 39 2. Lopulliset tuensaajat... 40 3. Rahoitussuunnitelma... 40 4. Tiedotustoimet... 40 5. Tietojen vaihto... 40 4 LUKU: Yleiskattavat tuet ja suurhankkeet... 43 1. Yleiskattava tuki... 45 2. Suurhankkeet... 46 5 LUKU: Varainhoito... 49 1. Maksusitoumukset... 51 2. Maksut... 51 3. Maksupyyntöjä koskevat ennusteet... 52 6 LUKU: Vuotuiset täytäntöönpanokertomukset... 55 1. Kaikkiin vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin vaadittavat tiedot... 57 LIITE 1: Toiminta-alojen jaottelu... 59 4

OPPAAN TAVOITE Rakennerahastojen uuden yleisasetuksen II osastossa säädetään ohjelmatyöstä kaudeksi 2000 2006. Jäsenvaltioilla on tietenkin jo paljon kokemusta suunnitelmien ja ohjelmien laatimisesta. Asetuksessa on kuitenkin joitakin uusia säännöksiä, joita tässä oppaassa pyritään selventämään. Oppaan tärkeimpänä tavoitteena on analysoida itse asetusta ja määritellä yhdenmukaisesti ohjelmamenettelyn vaiheet, aikataulu ja vaatimukset kaikille menettelyn osapuolille. Siinä täsmennetään, mitä tietoja suunnitelman mukana on toimitettava esimerkiksi täytäntöönpanojärjestelyistä, jotta niiden perusteella voitaisiin laatia ohjelma-asiakirjat. Oppaassa annetaan myös käytännön ohjeita, jotka auttavat uusien ohjelmien suunnittelussa varsinkin, jos asiasta on annettu uusia säännöksiä. Uutta on esimerkiksi rahastojen hallinnon hajauttaminen, ohjelmamenettelyn tarkentaminen uudella ohjelma-asiakirjan täydennyksellä sekä varainhoitomenettelyjen tarkistaminen. Asiakirjassa esitellään myös tavoitteen 3 suunnitelmiin sisällytettävä viitekehys, joka koskee kansallista henkilöresurssien kehittämisstrategiaa. Oppaassa esitetään varainhoidon pääperiaatteet ja vuotuisiin ja lopullisiin täytäntöönpanokertomuksiin asetuksen mukaisesti vaadittavat tiedot. Niistä voidaan kuitenkin tarpeen mukaan antaa tarkempia ohjeita myöhemmin. Oppaassa annetaan myös ohjelmamenettelyn eri vaiheissa tarvittavien rahoituslaskelmien mallit. Yhdenmukaisten rahoituslaskelmien käytöllä varmistetaan vaadittavien varainhoitotietojen saanti ja eri tasoilla yhdistettyjen tietojen johdonmukaisuus. Lisäksi se mahdollistaa vertailujen ja yhteenvetojen laatimisen ja helpottaa sähköistä tiedonvaihtoa. Opas on jäsennelty niin, että jokainen luku on itsenäinen kokonaisuus. Näin lukuja voidaan hyödyntää sen mukaan, missä ohjelmatyön vaiheessa opastusta tarvitaan. Tämä koskee erityisesti 1. lukua ( Yhteisön tukikehystä koskeva suunnitelma ja toimenpideohjelma ) ja 2. lukua ( Yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa koskeva suunnitelma ). Oppaassa on muistilistoja, joiden avulla tarkistetaan, että YTK-suunnitelmassa ja YOA-ehdotuksessa on komission hyväksyntään vaadittavat tiedot. 5

MENETTELYTAVAN VALINTA Yhteisön tukikehykset (YTK) Tavoitteessa 1 sovelletaan tavallisesti yhteisön tukikehyksiä (YTK), jonka jälkeen laaditaan toimenpideohjelmia (TO). Asetus ei kuitenkaan estä YTK-lähestymistavan käyttöä myös tavoite 2 tai 3 -alueilla. Yhtenäiset ohjelma-asiakirjat (YOA) Tavoite 1 -ohjelmissa, joissa määrärahat ovat alle miljardi euroa tai eivät ylitä sitä merkittävästi, sekä tavoitteissa 2 ja 3 ja KOR:n osalta tavoite 1 -alueiden ulkopuolella jäsenvaltioiden on esitettävä suunnitelma, joka on tavallisesti ehdotus yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi. Suunnitelmassa on oltava samat tiedot kuin yhteisön tukikehyksessä ja toimenpideohjelmassa (19 artikla). Tavoite 1 Tavoitteen 1 mukaisesti toimitettavat suunnitelmat koskevat yleensä vain yhtä NUTS II -tason aluetta. Joissakin tapauksissa jäsenvaltiot voivat esittää suunnitelman, joka koskee useita tai kaikkia tavoite 1 -alueita, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Tavoite 2 Tavoitteen 2 mukaisesti toimitettavat suunnitelmat koskevat yleensä vain yhtä NUTS II -tason aluetta. Joissakin tapauksissa jäsenvaltiot voivat esittää suunnitelman, joka koskee useita tai kaikkia tavoite 2 -alueita ja siirtymävaiheessa olevia entisiä tavoite 2 ja 5b -alueita, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Jos suunnitelmat koskevat muitakin kuin tukikelpoisia tavoite 2 -alueita, tavoite 2 -alueilla toteutettavat toimet ja muilla alueilla toteutettavat toimet on eriteltävä. Tavoite 3 Tavoitteen 3 mukaisesti toimitettavat suunnitelmat koskevat muita jäsenvaltion alueita kuin tavoite 1 -alueita ja siirtymävaiheessa olevia entisiä tavoite 1 -alueita. Ne voivat kuitenkin koskea myös siirtymävaiheessa olevia entisiä tavoite 2 ja 5b -alueita. Suunnitelmissa on otettava huomioon sosiaalis-taloudellisen muutoksen aiheuttamista rakenneongelmista kärsivien alueiden yleistarpeet. Niissä on myös esitettävä koko jäsenvaltion aluetta koskeva henkilöresurssien kehittämisen viitekehys riippumatta siitä, mihin tavoitteeseen kyseinen alue kuuluu. KOR tavoite 1 -alueiden ulkopuolella Tavoite 1 -alueiden ulkopuolella toteutettaviin kalastusalan tukitoimiin liittyvät suunnitelmat koskevat muita jäsenvaltion alueita kuin tavoite 1 -alueita ja siirtymävaiheessa olevia entisiä tavoite 1 -alueita. Ne voivat kuitenkin koskea myös siirtymävaiheessa olevia entisiä tavoite 2 ja 5b -alueita. 6

SIIRTYMÄKAUDEN TUKI Suunnitelmissa on tarpeen mukaan eriteltävä siirtymäkauden tukea saavien alueiden kokonaismäärärahat ja tavoite 1 tai 2 -alueiden kokonaismäärärahat (katso tarkemmat tiedot 1. ja 2. luvuista). Siirtymäkauden tuen ohjelmajärjestelyt riippuvat alueiden tyypistä ja muille alueille valitusta menettelystä. Entiset tavoite 1 -alueet: kaikille NUTS II -tason alueille myönnetään siirtymäkauden tukea. Tämä maantieteellinen taso vastaa normaalia alueellista ohjelmatyön tasoa. Kun on kyse tukikelpoisia alueita ja siirtymävaiheessa olevia alueita koskevista yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista, alueelliset toimenpideohjelmat vastaavat siirtymävaiheessa olevia alueita, joten erityisjärjestelyjä ei tarvita. Jos toimenpideohjelmat koskevat sekä tukikelpoisia että siirtymävaiheessa olevia alueita, rahoitussuunnitelmissa on eriteltävä siirtymäkauden tukea saaville alueille tarkoitetut kokonaismäärärahat ja muille alueille tarkoitetut kokonaismäärärahat. Jos yhtenäinen ohjelma-asiakirja koskee vain yhtä siirtymävaiheessa olevaa aluetta, erityisjärjestelyjä ei tarvita. Entiset tavoite 2 ja 5b -alueet: NUTS III -tason alueille tai osalle NUTS III -tason alueista myönnetään siirtymäkauden tukea, mutta normaali alueellisen ohjelmatyön taso on NUTS II - taso. Yksinkertaisuuden vuoksi siirtymäkauden tuki sisällytetään aluetukeen (tavallisesti yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan). Rahoitussuunnitelmissa on eriteltävä siirtymäkauden tukea saavien alueiden kokonaismäärärahat ja muiden alueiden kokonaismäärärahat. 7

