Malliratkaisut Demo 4

Samankaltaiset tiedostot
Malliratkaisut Demo 4

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. 3. Luennon sisältö

Malliratkaisut Demot 6,

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot

Lineaarinen optimointitehtävä

Lineaarinen optimointitehtävä

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

Malliratkaisut Demot

4. Luennon sisältö. Lineaarisen optimointitehtävän ratkaiseminen Simplex-menetelmä

Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0

Malliratkaisut Demo 1

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 15. Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä Lagrangen kerroin ja varjohinta

Malliratkaisut Demot

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoitettu optimointi Lagrangen menetelmä: yksi yhtälörajoitus Lagrangen menetelmä: monta yhtälörajoitusta

Harjoitus 5 ( )

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

Harjoitus 5 ( )

Harjoitus 6 ( )

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R R

Numeeriset menetelmät

6. Luennon sisältö. Lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa

Osakesalkun optimointi. Anni Halkola Turun yliopisto 2016

1 Rajoitettu optimointi I

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA, MATEMATIIKAN JAOS

Demo 1: Simplex-menetelmä

Taustatietoja ja perusteita

Jälki- ja herkkyysanalyysi. Tutkitaan eri kertoimien ja vakioiden arvoissa tapahtuvien muutosten vaikutusta optimiratkaisuun

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Matemaattinen optimointi I, demo

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox

Lineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen

Malliratkaisut Demot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b)

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Numeeriset menetelmät

Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.

Malliratkaisut Demot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

Harjoitus 6 ( )

Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Malliratkaisut Demot 5,

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Pienimmän neliösumman menetelmä

Osakesalkun optimointi

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Kokonaislukuoptimointi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Luento 3: Simplex-menetelmä

Luento 6: Monitavoitteinen optimointi

Harjoitus 8: Excel - Optimointi

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu

1. Etsi seuraavien funktioiden kriittiset pisteet ja tutki niiden laatu: (a.) f(x,y) = 20x 2 +10xy +5y 2 (b.) f(x,y) = 4x 2 2y 2 xy +x+2y +100

Numeeriset menetelmät

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Determinantti 1 / 30

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Matematiikan tukikurssi

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Johdatus verkkoteoriaan luento Netspace

73125 MATEMAATTINEN OPTIMOINTITEORIA 2

Demo 1: Branch & Bound

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Insinöörimatematiikka D

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.

Luento 6: Monitavoiteoptimointi

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

1 Johdanto LP tehtävän luonteen tarkastelua Johdanto herkkyysanalyysiin Optimiarvon funktio ja marginaalihinta

Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli.

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Kokonaislukuoptiomointi Leikkaustasomenetelmät

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

1 Rajoitettu optimointi III - epäyhtälörajoitteet, teoriaa

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Lineaarinen yhtälöryhmä

Matematiikan tukikurssi

Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli.

Transkriptio:

Malliratkaisut Demo 4 1. tehtävä a) f(x) = 2x + 21. Funktio on lineaarinen, joten se on unimodaalinen sekä maksimoinnin että imoinnin suhteen. Funktio on konveksi ja konkaavi. b) f(x) = x (pienin kokonaisluku x). Funktion arvo paloittain vakio. Pienillä askelilla ei parannusta! Ei-unimodaalinen imoinnin eikä maksimoinnin suhteen. Funktio on myös epäkonveksi ja epäkonkaavi. c) f(x) = cos x + ax, a > ja f (x) = sin x + a. 4 2 2 3 1 1 2 1 1 1 1 2 1 1 1 2 1 1 1 1 2 1 1 1 1 2 (a) a>1 (b) a=1 (c) a<1 Kuva 1: f(x) = cos x + ax, a > a > 1: Nyt f (x) > kaikilla x. Unimodaalinen sekä imoinnin että maksimoinnin suhteen. Ei konveksi eikä konkaavi. Ei ääriarvoja. (Konveksin funktion epigraafi on konveksi) < a < 1: Ei unimodaalinen imoinnin eikä maksimoinnin suhteen. Ei konveksi eikä konkaavi. a = 1: Nyt f (x) =, kun x = π/2. Kyseessä on satulapiste. Funktio ei kuitenkaan ole vakio tässä pisteessä eikä sen välittömässä läheisyydessä = pienikin askel tuottaa parannusta. Unimodaalinen sekä imoinnin että maksimoinnin suhteen. Ei konveksi eikä konkaavi. d) f(x) = x. Unimodaalinen maksimoinnin, mutta ei imoinnin suhteen. Epäkonveksi. e) f(x) = max {a, x 2 1 }, a > < a < 1: Ei unimodaalinen imoinnin eikä maksimoinnin suhteen. Epäkonveksi. a = 1 tai a 1: Unimodaalinen imoinnin suhteen, mutta ei maksimoinnin suhteen. Konveksi. 2. tehtävä Päätösmuuttujiksi voidaan valita x i : päivänä i aloittavien poliisien määrä (1:maanantai, 2:tiistai,...). Jos poliisi aloittaa töissä päivänä i, hän on töissä myös seuraavat 4 päivää. Minimoidaan poliisien kokonaismäärää eli sitä kuinka monta poliisia äkin päivänä aloittaa. Tällöin optimointitehtäväksi saadaan 1

