HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
SISÄLLYS 1. SOSTERI... 1 1.1 Perustehtävä... 2 1.2 Sosterin strategia... 2 2. ORGANISAATIORAKENNE VUONNA 2014... 4 2.1 Tulosalueet... 5 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain... 5 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 6 3.1 Palvelussuhteen luonne 31.12.2014 (otanta pvä 12.2.2015)... 6 3.1.1 Henkilöstön määrä palvelussuhteen mukaan... 6 3.1.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta... 6 3.2 Henkilöstön rakenne (otanta pvä 12.2.2015)... 7 3.2.1 Sukupuolijako ja keski-ikä... 7 3.2.2 Ikäjakauma... 8 3.3 Ammattiryhmät... 9 3.4 Osa-aikaiset työntekijät... 10 3.4.1 Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus... 10 3.5 Eläköityminen... 11 3.5.1 Eläkkeelle jääneet:... 11 3.5.2 Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.)... 11 3.6 Osaamisen kehittäminen... 12 3.7 Tavoitekeskustelut... 13 3.8 Henkilöstön vaihtuvuus, tarve ja saatavuus... 13 3.9 Rekrytointi... 13 4. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT... 15 4.1 Poissaolopäivät kalenteripäivinä (otanta päivä 11.2.2015)... 16 4.2 Sairauspoissaolot eriteltyinä (sairausloma)... 17 4.3 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot... 19 4.4 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää... 20 4.5 Sairauslomien pituus = kaikki sairauspoissaolot... 20 4.6 Vahinkotiedot työtapaturmista... 22 4.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli... 22 5. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS... 23 5.1 Työterveyshuollonpalvelut... 23 5.2 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä... 23 5.3 Korvausluokka I voimavarat... 24 5.4 Korvausluokka II voimavarat... 24 5.5 Työhyvinvointi... 25 5.6 Työkierto... 25 5.7 Muistaminen ja palkitseminen... 25 5.8 Työsuojelu... 26 5.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 27 6. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 27 6.1 Yhteistoiminta... 27 6.2 Yhteistyötoimikunta... 29 6.3 Yhteistyö ja verkostoituminen... 29 6.4 Viestintä... 30 6.5 Edunvalvonta... 30 7. PALKKAUS, HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT... 31 7.1 Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot... 31 7.2 Palkkakulut ja muut investoinnit... 32 7.3 Ostopalveluna hankittu työvoima... 32 7.4 Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset... 33 8. TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 33
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1 1. SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin kahdeksas. Sosterin toiminta alkoi 1.1.2007. Toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2013 tietoihin. Henkilöstömäärä on edellisestä vuodesta pienentynyt 15 henkilöllä (1 681 hlöä v. 2014 ja 1 696 hlöä v.2013). Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis 31.12.2014. Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, työhyvinvoinnista ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Jaottelua on selvitetty tarkemmin organisaation rakennetta käsittävässä kappaleessa.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 2 1.1 Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan ja Puumalan kunnat. 1.2 Sosterin strategia Sosterin toiminta-ajatus ja arvot muodostavat yhdessä organisaation missionin. Sosterin toiminnan tavoitteena on: Palvelujen kehittäminen ja väestön terveyden edistäminen Palveluketjun hallinta ja palvelujen saatavuuden varmistaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen Kustannusten hallinta ja väestön palvelutarpeiden tyydyttäminen jäsenkuntien maksukyvyn puitteissa Luottamus ja vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä Onnistuminen ydintehtävässä
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 3 Sosterin strategiassa on käsitelty henkilöstönäkökulmaa seuraavasti: 1. Henkilöstövoimavarat ja osaaminen ohjataan palvelutarpeiden mukaisesti, 2. Toiminnanrajoitukset päätetään talousarvion yhteydessä, 3. Organisaation vetovoimaisuutta parannetaan, mm. lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työskentelytapoja, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. 4. Henkilöstön koulutussuunnitelmien laadita siten, että ammatillisen osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon koko henkilöstön kehittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla, 5. Kehitetään Sosterin ja koulutusorganisaatioiden välistä säännöllistä vuoropuhelua työvoiman saatavuuden ja osaamisen varmistamiseksi, 6. Tukipalvelujen tuottamismahdollisuuksia tutkitaan yhteistyössä Sosterin henkilöstön ja jäsenkuntien kanssa.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 4 2. ORGANISAATIORAKENNE VUONNA 2014 YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOSTO Keskushallinto Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtajan sijainen Talouspäällikkö Pekka Martikainen Erikoissairaanhoidon tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Perusterveydenhuollon tulosalue Sosiaalipalvelujen tulosalue Johtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Enonkoski TK Vs. johtajaylilääkäri Panu Peitsaro Johtajaylilääkärin sijainen 1. Jaana Luukkonen / 2. Veikko Karvanen Talous- ja henkilöstöpalvelut Tietohallinto ja arkistotoimi Toimialajohtaja Hemmo Pirhonen Toimialajohtajan sijainen Pekka Martikainen Rantasalmi TK Savonlinna TK Kansanterveystyön vastuulääkäri Panu Peitsaro Toimialajohtajan sijainen Toimialajohtaja Riitta Sipinen Toimialajohtajan sijainen Heli Korhonen Operatiivinen tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Osastonsihteerit