Demo 1: Simplex-menetelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Demo 1: Simplex-menetelmä"

Transkriptio

1 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 3 Ehtamo Demo 1: Simplex-menetelmä Muodosta lineaarisen tehtävän standardimuoto ja ratkaise tehtävä taulukkomuotoisella Simplex-algoritmilla. max 5x 1 + 4x 2 s.e. x 1 + x 2 4 6x 1 + 3x 2 18 x 1 0, x 2 0 Ratkaisu Simplex-menetelmä perustuu tietoon siitä, että lineaarisen tehtävän optimi löytyy käyvän alueen nurkkapisteistä. Menetelmässä on kolme vaihetta: 1) Valitaan seuraava etenemissuunta. 2) Lasketaan käypyysehdon avulla, kuinka pitkälle tähän suuntaan edetään. 3) Ratkaistaan tämä nurkkapiste Gaussin eliminoinnilla. Tämän jälkeen tarkistetaan, ollaanko saavuttu optimiin. Algoritmi aloitetaan muuttamalla tehtävä aluksi standardimuotoon. Tässä muodossa kaikki muuttujat ovat positiivisia, ja rajoitusehdot ovat muotoa a 1 x 1 + a 2 x a n x n = b Epäyhtälörajoitukset muutetaan yhtälörajoitteisiksi lisäämällä tai vähentällä uusi slack- tai surplus-muuttuja s. Tämän tehtävän standardimuoto on max 5x 1 + 4x 2 s.e. x 1 + x 2 +s 1 = 4 6x 1 + 3x 2 +s 2 = 18 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0 Simplex-algoritmin keskeinen työkalu on niin kutsuttu Simplex-taulukko. Taulukon ensimmäisellä rivillä ovat kohdefunktion kertoimet negatiivisina. Seuraavat rivit vastaavat kukin yhtä rajoitusehtoa. Taulukossa on yksi sarake kutakin muuttujaa kohden ja lisäksi yksi tulossarake. Tämän tehtävän Simplex taulukko on: x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Kohde s s Vasemmanpuoleisimmassa sarakkeessa olevat muuttujat (nyt s 1 ja s 2 ) ovat niin kutsutut kantamuuttujat, eli muuttujat, jotka eivät ole nollia. Kantamuuttujia on aina yhtä monta kuin on rajoitusehtoja. Näiden muuttujien arvon voi lukea Tulossarakkeesta vastaavalta riviltä. Muut muuttujat (nyt x 1 ja x 2 ) sen sijaan ovat nollia. Kuten nyt, Simplex usein aloitetaan tilanteesta, jossa varsinaiset muuttujat (x i ) ovat nollia, ja slack- ja surplus-muuttujat (s i ) positiivisia. Jos näin ei ole, täytyy kantamuuttujat valita käsin, jotta Simplex-taulukko olisi oikeaoppinen. Kantamuuttujien sarakkeet ovat nollia, lukuunottamatta sitä alkiota, joka on kantamuuttujaa vastaavalla rivillä. Tämä alkio on aina 1. 1

2 Algoritmin ensimmäinen vaihe on seuraavan nurkkapisteen valinta. Valitaan suunnaksi se muuttuja, jonka suuntaan siirtyminen parantaa kohdefunktion arvoa kaikista eniten. Nyt kyseessä on maksimointi, joten valitaan se muuttuja, jonka kerroin on suurin positiivinen. Kohdefunktiorivillä kertoimet merkittiin negatiivisina, joten suurin kasvusuunta vastaa pienintä negatiivista kerrointa. Pienin negatiivinen kerroin on x 1 :lla, -5. Nyt x 1 :stä kutsutaan tulevaksi muuttujaksi, koska se tulee kantaan. Vastaavaa saraketta kutsutaan pivot-sarakkeeksi. Huomaa. Minimoitaessa valittaisiin luonnollisesti suurin positiivinen kerroin, eli se muuttuja, jonka suuntaan kohdefunktio pienenee nopeiten. Seuraavaksi laskemme, kuinka pitkälle haetussa suunnassa edetään. Tämä tapahtuu laskemalla tulossarakkeen ja pivot-sarakkeen alkioiden osamäärä, eli niin kutsuttu käypyysehto: s 1 4/1 = 4 s 2 18/6 = 3 Valitaan näistä se, jossa osamäärä on pienin positiivinen. Tilanne voidaan ajatella niin, että edetään jollain rajoitussuoralla, ja osamäärät vastaavat toisten, leikkaavien, suorien leikkauspisteitä. Haluamme mennä eteenpäin (vain positiiviset luvut) ja valita ensimmäisen leikkauskohdan (pienin luku), jotta emme joudu käyvän alueen ulkopuolelle. Huomaa. Mikäli joudut jakamaan nollalla, voit käsitellä arvoa äärettömänä. Pienin positiivinen osamäärä oli rivillä, joka vastasi kantamuuttujaa s 2. Muuttujaa s 2 kutsutaan nyt lähteväksi kantamuuttujaksi, koska se poistuu kannasta. Nyt olemme saaneet ratkaistua uudet kantamuuttujat, joten siirrymme vaiheeseen 3. Seuraavaksi ratkaisemme uuden nurkkapisteen käyttäen Gaussin eliminointia. Tavoite on saada uusia kantamuuttujia vastaavat sarakkeet nolliksi, paitsi kutakin kantamuuttujaa vastaava alkio ykköseksi. Yhtälöryhmän ratkaisemisessa voi käyttää kahta sääntöä: 1. Uusi pivot-rivi = Vanha pivot-rivi / pivot-alkio 2. Muut rivit: Uusi rivi = Vanha rivi - Vanhan rivin pivot-alkio Uusi pivot-rivi Esimerkiksi riville 1 (Kohde) saadaan uudet arvot: x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Vanha rivi Uusi pivot-rivi = Vanha pivot-rivi/pivot-alkio 1 1/2 0 1/6 3 Vanhan rivin pivot-alkio Uusi pivot-rivi 5 5/2 0 5/6 15 Uusi rivi 0 3/2 0 5/6 15 Näillä laskusäännöillä saammekin seuraavan Simplex-taulukon: Pivot-sarake x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Kohde 0 3/2 0 5/6 15 s 1 0 1/2 1 1/6 1 x 1 1 1/2 0 1/6 3 Pivot-rivi Huomaa. Kantamuuttujat ovat nyt vaihtuneet, joten taulukon s 2 rivi on nyt x 1 rivi. 2