HENKILÖRESURSSIEN KEHITTÄMISEN VIITEKEHYS Tavoitteen 3 mukainen suunnitelma koskee muille kuin tavoite 1 -alueille myönnettävää tukea. Suunnitelman yhteydessä toimitetaan koko jäsenvaltion aluetta koskeva viitekehys kaikille toimenpiteille, joilla edistetään henkilöresurssien kehittämistä. Se ei rajoita alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista. Viitekehys on selvitys siitä, miten rakennerahastojen varoja aiotaan käyttää henkilöresurssien kehittämiseen sekä koulutusta ja työllisyyttä koskevien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamiseen ja nykyaikaistamiseen koko jäsenvaltion alueella (kaikki tavoitteet). Poliittinen viitekehys sisältyy tavoitteen 3 suunnitelmaan ja yhtenäiseen ohjelmaasiakirjaan/yhteisön tukikehykseen. Siksi se edellyttää komission päätöstä ESR:n tuen myöntämisestä tavoitteen 3 mukaisesti. Viitekehyksestä on kuitenkin laadittava erillinen, tunnistettavissa oleva ja täysin itsenäinen kokonaisuus, joka voidaan esittää erillisenä asiakirjana (tarvittaessa ehdotuksena) tavoitteen 1 suunnitelmien yhteydessä, mikäli ne toimitetaan ennen tavoitteen 3 suunnitelmia. Poliittisen viitekehyksen kansallisen strategian kuvauksessa perustellaan, mille toimille EU:n rahoitusta ensisijaisesti haetaan. Tässä otetaan huomioon työllisyyttä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa (NAP) kuvailtu kokonaisstrategia, joka arvioidaan Euroopan työllisyysstrategian (EES) seurantamenettelyssä. Lisäksi viitekehyksessä esitetään poliittiset erityislinjaukset, joiden perusteella yhteisön tukikehysten tai yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen toimintalinjat vahvistetaan eri tavoitteissa. Poliittisessa viitekehyksessä ei kuitenkaan tarvitse eritellä tavoitteen sisäisiä tai tavoitteiden välisiä HRK-toimintalinjoja. Viitekehystä varten tehdään analyysi, jossa määritellään toimintalinjat ja (jos mahdollista, laadulliset ja määrälliset) tavoitteet sekä niiden arvioitu vaikutus. Viitekehyksessä osoitetaan, miten kansallinen strategia: - tukee työllisyyden suuntaviivoja ja etenkin työllisyyttä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimintalinjoja - edistää taloudellista ja sosiaalista koheesiota jäsenvaltiossa. Poliittinen viitekehys jäsennellään ESR:n viiden toiminta-alan mukaisesti ja siihen sisällytetään selvitys siitä, miten ESR:n rahoittama toiminta tukee Euroopan työllisyysstrategiaa ja suuntaviivoja neljän pilarinsa mukaisesti. Viitekehyksessä: - esitetään ESR-asetuksen viidestä toiminta-alasta valitut päävaihtoehdot, joihin jäsenvaltiot keskittävät rahastojen tukitoimet eri tavoitteissa (mutta ei välttämättä tavoitteiden välillä) - osoitetaan, että jäsenvaltion henkilöresurssien kehittämisstrategia ja -politiikka ovat johdonmukaisia jäsenvaltion erityispiirteiden kanssa - selvitetään, miten rakennerahastojen muut tukitoimet kuin tavoitteen 3 toimet voivat tukea henkilöresurssien kehittämistä jäsenvaltiossa - arvioidaan rahoituksen jakautuminen viiden toiminta-alan kesken kaikissa kolmessa tavoitteessa - esitetään selvitys siitä, miten työllisyys- ja HRK-strategia tukevat kansallisen toimintasuunnitelman neljää pilaria ja työllisyyden suuntaviivoja. 8

1 LUKU: YHTEISÖN TUKIKEHYSTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA 9

10

Tämän luvun ensimmäisessä osassa käsitellään suunnitelmaa, jonka perusteella yhteisön tukikehys (YTK) hyväksytään. Toisessa osassa määritellään yhteisön tukikehykseen sisältyvien toimenpideohjelmien sisältö. Määritelmä Suunnitelmalla tarkoitetaan asianomaisen jäsenvaltion laatimaa tutkimusta 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden 1, 2 ja 3 tilanteen ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien ensisijaisten tarpeiden suhteen sekä suunniteltua strategiaa ja toimintalinjoja, niiden erityisiä tavoitteita ja niihin liittyviä ohjeellisia rahoitusvaroja. I. YHTEISÖN TUKIKEHYSTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Jos suunnitelma johtaa yhteisön tukikehyksen hyväksymiseen, siihen liittyvät ehdotukset toimenpideohjelmiksi (katso II osa) voidaan toimittaa samanaikaisesti, jotta joudutettaisiin hakemusten käsittelyä ja ohjelmien täytäntöönpanoa. Toimenpideohjelmia koskeviin ehdotuksiin voidaan liittää tiedoksi ohjelma-asiakirjan täydennys, mikäli se on jo laadittu. Tavoitteen 1 (ja joissakin tapauksissa tavoitteiden 2 ja 3) mukaisissa tulevaa yhteisön tukikehystä koskevissa suunnitelmissa tulisi olla jäljempänä luetellut tiedot. Kuten johdannossa ( Oppaan tavoite ) todetaan, suunnitelman yhteydessä on toimitettava asetuksen 16 artiklassa ( Suunnitelmat ) tarkoitettujen tietojen lisäksi muitakin asetuksessa, esimerkiksi 17 artiklassa ( Yhteisön tukikehys ), vaadittuja tietoja, joita tarvitaan yhteisön tukikehyksen laatimiseen. Niihin sisältyy myös 41 artiklan 1 mukainen ennakkoarviointi. Ennakkoarvioinnin tärkeimmät tulokset on sisällytettävä suunnitelmaan (katso 3. kohta jäljempänä). 1. Nykytilanteen kuvaus - Nykytilanteen kuvaus määrällisesti esitettynä, jos mahdollista. Kuvaus koskee eroavaisuuksia, jälkeenjääneisyyttä ja kehitysmahdollisuuksia (tavoite 1) tai alueiden uudistamista (tavoite 2). Siihen sisältyy ennakkoarvioinnissa todennettu analyysi (katso 3. kohta jäljempänä) kyseisen jäsenvaltion, alueen/alueiden tai alan vahvuuksista, heikkouksista ja mahdollisuuksista. Analyysissä voitaisiin käyttää hyväksi Eurostatin keräämiä alueellisia tilastoja, jotka sisältyvät REGIOtietokantaan sekä muita tilastollisten tietojen lähteitä (katso liite). Hyödyllisiä tietolähteitä voisivat myös olla jäsenvaltioiden Euroopan työllisyysstrategian (EES) mukaisesti laatimien työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien (NAP) sisältämät tiedot ja indikaattorit. - Kuvaus edellisellä ohjelmakaudella käytetyistä rahoitusvaroista ja toteutettujen toimien tärkeimmistä tuloksista sekä saatavilla olevista arviointituloksista. - Kuvaus kilpailukyvyn, TTK:n ja innovaatioiden tilanteesta sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta 2, työllisyydestä ja työmarkkinoista. - Mahdollisuuksien mukaan määrällinen kuvaus alueen tai alueiden ympäristön tilasta ja niiden tärkeimmistä vahvuuksista ja heikkouksista sekä 1 Katso "Rakkenerahastotoimien ennakkoarviointi" Euroopan komissio 2 Sellaisina kuin ne määritellään 3. huhtikuuta 1996 annetussa suosituksessa (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4). 11

ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä tukitoimeen, jotta varmistetaan yhteisön sääntöjen noudattaminen 3. - Kuvaus kansallisen ja alueellisen tason työmarkkina- ja ammattikoulutuspolitiikoista. - Tilannearvio miesten ja naisten tasa-arvosta työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sekä kummankin sukupuolen erityisrajoitteet. 2. Strategia ja toimintalinjat - Edellä oleviin kohtiin liittyvät toimintatavoitteet, jotka ilmaistaan määrällisesti, mikäli mahdollista. - Kuvaus strategiasta, jolla kehitystavoitteet (tavoite 1) tai uudistustavoitteet (tavoite 2) saavutetaan, sekä niiden saavuttamiseksi valitut toimintalinjat. Lisäksi osoitetaan, miten strategiassa on otettu huomioon henkilöresurssien kehittämistä koskeva strategia, joka kuvaillaan tavoitteen 3 viitekehystä käsittelevässä kohdassa sivulla 10. Jos on kyse tavoitteesta 3, kuvauksen on oltava täysin johdonmukainen viitekehyksessä kuvaillun henkilöresurssien kehittämistä koskevan kansallisen strategian kanssa. Jäsenvaltiot, joilla ei ole tavoitteen 3 suunnitelmaa, toimittavat analyyttisen kuvauksen siitä, miten yhtenäinen ja johdonmukainen strategia on EU:n työllisyysstrategian kanssa. Lisäksi selostetaan, miten toimintalinjat kuvastavat komission työllisyyden suuntaviivoja ja työllisyyttä koskevaa hyväksyttyä kansallista toimintasuunnitelmaa. Tavoitteessa 3 on myös arvioitava asetuksen 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, kuinka paljon ESR:n varoja osoitetaan tavoite 2 -alueille. - Selvitys suunnitelluista toimintalinjoista, niiden täytäntöönpanostrategiasta ja toivotusta vaikutuksesta (katso 3. kohta jäljempänä). Tavoite 3 -alueilla strategiassa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat politiikat. - Selvitys siitä, miten strategiassa otetaan huomioon: kyseisen alueen tai kyseisten alueiden ominaispiirteet, väestötieteellinen kehitys mukaan luettuna ympäristön tila, ympäristövaatimusten sisällyttäminen tukitoimeen ja yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön noudattaminen naisten ja miesten työmarkkinoille sijoittuminen EU:n työllisyysstrategia sekä se, miten toimintalinjat kuvastavat jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevia komission suuntaviivoja ja hyväksyttyä kansallista työllisyysohjelmaa. ESR:n toimenpiteitä sisältävissä tavoitteen 2 suunnitelmissa osoitetaan myös, että ESR:n toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tavoitteen 3 3 Katso "Käsikirja aluekehityssuunnitelmien ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien ympäristöarvioinnista " Euroopan Komissio 12

mukaisesti suunniteltujen yleisten toimenpiteiden kanssa ja että tavoitteen 2 ESR-toimenpiteet on täysin integroitu ja koordinoitu muista rahastoista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa. Lisäksi selvitetään, ovatko ESR:sta tuetut henkilöresursseja ja työllisyyttä koskevat toimet johdonmukaisia ennakkoarvioinnin kanssa 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tavoitteen 3 suunnitelmissa käsitellään sosiaalis-taloudellisen muutoksen aiheuttamista ongelmista kärsivien tavoite 2 -alueiden erityispiirteitä ja yleistarpeita. - Alueelliset, kansalliset ja yhteisön politiikat, mukaan lukien politiikat, joilla on taloudellista ja sosiaalista merkitystä henkilöresurssien kehittämiselle (koulutus, elinikäisen oppimisen strategia, TTK ja innovaatio, tietoyhteiskunta, sosiaalinen syrjäytyminen jne.) sekä niiden keskinäinen johdonmukaisuus. - Komission suuntaviivat (10 artiklan 3 kohta), joissa esitetään yhteisön toimintalinjat. - Selvitys niiden toimenpideohjelmien luonteesta ja kestosta, joita ei toimiteta YTK-suunnitelman yhteydessä. Selvitykseen sisältyvät toimenpideohjelmien erityistavoitteet ja valitut toimintalinjat. Jos toimenpideohjelmia toimitetaan samanaikaisesti suunnitelman kanssa, niillä on oltava selvä yhteys toimintalinjoihin. - Yhteisön tukikehyksen valmistelua, seurantaa ja arviointia tukevien teknisten aputoimien luonne. 3. Ennakkoarviointi 4 Asetuksessa säädetään, että ennakkoarvioinnista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset, jotka valmistelevat suunnitelmat, tukitoimet ja ohjelma-asiakirjan täydennyksen. Asetuksessa määritellään myös ennakkoarvioinnin tavoite: se on osa edellä mainittuja asiakirjoja, joiden valmistelua ja arviointia se tukee. Arvioitsijat arvioivat toimivaltaisten viranomaisten valmisteleman suunnitelmaehdotuksen suhteessa rakennepoliittisten toimien tavoitteisiin. He laativat tarkan arvion ohjelman laadusta ja ehdottavat tarpeen mukaan muutoksia tai lisäyksiä alkuperäiseen tekstiin. Toimivaltaisten viranomaisten ja asiantuntija-arvioitsijoiden välisten keskustelujen jälkeen laaditaan lopullinen suunnitelmaehdotus, joka on kokonaan viranomaisten vastuulla. Se lähetetään komissiolle. Lopulliseen suunnitelmaan liittyvään ehdotukseen sisällytetty ennakkoarviointi on selonteko, jossa selitetään ja perustellaan nykytilanteesta, valitun strategian ja toimintalinjojen johdonmukaisuudesta, toivotusta vaikutuksesta, jaetuista rahoitusvaroista ja suunnitellusta täytäntöönpanojärjestelmästä tehtyä analyysia. 4 Katso "Rakkenerahastotoimien ennakkoarviointi" Euroopan komissio 13

Yleisten taustatekijöiden tarkastelu Otetaan huomioon aikaisempien ohjelmakausien arviointitulokset. Analyysi kyseisen jäsenvaltion, alueen/alueiden tai alan vahvuuksista, heikkouksista ja mahdollisuuksista. Nykytilanteen määrällinen kuvaus, joka koskee alueiden eroavaisuuksia, jälkeenjääneisyyttä ja kehitysmahdollisuuksia (tavoite 1) tai alueiden uudistamista (tavoite 2) sekä henkilöresurssien kehittämistä ja työmarkkinoiden tilannetta koko jäsenvaltion alueella (tavoite 3). Tässä ennakkoarvioinnin kuvauksessa tarkastellaan erityisesti kilpailukyvyn, TTK:n ja innovaatioiden tilannetta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä 5, työllisyyttä ja työmarkkinoita Euroopan työllisyysstrategian kannalta. Uusissa asetuksissa painotetaan entistä enemmän seuraavien seikkojen ennakkoarviointia: Sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja lähinnä kansallisten työmarkkinoiden kehitys sekä erityisistä työllisyysongelmista kärsivät alueet; henkilöresurssien kehittämistä koskeva yleisstrategia ja se, miten se nivoutuu kansallisissa toimintasuunnitelmissa esitettyyn kansalliseen työllisyysstrategiaan. Kyseisten alueiden ympäristön tila ja varsinkin ne ympäristöalat, joihin tukitoimet vaikuttavat huomattavasti; järjestelyt ympäristönäkökohtien sisällyttämiseksi tukitoimiin ja niiden johdonmukaisuus nykyisten lyhyen ja pitkän aikavälin kansallisten, alueellisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa, jotta varmistetaan yhteisön ympäristösääntöjen noudattaminen; ennakkoarvioinnissa esitetään mahdollisuuksien mukaan määrällinen kuvaus ympäristön nykytilasta sekä arvio strategian ja tukitoimien toivotusta vaikutuksesta siihen. Miesten ja naisten tasa-arvo suhteessa työmarkkinamahdollisuuksiin sekä kummankin sukupuolen erityisrajoitteet erityisesti naisten yrittäjyyden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamisen kannalta. Strategisten valintojen johdonmukaisuus alueellisten erityispiirteiden kanssa Strategian ja tavoitteiden johdonmukaisuus kyseisen alueen/kyseisten alueiden tai alan erityispiirteet huomioon ottaen. Tavoitteen 3 suunnitelmissa painotetaan erityisesti seuraavia seikkoja: tarkistetaan strategian nivoutuminen Euroopan työllisyysstrategiaan ja kansallisiin toimintasuunnitelmiin, perustellaan toimien jakautuminen ja tasapaino viiden toiminta-alan kesken ja arvioidaan temaattiset toimintalinjat kaikilla toiminta-aloilla. Suunniteltujen toimintalinjojen toivottu vaikutus. Erityistavoitteet on esitettävä määrällisesti suhteessa lähtötilanteeseen, jos mahdollista. Suunnitelmissa on painotettava toivottuja vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, lähinnä kansallisten työmarkkinoiden kehitykseen, ympäristön tilaan ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. 5 Sellaisina kuin ne määritellään 3. huhtikuuta 1996 annetussa suosituksessa (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4). 14