Kiinteistö- ja tekn.huolto Sulkava TK Kuntien yhteinen Sos Savonlinna Kuntien yhteinen Psykiatria Ravintohuolto Työterveyshuolto Päivystys ja tarkkailu Lääkehuolto Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Laitoshuolto Sosterin tarkoituksena on koota palvelu- ja hoitoketju samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 5 2.1 Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski Rantasalmi Savonlinna (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski Rantasalmi Savonlinna (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) Sulkava Sosiaalipalvelut Savonlinnaan siirtyneiden toimintojen osalta (Kerimäki ja Punkaharju liittyneinä) 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2014 / Henkilöstökulut 2013 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito 25 665 365 5 155 303 1 065 529 31 886 197 25 494 127 5 019 217 1 142 966 31 656 309 Perusterveydenhuolto 15 537 240 3 255 536 554 558 19 347 334 17 082 552 3 458 956 743 027 21 284 536 Sosiaalipalvelut 12 027 411 2 484 530 338 393 14 850 333 10 507 278 2 137 418 391 298 13 035 994 Yhteensä 53 230 016 10 895 369 1 958 480 66 083 864 53 083 957 10 615 591 2 277 291 65 976 839 Tukipalvelut 10 356 654 2 109 172 403 273 12 869 099 10 644 063 2 120 280 471 532 13 235 875 Keskushallinto 806 533 143 681 45 959 996 172 839 458 145 445 37 276 1 022 180 Yhteensä 11 163 187 2 252 853 449 232 13 865 272 11 483 521 2 265 725 508 809 14 258 055 Kaikki yhteensä 64 393 203 13 148 221 2 407 712 79 949 136 64 567 478 12 881 317 2 786 100 80 234 894 Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Henkilöstökulut ovat pienentyneet vuodesta 2013 n. 0,3 miljoonaa.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 6 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3.1 Palvelussuhteen luonne 31.12.2014 (otanta pvä 12.2.2015) Sosterin vakanssimäärä yhteensä oli 1 507 vakanssia, joista vakituiseen palvelussuhteeseen täyttämättömiä vakansseja oli 134. Sosterin henkilöstön määrä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli 1 681 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 1 379 henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 289 henkilöä ja työllisyysvaroin palkattuina 13 henkilöä sekä edellä mainittujen lisäksi 173 omaishoitajaa (v.2013 oli 172). 3.1.1 Henkilöstön määrä palvelussuhteen mukaan Tulosalueittain Vakinainen palvelussuhde 31.12.2014 Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Koko henkilöstö 31.12.2013 Vakinainen Määräaikainen palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 442 32,1 105 36,3 3 23,1 550 32,7 445 31,9 107 36,4 0,0 552 32,5 Perusterveydenhuolto 339 24,6 66 22,8 3 23,1 408 24,3 374 26,8 89 30,3 1 14,3 464 27,4 Sosiaalipalvelut 295 21,4 87 30,1 5 38,5 387 23,0 260 18,6 63 21,4 5 71,4 328 19,3 Yhteensä 1076 78,0 258 89,3 11 84,6 1345 80,0 1079 77,3 259 88,1 6 85,7 1344 79,2 Tukipalvelut 294 21,3 30 10,4 2 15,4 326 19,4 305 21,9 34 11,6 1 14,3 340 20,0 Keskushallinto 9 0,7 1 0,3 0 0,0 10 0,6 11 0,8 1 0,3 0,0 12 0,7 Kaikki yhteensä 1379 100,0 289 100,0 13 100,0 1681 100,0 1395 100,0 294 100,0 7 100,0 1696 100,0 3.1.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta 2014 TULOSALUEET Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Erikoissairaanhoito 20 27-0,42 % 31 23 0,48 % Perusterveydenhuolto 19 51-1,90 % 20 24-0,24 % Sosiaalipalvelut 17 12 0,30 % 16 20-0,24 % Tukipalvelut 8 27-1,13 % 5 20-0,89 % Keskushallinto 0 1-0,06 % 1 1 0,00 % Kaikki yhteensä 64 118-3,21 % 73 88-0,89 % 1.1.2015 siirtyi 35 vakinaista palvelussuhdetta liikkeenluovutuksen yhteydessä Suomen Terveystalo Oy:lle (Rantasalmi). Vakanssit säilyvät Sosterissa. 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 7 3.2 Henkilöstön rakenne (otanta pvä 12.2.2015) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä työskenteli 1 681 henkilöä, joista miehiä oli 184 ja naisia 1 497. Miesten osuus oli 11 % ja naisten 89 % koko henkilöstöstä. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 45,7 vuotta ja naisten keski-ikä oli 47,8 vuotta. 3.2.1 Sukupuolijako ja keski-ikä 31.12.2014 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 93 17 % 457 83 % 550 45,5 46,8 46,6 Perusterveydenhuolto 30 7 % 378 93 % 408 47,1 47,3 47,3 Sosiaalipalvelut 18 5 % 369 95 % 387 40,5 46,3 46,1 Tukipalvelut 39 12 % 287 88 % 326 46,2 51,6 50,9 Keskushallinto 4 40 % 6 60 % 10 53,2 52,5 52,8 Kaikki yhteensä 184 11 % 1497 89 % 1681 45,7 47,8 47,5 31.12.2013 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 89 16 % 463 84 % 552 42,9 46,0 45,5 Perusterveydenhuolto 32 7 % 432 93 % 464 47,8 46,4 46,6 Sosiaalipalvelut 7 2 % 321 98 % 328 48,1 46,5 46,5 Tukipalvelut 45 13 % 295 87 % 340 45,6 50,3 49,8 Keskushallinto 3 25 % 9 75 % 12 44,2 48,2 46,2 Kaikki yhteensä 176 10 % 1520 90 % 1696 45 47,2 46,9
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 8 3.2.2 Ikäjakauma Ikäjakauma 2014 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 41 102 158 199 45 4 549 Perusterveydenhuolto 46 55 96 155 48 5 405 Sosiaalipalvelut 43 62 102 136 41 2 386 Tukipalvelut 10 35 65 164 55 2 331 Keskushallinto 0 0 4 3 3 0 10 Kaikki yhteensä 140 8,3 % 254 15,1 % 425 25,3 % 657 39,1 % 192 11,4 % 13 0,8 % 1 681 Ikäjakauma 2013 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 42 111 152 202 42 4 553 Perusterveydenhuolto 51 70 120 167 54 2 464 Sosiaalipalvelut 31 46 90 123 34 3 327 Tukipalvelut 12 38 71 161 58 0 340 Keskushallinto 0 0 5 5 2 0 12 Kaikki yhteensä 136 8,0 % 265 15,6 % 438 25,8 % 658 38,8 % 190 11,2 % 9 0,5 % 1 696