3 Taulukosta voidaan nyt lukea kantamuuttujien s 1 ja x 1 arvot: 1 ja 3. Kohdefunktiorivin Tulos-sarakkeesta voidaan lukea kohdefunktion arvo tässä pisteessä. Muut muuttujat ovat nollia. Olemme saaneet nyt yhden Simplex-iteraation valmiiksi. Tarkistetaan, ollaanko optimissa. Katsotaan kohdefunktiorivin kertoimia: muuttujaa x 2 vastaava kerroin on negatiivinen, eli tähän suuntaan funktion arvo kasvaa. Piste siis ei ole optimi. Piste on kuitenkin lähempänä optimia, ja seuraava Simplex-iteraatio voidaan aloittaa: valitaan lähtevä ja saapuva kantamuuttuja ja ratkaistaan seuraava nurkkapiste. Jyrkin kasvusuunta on nyt muuttujan x 2 suuntaan (pienin kerroin, 3/2). Tulossarakkeen ja pivot-sarakkeen osamäärät ovat (käypyysehto): s 1 1/( 1 2 ) = 2 x 1 3/( 1 2 ) = 6 Pienin positiivinen arvo on 2, eli lähteväksi muuttujaksi valitaan s 1. Suoritetaan seuraava Gauss-eliminointi: x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Kohde /3 18 x /3 2 x /3 2 Nyt kohdefunktiorivillä kaikki kertoimet ovat positiivisia, eli kohdefunktio ei kasva mihinkään suuntaan edetessä. Kohdefunktion arvo voidaan lukea tulossarakkeesta: 18. Kantamuuttujien arvot ovat myös tulossarakkeesta: x 1 = 2, x 2 = 2. Slackmuuttujat eivät ole kannassa, joten niiden arvot ovat nollia. Tämä tarkoittaa, että molemmat rajoitusehdot ovat aktiivisia, eli kummankin rajoitusehdon vasen ja oikea puoli ovat yhtäsuuria. Demo 2: M-menetelmä Ratkaise tehtävä M-menetelmällä ja taulukkomuotoisella Simplex-algoritmilla lähtemällä alkuarvauksesta x 1 = 0 ja x 2 = 0. min 4x 1 + 6x 2 s.e. x 1 + x 2 5 3x 1 + 8x 2 24 x 1 0, x 2 0 Ratkaisu M-menetelmää tarvitaan, kun tavallinen alkuratkaisu (x i = 0 i), ei ole käypä. Näin käy usein kun tehtävässä on yhtälörajoitteita tai -muotoisia rajoitteita. Käydään aluksi läpi M-menetelmän vaiheet, jonka jälkeen ratkaistaan tehtävä käymällä kaikki vaiheet tarkemmin läpi. 1. Muutetaan tehtävä standardimuotoon. 2. Lisätään apumuuttujat ja kohdefunktion sakkotermit. 3. Kirjoitetaan tehtävän Simplex-taulukko. 4. Korjataan epäjohdonmukaisuudet taulukosta 5. Ratkaistaan kuten tavallinen Simplex-tehtävä. 3

4 Muutetaan tehtävä aluksi standardimuotoon lisäämällä surplus-muuttujat s 1 ja s 2 : min 4x 1 + 6x 2 s.e. x 1 +x 2 s 1 = 5 3x 1 +8x 2 s 2 = 24 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0 Nyt tavallinen aloitusratkaisu (x 1 = x 2 = 0) ei ole käypä millään positiivisilla s 1 ja s 2 muuttujien arvoilla. Tämän vuoksi lisätään kuhunkin yhtälöön vielä yksi keinomuuttuja, R i. Keinomuuttujien arvo lopullisessa ratkaisussa tulisi olla nolla, sillä nyt ne kertovat, kuinka paljon rajoitetta joudutaan rikkomaan. Lisäämällä kohdefunktioon kumpaakin kerrointa vastaavat termit suurella positiivisella painokertoimella M, optimointi pitää huolen, että R i -termit menevät optimissa nollaan. Tehtävä saa muodon: min 4x 1 + 6x 2 +MR 1 +MR 2 s.e. x 1 +x 2 s 1 +R 1 = 5 3x 1 +8x 2 s 2 +R 2 = 24 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0, R 1 0, R 2 0 Nyt voidaan käyväksi kantaratkaisuksi valita x 1 = x 2 = s 1 = s 2 = 0, ja kirjoittaa tehtävän Simplex-taulukko. Sijoitetaan samalla kertoimen M arvoksi jokin suuri positiivinen luku, esimerkiksi 20. Kohde R R Taulukossa on eräs epäjohdonmukaisuus: Kantamuuttujia vastaavat sarakkeet tulisi olla muuten nollaa, paitsi vastaavalla rivillä tulisi olla arvo 1. Nyt kohdefunktiorivillä on kuitenkin kummankin kohdalla nollasta poikkeava kerroin 20. Tämä voidaan korjata laskemalla: Uusi Kohdefunktiorivi = Vanha Kohdefunktiorivi + M R 1 -rivi + M R 2 -rivi, jolloin saamme Simplex-taulukon: Kohde R R Nyt voimme aloittaa varsinaisen Simplex-iteraation: Valitaan kohdefunktioriviltä suurin positiivinen kerroin (suunta, johon kohdefunktio vähenee nopeiten), joka on nyt x 2 :n kerroin 174. Saapuva muuttuja on siis x 2. Lasketaan käypyysehto, eli Tulossarakkeen ja äsken valitun sarakkeen välinen osamäärä: R 1 5/1 = 5 R 2 24/8 = 3 4

5 Pienin positiivinen arvo on 3, eli poistuvaksi muuttujaksi valitaan R 2. Lasketaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: Kohde 43/ /4 0 87/4 58 R 1 5/ /8 1 1/8 2 x 2 3/ /8 0 1/8 3 Kohdefunktiorivillä on edelleen positiivisia kertoimia, joten suoritetaan toinen Simplexiteraatio. Suurin positiivinen kerroin on muuttujalla x 1, joten valitaan se saapuvaksi muuttujaksi. Tulossarakkeen ja äsken valitun sarakkeen osamäärä on: R 1 2/( 5 8 ) = 3.2 x 2 3/( 3 8 ) = 8 Pienin positiivinen on 3.2, eli valitaan lähteväksi muuttujaksi R 1. Nyt voimme taas suorittaa seuraavan Gauss-eliminoinnin: Kohde /5 2/5 86/5 98/5 118/5 x /5 1/5 8/5 1/5 16/5 x /5 1/5 3/5 1/5 9/5 Nyt kaikki kohdefunktiorivin kertoimet ovat negatiivisia, eli olemme optimissa. Muuttujien arvot ovat x 1 = 16/5 ja x 2 = 9/5, ja kohdefunktion arvo 118/5. Apumuuttujat R 1 ja R 2 eivät ole kannassa, eli niiden arvo on 0, kuten pitikin. Tehtävä 1: Simplex-menetelmä Muuta lineaarinen tehtävä standardimuotoon ja ratkaise tehtävä Excelissä taulukkomuotoisella Simplex-menetelmällä. a) b) max 5x 1 + 6x 2 s.e. x 2 4 2x 1 + x 2 6 x 1 0, x 2 0 max 7x 1 + 5x 2 s.e. 4x 1 + x x 1 + 3x x 1 2x 2 2 x 1 0, x 2 0 Ratkaisu a) Muutetaan tehtävä aluksi standardimuotoon. Kaikki rajoitukset tulee olla yhtälömuotoisia, ja muuttujien positiivisia. Tämä tehtävä saadaan standardimuotoon lisäämällä kumpaankin epäyhtälöön slack-muuttuja s i. max 5x 1 + 6x 2 s.e. x 2 +s 1 = 4 2x 1 + x 2 +s 2 = 6 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0 5