Eri toimintalinjoille jaettujen rahoitusvarojen perustelut.. Johdonmukaisuus alueellisten, kansallisten ja yhteisön politiikkojen ja toimintalinjojen kanssa. Täytäntöönpanojärjestelmän soveltuvuus Varmistetaan, että ehdotetut täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat järjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Arviointi on suunnitelman erottamaton osa. Avoimuussyistä on suotavaa, että arvioitsijoiden työ sisällytetään yhdistettyyn asiakirjaan. 4. Rahoitus Rahoitussuunnitelma (katso taulukko 1), johon sisältyvät myös teknisen avun resurssit. Suunnitelman on oltava rahoitusnäkymien mukainen, toisin sanoen määrien on jakauduttava suunnitelman kattamille vuosille samassa suhteessa rahoitusnäkymien kanssa (esimerkiksi prosentuaalisesti). (Huom. Komissio toimittaa kuhunkin alueeseen sovellettavat profiilit.) Jokaisen suunnitelman on luonnollisesti oltava sisäisesti johdonmukainen eli kokonaismäärärahojen on oltava jaettujen määrien summa. Siirtymäkauden tuki Siirtymäkauden tukea saavien alueiden rahoitusprofiilissa on otettava huomioon komission 7 artiklan mukaisesti lisäämä erotus. Näillä alueilla yhteisön tukikehyksen vuotuinen kokonaisrahoitus rakennerahastoista on eriteltävä taulukossa 1 osoitetulla tavalla. 5. Täydentävyyden ennakkotarkistus Suunnitelmissa on oltava täydentävyys osoitetaan 11 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, ja tavoitteen 1 osalta esitetään ohjeellista kokonaisrahoitusta kuvaava taulukko. Tavoitteen 1 täydentävyyden ennakkotarkistuksen osalta yleisasetuksen 11 artiklassa säädetään, että komissio ja asianomainen jäsenvaltio vahvistavat tason, jolla jäsenvaltion on pidettävä julkiset tai niihin rinnastettavat rakenteelliset menonsa kaikilla tavoitteen 1 piiriin kuuluvilla alueillaan kyseisellä ohjelmakaudella. Pääsääntöisesti vuotuisten keskimääräisten menojen on oltava vähintään samat kuin edellisellä ohjelmakaudella ottaen huomioon 11 artiklassa mainitut tietyt taloudelliset erityistilanteet. Menettelyn osalta voidaan todeta, että tärkeimpiä tietoja ovat tavoite 1 -alueilla tiettynä ajanjaksona tukikelpoisista toimenpiteistä tosiasiallisesti suoritettujen maksujen kokonaismäärät (verrattuna maksusitoumuksiin tai suunniteltuihin menoihin). Taulukossa 2 annetaan tiedot, joita tarvitaan määritettäessä tosiasiallisia tai arvioituja keskimääräisiä vuosimenoja kaudella 1994 1999 sekä suunniteltuja keskimääräisiä vuosimenoja kaudella 2000 2006 (miljoonina euroina vuoden 1999 hintoina). Kauden 1994 1999 täydentävyyslaskelmaan verrattuna nykyistä taulukkoa on yksinkertaistettu. Taulukkoon sisältyvien menoluokkien on oltava toisiaan vastaavia molempien kausien aikana. Lisäksi on arvioitava julkisten tulojen kehitys sekä selvitettävä toimenpiteiden 15

taustalla olevat makrotaloudelliset oletukset, jotta menojen viitetasoon voitaisiin tehdä mahdolliset korjaukset kauden puolivälissä, mikäli taloudellinen tilanne on merkittävästi muuttunut. Jotta taulukkoa voitaisiin arvioida komission yksiköille on toimitettava lisätietoja ainoastaan komission sisäistä käyttöä varten. Taulukon sisältämät tiedot (erityisesti vuotuinen ja/tai alueellinen jakautuminen) ovat tärkeitä. Oleellista on myös selvittää kaikki lähteet, menettelyt ja oletukset, mukaan lukien käytetyt deflaattorit ja valuuttakurssit (eli jäsenvaltioiden välillä euroalueella käytetyt muuntokurssit). 6. Kumppanuus Kumppanuusjärjestelyjen osalta annetaan selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty kumppaneiden kuulemiseksi suunnitelmasta. Asetuksen tavoitteena on, että kaikkia niitä, joita asia koskee, kuullaan mahdollisimman laajasti. Tämä voi koskea alue- ja paikallisviranomaisia, muita toimivaltaisia viranomaisia (ympäristöasioista sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämisestä vastaavat viranomaiset mukaan luettuina) sekä työmarkkinaosapuolia ja yhteiskuntaelämän osapuolia. 16

Taulukko 1: Suunnitelman/YTK:n alustava rahoituslaskelma* toimintalinjoittain ja vuosittain Suunnitelma/YTK (komission viitenumero): Otsikko: (euroina) Toimintalinja Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 jne. Tekninen apu Yhteensä EAKR yhteensä ESR yhteensä EMOTR yhteensä KOR yhteensä Tavoite 3: tavoite 2 -alueiden osuus Vuosi/siirtymäkauden tuki** 2000 Alueet, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea Alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea 2001 Alueet, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea Alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea jne. Yhteensä Alueet, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea Alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea * Rahoitussuunnitelmiin voi sisällyttää vain tukikelpoisia menoja. ** Vain tavoitteissa 1 ja 2 ja tarpeen mukaan. Menot yht. Yht. Yht. Yhteisön rahoitusosuus EAKR ESR Kansallinen julkinen rahoitus *** Esimerkiksi tavoitteessa 2 asetuksen (EY) N:o.../99 33 artiklassa (asetuksen (EY) N:o.../99 17 artiklan 3 kohdassa) tarkoitettuja toimenpiteitä varten EMOTR:n tukiosastosta saatu kokonaissumma. Julkiset EMOTR KOR Yht. Valtioll. Alueell. Muut*** rahoitusvälineet (täsmennettävä) Paikall. Muut (täsmennettävä) Yksityiset Koheesiorahasto EIP:n lainat 17