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 9 3.3 Ammattiryhmät Seuraavassa kuvataan sitä, kuinka Sosterin henkilöstö on jakautunut eri ammattiryhmiin. Suurin ammattiryhmä on hoitohenkilökunta (1 225 hlöä), jonka osuus koko henkilökunnasta on 72,9 %. Ammattiryhminä tähän kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu sekä tutkimusta ja hoitoa avustavat (mm. osastonsihteerit, välinehuoltajat, terveyskeskusavustajat, kotiavustajat). Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 51,6 %. AMMATTIRYHMÄ Koko henkilöstö lkm % Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 45 2,7 % 45 2,7 % Hoitohenkilökunta amk, opisto 632 37,6 % 647 38,1 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 470 28,0 % 483 28,5 % Huoltohenkilökunta 181 10,8 % 220 13,0 % Lääkärit, hammaslääkärit 123 7,3 % 114 6,7 % Toimistohenkilökunta 81 4,8 % 161 9,5 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 124 7,4 % 31.12.2014 31.12.2013 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 25 1,5 % 26 1,5 % Yhteensä 1681 100,0 % 1696 100,0 % Ikäjakauma 2014 AMMATTIRYHMITTÄIN alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset 6 11 15 10 2 1 45 Hoitohenkilökunta amk, opisto 50 115 183 229 50 5 632 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 55 63 113 186 51 2 470 Huoltohenkilökunta 6 18 34 88 33 2 181 Lääkärit, hammaslääkärit 17 21 32 35 16 2 123 Toimistohenkilökunta 1 8 14 40 18 0 81 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 2 8 29 66 19 0 124 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 4 11 5 3 2 0 25 Kaikki yhteensä 141 8,4 % 255 15,2 % 425 25,3 % 657 39,1 % 191 11,4 % 12 0,7 % 1 681
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 10 3.4 Osa-aikaiset työntekijät Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia 1 517 ja 164 osa-aikaista henkilöä. Vakinaisten kohdalla kokoaikaisia oli 1 246 ja osa-aikaisia 133 henkilöä. Alla on lukumäärä osa-aikaisista henkilöistä, heidän keski-iästään sekä %- osuudesta koko henkilöstön määrään verraten koko henkilöstön osalta. Osa-aikaisuuden syyt on lajiteltu anottujen osa-aikaisuuksien mukaan. 2014 OSA-AIKALAJI Osa-aikaisten lkm Keski-ikä % koko henkilöstön Osa-aikaeläke 29 61,9 1,72 % Osa-aikainen kuntoutustuki 4 51,0 0,24 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 3 47,3 0,18 % Osa-aikalisä 1 47,0 0,06 % Osatyökyvyttömyyseläke 30 58,4 1,78 % Yhteensä 67 3,98 % Osittainen hoitovapaa 41 Oma pyyntö 48 Osa-aikainen virka/toimi 8 Yhteensä 164 9,75 % 2013 OSA-AIKALAJI Osa-aikaisten lkm Keski-ikä % koko henkilöstön Osa-aikaeläke 39 61,8 2,30 % Osa-aikainen kuntoutustuki 4 50,5 0,24 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 2 44,5 0,12 % Osa-aikalisä 0 0,0 0,00 % Osatyökyvyttömyyseläke 33 57,9 1,95 % Yhteensä 78 4,60 % Työkokeilussa oli 3 henkilöä yhteensä 181 kalenteripäivää. 3.4.1 Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 11 3.5 Eläköityminen Keskimääräinen vanhuuseläkeikä katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuotiaana. KuEL vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,3 vuotta. Erilaisille eläkkeille jäi 47 henkilöä. 3.5.1 Eläkkeelle jääneet: TULOSALUEET 2014 2013 2012 2011 Erikoissairaanhoito 12 9 9 7 Perusterveydenhuolto 12 16 10 16 Sosiaalipalvelut 4 11 6 14 Tukipalvelut 19 15 8 10 Keskushallinto 0 0 0 0 Yhteensä 47 51 33 47 ELÄKETYYPPI 2014 2013 2012 2011 Vanhuuseläke 38 42 26 44 Työkyvyttömyyseläke 8 7 6 3 Varhennettu varhaiseläke 0 2 1 0 Yksilöllinen varhaiseläke 1 0 0 0 Yhteensä 47 51 33 47 AMMATTIRYHMÄT 2014 2013 Akateemiset 1 1 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 15 13 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 5 18 Huoltohenkilökunta 16 12 Lääkärit 2 2 Toimistohenkilökunta 2 5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 6 0 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 0 Yhteensä 47 51 Vanhuuseläkepoistuma voidaan ennustaa vuoteen 2023 saakka. 3.5.2 Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) Tulosalueittain TULOSALUEET 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Erikoissairaanhoito 13 11 9 13 18 12 17 15 39 Perusterveydenhuolto 5 15 14 12 7 14 16 14 18 Sosiaalipalvelut 8 8 9 12 7 8 13 18 22 Tukipalvelut 13 13 15 17 15 21 10 9 26 Keskushallinto 1 0 0 0 0 1 0 0 0 Yhteensä 40 47 47 54 47 56 56 56 105 Eläkepoistuma tuo lähivuosina haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialueilla.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 12 Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Akateemiset 0 2 0 0 1 2 1 1 1 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 13 16 16 14 17 20 21 20 44 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 11 9 13 12 9 7 14 22 27 Huoltohenkilökunta 6 7 9 9 13 11 6 3 14 Lääkärit 1 6 1 5 2 2 4 3 4 Toimistohenkilökunta 4 3 5 5 1 6 1 3 5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 5 2 3 9 4 7 8 3 10 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 2 0 0 0 1 1 1 0 Yhteensä 40 47 47 54 47 56 56 56 105 3.6 Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Muutoksena edelliseen vuoteen on se, että työnantajalla on nyt mahdollisuus hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Haettu koulutuskorvaus vuodelta 2014 oli 18 314,73. Koko henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 2,09 päivää vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 täydennyskoulutuspäiviä henkilöä kohti oli 2,39 päivää. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. AMMATTIRYHMÄT Koko Osallistuneiden henkilöstö lukumäärä Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Pv/koko henkilöstö Akateemiset 45 38 187 4,16 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 632 517 1810 2,86 Hoitokenkilökunta, toinen aste, koulu 470 296 635 1,35 Huoltohenkilökunta 181 103 104 0,57 Lääkärit 123 88 450 3,65 Toimistohenkilökunta 81 52 154 1,90 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 124 52 50 0,40 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 25 17 120 4,78 Yhteensä 1681 1163 3507 2,09 Talousarviossa vuodelle 2014 oli varattu 556 380,00 koulutusrahaa ja sitä käytettiin 472 923,43. Koulutusraha alittui 83 456,57 (erikoissairaanhoidossa jäi käyttämättä 72 367,38, perusterveydenhuollosta ylittyi 9 871,49, sosiaalipalveluissa jäi käyttämättä 8 067,65, tukipalveluista jäi käyttämättä 1 791,54 ja keskushallinnosta jäi käyttämättä 11 101,49 ). Opintovapaista aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 499 kalenteripäivää ja opintovapaiden osuus kaikista poissaoloista oli 13,5 %.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 13 3.7 Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja käytiin tulosalueittain ja eri ammattiryhmittäin jaoteltuina seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito 261 549 47,5 Perusterveydenhuolto 219 405 54,1 Sosiaalipalvelut 157 387 40,6 Tukipalvelut 209 330 63,3 Keskushallinto 9 10 90,0 Yhteensä 855 1 681 50,86 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Akateemiset 28 45 62,2 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 369 632 58,4 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu 186 470 39,6 Huoltohenkilökunta 121 181 66,9 Lääkärit 29 123 23,6 Toimistohenkilökunta 56 81 69,1 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 63 124 50,8 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 3 25 12,0 Yhteensä 855 1 681 50,86 Tavoitekeskusteluja käytiin sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön kanssa. Vuoden 2013 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 46,3 %. 3.8 Henkilöstön vaihtuvuus, tarve ja saatavuus Sosterin toiminta-alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus ja tehostaa henkilöstöhankintaa. Terveydenhuollossa työntekijöiden saatavuudessa kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma laajenee koko hoitohenkilöstöä koskevaksi. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä ostopalvelutoiminnan käyttäminen. 3.9 Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin rekrytoijan toimesta. Rekrytoija on hoitanut osin myös muiden ammattiryhmien rekrytointia ja toiminut lähiesimiesten tukena ja apuna sijaisten hankinnassa. Hän on ollut yhdyshenkilönä valtakunnallisessa Nuorisotakuu projektissa Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimiston suuntaan.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 14 Projektin tavoitteena on ollut alle 30-vuotiaiden ammattikoulutuksen saaneiden nuorten työllistäminen. Projektin avulla on työllistetty kymmenkunta hoitotyöntekijää ja saatu heille lähes 90 000,00 valtion palkkatukea. Rekrytoija on tehnyt yhteistyötä myös Savonlinnan kaupungin kanssa työllisyyden kuntakokeilussa järjestäen pitkäaikaistyöttömille työtä tai työkokeilupaikkoja. Henkilöstön joustavan käyttö -toimintamallin juurruttaminen on jatkunut erikoissairaanhoidossa. Hoitohenkilöstön joustavalla käytöllä on erikoissairaanhoidossa vuonna 2014 säästetty 2,9 hoitajan työpanos. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; kesätyöpörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen yhteydessä on hoito- ja hoivatyön sijaisten käyttöä vähennetty erityisesti henkilöstön lyhyissä poissaoloissa. Vuosilomissa ja muissakin pidempiaikaisissa poissaoloissa käytettiin ulkopuolisia määräaikaisia sijaisia, joiden saanti tulee koko ajan haasteellisemmaksi. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin hoito- ja hoivatyön varahenkilöyksikön perustamista ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2015 alusta lukien. Tavoitteena on, että jatkossa hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakituisen varahenkilöstön avulla. Lääkäreiden rekrytointiponnistelut tuottivat tulosta. Organisaatioon saatiin kuluneen vuoden aikana useita uusia lääkäreitä niin erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoonkin. Ennakkorekrytointisopimukset ovat perusterveydenhuollossa tuottaneet tulosta erityisesti kesälääkäreiden osalta. Sosterilla oli vahva rekrytointipanostus ja edustus Nuori Lääkäri - päivillä. Lääkäreiden saatavuutta on pyritty lisäämään tarjoamalla uusille tulokkaille asianmukaisia, peruskorjattuja työsuhdeasuntoja. Tulevaisuudessa henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan. Yhteistyö yliopistojen ja muiden koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 15 4. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muuksi poissaoloksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olo, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat. Poissaoloja kertyi yhteensä 154 620 (168 068 v. 2013) kalenteripäivää. Vuosilomapäiviä kertyi yhteensä 72 930 (72 986 v. 2013) kalenteripäivää. Sairaslomat ja tapaturmat sisältyvät jatkossa sairauslomiin ja niistä kertyi yhteensä 30 229 (30 184 v. 2013) kalenteripäivää, joista vapaa-ajan tapaturmia oli 2 376 kalenteripäivää (2 361 v. 2013). Henkilöstöraportissa sisältyy tilapäinen hoitovapaa jatkossa lakisääteisiin poissaoloihin. Tilapäisiä hoitovapaita oli 758 kalenteripäivää. Sosterissa otettiin käyttöön Oma ilmoitus sairauspoissaolo käytäntö. Oma ilmoitus syyksi kelpaavat vain seuraavat syyt: Åkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo. Työntekijä voi olla max 3 peräkkäistä kalenteripäivää poissa omailmoituksella edellä luetelluilla syillä ja esimiehen luvalla.