6 Tehtävän Simplex-taulukko on: x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Kohde s s Saapuvaksi muuttujaksi valitaan se, jota vastaava kerroin kohdefunktiorivillä on pienin, eli nyt x 2. Lasketaan käypyysehto: s 1 4/1 = 4 s 2 6/1 = 6 Lähteväksi muuttujaksi valitaan se, jolla osamäärä on pienin positiivinen, eli tällä kertaa s 1. Nyt meillä on uudet kantamuuttujat: x 2 ja s 2. Ratkaistaan yhtälöryhmä Gauss-eliminoinnilla: jaetaan pivot-rivi pivot-alkiolla, ja vähennetään muista riveistä uusi pivot-rivi kerrottuna rivin pivot-alkiolla. Näin saadaan seuraava Simplex-taulukko: x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Kohde x s Olemme saaneet yhden Simplex-iteraation valmiiksi. Kohdefunktiorivillä on edelleen negatiivisia kertoimia, joten emme ole vielä optimissa. Valitaan seuraava saapuva muuttuja: x 1 (pienin kerroin). Käypyysehto saatiin osamääristä: 4/0 = 2/2 = 1 Seuraava lähtevä muuttuja on siis s 2 (pienin positiivinen osamäärä). Gausseliminoinnilla saadaan seuraava Simplex-taulukko: x 1 x 2 s 1 s 2 Tulos Kohde 0 0 7/2 5/2 29 x x /2 1/2 1 Kohdefunktiorivin kertoimet ovat nyt kaikki positiivisia, eli ei ole enää suuntaa, johon kohdefunktion arvo paranisi. Olemme siis optimissa. Muuttujien arvot voidaan lukea taulukosta: x 1 = 1, x 2 = 4. Kohdefunktion arvo on 29. b) Muutetaan tehtävä standardimuotoon. Lisätään slack- ja surplusmuuttujat s 1, s 2 ja s 3. Kerrotaan kolmas rajoite -1:llä, jolloin saadaan: max 7x 1 + 5x 2 s.e. 4x 1 + x 2 +s 1 = 16 2x 1 + 3x 2 +s 2 = 18 5x 1 + 2x 2 +s 3 = 2 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0, s 3 0 Muuttujan s 3 rivi kerrottiin -1:llä, jotta se voitaisiin ottaa taulukkoon kantamuuttujaksi. Kantamuuttujien sarakkeet tulee olla nollia, lukuunottamatta sitä alkiota, joka on kantamuuttujaa vastaavalla rivillä. Näiden alkioiden tulee 6

7 olla 1. Kantamuuttujia tulee olla yhtä monta kuin rajoitusehtoja. Simplextaulukoksi saadaan näin: x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 Tulos Kohde s s s Suoritetaan ensimmäinen Simplex-iteraatio. Saapuvaksi muuttujaksi valitaan x 1, koska vastaava kerroin on pienin. Lasketaan käypyysehto: s 1 16/4 = 4 s 2 18/2 = 9 s 3 2/ 5 = 0.4 Lähtevä muuttuja on s 1, koska sitä vastaava osamäärä on pienin positiivinen. Ratkaistaan seuraava nurkkapiste Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 Tulos Kohde 0 13/4 7/ x 1 1 1/4 1/ s 2 0 5/2 1/ s /4 5/ Ensimmäinen iteraatio on valmis. Kohdefunktiorivillä on negatiivisia kertoimia, joten emme ole vielä optimissa. Seuraavaksi saapuvaksi muuttujaksi valitaan x 2 (pienin kerroin). x 1 4/ 1 4 = 16 s 2 10/ 5 2 = 4 s 3 22/ 13 4 = Seuraava lähtevä muuttuja: s 2 (pienin positiivinen suhde). Lasketaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla. x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 Tulos Kohde /10 13/ x /10 1/ x /5 2/5 0 4 s /10 13/ Toinen Simplex-iteraatio on valmis. Kohdefunktiorivillä on kaikki kertoimet positiivisia, eli olemme optimissa. Muuttujien arvot ovat: x 1 = 3 ja x 2 = 4. Kohdefunktion arvo on 41. 7

8 Tehtävä 2: M-menetelmä Ratkaise tehtävät Excelissä taulukkomuotoisella Simplex-menetelmällä. a) b) min 7x 1 + 5x 2 s.e. x 1 + x 2 5 3x 1 + x 2 9 x 1 0, x 2 0 min 2x 1 + x 2 s.e. x 1 + x 2 7 x 1 + 2x 2 10 x 1 + 2x 2 2 x 1 0, x 2 0 Ratkaisu a) Muutetaan tehtävä standardimuotoon. Koska aloitusratkaisu ei ole käypä, lisätään apumuuttujat R 1 ja R 2 niihin rajoitteisiin, jotka eivät ole alkupisteessä voimassa. Apumuuttujia varten täytyy myös kohdefunktioon lisätä M- termi, jotta apumuuttujien arvo saadaan optimoinnissa pakotettua nollaksi. Tässä on käytetty M:n arvoa 20. min 7x 1 + 5x 2 +20R 1 +20R 2 s.e. x 1 + x 2 s 1 +R 1 = 5 3x 1 + x 2 s 2 +R 2 = 9 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0, R 1 0, R 2 0 Tehtävän Simplex-taulukko on: Kohde R R Taulukossa on epäjohdonmukaisuus, sillä kantamuuttujien kertoimet kohdefunktiorivillä ovat nollasta poikkeavat. Korjataan tämä kertomalla riviä rajoiteriveillä: Uusi Kohdefunktiorivi = Vanha Kohdefunktiorivi + M R 1 -rivi + M R 2 -rivi, Tällöin saadaan oikeaoppinen Simplex-taulukko: Kohde R R Aloitetaan Simplex-iterointi: Saapuvaksi muuttujaksi voidaan valita x 1 (minimointitehtävä, suurin kerroin). R 1 5/1 = 5 R 2 9/3 = 3 8

9 Lähtevä muuttuja on R 2 (pienin positiivinen suhde). Lasketaan uusi Simplextaulukko Gauss-eliminoinnilla: Kohde 0 32/ /3 0 73/3 61 R 1 0 2/3 1 1/3 1 1/3 2 x 1 1 1/3 0 1/3 0 1/3 3 Kohdefunktiorivin kertoimet eivät ole kaikki negatiivisia, joten emme ole vielä optimissa. Valitaan saapuva muuttuja: x 2 (suurin kerroin). R 1 2/ 2 3 = 3 x 1 3/ 1 3 = 9 Osamäärien perusteella saadaan lähtevä muuttuja: R 1 (pienin positiivinen osamäärä). Seuraava Simplex-taulukko saadaan Gaussin eliminoinnilla: Kohde x /2 1/2 3/2 1/2 3 x /2 1/2 1/2 1/2 2 Kertoimet ovat kaikki negatiivisia, joten olemme optimissa. Muuttujien arvot ovat x 1 = 2 ja x 2 = 3. Kohdefunktion arvo 29. b) Muutetaan tehtävä standardimuotoon. Koska aloitusratkaisu ei ole käypä, lisätään apumuuttujat R 1 ja R 2 niihin rajoitteisiin, jotka eivät ole alkupisteessä voimassa. Apumuuttujia varten täytyy myös kohdefunktioon lisätä M- termi, jotta apumuuttujien arvo saadaan optimoinnissa pakotettua nollaksi. Tässä on käytetty M:n arvoa 20. min 2x 1 + x 2 +20R 1 +20R 2 s.e. x 1 + x 2 s 1 +R 1 = 7 x 1 + 2x 2 s 2 +R 2 = 10 x 1 + 2x 2 s 3 = 2 x 1 0, x 2 0, s 1 0, s 2 0, s 3 0, R 1 0, R 2 0 Kirjoitetaan tehtävän Simplex-taulukko. Kantamuuttujiksi voidaan valita apumuuttujat R 1 ja R 2, sekä surplus-muuttuja s 3. x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 R 1 R 2 Tulos Kohde R R s Taulukossa on 2 epäjohdonmukaisuutta, sillä kantamuuttujia vastaavat sarakkeet eivät ole oikein. Korjataan R i -muuttujien ongelma tämä lisäämällä kohdefunktioriviin R i -rivit kerrottuna M-vakioilla. Muuttujan s 3 sarake on muuten oikein, mutta ainoa nollasta poikkeava kerroin on -1 eikä 1 niinkuin pitäisi. Korjataan tämä kertomalla rivi -1:llä. x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 R 1 R 2 Tulos Kohde R R s