Taulukko 2: Tavoitteen 1 täydentävyyden ennakkotarkistus Julkiset tai vastaavat rakennetukimenot tavoite 1 -alueilla (milj. euroa vuoden 1999 hintoina) 1. Perusinfrastruktuuri - Liikenne (investoinnit) - Televiestintä (investoinnitl) - Energia (investoinnit) - Ympäristö & vesi (investoinnit) - Terveydenhuolto (investoinnitl) 2. Henkilöresurssit - Koulutus - Koulutus - TTK 3. Tuotantoympäristö - Maatalous/ maaseudun kehitt./kalastus - Teollisuus - Palvelut - Matkailu 4. Muut Yhteensä Yhteensä josta: julkiset yritykset Vuotuinen keskimäärä 1994-1999 Vuotuinen keskimäärä 2000-2006 YTK/YOA Ei saa EU:n rahoitusta Yhteensä Yhteensä josta: julkiset yritykset YTK/YOA Ei saa EU:n rahoitusta Yhteensä Kans. + EU Kans. + EU EU Kansall. Kansall. Kansall. Kans. + EU Kans. + EU EU Kansall. Kansall. Kansall. 1 2 3 4 5 6 7= 8 9 10 11 12 13=11+12 5+6=2-4 =8-10 18

7. Täytäntöönpanotoimet Itse suunnitelmassa on oltava seuraavat tiedot yhteisön tukikehyksen täytäntöönpanon valmistelua varten: - nimetty viranomainen tai elin ("hallintoviranomainen"), joka vastaa yhteisön tukikehyksen hallinnosta - järjestelyt, jotka on toteutettu kumppaneiden ottamiseksi mukaan seurantakomiteoihin sekä eri kumppaneiden yhteystiedot - miten jäsenvaltiot varmistavat 12 artiklan noudattamisen erityisesti seuraavien seikkojen suhteen: kilpailusäännöt julkisten hankintasopimusten tekeminen ympäristön suojelu ja parantaminen miesten ja naisten epätasa-arvon poistaminen ja tasa-arvon edistäminen. Seuraavat tiedot helpottaisivat yhteisön tukikehyksen täytäntöönpanoa, jos ne saataisiin tässä vaiheessa. Niiden toimittaminen suunnitelman yhteydessä ei ole kuitenkaan pakollista. Tiedot koskevat seuraavia järjestelyjä: - toimenpideohjelmien hallinto - arviointi - seurantajärjestelmät (menettelyn kannalta olisi hyödyllistä, jos komissio saisi tietoja atk-järjestelmästä, jonka jäsenvaltio on ottanut käyttöön seurantaa varten); mahdollisuuksien mukaan sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä, jota tarvitaan komission ja jäsenvaltion välillä sovittujen hallinto-, seuranta- ja arviointivaatimusten täyttämiseksi. ESR-asetuksen 7 artiklassa edellytetään, että tiedot toimitetaan tietokonelomakkeella. Komissio toimittaa jäsenvaltiolle tiedonvaihtoon tarvittavat tekniset tiedot. - yhteisön tukikehystä koskevat tiedotustoimet. 19

YTK-suunnitelma: muistilista Seuraavassa luetellaan vähimmäisvaatimukset, jotka suunnitelman on täytettävä, jotta komissio voisi hyväksyä sen. Suunnitelmassa on oltava varsinkin kaikki yleisasetuksen 16 artiklassa vaaditut tiedot. Tiedot eivät tietenkään sinänsä takaa ehdotusten laatua. Laatu tarkistetaan yhteisön tukikehysten tai yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen suunnittelun yhteydessä. 7. Nykytilanteen määrällinen kuvaus, joka koskee tulo- ja työllisyyseroja, infrastruktuurin puutteita ja kehitysmahdollisuuksia (tavoite 1) tai alueiden uudistamista (tavoite 2). 8. Kuvaus tavoitteen saavuttamiseksi valitusta strategiasta ja toimintalinjoista (1 artikla). 9. Tavoitteen 3 suunnitelmissa henkilöresurssien kehittämistä koskevan kansallisen strategian viitekehys. Selvitys siitä, ovatko tavoitteita 1 ja 2 koskevat suunnitelmat ja tavoitteen 3 viitekehyksessä kuvailtu henkilöresurssien kehittämistä koskeva kansallinen strategia sekä yleisemmin koko jäsenvaltion aluetta koskeva työllisyyttä ja henkilöresurssien kehittämistä koskeva strategia ja varsinkin kansallinen toimintasuunnitelma keskenään johdonmukaisia. 10. Selvitys siitä, miten komission suuntaviivat on otettu huomioon. 11. Yhdennetty ennakkoarviointi: - Ennakkoarvio työmarkkinoiden tilanteesta. - Arvio ympäristön tilasta. - Arvio miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevasta tilanteesta. 12. Asianmukaiset indikaattorit ja tavoitteet. 13. Selvitys, jossa osoitetaan johdonmukaisuus muiden yhteisön politiikkojen kanssa (ympäristö, kilpailu, julkiset hankinnat jne.). 14. Alustava rahoituslaskelma (katso taulukko 1), jossa esitetään rahastojen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden rahoitusosuudet. ESR:n rahoituslaskelma toimitetaan tietokonelomakkeella. 15. Täydentävyyttä koskeva taulukko (katso taulukko 2). 16. Kuvaus hallinto- ja valvontajärjestelyistä, jotka on toteutettu yhteisön tukikehykseen sisältyvien tukitoimien täytäntöönpanemiseksi. 17. Selvitys toimenpiteistä, joihin on ryhdytty kumppaneiden kuulemiseksi, sekä siitä, miten kumppanit osallistuvat seurantakomiteaan. 18. Selvitys seuranta- ja arviointijärjestelyistä. 19. Yhteisön tukikehystä koskevat tiedotustoimet. 20

II. TOIMENPIDEOHJELMA Määritelmä Toimenpideohjelma on komission hyväksymä asiakirja, jolla pyritään panemaan täytäntöön yhteisön tukikehys ja johon sisältyy monivuotisista toimenpiteistä koostuvia johdonmukaisia toimintalinjakokonaisuuksia. Niiden toteuttamiseksi voidaan hyödyntää yhtä tai useampaa rahastoa ja yhtä tai useampaa olemassa olevaa rahoitusvälinettä sekä EIP:a. Yhdennetty toimenpideohjelma on toimenpideohjelma, joka saa rahoitusta useasta rahastosta. Maantieteellinen peitto Yhteisön tukikehykseen sisältyvät tukitoimet toteutetaan pääsääntöisesti kunkin alueen yhdennettynä toimenpideohjelmana. Asetukseen liittyvässä julkilausumassa komissio kuitenkin toteaa, että jäsenvaltiot voivat esittää toimenpideohjelmia yhdelle tai kaikille kyseisen tavoitteen kohdealueille. Monia alueita käsittävällä ohjelmalla voi olla esimerkiksi yhteinen teema. Seuraavassa kuvaillaan yhteisön tukikehykseen sisältyvien toimenpideohjelmien sisältöä. Hakemusten käsittelyn ja ohjelmien täytäntöönpanon nopeuttamiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että jäsenvaltiot toimittavat ehdotukset toimenpideohjelmiksi samanaikaisesti suunnitelmien kanssa. Ehdotuksiin voi myös liittää tiedoksi ohjelma-asiakirjan täydennyksen, mikäli se on jo laadittu. Kunkin toimenpideohjelman taustatekijöiden selvittämiseksi voi olla aiheellista laatia lyhyt johdanto, joka perustuu lähinnä nykytilanteen kuvaukseen (katso 1 luku). 1. Toimintalinjat Toimenpideohjelman tulisi sisältää toimintalinjat, niiden johdonmukaisuus yhteisön tukikehyksen toimintalinjojen kanssa (tähän sisältyy mahdollisuuksien mukaan terminologian johdonmukainen käyttö), määrälliset erityistavoitteet (jos mahdollista) sekä ennakkoarvio niiden toivotusta vaikutuksesta, jos näitä näkökohtia ei ole arvioitu suunnitelmassa. Toimenpideohjelman kunkin toimintalinjan tulisi liittyä vain yhteen yhteisön tukikehyksen toimintalinjaan, jos mahdollista. Toimintalinjojen johdonmukaisuus henkilöresurssien kehittämistä koskevan kansallisen strategian kanssa, joka esitetään tavoitteen 3 suunnitelman viitekehyksessä. Huom. Jos toimenpideohjelmaehdotukset koskevat tavoitetta 2 ja niihin sisältyy ESR:n tukitoimia, on osoitettava, että toimet eivät ole päällekkäisiä tavoitteen 3 yleisten tukitoimien kanssa ja että tavoitteen 2 tukitoimet on täysin integroitu muiden rahastojen tukitoimiin. 21