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 16 4.1 Poissaolopäivät kalenteripäivinä (otanta päivä 11.2.2015) Tulosalueittain 2014 Lakisääteinen Vuosiloma Sairausloma poissaolo Muu poissaolo Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 24 014 46,0 % 7 100 13,6 % 11 508 22,0 % 9 606 18,4 % 52 228 100 % Perusterveydenhuolto 16 773 42,7 % 7 364 18,8 % 6 268 16,0 % 8 868 22,6 % 39 273 100 % Sosiaalipalvelut 14 977 43,6 % 9 684 28,2 % 5 755 16,8 % 3 923 11,4 % 34 339 100 % Yhteensä 55 764 44,3 % 24 148 19,2 % 23 531 18,7 % 22 397 17,8 % 125 840 100 % Tukipalvelut 16 604 59,3 % 6 062 21,7 % 2 362 8,4 % 2 966 10,6 % 27 994 100 % Keskushallinto 562 71,5 % 19 2,4 % 92 11,7 % 113 14,4 % 786 100 % Kaikki yhteensä 72 930 47,2 % 30 229 19,6 % 25 985 16,8 % 25 476 16,5 % 154 620 100 % 2013 Lakisääteinen Työ-, työmatka- ja Tilapäinen hoitovapaa Vuosiloma poissaolo Sairausloma vapaa-ajan tapaturmat Muu poissaolo (lapsisairas) Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 23 655 45,9 % 6 996 13,6 % 6 996 13,6 % 1 335 2,6 % 12 255 23,8 % 270 0,5 % 51 507 100 % Perusterveydenhuolto 18 745 41,6 % 5 593 12,4 % 7 232 16,1 % 631 1,4 % 12 618 28,0 % 230 0,5 % 45 049 100 % Sosiaalipalvelut 13 690 45,1 % 3 022 10,0 % 7 038 23,2 % 770 2,5 % 5 668 18,7 % 152 0,5 % 30 340 100 % Yhteensä 56 090 44,2 % 15 611 12,3 % 21 266 16,8 % 2 736 2,2 % 30 541 24,1 % 652 0,5 % 126 896 100 % Tukipalvelut 16 369 58,6 % 807 2,9 % 5 237 18,7 % 889 3,2 % 4 561 16,3 % 91 0,3 % 27 954 100 % Keskushallinto 527 43,6 % 40 3,3 % 53 4,4 % 3 0,2 % 586 48,5 % 0 0,0 % 1 209 100 % Kaikki yhteensä 72 986 46,8 % 16 458 10,5 % 26 556 17,0 % 3 628 2,3 % 35 688 22,9 % 743 0,5 % 156 059 100 % Ammattiryhmittäin 2014 Vuosiloma Sairausloma Lakisääteinen poissaolo Muu poissaolo Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 1 801 50,1 % 441 12,3 % 500 13,9 % 856 23,8 % 3 598 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 28 383 44,7 % 10 727 16,9 % 13 581 21,4 % 10 779 17,0 % 63 470 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 18 699 48,7 % 10 396 27,1 % 6 774 17,6 % 2 534 6,6 % 38 403 100 % Huoltohenkilöstö 9 061 54,7 % 4 786 28,9 % 1 445 8,7 % 1 258 7,6 % 16 550 100 % Lääkärit 3 881 36,7 % 516 4,9 % 1 046 9,9 % 5 137 48,6 % 10 580 100 % Toimistohenkilökunta 4 161 48,5 % 847 9,9 % 435 5,1 % 3 140 36,6 % 8 583 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 6 219 57,5 % 2 253 20,8 % 1 054 9,7 % 1 286 11,9 % 10 812 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 725 27,6 % 263 10,0 % 1 150 43,8 % 486 18,5 % 2 624 100 % Kaikki yhteensä 72 930 47,2 % 30 229 19,6 % 25 985 16,8 % 25 476 16,5 % 154 620 100 % Lakisääteinen Työ-, työmatka- ja Tilapäinen hoitovapaa 2013 Vuosiloma poissaolo Sairausloma vapaa-ajan Muu poissaolo (lapsisairas) Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä tapaturmat % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 2 087 43,0 % 794 16,4 % 292 6,0 % 16 0,3 % 1 635 33,7 % 29 0,6 % 4 853 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 28 014 42,9 % 8 577 13,1 % 10 134 15,5 % 1 099 1,7 % 17 000 26,1 % 408 0,6 % 65 232 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 20 106 48,6 % 4 232 10,2 % 9 738 23,5 % 1 057 2,6 % 6 091 14,7 % 186 0,4 % 41 410 100 % Huoltohenkilöstö 10 435 58,6 % 419 2,4 % 3 877 21,8 % 929 5,2 % 2 123 11,9 % 38 0,2 % 17 821 100 % Lääkärit 4 002 38,4 % 617 5,9 % 606 5,8 % 153 1,5 % 5 017 48,2 % 21 0,2 % 10 416 100 % Toimistohenkilökunta 7 693 56,0 % 430 3,1 % 1 822 13,3 % 292 2,1 % 3 452 25,1 % 49 0,4 % 13 738 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 649 25,1 % 1 389 53,7 % 87 3,4 % 80 3,1 % 370 14,3 % 12 0,5 % 2 587 100 % Kaikki yhteensä 72 986 46,8 % 16 458 10,5 % 26 556 17,0 % 3 626 2,3 % 35 688 22,9 % 743 0,5 % 156 057 100 %
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 17 4.2 Sairauspoissaolot eriteltyinä (edellisen taulukon sairausloma) TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työtapaturma % Vapaa-ajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 906 12,8 % 5 040 71,0 % 294 4,1 % 860 12,1 % 7 100 100,0 % Perusterveydenhuolto 595 8,1 % 6 212 84,4 % 141 1,9 % 416 5,6 % 7 364 100,0 % Sosiaalipalvelut 850 8,8 % 8 210 84,8 % 216 2,2 % 408 4,2 % 9 684 100,0 % Yhteensä 2 351 0 19 462 1 651 0 1 684 0 24 148 100,0 % Tukipalvelut ja Keskushallinto 507 8,3 % 4 807 79,0 % 75 1,2 % 692 11,4 % 6 081 100,0 % Kaikki yhteensä 2 858 9,5 % 24 269 80,3 % 726 2,4 % 2 376 7,9 % 30 229 100,0 % AMMATTIRYHMÄT Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työtapaturma % Vapaa-ajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 78 17,7 % 233 52,8 % 130 29,5 % 0 0,0 % 441 100,0 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 142 10,6 % 8 453 78,8 % 220 2,1 % 912 8,5 % 10 727 100,0 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 1 001 9,6 % 8 518 81,9 % 293 2,8 % 584 5,6 % 10 396 100,0 % Huoltohenkilöstö 249 5,2 % 3 949 82,5 % 46 1,0 % 542 11,3 % 4 786 100,0 % Lääkärit 57 11,0 % 434 84,1 % 0 0,0 % 25 4,8 % 516 100,0 % Toimistohenkilökunta 107 12,6 % 632 74,6 % 0 0,0 % 108 12,8 % 847 100,0 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 203 9,0 % 1 857 82,4 % 30 1,3 % 163 7,2 % 2 253 100,0 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 21 8,0 % 193 73,4 % 7 2,7 % 42 16,0 % 263 100,0 % Kaikki yhteensä 2 858 9,5 % 24 269 80,3 % 726 2,4 % 2 376 7,9 % 30 229 100,0 %