10 Voimme aloittaa tavallisen Simplex-iteraation. Saapuvaksi muuttujaksi valitaan x 2 (minimointitehtävä, suurin positiivinen luku). R 1 7/1 = 7 R 2 10/2 = 5 s 3 2/ 2 = 1 Osamääristä perusteella valitaan lähteväksi muuttujaksi R 2 (pienin positiivinen suhde). Seuraava Simplex-taulukko saadaan Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 R 1 R 2 Tulos Kohde 17/ / /2 45 R 1 1/ / /2 2 x 2 1/ / /2 5 s Kohdefunktiorivillä on vielä positiivisia kertoimia, joten emme ole optimissa. Valitaan saapuva muuttuja: s 2 (suurin kerroin). Ratkaistaan käypyysehto jakamalla Tulos-sarake pivot-sarakkeella: R 1 2/ 1 2 = 4 x 2 5/ 1 2 = 10 12/ 1 = 12 s 3 Lähteväksi muuttujaksi valitaan R 1 (pienin positiivinen). Ratkaistaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 s 1 s 2 s 3 R 1 R 2 Tulos Kohde s x s Kohdefunktiorivin kertoimet ovat negatiivisia, eli olemme optimissa. Muuttujien arvot ovat x 1 = 0 ja x 2 = 7. Kohdefunktion arvo on 7. Tehtävä 3: Yhtäsuuruusrajoitus Ratkaise tehtävä Excelissä taulukkomuotoisella Simplex-menetelmällä: max x 1 + x 2 s.e. x 1 + x 2 = 7 x 1 + 4x 2 = 16 3x 1 + 2x 2 = 18 x 1 0, x 2 0 Ratkaisu Kirjoitetaan tehtävä standardimuotoon. Nyt kaikki rajoitteet ovat yhtälörajoitteita, eikä yksikään rajoite ole voimassa tavallisessa aloituskantaratkaisussa, jossa x 1 = x 2 = 0. Lisätään kuhunkin rajoitteeseen apumuuttujat R i. Lisätyt muuttujat pitää 10

11 lisätä myös kohdefunktioon, jotta optimointi pakottaisi niiden arvot nolliksi. max x 1 + x 2 20R 1 20R 2 20R 3 s.e. x 1 + x 2 +R 1 = 7 x 1 + 4x 2 +R 2 = 16 3x 1 + 2x 2 +R 3 = 18 x 1 0, x 2 0, R 1 0, R 2 0, R 3 0 Tehtävän Simplex-taulukko on: x 1 x 2 R 1 R 2 R 3 Tulos Kohde R R R Poistetaan epäjohdonmukaisuudet lisäämällä kohdefunktioriviin kukin R i -rivi kerrottuna M:llä: x 1 x 2 R 1 R 2 R 3 Tulos Kohde R R R Aloitetaan tavallinen Simplex-iterointi. Saapuvaksi muuttujaksi valitaan x 2 (maksimointitehtävä, pienin kerroin). Lasketaan käypyysehto: R 1 7/1 = 7 R 2 16/4 = 4 R 3 18/2 = 9 Lähteväksi muuttujaksi valitaan R 2 (pienin positiivinen osamäärä). Lasketaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 R 1 R 2 R 3 Tulos Kohde 263/ / R 1 3/ /4 0 3 x 2 1/ /4 0 4 R 3 5/ / Kohdefunktiorivillä on vielä negatiivisia kertoimia, joten emme ole vielä optimissa. Jatketaan valitsemalla seuraava saapuva muuttuja: x 1 (pienin kerroin). Käypyysehto: R 1 3/ 3 4 = 4 x 2 4/ 1 4 = 16 R 3 10/ 5 2 = 4 Pienin positiivinen suhde on kahdella eri muuttujalla. Valitaan jompi kumpi, esimerkiksi R 1. Lasketaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 R 1 R 2 R 3 Tulos Kohde /3 40/3 0 7 x /3 1/3 0 4 x /3 1/3 0 3 R /3 1/3 1 0 Kohdefunktiorivin kertoimet ovat positiiviset, eli olemme optimissa. Muuttujien arvot x 1 = 4 ja x 2 = 3. Kohdefunktion arvo on 7. 11

12 Tehtävä 4: Jättisimplex Ratkaise tehtävä Excelissä taulukkomuotoisella Simplex-menetelmällä: max x 1 + 2x 2 + 3x 3 + 4x 4 s.e. 4x 1 + 2x 2 + 3x 3 + 1x x 1 + 4x 2 + 3x 3 + 2x x 1 + 5x 2 + 2x 3 + 3x x 1 + 3x 2 + 3x 3 + 4x x 1 + 5x 2 + 2x 3 + 5x x 1 0, x 2 0 x 3 0, x 4 0 Ratkaisu Muutetaan tehtävä standardimuotoon lisäämällä slack- ja surplus-muuttujat. Lisätään apumuuttujat R i niihin ehtoihin, joilla ei ole käypää ratkaisua millään positiivisilla x i ja s i arvoilla: max x 1 +2x 2 +3x 3 +4x R R 2 s.e. 4x 1 +2x 2 +3x 3 +1x 4 +s 1 = 70 2x 1 +4x 2 +3x 3 +2x 4 s 2 +R 1 = 10 6x 1 +5x 2 +2x 3 +3x 4 +s 3 = 100 3x 1 +3x 2 +3x 3 +4x 4 s 4 +R 2 = 65 4x 1 +5x 2 +2x 3 +5x 4 +s 5 = 120 x 1 0, x 2 0 x 3 0, x 4 0 Valitaan kantamuuttujiksi ne muuttujat, joita vastaavat sarakkeet ovat kohdeufunktioriviä lukuunottamatta oikein. Saadaan tehtävän Simplex-taulukko: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde s R s R s Poistetaan taulukon epäjohdonmukaisuudet lisäämällä kohdefunktioriviin -M:llä kerrotut R i -rivit. Saadaan: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde s R s R s Nyt voimme aloittaa tavallisen Simplex-iteroinnin. Saapuvaksi muuttujaksi valitaan x 2 (maksimointitehtävä, pienin kerroin). Lasketaan käypyysehto: s 1 70/2 = 35 R 1 10/4 = 2.5 s 3 100/5 = 20 R 2 65/3 = 21.7 s 5 120/5 = 24 12