2. Toimenpiteiden yleinen kuvaus Selvityksen siitä, mitä toimenpiteitä (katso määritelmä 3 luku) toimintalinjojen täytäntöönpanemiseksi aiotaan toteuttaa olisi sisällettävä tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko perustamissopimuksen 87 artiklaa noudatettu. Selvityksessä ilmoitetaan kunkin toimenpiteen otsikko, kuvaus, yleiset tavoitteet, suunnitellut tuensaajat, arvio määrärahojen jakautumisesta toimenpiteiden kesken sekä toimenpiteiden täytäntöönpanoelimet. Huomattakoon, että toimenpiteet esitetään määrällisesti ohjelma-asiakirjan täydennyksessä. 3. Rahoitussuunnitelma Taulukossa 3 esitetään toimenpideohjelmien rahoitussuunnitelma. Jokaisen toimenpideohjelman rahoitussuunnitelmassa on otettava huomioon siirtymäkauden tukea saavien alueiden rahoitusnäkymät ja -järjestelyt (katso taulukko 1). Toimenpideohjelmien toimintalinjoittain tai vuosittain yhteenlaskettujen määrärahojen on vastattava kyseisen yhteisön tukikehyksen saman toimintalinjan tai vuoden määrärahoja. Siirtymäkauden tuki Siirtymävaiheessa olevilla alueilla toimenpideohjelmien vuotuinen kokonaisrahoitus rakennerahastoista on eriteltävä taulukossa 3 osoitetulla tavalla. 22

Taulukko 3: Toimenpideohjelman rahoituslaskelma* toimintalinjoittain ja vuosittain Toimenpideohjelma (komission viitenumero): Otsikko: Toimintalinja/vuosi Toimintalinja 1 2000 EAKR yhteensä ESR yhteensä EMOTR yhteensä KOR yhteensä 2001 : Toimintalinja 2 2000 EAKR yhteesä ESR yhteensä EMOTR yhteensä KOR yhteensä 2001 : Toimintalinja 3 : Tekninen apu 2000 EAKR yhteensä ESR yhteensä EMOTR yhteensä KOR yhteensä 2001 : Yhteensä EAKR yhteensä ESR yhteensä EMOTR yhteensä KOR yhteensä Vuosi/siirtymäkauden tuki** 2000 Alueet, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea Alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea 2001 Alueet, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea Alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea : Yhteensä Alueet, jotka eivät saa siirtymäkauden tukea Alueet, jotka saavat siirtymäkauden tukea * Rahoitussuunnitelmiin voi sisällyttää vain tukikelpoisia menoja. ** Vain tavoitteissa 1 ja 2 ja tarpeen mukaan. Koheesiorahasto Menot yht. Yht. Julkiset Yhteisön rahoitusosuus Kansallinen julkinen rahoitusosuus Yksit. Muut (täsmennettävä) Yht. EAKR ESR EMOTR KOR Yht. Valtioll. Alueell. Paikall Muut*** rahoitusvälineet (täsmennettävä) *** Esimerkiksi tavoitteessa 2 asetuksen (EY) N:o.../99 33 artiklassa (asetuksen (EY) N:o.../99 17 artiklan 3 kohdassa) tarkoitettuja toimenpiteitä varten EMOTR:n tukiosastosta saatu kokonaissumma. (euroina) EIP:n lainat 23

4. Täytäntöönpanotoimet Toimenpideohjelmien täytäntöönpanotoimista on toimitettava seuraavat tiedot: - Jäsenvaltion nimeämä hallintoviranomainen, joka vastaa toimenpideohjelman hallinnosta: elimen nimi, virallinen osoite ja vastuuhenkilö. Maksuviranomainen (katso määritelmä, 5 luku). - Toimenpideohjelmien hallintojärjestelyt. Niihin sisältyvät muun muassa hallintoviranomaisen institutionaaliset ja taloudelliset yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat toimenpideohjelman hallintoon ja täytäntöönpanoon. Toimivaltuuksien siirroista hallintoviranomaiselta toiselle elimelle on ilmoitettava erikseen. - Seuranta- ja arviointijärjestelmät ja etenkin seurantakomitean tehtävät: ilmoitetaan kunkin seurannasta ja arvioinnista vastaavan elimen tärkeimmät vastuualueet, tiedonkeruutehtävät (seuranta) ja väliarvioinnin valmistelutehtävät. Järjestelyt seurantakomitean tehtävien ja toiminnan määrittelemiseksi. Menettelyn kannalta olisi hyödyllistä, jos komissio saisi tietoja atk-järjestelmästä, jonka jäsenvaltio on ottanut käyttöön seurantaa varten. Lisäksi selostetaan, miten toimenpideohjelman edistymisen säännöllinen seuranta ja väliarviointi on järjestetty. - Varojen käyttöönottoa ja kulkua koskevat menettelyt, jotka takaavat rahoitusvirtojen avoimuuden. Kuvaus koskee seuraavien kahden rahoitusvirran järjestämistä: a) eri kumppaneiden osuudet toimenpideohjelman (ja sen toimintalinjojen) rahoituksesta ja sitä koskevat järjestelyt sekä b) yhteisörahoituksen kulun päävaiheet maksuviranomaiselta lopulliselle tuensaajalle. - Erityistoimenpiteet ja -menettelyt, joilla varmistetaan toimenpideohjelman täytäntöönpanon valvonta: tärkeimpien järjestelyjen, käytäntöjen ja toimintasääntöjen kuvaus sekä tavanomaiset varainhoidon valvontamenettelyt, joita sovelletaan julkisiin menoihin jäsenvaltion alueella. Lisäksi määritellään valvontajärjestelyihin osallistuvien eri osapuolten tehtävät. - Tarvittaessa tiedot yleiskattavan tuen käytöstä toimenpideohjelman jonkun osan (toimintalinja tai toimenpide) täytäntöönpanossa ja hallinnossa. Tässä yhteydessä on mainittava elimen nimi (jos tiedossa), vastuuhenkilö, virallinen osoite, yleiskattavan tuen tarkoitus sekä määrärahojen määrä, jos on kyse toimintalinjasta (lisätietoja luvussa 4). Jäsenvaltion on toimitettava myös tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko perustamissopimuksen 87 artiklaa noudatettu. - Mahdollisuuksien mukaan kuvaus komission ja jäsenvaltion välisistä järjestelyistä, jotka koskevat hallinto-, seuranta- ja arviointivaatimusten täyttämisessä tarvittavaa sähköistä tiedonvaihtoa. ESR-asetuksen 7 artiklassa edellytetään, että tiedot toimitetaan tietokonelomakkeella. Komissio toimittaa jäsenvaltioille tiedonvaihdossa tarvittavat tekniset tiedot. 24