x 1 +x 2 +x 3 +x 4 +x +x 6 +x 7 s. t. x 1 +x 4 +x +x 6 +x 7 6 x 1 +x 2 +x +x 6 +x 7 6 x 1 +x 2 +x 3 +x 6 +x 7 6 x 1 +x 2 +x 3 +x 4 +x 7 6 x 1 +x 2 +x 3 +x 4 +x 1 x 2 +x 3 +x 4 +x +x 6 1 x 3 +x 4 +x +x 6 +x 7 8 x i, i = 1,..., 7. x i {, 1, 2,...}, i = 1,..., 7. Ratkaisuksi saadaan x 1 = 1, x 2 = 2, x 3 = 2, x 4 = 2, x = 3, x 6 = 1 ja x 7 =. Lingossa muuttuja x voidaan pakottaa kokonaislukumuuttujaksi kirjoittamalla mallin sisään rivi @GIN(x);. Huom! ratkaisu ei ole yksikäsitteinen, mutta kohdefunktion arvoksi pitäisi saada 11. Jos poliisien ei oleteta olevan kokonaisia, ratkaisuksi saadaan x 1 =.67, x 2 = 2, x 3 = 2.67, x 4 = 2, x = 2.67, x 6 =.67 ja x 7 =. Pyöristettynä kokonaisiksi poliiseiksi siis x 1 = 1, x 2 = 2, x 3 = 3, x 4 = 2, x = 3, x 6 = 1 ja x 7 =, missä siis keskiviikkona työt aloittaa yksi poliisi enemmän kuin, jos tehtävä ratkaistaan kokonaislukumuuttujilla. 3. tehtävä Kolmea erilevyistä paperilaatua tarvitaan seuraavasti: paperin leveys (cm) tarvittava määrä (m) 3 2 4 4 62 3 Pituussuunnassa paperirullasta on mahdollista leikata paperia yhdeksällä eri tavalla. Valitaan päätösmuuttujat x i, missä i = 1,..., 9, jotka osoittavat kullakin tavalla leikattavan paperin määrän metreinä. Saadaan optimointitehtävä mahdolliset leikkaustavat hukkaan (cm) metriä 3 2 x 1 4 3 + 1 4 x 2 3 3 + 1 62 18 x 3 2 3 + 2 4 2 x 4 2 3 + 1 4 + 1 62 3 x 1 3 + 3 4 x 6 1 3 + 2 62 16 x 7 1 4 + 2 62 1 x 8 2 4 + 1 62 18 x 9 2x 1 + x 2 + 18x 3 + 2x 4 + 3x + x 6 + 16x 7 + x 8 + 18x 9 (hukkapalojen pinta-ala) s. t. x 1 + 4x 2 + 3x 3 + 2x 4 + 2x + x 6 + x 7 2 (3 cm) x 2 + 2x 4 + x + 3x 6 + x 8 + 2x 9 4 x 3 + x + 2x 7 + 2x 8 + x 9 3 (62 cm). (4 cm) Ratkaisemalla tehtävä numeerisesti LINGOlla ja LINDOlla havaitaan, ettei tehtävällä ole yksikäsitteistä ratkaisua. Kohdefunktion arvo on kuitenkin sama molemmilla 2