13 Lähteväksi muuttujaksi valitaan R 1 (pienin positiivinen osamäärä). Ratkaistaan seuraava nurkkapiste Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde / s / / / x 2 1/2 1 3/4 1/2 0 1/ /4 0 5/2 s 3 7/2 0 7/4 1/2 0 5/ / /2 R 2 3/2 0 3/4 5/2 0 3/ / /2 s 5 3/2 0 7/4 5/2 0 5/ / /2 Kohdefunktiorivillä on vielä negatiivisia kertoimia, eli emme ole optimissa. Seuraava saapuva muuttuja on x 4 (pienin kerroin). Käypyysehto: s 1 x 2 5 s R s /0 = 2 / 1 2 = 5 2 / 1 2 = / 5 2 = 23 2 / 5 2 = 43 Lähteväksi muuttujaksi valitaan x 2 (pienin positiivinen). Ratkaistaan seuraava Simplextaulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde s / / / x / / /2 0 5 s / / / R s / / / Kohdefunktiorivillä on vielä negatiivisia kertoimia, eli emme ole optimissa. Seuraava saapuva muuttuja on s 2 (pienin kerroin). Käypyysehto: s 1 65/ 1 2 = 130 x 4 5/ 1 2 = 10 s 3 85/ 3 2 = 56.7 R 2 45/2 = 22.5 s 5 95/ 5 2 = 38 Lähteväksi muuttujaksi valitaan R 2 (pienin positiivinen osamäärä). Ratkaistaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde s 1 13/4 5/4 9/ / /4 215/4 x 4 3/4 3/4 3/ / /4 65/4 s 3 15/4 11/4 1/ / /4 205/4 s 2 1/2 5/2 3/ / /2 45/2 s 5 1/4 5/4 7/ / /4 155/4 Kohdefunktiorivillä on vielä negatiivisia kertoimia, eli emme ole optimissa. Seuraava 13

14 saapuva muuttuja on s 4 (pienin kerroin). Käypyysehto: 4 / 1 4 = / 1 4 = 65 4 / 3 4 = / 1 2 = 45 4 / 5 4 = s 1 65 x s 3 45 s s 5 Lähteväksi muuttujaksi valitaan s 5 (pienin positiivinen osamäärä). Ratkaistaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde 11/5 2 7/ / s 1 16/5 1 13/ / x 4 4/5 1 2/ / s 3 18/5 2 4/ / s 2 2/5 2 11/ / s 4 1/5 1 7/ / Kohdefunktiorivillä on vielä negatiivisia kertoimia, eli emme ole optimissa. Seuraava saapuva muuttuja on x 3 (pienin kerroin). Käypyysehto: s 1 46/ 13 5 = 17.7 x 4 24/ 2 5 = 60 s 3 28/ 4 5 = 35 s 2 38/ 11 5 = 17.3 s 4 31/ 7 5 = 22.1 Lähteväksi muuttujaksi valitaan s 1 (pienin positiivinen osamäärä). Ratkaistaan seuraava Simplex-taulukko Gauss-eliminoinnilla: x 1 x 2 x 3 x 4 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 R 1 R 2 Tulos Kohde 51/13 33/ / / /13 x 3 16/13 5/ / / /13 x 4 4/13 11/ / / /13 s 3 34/13 22/ / / /13 s 2 30/13 15/ / / /13 s 4 25/13 20/ / / /13 Kohdefunktiorivin kertoimet ovat kaikki positiivisia, eli olemme optimissa. Muuttujien arvot ovat: x 1 = 0, x 2 = 0,x 3 = 230/13 ja x 4 = 220/13. 14

Luento 3: Simplex-menetelmä

Luento 3: Simplex-menetelmä Luento 3: Simplex-menetelmä Kuten graafinen tarkastelu osoittaa, LP-tehtävän ratkaisu on aina käyvän alueen kulmapisteessä, eli ekstreemipisteessä (extreme point). Simplex-menetelmässä ekstreemipisteitä,

Lisätiedot

Lineaarinen optimointitehtävä

Lineaarinen optimointitehtävä Lineaarinen optimointitehtävä Minimointitehtävä yhtälörajoittein: min kun n j=1 n j=1 c j x j a ij x j = b i x j 0 j = 1,..., n i = 1,..., m Merkitään: z = alkuperäisen objektifunktion arvo käsiteltävänä

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 3.2.27 Tehtävä. Valmisohjelmistolla voidaan ratkaista tehtävä min c T x s. t. Ax b x, missä x, c ja b R n ja A R m n. Muunnetaan tehtävä max x + 2x 2 + 3x 3 + x s. t. x + 3x 2 + 2x

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla Talousmatematiikan perusteet: Luento 12 Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla Esimerkki Esim. Yritys tekee kahta elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta,

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 5 2.2.28 Tehtävä a) Tehtävä voidaan sieventää muotoon max 5x + 9x 2 + x 3 s. t. 2x + x 2 + x 3 x 3 x 2 3 x 3 3 x, x 2, x 3 Tämä on tehtävän kanoninen muoto, n = 3 ja m =. b) Otetaan

Lisätiedot

Simplex-algoritmi. T Informaatiotekniikan seminaari , Susanna Moisala

Simplex-algoritmi. T Informaatiotekniikan seminaari , Susanna Moisala Simplex-algoritmi T-6.5 Informaatiotekniikan seminaari..8, Susanna Moisala Sisältö Simplex-algoritmi Lähtökohdat Miten ongelmasta muodostetaan ns. Simplextaulukko Miten haetaan käypä aloitusratkaisu Mitä

Lisätiedot

4. Luennon sisältö. Lineaarisen optimointitehtävän ratkaiseminen Simplex-menetelmä

4. Luennon sisältö. Lineaarisen optimointitehtävän ratkaiseminen Simplex-menetelmä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 4. Luennon sisältö Lineaarisen optimointitehtävän ratkaiseminen Simplex-menetelmä kevät 2012 TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi Lineaarinen optimointitehtävä Minimointitehtävä

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla Talousmatematiikan perusteet: Luento 11 Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla Esimerkki Esim. Yritys tekee kahta elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta,

Lisätiedot

Luento 4: Lineaarisen tehtävän duaali

Luento 4: Lineaarisen tehtävän duaali Luento 4: Lineaarisen tehtävän duaali Käsittelemme seuraavaksi lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa. Kuten luennossa 2 esitettiin, kohdefunktion optimiarvon herkkyys z, kun rajoitusyhtälön i, 1 i m, oikea

Lisätiedot

Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R R

Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R R Lineaarinen optimointi vastaus, harj 1, Syksy 2016. 1. Teollisuuslaitos valmistaa piirejä R 1 ja R 2, joissa on neljää eri komponenttia seuraavat määrät: Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R 1 3 1 2 2 R 2 4 2 3 0 Päivittäistä

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.4 Lineaarinen ohjelmointi..7 Luento 7 Duaalisimple ja herkkyysanalyysi (kirja 4.5, 5., 5.5-5.6) Lineaarinen ohjelmointi - Syksy 7 / Duaalisimple Herkkyysanalyysi Luentorunko Parametrinen ohjelmointi