2 LUKU: YHTENÄISTÄ OHJELMA-ASIAKIRJAA KOSKEVA SUUNNITELMA (YOA- EHDOTUS) 25

26

Määritelmä Yhtenäinen ohjelma-asiakirja on komission hyväksymä yhtenäinen asiakirja, johon on koottu yhteisön tukikehykseen ja toimenpideohjelmaan sisältyvät tiedot. Kuten johdannossa ( Oppaan tavoite ) todetaan, suunnitelman (YOA-ehdotus) yhteydessä on toimitettava asetuksen 16 artiklassa ( Suunnitelmat ) tarkoitettujen tietojen lisäksi muitakin asetuksessa (esimerkiksi 19 artiklassa Yhtenäiset ohjelma-asiakirjat ) edellytettyjä tietoja, joita tarvitaan yhteisön tukikehyksen laatimisessa. Niihin sisältyy myös 41 artiklan 6 mukainen ennakkoarviointi. Ennakkoarvioinnin tärkeimmät tulokset on sisällytettävä suunnitelmaan (katso 3. kohta jäljempänä). YOA-ehdotukseen voi myös liittää tiedoksi ohjelma-asiakirjan täydennyksen, mikäli se on jo laadittu. 1. Nykytilanteen kuvaus - Nykytilanteen kuvaus määrällisesti esitettynä, jos mahdollista. Kuvaus koskee eroavaisuuksia, jälkeenjääneisyyttä ja kehitysmahdollisuuksia (tavoite 1) tai alueiden uudistamista (tavoite 2). Siihen sisältyy ennakkoarvioinnissa todennettu analyysi (katso 3. kohta jäljempänä) kyseisen jäsenvaltion, alueen/alueiden tai alan vahvuuksista, heikkouksista ja mahdollisuuksista. Analyysissä voitaisiin käyttää hyväksi Eurostatin keräämiä alueellisia tilastoja, jotka sisältyvät REGIOtietokantaan sekä muita tilastollisten tietojen lähteitä (katso liite). Hyödyllisiä tietolähteitä voisivat myös olla jäsenvaltioiden Euroopan työllisyysstrategian (EES) mukaisesti laatimien työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien (NAP) sisältämät tiedot ja indikaattorit. - Kuvaus edellisellä ohjelmakaudella käytetyistä rahoitusvaroista ja toteutettujen toimien tärkeimmistä tuloksista sekä saatavilla olevista arviointituloksista. - Kuvaus kilpailukyvyn, TTK:n ja innovaatioiden tilanteesta sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta 7, työllisyydestä ja työmarkkinoista. - Mahdollisuuksien mukaan määrällinen kuvaus alueen tai alueiden ympäristön tilasta ja niiden tärkeimmistä vahvuuksista ja heikkouksista sekä ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä tukitoimeen, jotta varmistetaan yhteisön sääntöjen noudattaminen 8. - Kuvaus kansallisen ja alueellisen tason työmarkkina- ja ammattikoulutuspolitiikoista. - Tilannearvio naisten ja miesten tasa-arvosta työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sekä kummankin sukupuolen erityisrajoitteet. 6 Katso "Rakkenerahastotoimien ennakkoarviointi" Euroopan komissio 7 Sellaisina kuin ne määritellään 3. huhtikuuta 1996 annetussa suosituksessa (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 11). 8 Katso "Käsikirja aluekehityssuunnitelmien ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien ympäristöarvioinnista " Euroopan Komissio 27

2. Strategia ja toimintalinjat - Edellä oleviin kohtiin liittyvät toimintatavoitteet, jotka ilmaistaan määrällisesti, mikäli mahdollista. - Kuvaus strategiasta, jolla kehitystavoitteet (tavoite 1) tai uudistustavoitteet (tavoite 2) saavutetaan, sekä niiden saavuttamiseksi valitut toimintalinjat. Lisäksi osoitetaan, miten strategiassa on otettu huomioon henkilöresurssien kehittämistä koskeva strategia, joka kuvaillaan tavoitteen 3 viitekehystä käsittelevässä kohdassa sivulla 10. - Jos on kyse tavoitteesta 3, kuvauksen on oltava täysin johdonmukainen viitekehyksessä kuvaillun henkilöresurssien kehittämistä koskevan kansallisen strategian kanssa. Jäsenvaltiot, joilla ei ole tavoitteen 3 suunnitelmaa, toimittavat analyyttisen kuvauksen siitä, miten yhtenäinen ja johdonmukainen strategia on EU:n työllisyysstrategian kanssa. Lisäksi selostetaan, miten toimintalinjat kuvastavat komission työllisyyden suuntaviivoja ja työllisyyttä koskevaa hyväksyttyä kansallista toimintasuunnitelmaa. Tavoitteessa 3 on myös arvioitava asetuksen 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, miten paljon ESR:n varoja osoitetaan tavoite 2 -alueille. Tämä on ilmoitettava erikseen rahoitussuunnitelmassa. - Selvitys suunnitelluista toimintalinjoista, niiden täytäntöönpanostrategiasta ja toivotusta vaikutuksesta (katso 3. kohta jäljempänä). Tavoite 3 -alueilla strategiassa on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat politiikat. - Selvitys siitä, miten strategiassa otetaan huomioon: kyseisen alueen tai kyseisten alueiden ominaispiirteet, väestötieteellinen kehitys mukaan luettuna ympäristön tila, ympäristövaatimusten sisällyttäminen tukitoimeen ja yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön noudattaminen naisten ja miesten työmarkkinoille sijoittuminen EU:n työllisyysstrategia sekä se, miten toimintalinjat kuvastavat jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevia komission suuntaviivoja ja hyväksyttyä kansallista työllisyysohjelmaa. ESR:n toimenpiteitä sisältävissä tavoitteen 2 suunnitelmissa osoitetaan myös, että ESR:n toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tavoitteen 3 mukaisesti suunniteltujen yleisten toimenpiteiden kanssa ja että tavoitteen 2 ESR-toimenpiteet on täysin integroitu ja koordinoitu muista rahastoista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa. Lisäksi selvitetään, ovatko ESR:sta tuetut henkilöresursseja ja työllisyyttä koskevat toimet johdonmukaisia ennakkoarvioinnin kanssa 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tavoitteen 3 suunnitelmissa käsitellään sosiaalis-taloudellisen muutoksen aiheuttamista ongelmista kärsivien tavoite 2 -alueiden erityispiirteitä ja yleistarpeita. - Alueelliset, kansalliset ja yhteisön politiikat, mukaan lukien politiikat, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittäviä henkilöresurssien kehittämisen kannalta (koulutus, elinikäisen oppimisen strategia mukaan luettuna, TTK ja innovaatiot, tietoyhteiskunta, sosiaalinen syrjäytyminen jne.) sekä niiden keskinäinen 28

johdonmukaisuus; komission suuntaviivat (10 artiklan 3 kohta), joissa esitetään yhteisön toimintalinjat. 3. Ennakkoarviointi 9 Asetuksessa säädetään, että ennakkoarvioinnista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset, jotka valmistelevat suunnitelmat, tukitoimet ja ohjelma-asiakirjan täydennyksen. Asetuksessa määritellään myös ennakkoarvioinnin tavoite: se on osa edellä mainittuja asiakirjoja, joiden valmistelua ja arviointia se tukee. Arvioitsijat arvioivat toimivaltaisten viranomaisten valmisteleman suunnitelmaehdotuksen suhteessa rakennepoliittisten toimien tavoitteisiin. He laativat tarkan arvion ohjelman laadusta ja ehdottavat tarpeen mukaan muutoksia tai lisäyksiä alkuperäiseen tekstiin. Toimivaltaisten viranomaisten ja asiantuntija-arvioitsijoiden välisten keskustelujen jälkeen laaditaan lopullinen suunnitelmaehdotus, joka on kokonaan viranomaisten vastuulla. Se lähetetään komissiolle. Lopulliseen suunnitelmaan liittyvään ehdotukseen sisällytetty ennakkoarviointi on selonteko, jossa selitetään ja perustellaan nykytilanteesta, valitun strategian ja toimintalinjojen johdonmukaisuudesta, toivotusta vaikutuksesta, jaetuista rahoitusvaroista ja suunnitellusta täytäntöönpanojärjestelmästä tehtyä analyysia. Yleisten taustatekijöiden tarkastelu Otetaan huomioon aikaisempien ohjelmakausien arviointitulokset. Analyysi kyseisen jäsenvaltion, alueen/alueiden tai alan vahvuuksista, heikkouksista ja mahdollisuuksista. Nykytilanteen määrällinen kuvaus, joka koskee alueiden eroavaisuuksia, jälkeenjääneisyyttä ja kehitysmahdollisuuksia (tavoite 1) tai alueiden uudistamista (tavoite 2) sekä henkilöresurssien kehittämistä ja työmarkkinoiden tilannetta koko jäsenvaltion alueella (tavoite 3). Tässä ennakkoarvioinnin kuvauksessa tarkastellaan erityisesti kilpailukyvyn ja innovaatioiden tilannetta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta, työllisyyttä ja työmarkkinoita Euroopan työllisyysstrategian kannalta. Uusissa asetuksissa painotetaan entistä enemmän seuraavien seikkojen ennakkoarviointia: Sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja lähinnä kansallisten työmarkkinoiden kehitys sekä erityisistä työllisyysongelmista kärsivät alueet; henkilöresurssien kehittämistä koskeva yleisstrategia ja se, miten se nivoutuu kansallisissa toimintasuunnitelmissa esitettyyn kansalliseen työllisyysstrategiaan. Kyseisten alueiden ympäristön tila ja varsinkin ne ympäristöalat, joihin tukitoimet vaikuttavat huomattavasti; järjestelyt ympäristönäkökohtien sisällyttämiseksi tukitoimiin ja niiden johdonmukaisuus nykyisten lyhyen ja pitkän aikavälin kansallisten, alueellisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa, jotta varmistetaan 9 Katso "Rakkenerahastotoimien ennakkoarviointi" Euroopan komissio 29

yhteisön ympäristösääntöjen noudattaminen; ennakkoarvioinnissa esitetään mahdollisuuksien mukaan määrällinen kuvaus ympäristön nykytilasta sekä arvio strategian ja tukitoimien toivotusta vaikutuksesta siihen. Naisten ja miesten tasa-arvo suhteessa työmarkkinamahdollisuuksiin sekä kummankin sukupuolen erityisrajoitteet erityisesti naisten yrittäjyyden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamisen kannalta. Strategisten valintojen johdonmukaisuus alueellisten erityispiirteiden kanssa Strategian ja tavoitteiden johdonmukaisuus kyseisen alueen/kyseisten alueiden tai alan erityispiirteet huomioon ottaen. Tavoitteen 3 suunnitelmissa painotetaan erityisesti seuraavia seikkoja: tarkistetaan strategian nivoutuminen Euroopan työllisyysstrategiaan ja kansallisiin toimintasuunnitelmiin, perustellaan toimien jakautuminen ja tasapaino viiden toiminta-alan kesken ja arvioidaan temaattiset toimintalinjat kaikilla toiminta-aloilla. Suunniteltujen toimintalinjojen toivottu vaikutus. Erityistavoitteet on esitettävä määrällisesti suhteessa lähtötilanteeseen, jos mahdollista. Suunnitelmissa on painotettava toivottuja vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, lähinnä kansallisten työmarkkinoiden kehitykseen, ympäristön tilaan ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Eri toimintalinjoille jaettujen rahoitusvarojen perustelut.. Johdonmukaisuus alueellisten, kansallisten ja yhteisön politiikkojen ja toimintalinjojen kanssa. Täytäntöönpanojärjestelmän soveltuvuus Varmistetaan, että ehdotetut täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat järjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Arviointi on ohjelman erottamaton osa. Avoimuussyistä on suotavaa, että arvioitsijoiden työ sisällytetään yhdistettyyn asiakirjaan. 4. Toimenpiteiden yleinen kuvaus - Selvitys toimenpiteistä (ei toimintalinjojen kuvausta, jota vaaditaan yhteisön tukikehystä varten), joita toimintalinjojen täytäntöönpanemiseksi aiotaan toteuttaa, sekä tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko perustamissopimuksen 87 artiklaa noudatettu. Selvityksessä on oltava kunkin toimenpiteen otsikko, kuvaus, yleiset tavoitteet, suunnitellut tuensaajat, arvio määrärahojen jakautumisesta toimenpiteiden kesken sekä täytäntöönpanoelin. Toimenpiteet esitetään määrällisesti ohjelma-asiakirjan täydennyksessä (katso 3. luku). - Yhteisön tukikehyksen valmistelua, seurantaa ja arviointia tukevien teknisten aputoimien luonne. 30

5. Rahoitus Rahoitussuunnitelma (katso taulukko 4), jonka tulisi olla rahoitusnäkymien mukainen, toisin sanoen määrien on jakauduttava suunnitelman kattamille vuosille samassa suhteessa rahoitusnäkymien kanssa (esimerkiksi prosentuaalisesti). (Huom. Komissio toimittaa kuhunkin alueeseen sovellettavat profiilit.) Jokaisen suunnitelman on luonnollisesti oltava sisäisesti johdonmukainen eli kokonaismäärärahojen on oltava jaettujen määrien summa. Siirtymäkauden tuki Siirtymäkauden tukea saavien alueiden rahoitusprofiilissa on otettava huomioon komission 7 artiklan mukaisesti lisäämä erotus. Näiden alueiden yhteisön tukikehyksen kokonaismäärärahat on eriteltävä suunnitelmassa toimintavuosittain ja rahastoittain taulukossa 4 osoitetulla tavalla. 6. Täydentävyyden ennakkotarkistus Yhtenäinen ohjelma-asiakirja sisältää täydentävyyden ennakkotarkastuksen asiaankuuluvan tavoitteen tai tavoitteiden osalta. Tavoitteiden 2 ja 3 asiakirjojen täydentävyyden ennakkotarkistusta varten komissio ja asianomainen jäsenvaltio vahvistavat yleisasetuksen 11 artiklan mukaisesti kyseisille tavoitteille yhteisen tason, jolla jäsenvaltion on pidettävä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja, silloin kun se on perusteltua, muihin kyseisten kahden tavoitteen mukaisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin toimiin liittyvät menonsa kansallisella tasolla ohjelmakauden aikana. Pääsääntöisesti vuotuisten keskimääräisten menojen on oltava vähintään samat kuin edellisellä ohjelmakaudella ottaen huomioon 11 artiklassa mainitut tietyt erityistilanteet. Menettelyn osalta voidaan todeta, että tärkeimpiä tietoja ovat tiettynä ajanjaksona aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta tosiasiallisesti suoritetut maksut (verrattuna maksusitoumuksiin tai suunniteltuihin menoihin). Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan kuuluu pääsääntöisesti toimenpiteitä, joilla tuetaan yksittäisten henkilöiden työllistettävyyttä, kun taas passiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteisiin kuuluvat tulotuet työttömille, työikäisille henkilöille. Taulukossa 5 annetaan tiedot, joita tarvitaan määritettäessä tosiasiallisia tai arvioituja keskimääräisiä vuosimenoja kaudella 1994 1999 sekä suunniteltuja keskimääräisiä vuosimenoja kaudella 2000 2006 (miljoonina euroina vuoden 1999 hintoina). Taulukkoon 5 sisältyvät menoluokat ovat ainoastaan ohjeellisia, mutta jäsenvaltion valinnoista huolimatta niiden on oltavat toisiaan vastaavia molempien kausien aikana. Lisäksi on arvioitava työllisyyden kehitys sekä selvitettävä toimenpiteiden taustalla olevat makrotaloudelliset oletukset, jotta menojen viitetasoon voitaisiin tehdä mahdolliset korjaukset kauden puolivälissä, mikäli taloudellinen tilanne on merkittävästi muuttunut. Jotta taulukkoa voitaisiin arvioida komission yksiköille on toimitettava lisätietoja ainoastaan komission sisäistä käyttöä varten. Taulukon sisältämät tiedot (erityisesti vuotuinen ja/tai institutionaalinen jakautuminen) ovat tärkeitä. Oleellista on myös selvittää kaikki lähteet, menettelyt ja oletukset, mukaan lukien käytetyt deflaattorit ja valuuttakurssit (eli jäsenvaltioiden välillä euroalueella käytetyt muuntokurssit). 31