1(6) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM2015-00700 KVS Ikonen Susanna(VM) 09.12.2015 JULKINEN Asia Ecofin-neuvosto 8.12.2015; yhteenvetoraportti Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto 08.12.2015 Saatiin tilannekatsaus finanssitransaktioverosta. Kymmenen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvaa jäsenvaltiota on päässyt yhteisymmärrykseen finanssitransaktioveron tietyistä piirteistä. Viro jää pois tiiviimmästä yhteistyöstä. Työ jatkuu teknisellä tasolla. Avoimet asiat tulisi ratkaista kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Myös yhteisestä yhdistetystä yritysveropohjasta (CCCTB) saatiin tilannekatsaus - ajatuksena vaihtaa näkemyksiä EU:n tulevasta BEPS-työstä. Komissio antaa 2016 alussa erillisen itsenäisen anti-bepsdirektiiviehdotuksen. Komission aikomuksena on myös käynnistää uudelleen eli antaa uusi CCCTB-ehdotus 2016 loppupuolella. KOM esitteli asetusehdotuksen yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän (EDIS) perustamisesta ja siihen liittyen pankkiunionin loppuunsaattamista koskevan tiedonannon. Pankkiunionin toteuttamisen osalta saatiin tilannekatsaus. Riittävä määrä jäsenmaita on ratifioinut IGA sopimuksen, joten kriisinratkaisujärjestelmä (SRM) saadaan käynnistetyksi aikataulun mukaisesti ensi vuoden alussa 1.1.2016. Ranskan aloitteesta asialistalle oli otettu terrorismin rahoittamisen torjunta. Taustalla on viimeaikaiset terrori-iskut, jotka osoittivat tarpeen uusiin toimiin terrorismin rahoituksen torjumiseksi, jolla on suora yhteys terroriiskujen toteuttamiseen. Hyväksyttiin neuvoston päätelmät koskien käytännesääntöryhmän tulevaisuutta ja neuvoston BEPS-päätelmät. Komissio esitteli marraskuussa julkistetun ohjausjaksopaketin, kuultiin talous- ja rahoituskomiteassa saavutetusta yhteisymmärryksestä koskien vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta ja hyväksyttiin EU-tilastoja koskevat päätelmät. EU:n tilintarkastustuomioistuin esitteli tarkastuskertomuksensa vuodelta 2014.
2(6) Euroryhmässä oli esillä mm. Kreikan tilannekatsaus, Yhteisen pankkivalvontamekanismin (SSM) pj:n kuuleminen ja sen tilintarkastusjärjestelyt, Irlannin ohjelman jälkeinen valvonta sekä kasvuun ja työllisyyteen liittyvä keskustelu eläkejärjestelmistä. Tiiviimpi yhteistyö finanssitransaktioveron (FTT) alalla Neuvostossa saatiin tilannekatsaus tiiviimmästä yhteistyöstä finanssitransaktioverosta alalla. Kymmenen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvaa jäsenvaltiota on päässyt yhteisymmärrykseen finanssitransaktioveron tietyistä piirteistä. Viro jää pois tiiviimmästä yhteistyöstä. Työ jatkuu teknisellä tasolla. Seuraavassa vaiheessa tulee katsoa mm. verotasoja ja veron täytäntöönpanoon liittyviä seikkoja samoin kuin tuottaa yksityiskohtaisempia tekstejä. Avoimet asiat tulisi ratkaista kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Pj. muistutti, että prosessissa on koko ajan informoitava kaikkia jäsenvaltioita. Lisäksi ulkopuolelle jääneet ovat ilmaisseet huolia, miten vaikuttaa ulkopuolelle jääviin. Tällaisia vaikutuksia ei tulisi olla. Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB) Asiakohdassa käytiin tilannekatsaus. Keskustelu painottui OECD:ssa tehtyyn veropohjan eroosiota ja voittojen siirtoa ehkäisevään työhön (BEPS). Yhteistä yhdistettyä yritysveropohjaa koskevaa CCCTB -ehdotusta koskevassa työssä on viime aikoina keskitytty ns. kansainvälisiin anti-beps-aspekteihin ja näiden sisältökysymysten tekniseen käsittelyyn. Pj:n tavoitteena on ollut päätyä tältä pohjalta erilliseen anti-beps-direktiiviin, jonka kautta täytäntöönpannaan OECD:n BEPS-toimia EU-tasolla. Komissio on lokakuun lopussa todennut antavansa piakkoin (2016 alussa) erillisen itsenäisen anti-beps-direktiiviehdotuksen, joka