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-2.34 Lineaarinen ohjelmointi..27 Luento 5 Simplexin implementaatioita (kirja 3.2-3.5) Lineaarinen ohjelmointi - Syksy 27 / Luentorunko (/2) Simplexin implementaatiot Naiivi Revised Full tableau Syklisyys

Lisätiedot

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa: 1 Kertaus Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa: min c 1 x 1 + c 2 x 2 + + c n x n kun a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n b 1 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n b 2 (11) a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n

Lisätiedot

Jälki- ja herkkyysanalyysi. Tutkitaan eri kertoimien ja vakioiden arvoissa tapahtuvien muutosten vaikutusta optimiratkaisuun

Jälki- ja herkkyysanalyysi. Tutkitaan eri kertoimien ja vakioiden arvoissa tapahtuvien muutosten vaikutusta optimiratkaisuun Jälki- ja herkkyysanalyysi Tutkitaan eri kertoimien ja vakioiden arvoissa tapahtuvien muutosten vaikutusta optimiratkaisuun 1 Hinnat ja varjohinnat Objektifunktio c T x = Kerroin c j ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5. 2. MS-A000 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2..205 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x x 2 =

Lisätiedot

4.5 Kaksivaiheinen menetelmä simplex algoritmin alustukseen

4.5 Kaksivaiheinen menetelmä simplex algoritmin alustukseen 4.5 Kaksivaiheinen menetelmä simplex algoritmin alustukseen Käypä kantaratkaisu löytyy helposti, esimerkiksi tapauksessa Ax b, b 0 x 0 jolloin sen määräävät puutemuuttujat. Tällöin simplex-menetelmän alustus

Lisätiedot

Lineaarinen optimointi. Harjoitus 6-7, Olkoon A R m n, x, c R ja b R m. Osoita, että LP-tehtävän. c T x = min!

Lineaarinen optimointi. Harjoitus 6-7, Olkoon A R m n, x, c R ja b R m. Osoita, että LP-tehtävän. c T x = min! Lineaarinen optimointi Harjoitus 6-7, 016. 1. Olkoon A R m n, x, c R ja b R m. Osoita, että LP-tehtävän c T x = min! (T) Ax b x 0 duaalitehtävän duaali on tehtävä (T). Ratkaisu. (P) c T x = min! Ax b x

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot 6,

Malliratkaisut Demot 6, Malliratkaisut Demot 6, 19.2.21 Tehtävä 1 Edellisten demojen tehtävä oli muotoa max 3x 1 + 4x 2 s.t. 7x 1 + 3x 2 24 : v 1 x 1 + 4x 2 17 : v 2 x 2 3 : v 3 x 1, x 2. Kohdefunktio voitiin kirjoittaa myös

Lisätiedot

8. Ensimmäisen käyvän kantaratkaisun haku

8. Ensimmäisen käyvän kantaratkaisun haku 38 8. Ensimmäisen käyvän kantaratkaisun haku Edellä kuvattu simplex-algoritmi tarvitsee alkuratkaisuksi käyvän kantaratkaisun eli käyvän joukon kärkipisteen. Sellaisen voi konstruoida seuraavilla tavoilla:

Lisätiedot

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5. 2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 2.2.217 Tehtävä 1 Edellisten demojen tehtävä oli muotoa max 3x 1 + 4x 2 s.t. 7x 1 + 3x 2 24 : v 1 x 1 + 4x 2 17 : v 2 x 2 3 : v 3 x 1, x 2. Kohdefunktio voitiin kirjoittaa myös muotoon

Lisätiedot

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.

Lisätiedot

Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele vastauksesi.

Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele vastauksesi. 5..0 Tehtävä Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele vastauksesi. (c) (d) Arvostelu Kanta on degeneroitunut jos ja vain jos sitä vastaava kantamatriisi on singulaarinen. Optimissa muuttujan

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 4

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 4 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 4 Ehtamo Duaalin muodostamisen muistisäännöt Duaalin muodostamisessa voidaan käyttää muistisääntötaulukkoa, jota voidaan lukea vasemmalta oikealle tai oikealta

Lisätiedot

Johdatus verkkoteoriaan luento Netspace

Johdatus verkkoteoriaan luento Netspace Johdatus verkkoteoriaan luento 3.4.18 Netspace Matriisioperaatio suunnatuissa verkoissa Taustoitusta verkkoteorian ulkopuolelta ennen kuljetusalgoritmia LP-ongelma yleisesti LP = linear programming =

Lisätiedot

Lineaarinen yhtälöryhmä

Lineaarinen yhtälöryhmä Lineaarinen yhtälöryhmä 1 / 39 Lineaarinen yhtälö Määritelmä 1 Lineaarinen yhtälö on muotoa a 1 x 1 + a 2 x 2 + + a n x n = b, missä a i, b R, i = 1,..., n ovat tunnettuja ja x i R, i = 1,..., n ovat tuntemattomia.

Lisätiedot

Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli.

Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli. Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli. LP-malli Esimerkki. Maalitehdas valmistaa ulko- ja sisämaalia raaka-aineista M1 ja M2. Sisämaalin maksimikysyntä on 2 tonnia/päivä. Sisämaalin

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a

Lisätiedot

5 Lineaariset yhtälöryhmät

5 Lineaariset yhtälöryhmät 5 Lineaariset yhtälöryhmät Edellisen luvun lopun esimerkissä päädyttiin yhtälöryhmään, jonka ratkaisemisesta riippui, kuuluuko tietty vektori eräiden toisten vektorien virittämään aliavaruuteen Tämäntyyppisiä

Lisätiedot

Matematiikan pohjatietokurssi

Matematiikan pohjatietokurssi Matematiikan pohjatietokurssi Demonstraatio, 8.-9.9.015, ratkaisut 1. Jaa tekijöihin (joko muistikaavojen avulla tai ryhmittelemällä) (a) x +x+ = x + x + = (x+) x +x+ = (x +x+1) = (x+1) (c) x 9 = (x) 3

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot 5,

Malliratkaisut Demot 5, Malliratkaisut Demot 5, 2.2.25 Tehtävä : a) Tehtävä voidaan sieventää muotoon max 5x + 9x 2 + x 3 s. t. 2x +x 2 x 3 x 3 x 2 3 x 3 3 x,x 2,x 3 Tämä on tehtävän kanoninen muoto,n = 3 jam =. b) Otetaan käyttöön

Lisätiedot

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Vektoreiden virittämä aliavaruus Vektoreiden virittämä aliavaruus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,... v k R n. Näiden vektoreiden virittämä aliavaruus span( v 1, v 2,... v k ) tarkoittaa kyseisten vektoreiden kaikkien lineaarikombinaatioiden

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21

Lisätiedot

Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli.

Luento 2: Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli. Luento : Optimointitehtävän graafinen ratkaiseminen. LP-malli. LP-malli simerkki: Maalifirma Sateenkaari valmistaa ulko- ja sisämaalia raaka-aineista M ja M. Sisämaalin maksimikysyntä on tonnia/päivä.