ohjelmilla ratkaistaessa. LINGO Optimiratkaisu on leikata 1 m tavalla x ja 3 m tavalla x 8. Saatavat paperimäärät ovat 2 1 = 2 m (3 cm levyistä), 1 + 3 = 4 m (4 cm levyistä) ja 3 2 + 1 1 = 7 m (62 cm levyistä). Hukkaan menee,3 1 +,1 3 = 6 m 2 paperia. LINDO ja CPLEX Optimiratkaisu on leikata m tavalla x 2 ja 3 m tavalla x 8. Saatavat paperimäärät ovat 4 = 2 m (3 cm levyistä), 1 + 3 1 = 4 m (4 cm levyistä) ja 3 2 = 7 m (62 cm levyistä). Hukkaan menee, +,1 3 = 6 m 2 paperia. 4. tehtävä Tarkastellaan ylimääriteltyä yhtälöryhmää x 2y = x + 4y = 8 x + y =. Kertoimien perusteella saadaan matriisi A ja vektori b seuraavasti: 1 2 A = 1 4 R 3 2 b = 8. 1 1 Yhtälöryhmä ratkaistaan imoimalla residuaalia Ax b = r, toisin sanoen kohdefunktiona on Ax b. a) Muodostetaan ensin optimointitehtävä 1 -normia käyttäen. Merkitsemällä seuraavassa x 1 = x ja x 2 = y saadaan x1 x 3 2 2 a ij x j b i = {}}{{}}{ x 2 y + + x + 4y 8 + x + y i=1 j=1 s. t. x, y R. b) Muodostetaan sitten optimointitehtävä -normia käyttäen seuraavasti: 2 max i=1,...,3 j=1 a ij x j b i = max{ x 2y +, x + 4y 8, x + y } s. t. x, y R. Tehtävien linearisoimiseksi otetaan käyttöön apumuuttujat s + i = itseisarvon i sisällä olevan lausekkeen positiiviosa, i = 1, 2, 3 s i = itseisarvon i sisällä olevan lausekkeen negatiiviosa, i = 1, 2, 3. 3

a) Normia 1 käyttäen laadittu tehtävä muuttuu näiden avulla muotoon s + 1 + s 1 + s + 2 + s 2 + s + 3 + s 3 s. t. x 2y + = s + 1 s 1 x + y = s + 3 s 3 s + i, s i, i = 1, 2, 3. Tehtävän numeeriseksi ratkaisuksi saadaan x = 2.4 y = 2.6 f = 2.2. b) Normia käyttäen laaditussa tehtävässä korvataan ensin itseisarvolausekkeet summilla, jolloin tehtävä saa muodon max {s + 1 + s 1, s + 2 + s 2, s + 3 + s 3 } s. t. x 2y + = s + 1 s 1 x + y = s + 3 s 3 s + i, s i, i = 1, 2, 3. Korvataan vielä kohdefunktion max-lauseke merkinnällä f ja lisätään uusi rajoite, jolloin tehtävä on linearisoitu muotoon f s. t. f s + i + s i, i = 1, 2, 3 x 2y + = s + 1 s 1 Tehtävän numeeriseksi ratkaisuksi saadaan x + y = s + 3 s 3 s + i, s i, i = 1, 2, 3. x = 1.3 y = 2.6 f = 1.1. tehtävä Valmisohjelmistolla voidaan ratkaista tehtävä c T x s. t. Ax b x, 4

missä x, c ja b R n ja A R m n. Muunnetaan tehtävä max 1x 1 + 2x 2 + 3x 3 + 4x 4 s. t. 4x 1 + 3x 2 + 2x 3 + x 4 8 x 1 + x 2 + x 3 + x 4 = x 1, x 2, x 4, x 3 R sellaiseksi, että sen voi ratkaista kyseisellä ohjelmistolla. Lisäksi määrätään luvut n ja m, vektorit c ja b sekä matriisi A. Yhtälörajoitteen perusteella nähdään, että x 3. Muutetaan ensin maksimointi imoinniksi kertomalla luvulla ( 1), jolloin saadaan 1x 1 2x 2 3x 3 4x 4. Käännetään sitten ensimmäisen rajoitteen epäyhtälö kertomalla luvulla ( 1), jolloin 4x 1 3x 2 2x 3 x 4 8. Yhtälörajoite voidaan korvata kahdella epäyhtälörajoitteella x 1 + 2x 2 + 3x 3 + 4x 4 x 1 2x 2 3x 3 4x 4. Lopuksi korvataan rajoittamaton muuttuja x 3 kahden ei-negatiivisen muuttujan erotuksella x 3 = x + 3 x 3, missä x + 3, x 3. Edellisten muutosten jälkeen optimointitehtävä saa muodon 1x 1 2x 2 3x + 3 + 3x 3 4x 4 s. t. 4x 1 3x 2 2x + 3 + 2x 3 x 4 8 x 1 + 2x 2 + 3x + 3 3x 3 + 4x 4 x 1 2x 2 3x + 3 + 3x 3 4x 4 x 1, x 2, x + 3, x 3, x 4. Merkitään sitten x = (x 1, x 2, x + 3, x 3, x 4 ) T, jolloin n = ja m = 3. Pyydetyt vektorit ja matriisi ovat nyt 1 2 8 4 3 2 2 1 c = 3, b =, A = 1 2 3 3 4. 3 1 2 3 3 4 4