tulee pohjautumaan em. neuvostossa tehtyyn työhön. Komission aikomuksena on myös käynnistää uudelleen eli antaa uusi CCCTB-ehdotus 2016 loppupuolella, jolloin nykyinen ehdotus vedetään pois. Noin puolet jäsenvaltioista käytti puheenvuoron. Suomi totesi, että anti-beps-toiminta on hyvä asia. CCCTB:n osalta on nyt liian varhaista ottaa kantaa, mutta on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Pj:n yhteenvedossa tuotiin esille EU:n aktiivisuus ja esimerkkinä olo veropäätösten avoimuuden osalta. Myös BEPSin osalta halutaan jatkaa hyvän esimerkin antamista. Useat ottivat esille myös jäsenvaltion kompetenssin kunnioittamisen. Odotetaan komission tammikuussa tulevia ehdotuksia. Pankkiunionin viimeistely ja yhteinen talletussuoja (EDIS) Neuvostossa käytiin ensimmäinen keskustelu koskien yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän luomista. Komissio esitteli lyhyesti EDIS-asetusehdotuksen ja sitä täydentävän komission tiedonannon. Keskustelussa tuotiin esiin, että ennen kuin annetaan uusia ehdotuksia, pitäisi huolehtia siitä että on pantu täytäntöön aiemmin sovitut päätökset. Pankkiunionia voidaan viedä eteenpäin vasta kun on tehty se, mitä on yhdessä sovittu. Peräänkuulutettiin myös juridisia kannanottoja esitettyihin ehdotuksiin ja niiden lainmukaisuuteen. On aloitettava riskien vähentämisestä ja sen jälkeen niitä voidaan vasta jakaa. Suomi totesi ehdotuksen olevan looginen askel pankkiunionin saavuttamiseksi. Talletussuojakysymys ei kuitenkaan ole helppo. Riskejä on vähennettävä, vasta sen jälkeen niitä voidaan jakaa. Riskejä voidaan vähentää turvaamalla valvonnan tasapuolisuus ja poistamalla pankkien taseiden riskejä.
3(6) Jotkin jäsenmaat pitivät komission ehdotusta tarpeellisena pankkiunionin toteuttamiseksi ja katsoivat, että sen pohjalta voidaan jatkaa. Alankomaat ehdotti työryhmän perustamista. Pj. totesi, että se on hyvä ehdotus, olisi esillä Coreperissa joulukuussa, ja mahdollisesti Ecofinissa maaliskuussa. Ministerit saivat myös tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen. Terrorismin rahoittamisen torjunta Ranskan aloitteesta neuvostossa keskusteltiin siitä, miten vahvistetaan terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Pj. totesi, että terrorismin rahoituksen torjunta on ollut viime viikkoina esillä useissa yhteyksissä, esim. OSA neuvoston päätelmissä 20.11.2015 neuvosto pyytää komissiota esittämään ehdotuksia tähän liittyen. Ranska esitteli ehdotuksensa, johon sisältyi myös terrori-iskun tutkinnassa esiin tulleita rahoituksen muotoja. Komissio totesi hankkeen vaikuttavan laajasti ja on valmis tutkimaan kaikkia Ranskan ehdottamia toimenpiteitä. Alankomaat tulevana pj-maana on valmis viemään eteenpäin komission ehdotuksia. Yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän jatko Neuvostossa hyväksyttiin päätelmät yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän jatkosta. Veropohjan eroosio ja voittojen siirto (BEPS) Neuvostossa hyväksyttiin päätelmät, jotka liittyvät OECD:n hankkeeseen veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirtojen ehkäisemisestä (BEPS). Eurooppalainen ohjausjakso Neuvostossa kuultiin komission esittely vuoden 2016 ohjausjakson aloittavista raporteista; kasvuselvityksestä, hälytysmekanismiraportista, sekä euroalueen suosituksista. Keskustelua raporteista tullaan käymään tammikuun Ecofin-neuvoston kokouksessa. Vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuus Pj. totesi jäsenmaiden ja komission päässeen marraskuussa talous- ja rahoituskomiteassa yhteisymmärrykseen vakaus- ja kasvusopimuksen uusien joustavuuselementtien tulkinnasta. Yhteisymmärryksen pohjalta päivitetään vakaus- ja kasvusopimuksen käytännesääntöjä. Tilastot Komissio esitteli lyhyesti