Lisätiedot

Harjoitus 8: Excel - Optimointi

Harjoitus 8: Excel - Optimointi Harjoitus 8: Excel - Optimointi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Lineaarisen optimointimallin muodostaminen

Lisätiedot

Harjoitus 3 (3.4.2014)

Harjoitus 3 (3.4.2014) Harjoitus 3 (3..) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i, j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa. 7 Matriisilaskenta Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa. 7.1 Lineaariset yhtälöryhmät Yhtälöryhmät liittyvät tilanteisiin, joissa on monta tuntematonta

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

Demo 1: Excelin Solver -liitännäinen

Demo 1: Excelin Solver -liitännäinen MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 1 Ehtamo Demo 1: Excelin Solver -liitännäinen Ratkaise tehtävä käyttäen Excelin Solveria. max 3x 1 + x 2 s.e. 2x 1 + 5x 2 8 4x 1 + 2x 2 5 x 1, x 2 0 Ratkaisu

Lisätiedot

Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0

Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0 Optimaalisuusehdot Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0 i = 1,..., m j = 1,..., l missä f : R n R, g i : R n R kaikilla i = 1,..., m, ja h j : R n R kaikilla j = 1,..., l

Lisätiedot

Harjoitus 3 (31.3.2015)

Harjoitus 3 (31.3.2015) Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b)

b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b) TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-9 Optimointioppi Kimmo Berg 5 harjoitus - ratkaisut min Ax b (vertaa PNS-tehtävät) a x + + a n x n a) Ax b = a m x + + a mn x n = x a a m }{{}

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.34 Lineaarinen ohjelmointi 5..7 Luento Kertausta Lineaarinen ohjelmointi - Syksy 7 / LP ja Simplex Kurssin rakenne Duaalisuus ja herkkyysanalyysi Verkkotehtävät Kokonaislukutehtävät Lineaarinen ohjelmointi

Lisätiedot

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A

Lisätiedot

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0. Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +

Lisätiedot

3 Simplex-menetelmä. c T x = min! Ax = b (x R n ) (3.1) x 0. Tarvittaessa sarakkeiden järjestystä voidaan vaihtaa, joten voidaan oletetaan, että

3 Simplex-menetelmä. c T x = min! Ax = b (x R n ) (3.1) x 0. Tarvittaessa sarakkeiden järjestystä voidaan vaihtaa, joten voidaan oletetaan, että 3 Simplex-menetelmä Lähdetään jostakin annettuun LP-tehtävään liittyvästä käyvästä perusratkaisusta x (0) ja pyritään muodostamaan jono x (1), x (2),... käypiä perusratkaisuja siten, että eräässä vaiheessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. 3. Luennon sisältö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. 3. Luennon sisältö JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 3. Luennon sisältö Lineaarisen optimointitehtävän sallittu alue Optimointitehtävien muunnoksia Lineaarisen yhtälöryhmän perusmuoto ja perusratkaisut Lineaarisen optimointitehtävän

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 4

Malliratkaisut Demo 4 Malliratkaisut Demo 4 1. tehtävä a) f(x) = 2x + 21. Funktio on lineaarinen, joten se on unimodaalinen sekä maksimoinnin että imoinnin suhteen. Funktio on konveksi ja konkaavi. b) f(x) = x (pienin kokonaisluku

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

Demo 1: Lineaarisen tehtävän ratkaiseminen graafisesti ja Solverilla

Demo 1: Lineaarisen tehtävän ratkaiseminen graafisesti ja Solverilla MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 2 Ehtamo Demo 1: Lineaarisen tehtävän ratkaiseminen graafisesti ja Solverilla Ratkaise lineaarinen optimointitehtävä graafisesti ja Excelin Solverin avulla.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

1 Rajoittamaton optimointi

1 Rajoittamaton optimointi Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y

Lisätiedot

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit Lineaarinen yhtälöryhmä a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n = b 1 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n = b 2. a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n = b m, (1) voidaan esittää

Lisätiedot

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 1 23.1.2017 1. Päätösmuuttujiksi voidaan valita x 1 : tehtyjen peruspöytin lukumäärä x 2 : tehtyjen luxuspöytien lukumäärä. Optimointitehtäväksi tulee max 200x 1 + 350x 2 s. t. 5x

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 3 7.3.07 Tehtävä Olkoon tilamuuttujat Tällöin saadaan rekursioyhtälö f n (x n ) = max yn {0,} ynwn xn f 0 ( ) = 0. x n = vaiheessa n jäljellä oleva paino, n =,...,N, esine n pakataan

Lisätiedot

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Käänteismatriisin ominaisuuksia Käänteismatriisin ominaisuuksia Lause 1.4. Jos A ja B ovat säännöllisiä ja luku λ 0, niin 1) (A 1 ) 1 = A 2) (λa) 1 = 1 λ A 1 3) (AB) 1 = B 1 A 1 4) (A T ) 1 = (A 1 ) T. Tod.... Ortogonaaliset matriisit

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48 MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48 Tehtävä (L): a) Onko 4 3 sitä vastaava ominaisarvo? b) Onko λ = 3 matriisin matriisin 2 2 3 2 3 7 9 4 5 2 4 4 ominaisvektori? Jos on, mikä on ominaisarvo?

Lisätiedot

Kuljetustehtävä. Materiaalia kuljetetaan m:stä lähtöpaikasta n:ään tarvepaikkaan. Kuljetuskustannukset lähtöpaikasta i tarvepaikkaan j ovat c ij

Kuljetustehtävä. Materiaalia kuljetetaan m:stä lähtöpaikasta n:ään tarvepaikkaan. Kuljetuskustannukset lähtöpaikasta i tarvepaikkaan j ovat c ij Kuljetustehtävä Materiaalia kuljetetaan m:stä lähtöpaikasta n:ään tarvepaikkaan Kuljetuskustannukset lähtöpaikasta i tarvepaikkaan j ovat c ij Lähtöpaikan i kapasiteetti on a i (oletetaan, että a i > 0

Lisätiedot

Johdatus verkkoteoriaan 4. luento

Johdatus verkkoteoriaan 4. luento Johdatus verkkoteoriaan 4. luento 28.11.17 Viikolla 46 läpikäydyt käsitteet Viikolla 47 läpikäydyt käsitteet Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot,

Lisätiedot

Kokonaislukuoptiomointi Leikkaustasomenetelmät

Kokonaislukuoptiomointi Leikkaustasomenetelmät Kokonaislukuoptiomointi Leikkaustasomenetelmät Systeemianalyysin Laboratorio 19.3.2008 Sisällys Leikkaustasomenetelmät yleisesti Leikkaustasomenetelmät generoivilla kokonaislukujoukoilla Gomoryn leikkaavat

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet kevät 2019 / orms.1030 Talousmatematiikan perusteet 7. harjoitus, viikko 7 1. Oheisessa taulukossa on erään tuotteen hintaindeksejä. Laske hinnan keskimääräinen kasvuvauhti vuosina 2000-2005 vuosi indeksi

Lisätiedot

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.139 Optimointioppi Kimmo Berg 7. harjoitus - ratkaisut 1. Oletetaan aluksi, että epäyhtälöt eivät ole aktiivisia p i > 0. Tässä tapauksess KKTehdot

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1. Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4..6 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Funktion f( ) = määrittelyehto on +, eli. + Ratkaistaan funktion nollakohdat. f(

Lisätiedot

6. Luennon sisältö. Lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa

6. Luennon sisältö. Lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 6. Luennon sisältö Lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa työkalu ratkaisun analysointiin Jälki- ja herkkyysanalyysiä mitä tapahtuu optimiratkaisulle, jos tehtävän vakiot hieman muuttuvat

Lisätiedot

Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi).

Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi). Liukuluvut Tietokonelaskuissa käytetään liukulukuja: mikä esittää lukua ± α α α M β k ± ( M α i β i )β k, i= β on järjestelmän kantaluku, α α M liukuluvun mantissa, α,, α M lukuja,,,, β, siten että α Esimerkki

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 1

Malliratkaisut Demo 1 Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,

Lisätiedot

Malliratkaisut Demot

Malliratkaisut Demot Malliratkaisut Demot 5 10.4.2017 Tehtävä 1 x 2 7 0,7 9,8 6 5 4 x 1 x 2 7 x 1 x 2 1 3 2 x 1 0 4,3 x 1 9 1 0,0 x 2 0 9,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 x 1 Kuva 1: Tehtävän 1 sallittu joukko S Optimointitehtävän sallittu

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-2.3140 Lineaarinen ohjelmointi 4.10.2007 Luento 4 Ekstreemipisteiden optimaalisuus ja Simplex (kirja 2.4-2.6, 3.1-3.2) Lineaarinen ohjelmointi - Syksy 2007 / 1 Luentorunko Degeneroituvuus Ekstreemipisteiden

Lisätiedot

Luento 6: Monitavoitteinen optimointi

Luento 6: Monitavoitteinen optimointi Luento 6: Monitavoitteinen optimointi Monitavoitteisessa optimointitehtävässä on useita optimoitavia kohdefunktioita eli ns kriteereitä: f,,f m Esimerkki ortfolion eli arvopaperijoukon optimoinnissa: f

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä 7 Vapaus Kuten edellisen luvun lopussa mainittiin, seuraavaksi pyritään ratkaisemaan, onko annetussa aliavaruuden virittäjäjoukossa tarpeettomia vektoreita Jos tällaisia ei ole, virittäjäjoukkoa kutsutaan

Lisätiedot

Lineaarisen kokonaislukuoptimointitehtävän ratkaiseminen

Lineaarisen kokonaislukuoptimointitehtävän ratkaiseminen Lineaarisen kokonaislukuoptimointitehtävän ratkaiseminen Jos sallittuja kokonaislukuratkaisuja ei ole kovin paljon, ne voidaan käydä kaikki läpi yksitellen Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 MS-A3/A5 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 Tehtävä (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 2i = 2, b) z 2i < 2, c) /z

Lisätiedot

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa 179 12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa Tarkastelemme tässä luvussa useamman muuttujan (eli vektorimuuttujan) n reaaliarvoisia unktioita : R R. Edellisessä luvussa todettiin, että riittävän säännöllisellä

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A27 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 2.2, 28, arvosteluperusteet T Moniosaisten tehtävien osien painoarvo on sama ellei muuta ole erikseen osoitettu. Kokeessa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 1 Implisiittinen derivointi Tarkastellaan nyt yhtälöä F(x, y) = c, jossa x ja y ovat muuttujia ja c on vakio Esimerkki tällaisesta yhtälöstä on x 2 y 5 + 5xy = 14

Lisätiedot

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-39 Optimointioppi Kimmo Berg 6 harjoitus - ratkaisut min x + x x + x = () x f = 4x, h = x 4x + v = { { x + v = 4x + v = x = v/ x = v/4 () v/ v/4

Lisätiedot

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus K. a) E Nouseva suora. b) A 5. asteen polynomifunktio, pariton funktio Laskettu piste f() = 5 =, joten piste (, ) on kuvaajalla. c) D Paraabelin mallinen, alaspäin aukeava. Laskettu piste f() =

Lisätiedot

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Tenttiin valmentavia harjoituksia Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 4

Malliratkaisut Demo 4 Malliratkaisut Demo 4 1. tehtävä a) () = 2+1. Funktio on lineaarinen, joten se on unimodaalinen sekä maksimoinnin että minimoinnin suhteen. Funktio on konveksi ja konkaavi. b) () = (suurin kokonaisluku

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 1 Newtonin menetelmä Oletetaan, että haluamme löytää funktion f(x) nollakohan. Usein tämä tehtävä on mahoton suorittaa täyellisellä tarkkuuella, koska tiettyjen

Lisätiedot

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine Vaasan yliopiston julkaisuja 97 5 DETERMINANTIT Ch:Determ Sec:DetDef 5.1 Determinantti Tämä kappale jakautuu kolmeen alakappaleeseen. Ensimmäisessä alakappaleessa määrittelemme kaksi- ja kolmiriviset determinantit.

Lisätiedot

1 Johdanto LP tehtävän luonteen tarkastelua Johdanto herkkyysanalyysiin Optimiarvon funktio ja marginaalihinta

1 Johdanto LP tehtävän luonteen tarkastelua Johdanto herkkyysanalyysiin Optimiarvon funktio ja marginaalihinta Sisältö Johdanto 2 LP tehtävän luonteen tarkastelua 3 Johdanto herkkyysanalyysiin 5 2 Optimiarvon funktio ja marginaalihinta 5 3 Johdanto duaaliteoriaan 6 2 LP-tehtävän standardimuoto 9 Johdanto Optimoinnista

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi Talousmatematiikan perusteet: Luento 11 Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi Viime luennolla Käsittelimme matriisien peruskäsitteitä ja laskutoimituksia Vakiolla kertominen, yhteenlasku ja vähennyslasku

Lisätiedot

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät Matematiikan peruskurssi K3/P3, syksy 25 Kenrick Bingham 825 Toisen välikokeen alueen ydinasioita Alla on lueteltu joitakin koealueen ydinkäsitteitä, joiden on hyvä olla ensiksi selvillä kokeeseen valmistauduttaessa

Lisätiedot

Osakesalkun optimointi. Anni Halkola Turun yliopisto 2016

Osakesalkun optimointi. Anni Halkola Turun yliopisto 2016 Osakesalkun optimointi Anni Halkola Turun yliopisto 2016 Artikkeli Gleb Beliakov & Adil Bagirov (2006) Non-smooth optimization methods for computation of the Conditional Value-at-risk and portfolio optimization.

Lisätiedot

Valintakoe

Valintakoe Valintakoe 7.3.05 Kokeessa saa käyttää kirjoitusvälinewiden lisäksi ainoastaan kokeessa jaettavaa funktiolaskinta ja taulukkoa Pisteytys 8*3p=4p. Tehtävien alakohtien pistemäärät voivat poiketa toisistaan..

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

Kirjallisuuskatsaus sisäpistemenetelmiin ja niiden soveltamiseen eri optimointiluokille (valmiin työn esittely)

Kirjallisuuskatsaus sisäpistemenetelmiin ja niiden soveltamiseen eri optimointiluokille (valmiin työn esittely) Kirjallisuuskatsaus sisäpistemenetelmiin ja niiden soveltamiseen eri optimointiluokille (valmiin työn esittely) Ilari Vähä-Pietilä 28.04.2014 Ohjaaja: TkT Kimmo Berg Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä (vihkon palautus kokeeseen tullessa) Koe Mahdolliset testit

Lisätiedot