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 18 Seuraavassa kaaviossa on sairauslomapäivien määrät (sisältää tapaturmat). TULOSALUEET Sairauslomat v. 2014 Sairauslomat v. 2013 Erikoissairaanhoito 7 100 8 331 Perusterveydenhuolto 7 364 7 863 Sosiaalipalvelut 9 684 7 808 Tukipalvelut ja Keskushallinto 6 081 6 182 Kaikki yhteensä 30 229 30 184
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 19 4.3 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavissa kaavioissa poissaolot on jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v. 2014 ja v.2013. Poissaolot koostuvat vuosilomista, sairauslomista, lakisääteisistä - ja muista poissaoloista. Palkallinen 2014 Palkallinen 2013 Osapalkallinen 2014 Osapalkallinen 2013 Palkaton 2014 Palkaton 2013 Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 TULOSALUEET % % % % % % % % Erikoissairaanhoito 32 896 63,0 % 33 744 65,5 % 884 1,7 % 1 312 2,5 % 18 448 35,3 % 16 451 31,9 % 52 228 100 % 51 507 100 % Perusterveyden huolto 24 209 61,6 % 27 543 61,1 % 1 268 3,2 % 931 2,1 % 13 796 35,1 % 16 575 36,8 % 39 273 100 % 45 049 100 % Sosiaalipalvelut 23 142 67,4 % 21 662 71,4 % 2 025 5,9 % 833 2,7 % 9 172 26,7 % 7 845 25,9 % 34 339 100 % 30 340 100 % Tukipalvelut 21 198 75,7 % 22 085 79,0 % 1 374 4,9 % 695 2,5 % 5 422 19,4 % 5 174 18,5 % 27 994 100 % 27 954 100 % Keskushallinto 665 84,6 % 609 50,4 % 0 0,0 % 0 0,0 % 121 15,4 % 600 49,6 % 786 100 % 1 209 100 % Kaikki yhteensä 102 110 66,0 % 105 643 67,7 % 5 551 3,6 % 3 771 2,4 % 46 959 30,4 % 46 645 29,9 % 154 620 100 % 156 059 100 %
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 20 4.4 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2014 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 9 077 375 24,2 Hengityselinten sairaudet 2 548 431 5,9 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 3 696 114 32,4 Vuosi 2013 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 10 182 595 17,1 Hengityselinten sairaudet 3 903 1 010 3,9 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4 009 154 26,0 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot 4.5 Sairauslomien pituus = kaikki sairauspoissaolot Vuosi 2014 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Poissaolojaksot 1-3 pv 5 251 1 575 3,3 2 826 4-9 pv 6 054 598 10,1 1 026 10-30 pv 8 234 325 25,3 521 yli 30 pv 12 808 116 110,4 188 Vuosi 2013 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Poissaolojaksot 1-3 pv 5 531 1 149 4,8 2 867 4-9 pv 5 735 572 10,0 967 10-30 pv 8 973 331 27,1 575 yli 30 pv 13 566 131 103,6 209 Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Luvuissa on mukana oma ilmoitus sairauspoissaolot. Vuonna 2014 oli palkkajärjestelmässä kuntoutustukipäiviä 2 947 kalenteripäivää.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 21 Huomioitavaa, että vuosityöaika - tilastoja ei ole saatu vuodelta 2014. Tämä johtuu vuosityöaikaraporttien sisältöön liittyvistä ongelmista, joita toimittajat eivät ole henkilöstöraportin valmistumiseen mennessä pystyneet ratkaisemaan. Em. johtuen myös vuoden 2013 vuosityöaikatilastot eivät ole julkaistavissa.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 22 4.6 Vahinkotiedot työtapaturmista Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista 2014 2013 Kpl Kpl Ammattitauti 2 488 1 697 Ammattitautiepäily 0 0 0 0 Työ 128 55 083 156 103 078 Työmatka 18 17 880 37 93 831 Työliikenne 0 0 0 0 Yhteensä 148 73 451 194 197 606 Yhteenvetotiedot vuosittain työtapaturmavahingoista Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät 2014 148 73 451 571 2013 194 197 606 1 199 2012 76 115 714 923 2011 102 142 596 1 140 Vuoden 2014 talvi oli lämmin / vähäluminen joten liukastumis- / kaatumistapaturmia oli vähän. 4.7 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Hyvässä työyhteisössä on kannustava ilmapiiri, yhteistyö toimii ja monipuolista osaamista hyödynnetään. Työhyvinvoinnin muutos työntekijän tai työyhteisön kohdalla on tärkeää huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli, jonka tavoitteena on auttaa esimiehiä ja työntekijöitä tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijöitä ajoissa ja ohjata ratkaisujen löytämiseen. Työyhteisön toimintaan ja työntekijöiden työkykyyn vaikuttavien asioiden huomioiminen on osa esimiestyötä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu huolehtia osaltaan työhyvinvoinnistaan, työyhteisön toimivuudesta ja puuttua riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Toimintamallista löytyy myös kuinka voidaan tukea pitkän poissaolon jälkeen työhön paluun yhteydessä. Varhainen välittäminen ja tuki toimintamallissa on hälytysrajat sairauspoissaoloille. Sairauspoissaolojen seurantaan on esimiehillä olemassa sähköinen työkalu - Exreport - raportointijärjestelmä. Järjestelmä ilmoittaa poissaoloraja-arvojen kohdalla esimiehelle, jonka velvollisuus on toimia toimintamallin mukaisesti ja tilastoida käydyt keskustelut järjestelmään. Sairauspoissaolojen raja-arvot ovat olleet - yli kolme lyhyttä (1-3 vrk) jaksoa kolmen kuukauden aikana, - yhtäjaksoisesti yli 14 päivää 3 kuukauden aikana tai - kumulatiivisesti 12 kuukauden aikana yli 30 vrk, yli 60 tai yli 90 vuorokautta. Toimintamalli ohjeistaa myös tapauksissa, joissa on kyse jostain muusta, kuin sairauspoissaolosta. Vuoden 2014 lopulla tuli Exreport - raportointijärjestelmään osio, jolla voidaan seurata sairauspoissaolojen ja käytyjen puheeksiottamiskeskustelujen toteutumista yksikkötasolla. Tämän tiedon kautta pystytään systemaattisemmin paneutumaan yksittäisen työntekijän tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 23 5. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS 5.1 Työterveyshuollonpalvelut 5.2 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä. Työterveyshuolto järjestettiin v.2014 pääosin omana toimintana ja osittain ulkoistettuna käyttäen Savonlinnan seudun työterveys ry:n sekä Etelä-Savon työterveyshuollonpalveluja. 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Sln:n seudun työterveys Etelä- Savon työterveys Sln:n seudun työterveys Etelä- Savon työterveys KÄYNNIT KPL Sosterin työterveys huolto ry huolto Yhteensä Sosterin työterveys huolto ry huolto Yhteensä Hoitohenkilökunta 1 999 14 9 2 022 2 691 5 2 696 Lääkärit 2 619 25 8 2 652 2 972 9 2 981 Terapeutit (mm. fys.hoito) 321 2 323 328 328 Työpsykologi 89 89 113 113 Yhteensä 5 028 39 19 5 086 6 104 14 6 118
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 24 5.3 Korvausluokka I voimavarat Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Muut voimavarat Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina Terveystarkastukset kpl Lääkärit 65,5 0 28 Terv.hoitajat 182 6,5 183 Fysioterapeutit 100 0 0 Psykologit 59,5 63 Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Laboratorio 3444 Kuvantaminen 47 Muut käyttökustannukset Työpaikkaselvitykset yhteensä 1.1.-31.12.2014 Kustannukset Kaikki kustannukset yhteensä 34 818 185 928 5.4 Korvausluokka II voimavarat Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit 5090 176 697 Terv.hoitajat 2046 45 138 Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat 1.1.-31.12.2014 Tutkimukset kpl Laboratorio 6812 66 095 Kuvantaminen 582 40 181 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset 29 762 Korvausluokan II kustannukset yhteensä 357 873 Kaikki kustannukset yhteensä 543 800
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 25 5.5 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Työhyvinvointiviikko järjestettiin 25.- 29.8.2014. Yhdessä Sosterin eri yksiköiden, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Viikko oli onnistunut ja siitä on päätetty tehdä vuosittainen tapahtuma. Työhyvinvointia on edistänyt myös Sosterin omat ja eri ammattijärjestöjen järjestämät yhteisliikuntatunnit kuntokeskuksissa, joissa harrastetaan mm. jumppaa. Nämä tunnit ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Talousarviossa vuodelle 2014 oli varattu 60 000,00 työhyvinvointiin ns. tyhy - rahaa. Tyhy-rahalla tuettiin työyhteisöjen yhteistä työhyvinvointia 20,00 / työntekijä ja näihin tapahtumiin osallistui 1 154 työntekijää. Lisäksi tyhy-rahalla tuettiin kuntoremontteja ja henkilöstön osallistumista erilaisiin tapahtumiin sekä tarjottiin henkilöstölle jouluateria. Henkilöstöstä käytti Rukan majan lomamökkiä - Ketunpesää- v.2014 aikana 29 eri henkilöä yhteensä 199 vuorokautta (205 vrk v.2013). Kävijöitä on ollut ympäri vuoden, mutta pääsääntöisesti käyttö on ajoittunut lomasesonkeihin. Savonlinnassa Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä vuoden 2014 aikana 146 päivää (146 pvä v.2013). Työnohjauspalveluihin käytettiin 80 084,00 v.2014 (90 474,00 v.2013). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: Erikoissairaanhoito 49 490,00, perusterveydenhuolto 20 595,00 ja sosiaalipalvelut 9 998,00. 5.6 Työkierto Henkilöstölle on annettu mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä organisaation sisällä. Käynnissä olevat sopeuttamistoimet mahdollistavat työtehtävien vaihtumisen entisestään. Rakennemuutosten myötä tähän on entistä enemmän panostettava yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kesken. 5.7 Muistaminen ja palkitseminen Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. muistaa 50 ja 60 vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään vuosittain lahjalla. Vuonna 2014 merkkipäivälahjan sai yhteensä 156 hlöä. Kuntayhtymä jakoi ansiomerkkejä henkilöstölle, joilla oli kunnallista palvelua 31.12.2013 mennessä 20 v, 30 v tai 40 v. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 25 hlöä, 30 vuoden palvelusta 42 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 5 hlöä. 3 henkilöä valitsi Suomen Kuntaliiton ansiomerkin. Ansiomerkkien jakotilaisuus pidettiin ruokasalissa 5.12.2014.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 26 5.8 Työsuojelu Itä - Savon sairaanhoitopiirin ky:ssä on kaksi (2) kokoaikaista henkilöstöä edustavaa työsuojeluvaltuutettu, Mervi Heikkinen ja Leena Paakkunainen, ja heillä on (2) työsuojeluvaravaltuutettua. Kirsi Matikainen on sivutoiminen toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu. Hänellä on kaksi (2) työsuojeluvaravaltuutettua. Työsuojelupäällikkönä toimiminen kuuluu turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläisen virkatehtäviin. Hänen virkavapaansa aikana sijaisena toimii Hannu Kosonen. Työsuojelutoimikunta on yhdistetty yhteistyötoimikuntaan. Yhteistyötoimikunnan kokouksiin työsuojeluasiat valmistellaan työsuojelujaoksessa, jonka kokoonpanoon kuuluvat työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuollon edustaja (Heidi Lindh) ja työsuojelupäällikkö, joka toimii työsuojeluasioiden esittelijänä yhteistyötoimikunnassa. Lisäksi työyksiköillä on nimettyjä työsuojeluasiamiehiä, jotka toimivat toisaalta esimiesten parina työsuojeluasioissa ja toisaalta työsuojelun yhteyshenkilöinä työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön suuntaan. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee tarkastuksia ja työterveyshuolto työpaikkaselvityksiä työyksiköihin yhteistyössä työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa. Työsuojelussa on toimintatapana näiden lisäksi myös aktiiviset työpaikkakäynnit, jotka kaikki rakentuvat säännölliselle riskien arvioinnille. Haasteena ja kehittämiskohteena on raportointivuonna ollut mm. varhaisen välittämisen ja tuen toimintamallin käytön tehostaminen ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistäminen. Huhtikuussa v.2013 liitettiin edellisen vuoden lopulla käyttöön otettuun HaiPro -haitta - ja vaaratilanneilmoitusjärjestelmään potilasturvallisuusilmoitusten lisäksi osiot työturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja toimintaympäristön turvallisuuteen kohdistuvien tapahtumien ilmoittamiseksi. Ilmoitettuja tapauksia oli 1 921, joista potilasturvallisuutta koski 1 600, työturvallisuutta 266, tietoturvallisuutta 70, toimintaympäristöä 58 ja potilaiden tekemiä ilmoituksia oli 18, yhteensä 2 012, koska sama tapahtuma voi kohdistua esimerkiksi sekä potilasturvallisuuteen että työturvallisuuteen. Siirtymävaiheen aikana vanhaan ilmoitusjärjestelmään tehtiin lisäksi 38 vaaratilanneilmoitusta. Vuoden 2014 työsuojelun yksi tavoitteista oli pistotapaturmien väheneminen. Seurantaa voitiin pitää HaiPro- ja työterveyshuoltoon tehdyillä ilmoituksilla. Tavoitteeseen pääsyn osatekijänä oli turvatuotteiden käyttö ja koulutus käyttöön, koko Sosterin alueella. Veritapaturmailmoituksia oli 35 kpl v.2014 (43 kpl v.2013, 47 kpl v.2012). Henkilökunnalle kausi influenssa rokotteen ottamista on kampanjoitu ja pyritty tekemään rokotuksen ottaminen mahdollisimman helpoksi. Rokotuspäiviä on ollut enemmän, lisäksi rokotetta on toimitettu sairaalan osastoille. Rokottamisen on tehnyt henkilökunnasta joku, jolla on terveydenhoitajan pätevyys. Henkilökunta on ottanut kausi influenssa rokotteita kattavasti, v. 2014 otti 600 henkilöä (v. 2013 vain 250 henkilöä).
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 27 5.9 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sosterin tasa-arvo-ohjelma perustuu v.2005 voimaan tulleeseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin ja niiden tuomiin velvoitteisiin työnantajalle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Palkkausta kehitetään yhä enemmän tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja lisävastuisiin perustuvaksi. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty. 6. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 6.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Yhteistoiminnan perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoiminta on sekä välitöntä että edustuksellista yhteistoimintaa. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Välitön yhteistoiminta on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistoimintalaki eli yt-laki astui voimaan 1.9.2007 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007. Uusi laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 28 Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä, 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Kuntayhtymähallitus päätti käynnistää koko organisaatiota koskevan yhteistoimintamenettelyn. YT:n käynnistymisestä ja siihen liittyvistä asioista informoitiin koko henkilökuntaa. Pääasiallisina asioita yhteistoiminnassa käsiteltiin seuraavia asioita: Säästövelvoitteet vuodelle 2015 Varahenkilöyksikön toiminnan käynnistyminen ja siihen liittyvä henkilöstö Koko Sosterin rakennemuutosten eteneminen Lomapalkkavelan pienentäminen Yhteistoimintamenettely päätettiin 24.11.2014 ja todettiin, että talousarvion laadinnan yhteydessä säästötavoitteet eivät aivan toteutuneet tavoitteen mukaan ja säästölinjaukset ovat edelleen kriittiset. Lomapalkkavelan kertymiseen ja vuosilomien sekä säästölomien pitämiseen kiinnitettiin huomiota ja todettiin, että lomapalkkavelan pienentämiseen ryhdyttiin koko henkilöstön voimin.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 29 6.2 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 41 asiaa v. 2014. Yhteistyötoimikunnan jäsenet ja varajäsenet: Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat: Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, pj Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat: Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen, 9.9.2014 saakka Panu Peitsaro Pekka Martikainen, 10.9.2014 alkaen Hallintoylihoitaja Ulla Kemppainen, 2.3.2014 saakka Maijaterttu Tiainen Riitta Sipinen, 3.3.2014 alkaen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen Työsuojelun edustajat: Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen, 30.9.2014 saakka Hannu Kosonen, 1.10.2014 alkaen Työsuojeluvaltuutettu Mervi Heikkinen Työsuojeluvaltuutettu Leena Paakkunainen Työsuojeluvaltuutettu Kirsi Matikainen Luottamusmiehet: Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Super Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Pöytäkirjanpitäjä: Toimistopäällikkö Ei jäsentä Pekka Saastamoinen Tarja Loikkanen Seija-Sofia Käärmelahti Seija Silvennoinen, 13.4.2014 saakka Erja Turkulainen, 14.4.2014 alkaen Kaija Lappalainen 6.3 Yhteistyö ja verkostoituminen Julkissektorilla yhteistyökumppaneita vuoden 2014 aikana olivat mm. sairaanhoitopiirit KYS, ESSHP, PKSSKT ja HUS. Yksityissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset, MedOne, yksityiset asumispalvelut, tietohallinnossa Fujitsu ja Medi-IT ja työsuojelussa AVI:n (Itä-Suomen aluehallintovirasto) kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat ISLAB, KEVA, KELA. Koulutusyhteistyötä tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.