päätelmät koskien syksyn 2015 "tilastopakettia" sekä Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan (ESGAB) vuosikertomusta. Neuvoston päätelmät EU-tilastoista hyväksyttiin keskusteluitta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2014 EU:n tilintarkastustuomioistuimen (ETT) presidentti Caldeira esitteli varainhoitovuotta 2014 koskevan tarkastuskertomuksen. ETT korostaa kertomuksessaan, että EU:n varainkäytössä olisi otettava käyttöön uusi lähestymistapa. Tässä on huomioitava merkittävät uudet haasteet, jotka liittyvät niin pakolaiskysymyksen hoitamiseen kuin talouskasvuun ja työllisyyteen. Rahoituskehyksen
4(6) väliarvioinnin yhteydessä tulisi huolehtia siitä, että toimet ovat EU:n strategisten prioriteettien kuten EU2020-tavoitteiden mukaisia. Komission varapuheenjohtaja Georgieva vakuutti komission ottavan ETT:n tarkastushavainnot ja kommentit tosissaan. Keskustelua ei syntynyt, joten Pj. kiitti tilintarkastustuomioistuinta sen jakamasta erinomaisesta tiivistelmävihkosesta, joka liitetään kokouksen pöytäkirjaan ja päätti asian käsittelyn. Ecofin-aamiainen ja epävirallinen istunto Perinteisten euroryhmän raportoinnin ja taloustilanteen lisäksi aamupalalla oli esillä pakolaiskriisiin liittyen Turkin rahoitus. Asiasta käytiin täyden pöytäkierroksen keskustelu. Keskustelussa Suomi tuki sitä, että EU-budjetin tulisi olla ensi sijainen rahoituksen lähde, mutta myös kansallisiin kontribuutioihin ollaan valmiita osallistumaan. Ainoastaan yksi maa ilmoitti selkeästi, ettei se voi antaa suoraa rahoitusta Turkille, mutta osallistuu vastaavalla summalla pakolaiskriisin rahoitukseen Jordaniassa ja Libanonissa. Pj. totesi yhteenvedossaan, että enemmistö oli antanut tukeaan komission ehdotukselle rahoituksen jakaantumisesta, mutta samalla enemmistö myös toivoi, että komissio selvittäisi vielä mahdollisuudet löytää enemmän rahoitusta EU-budjetin kautta. Asiaa käsitellään Coreperissa 9.12. jossa on käsittelyssä komission päivitetty ehdotus. Ennen Ecofin-neuvostoa pidettiin epävirallinen istunto, jossa ministerineuvosto hyväksyi poliittisesti yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) täydentävä rahoitusjärjestelyn. Euroryhmä 7.12.2015 1. Pankkiunioni Yhteisen pankkivalvontamekanismin (SSM) puheenjohtajan kuuleminen EKP:n valvontaneuvoston puheenjohtaja Danièle Nouy antoi euroryhmälle säännönmukaisen katsauksen yhteisen pankkivalvontamekanismin toiminnasta sekä sen toiminnan prioriteeteista jatkossa. 2. Yhteisen pankkivalvontamekanismin (SSM) tilintarkastusjärjestelyt EU:n kansalliset ylimmät tilintarkastusviranomaiset ovat kiinnittäneet euroryhmän huomiota siihen, että EU:n tilintarkastustuomioistuimen toimivalta ei ulotu tarkastamaan yhteisen pankkivalvontamekanismin toimintaa samassa määrin kuin mitä kansallisen valvonnan oloissa oli mahdollista. Euroryhmä keskusteli ylimpien tilintarkastusviranomaisten kannanotosta ja pyysi komissiota osana yhteisestä valvonnasta annetun asetuksen tarkastelua arvioimaan myös tilintarkastusjärjestelyjen riittävyyttä. Keskusteluun palataan komission raportin pohjalta. 3. Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä sai tilannekatsauksen Kreikasta. Euroryhmä päätti elokuussa Kreikan kolmannen rahoitustukiohjelman yhteydessä ohjelman ensimmäisestä, 26 miljardin euron suuruisesta lainaerästä. Tästä Kreikalle maksettiin elokuussa 13 miljardia euroa. Ensimmäiseen lainaerään sisältyvät loput kolme miljardia euroa jakautuvat kahteen maksuerään. Euroryhmä toivoi Kreikan täyttävän viimeiselle, yhden miljardin suuruiselle maksuerälle asetetut virstanpylväät sovitusti, jotta maksatus saadaan päätettyä joulukuun puolivälissä. Nämä virstanpylväät koskevat esimerkiksi pankkien järjestämättömiä saamisia ja yksityistämisrahastoa.
Euroopan keskuspankki (yhteisen pankkivalvojan ominaisuudessa) julkisti lokakuun lopussa neljän systeemisesti merkittävän kreikkalaispankin tasearviot ja stressitestien tulokset. Tulosten perusteella näiden neljän pankin oli vakavaraisuutensa turvaamiseksi kerättävä lisää pääomaa. Suurien pankkien osalta pääomittamisprosessi on lähes saatettu loppuun. Viimeisen maksun odotetaan olevan päätettävänä tiistaina 8.12. Euroopan vakausmekanismin (EVM) johtokunnassa. Euroryhmä oli tyytyväinen yksityisten sijoittajien osuuteen pääomittamisessa, jonka vuoksi julkisen pääomittamisen määräksi näyttää suurien pankkien osalta tulevan alle viisi ja puoli miljardia euroa, joka on reilusti vähemmän kuin alun perin arvioitiin. Kustannuksia odotetaan vielä koituvan pienien, kansallisesti valvottujen pankkien pääomituksesta. Ohjelmassa tähän tarkoitukseen on varattu yhteensä 25 miljardia euroa. Nyt vaikuttaa selvältä, että EVM:n sulkutilille on jo maksettu 10 miljardia euroa tulee riittämään. 4. Irlanti suullinen informointi ohjelman jälkeisen 4. valvontakäynnin tuloksista Komission ja Euroopan keskuspankki informoivat Irlantiin marraskuun alkupuolella tekemänsä neljännen ohjelman jälkeisen valvontakäynnin keskeisistä tuloksista. Valvontakäynti tehtiin yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa ja Euroopan vakausmekanismi osallistui siihen tarkkailijana. Irlannin ohjelma päättyi syksyllä 2013. Irlannin talous on toipunut kriisistä poikkeuksellisen hyvin. Voimakas kasvu on lisännyt valtion tuloja huomattavasti odotettua enemmän. Työttömyys on vähentynyt voimakkaasti, valtionvelka on laskenut ja pankkisektorin tilanne on kohentunut. 5. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: Eläkkeet vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen euroalueella Ministerit keskustelivat eläkeuudistusten toteuttamisesta poliittisesta ja kansantaloudellisesta näkökulmasta. Keskustelu pohjautui komission analyysiin jäsenmaiden keskipitkän tai pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysriskistä ja siitä, johtuuko se eläkejärjestelmästä. Useissa jäsenmaissa on toteutettu merkittäviä eläkejärjestelmän uudistuksia, jonka vuoksi on katsottu hyödylliseksi, että ministerit keskustelevat aiheesta ja eläkeuudistusten läpiviennin esteistä. Ministeri Stubb alusti Suomen vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen syntyprosessista ja erityisesti prosessiin poliittisesta puolesta. Suomelle annetussa maakohtaisessa suosituksessa kehotetaan hyväksymään neuvoteltu eläkeuudistus ja vähitellen eliminoimaan aikaisen työmarkkinoilta poistumisen väyliä. Suomi on jo osin noudattanut suositusta, sillä eduskunta on hyväksynyt eläkeuudistuksen. Euroryhmä palaa eläkeuudistuksiin liittyviin kysymyksiin ensi vuoden kuluessa. Komissiota pyydettiin tekemään skenaarioita liittyen kestävyysvajeeseen ja siihen liittyvin alasuuntaisiin riskeihin. Myös euroryhmätyöryhmän toivottiin jatkavan työtä mahdollisesta vertaisarvioinnista eläkeuudistuksiin liittyen. 6. Muut asiat a) Portugalin uuden hallituksen prioriteetit Portugalin uusi valtiovarainministeri Mário Conteno informoi hallituksen prioriteeteista. Portugali aikoo toimittaa alustavan talousarviosuunnitelmansa vuoden alussa, jotta sitä voidaan yhdessä komission arvion kanssa käsitellä helmikuun euroryhmässä. b) Euroryhmän työohjelma alkuvuodelle 2016 5(6)
6(6) Euroryhmä hyväksyi kevätkauden 2916 työohjelman. Sen keskiössä ovat mm. eurooppalaisen ohjausjakson toimeenpano, kasvuun ja työllisyyteen liittyvät keskustelut, alustavien talousarvioiden seuranta, ohjelmamaiden sopeutusohjelmat, pankkiunionin toimeenpano sekä talous- ja rahaliiton kehittäminen. c) Aasian infrastruktuuri-investointipankki (AIIB) Euroryhmän pj. informoi ministereitä AIIB:n vaalipiirijärjestelystä saavutetusta sovusta. Suomi on ilmoittanut, ettei tässä vaiheessa ole vielä päättänyt liittymisestään euroalueen vaalipiiriin. Euroryhmä jatkaa euroralueen vaalipiiriä koskevan sopimuksen tekemistä. Suomen edustajat Valtiovarainministeri Stubb, avs Saarenheimo, pysyvä edustaja Vierros-Villeneuve ja virkamiesvaltuuskunta Asiakirjat Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi