NAO- / ENO- tilannekatsaus

NAO- / ENO- tilannekatsaus NAO-ENO työseminaari VII Turku 29.-30.9.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi

Tilastotietoa kohderyhmästä (Tilastokeskus) OPETUS- JA KULTTUURI- MINISTERIÖ Analyysejä, yhteenvetoja Palautetta, arvioita Työseminaarit www.oph.fi/nao, keskusteluja Kysymyksiä, ehdotuksia Uusia ideoita, rohkaisua YHTEISTYÖ- KUMPPANIT - tukea, ideoita, palautetta KOULUTUKSEN- JÄRJESTÄJÄT DATA - määrällinen; opiskelijat taustan mukaan, keskeytysasteet - laadullinen; tavoitettavuus, saavutettavuus, ohjauksen, opetuksen ja oppimisen metodit Tukee tavoitteiden saavuttamisessa NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA MUITA HYÖTYJÄ AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI

Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 20.9.2014 mennessä aloittaneet, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat (tiedot 56/60 oppilaitoksesta) ammatillinen peruskoulutus ammattitutkintoon valmistava koulutus erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus yhteensä aloittaneet 2050 (39%) 3247 (61%) 26 5323 * tutkinnot 71 (16%) 364 (82%) 9 (2%) 444 tutkinnon osat 300 (21%) 1128 (79%) 2 1430 (* lisäksi tähän oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa toteutuneet n. 430 opiskelijatyövuotta)

NAO: Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 21.9.2014-20.9.2015 välillä aloittaneet, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat (tiedot täydentyvät vielä) ammatillinen peruskoulutus (opl + oppis) ammattitutkintoon valmistava koulutus (opl + oppis) erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (opl + oppis) Yhteensä (opl + oppis) aloittaneet 2546 + 179 (69%) tutkinnot 195 + 64 (34%) tutkinnon osat 1628 + 62 (61%) 1055 + 120 (30%) 393 + 75 (62%) 898 + 185 (39%) 20 + 24 (1%) 7 + 20 (4%) 5 + 9 (1%) 3621 + 323 595 + 159 2531 + 256

ENO: Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 20.9.2015 mennessä aloittaneet, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat (tiedot täydentyvät vielä) ammatillinen peruskoulutus (opl + oppis) ammattitutkintoon valmistava koulutus (opl + oppis) erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (opl + oppis) Yhteensä (opl + oppis) aloittaneet 972 + 35 (64%) tutkinnot 18 + 6 (29%) tutkinnon osat 243 + 8 (58%) 433 + 76 (33%) 32 + 22 (65%) 117 + 59 (41%) 21 + 29 (3%) 5 + 0 (6%) 2 + 2 (1%) 1426 + 140 159 + 28 362 + 69

TULOKSIA: Ohjelma löytää edelleen hyvin kohderyhmänsä Kysely toteuttajille Syyskuu 2015 (44 vastausta, tiedot 2777 opiskelijasta) (25.9.15)

TULOKSIA: Miesten ja vieraskielisten osuuksissa ei kasvua Kysely toteuttajille Syyskuu 2015 (44 vastausta, tiedot 2777 opiskelijasta) (25.9.15)

NAO ja ENO eroja ja yhtäläisyyksiä Ohjelmien osallistujarakenne työmarkkina-aseman mukaan käytännössä identtinen Ainoa merkittävä ero vieraskielisissä!

Syyskuun 2015 kyselyn avoimet kysymykset: 1. NAO: Miten olette uudella raportointikaudella muuttaneet toimintaanne (hakevan tai tukevan toiminnan, ohjauspalveluiden tai muun osalta)? 2. NAO: Mitä uutta olette kehittäneet Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa? 3. ENO: Mitä käytäntöjä olette suoraan siirtäneet NAOohjelmasta Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (ENO) - ohjelmaan? 4. ENO: Miten Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (ENO) -ohjelman toteuttaminen eroaa teillä NAO-ohjelman toteuttamisesta?

1. NAO: Miten olette uudella raportointikaudella muuttaneet toimintaanne (hakevan tai tukevan toiminnan, ohjauspalveluiden tai muun osalta)? - 1 Olemme myös aloittaneet yhteistyön nuorten työpajan kanssa. Paikkakuntalaisten nuorten on mahdollista mennä työpajalle työssäoppimisjaksolle, aluksi voimaantumaan ja työelämän pelisääntöjä oppimaan ja pikkuhiljaa ammatillisia tavoitteita lisäten. nao/eno -ohjelmien toteutumisen eteneminen ja arviointi on tullut osaksi kuukausittaista aikuiskoulutustoiminnan tarkastelua Olemme panostaneet entistä enemmän markkinointiin ja NAO- kohderyhmään kuuluvien löytämiseen. Kuten aiemmin on todettu, helpot NAOt on löydetty, nyt etsimme niitä kaikkein osallistumattomimpia, kuten maahanmuuttajanaiset ja vangit. Meitä on edelleen pyydetty kouluttamaan eri oppilaitoksiin haastavien opiskelijoiden kohtaamisen keinoista, tällä raportointikaudella olemme olleet mm. AEL:ssä, Keudassa, Edupolissa, Stadin aikuisopistossa ja Ylä-Savon ammattiopistossa. Syksyllä 2015 on aloitettu tehostettu poissaolojen seuranta. Tähän nähtiin tarvetta siksi, että NAO- opiskelija saattaa helposti haipua pois opiskelurutiinista. Useinhan syynä NAOlaisuuteen ovat arjenhallinnan ongelmat. NAO- opiskelija kaipaa siis usein pikaista väliintuloa jotta hän huomaa että häneltä odotetaan sitoutumista ja hänestä välitetään.

1. NAO: Miten olette uudella raportointikaudella muuttaneet toimintaanne (hakevan tai tukevan toiminnan, ohjauspalveluiden tai muun osalta)? 2 Kun NAO-rahoitus alun perin alkoi, kohdistimme voimavaroja tarjoamalla kaikille kaikkea tyyppisesti tavoitteenamme saada kattavasti koko kohderyhmä koulutuksen pariin. Metodi osoittautui toimimattomaksi, tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet odotetulla tavalla. Tällä rahoituskaudella olemme keskittyneet enemmän kohdennettujen koulutusten rakentamiseen erilaisille ryhmille juuri heidän tarpeistaan lähtien Olemme kuitenkin päättäneet tehdä kaikille NAO- ja ENO-opiskelijoille lukitestauksen ja pitää näille opiskelijaryhmille säännönmukaisesti ryhmäytymispäiviä /-tapahtumia. Vuoden 2015 alusta jokaisella koulutusalalla oma uraohjaaja, joka tekee parityöskentelynä kouluttajan rinnalla hakevaa ja tukevaa työtä. 2014 aloitettu oppisoppitoiminta (opintojen tuki) kerran viikossa, vakiintunut pysyväksi toiminnaksi. NAO ja ENO kouluttajien vertaistukiryhmästä tullut vakiintunut toimintamuoto, joka laajentunut koskemaan myös muita rahoitusmuotoja. jokaiselle koulutusalalle on sovittu NAO-vastaava, joka ottaa vastuun opiskelijoiden henkilökohtaistamisprosessista sekä tiedottaa NAO-asioista muita työntekijöitä hakevan toiminnan suunnittelu yhteistyössä vankilan kanssa

1. NAO: Miten olette uudella raportointikaudella muuttaneet toimintaanne (hakevan tai tukevan toiminnan, ohjauspalveluiden tai muun osalta)? 3 TNO -palvelut -yksikössä toimivat ohjaajat tarjoavat tukipalveluja opiskelijoille ja konsultatiivista apua ammatillisille kouluttajille. Ohjaus- ja erityisohjauspalveluita on vahvistettu kahdella henkilöllä alkuvuoden aikana. He ovat osallistuneet hakeutumisvaiheessa tuen tarpeiden kartoittamiseen ja ohjauspalvelujen tarjoamiseen opiskelijoille opiskelun aikana. Resurssin vahvistamisella on kyetty vastaamaan aiempaa nopeammin opiskelijoiden tuen tarpeisiin. Ohjaajat ovat kehittäneet yhdessä ammatillisten kouluttajien kanssa opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja NAOopiskelijoille. Opinnot toteutetaan integroituna mallinna, jossa opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot ovat limittyneinä ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Oppilaitoksissa on on lisätty ohjausta erityisen tuen tarpeessa oleville. Oppimisen ohjaajat ja erityisopettajat tekevät heidän parissaan töitä ja ohjaavat heitä tarpeen mukaan oppimisvalmiuksia parantaviin opintoihin. Hakeutumisvaiheen ohjausta on tehostettu, jotta opiskelija hakee oikealle alalle/tutkintoon tai opintojen aikana vaihtaa toiseen tutkintoon eikä keskeytä opiskeluaan. Aiempien vuosien NAO-koulutuksista saatujen kokemusten perusteella opetusta on pyritty järjestämään niin, että NAO-opiskelijat eivät ole omana ryhmänään vaan yhdessä muiden aikuisempien opiskelijoiden kanssa niin, että ryhmässä on siis kaikenikäisiä opiskelijoita. Tämä malli on osoittautunut paremmaksi. Tukevan toiminnan osalta olemme järjestäneet opiskelijoille yhteisen Yhteiskuntaopin päivän. Päivän sisältönä oli asiantuntijoita TE-toimistosta, Velkaneuvonnasta, Sosiaalitoimesta ja Ulosottotoimistosta kertomassa toiminnastaan ja vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin

2. NAO: Mitä uutta olette kehittäneet Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa? - 1 Olemme tehneet ostopalvelusopimuksen työvalmennuskeskus Jupiter-säätiön kanssa NAO-opiskelijoiden tuettuun työssäoppimiseen. Tällä toiminnalla olemme mahdollistaneet opintojen alussa tarvittavan tehostetun henkilökohtaisen tuen myös työssäoppimispaikalla. Opiskelijoilla on ollut myös mahdollisuus siirtyä portaittainen(ja tuetusti) vaativampiin työtehtäviin/työssäoppimispaikkoihin. Olemme aloittamassa pajajaksoja, joissa taustaltaan erilaiset opiskelijat saavat käytännön työtehtävien kautta opiskella ja kehittää ammatillista osaamistaan. Olemme perustaneet Voimaryhmän, jolla on 3 lähipäivää kuukaudessa. Voimaryhmässä opiskellaan ammattitaitovaatimusten mukaisesti, mutta opiskelutahti on hitaampi kuin normaalissa ryhmässä. Tavoitteena on opiskella yhden tutkinnonosan asiat yhden lukuvuoden aikana. Asiat opiskellaan luovin ja voimaannuttavin menetelmin, ja ammatillisen opiskelun rinnalla kulkevat koko ajan itsetuntoa sekä elämänhallinta- ja opiskelutaitoja kehittävät sisällöt. Voimaryhmästä voi siirtyä joustavasti normaaleihin aikuisryhmiin ja vastaavasti aikuisryhmässä opiskelunsa aloittanut voi siirtyä voimaryhmään, jos elämäntilanne tai opiskeluvalmiudet muuttuvat sellaisiksi, ettei opiskelija pysy normaalin ryhmän mukana. Olemme laatineet maahanmuuttajataustaisille hakeutumisvaiheeseen selkokielisen kirjeen, jossa lyhyesti kerromme hakuprosessin etenemisestä ja kehotamme selvittämään oman tilanteensa opintojen aikaiseen rahoitukseen joko Kelassa tai TE-toimistossa.

2. NAO: Mitä uutta olette kehittäneet Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa? - 2 Luksian ammattiopiston opiskelijoille, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä, olemme luoneet uutta siirtymämallia ajatuksella, että he voisivat mahdollisesti jatkaa opintojaan aikuisopiston puolella. Tässä olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Vastuuta 2020 - ESR-hankkeen kanssa. NAO- kohderyhmään kuuluvat opiskelijat hyötyvät tästä, kun osaamisen tunnistamista ja henkilökohtaista opintopolkua voidaan tehdä oppilaitoksen sisällä ilman, että opiskelijan tarvitsee erota oppilaitoksesta. Tämä koskee myös opiskelijoita, jotka siirtyvät aikuisopistossa opintoalalta toiselle. - orientaatiopaketti työllisyyden hoidon palvelukeskuksen asiakkaille - syksyllä 2015 ohjelmiin hakeutuvien henkilöiden ohjauksessa huomioitu myös oppilaitoksen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen(valma) tarjoamat mahdollisuudet Myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokodin kanssa yhteistyössä suunnitellut ravitsemus- ja puhdistuspalvelualan koulutukset ovat olleet uuttakin ajattelua ja osatutkintojen yhdistelyä ennakkoluulottomasti luovaa toimintaa Olemme päivittäneen Opiskeluhuoltosuunnitelman, jossa on otettu huomioon entistä paremmin NAOopiskelijoiden tuomat haasteet. Suunnitelma sisältää selkeitä toimintaohjeita. Panostamme tutkintojen osiin NAO-koulutuksissa (perustutkinnot), joissa on tavoitteena maksimissaan kahden tutkinnon osan suorittaminen. Näissä koulutuksissa osatutkintoja yhdistetään myös eri tutkinnoista (esim. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta yksi tutkinnon osa ja Kotityö- ja puhdistuspalveluiden perustutkinnosta toinen osa). Tavoitteena mahdollisimman laaja-alainen moniosaajuus, jotta pystyisi paremmin työllistymään vähintään kahdella mahdollisella alalla.

2. NAO: Mitä uutta olette kehittäneet Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa? - 3 Keväällä 2015 on otettu käyttöön koulutusmalli kielikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittamisesta myös tavaralogistiikan alalla NAO-kelpoisille maahanmuuttajille. Linja-autonkuljettajakoulutuksessa malli on ollut jo käytössä hyvällä menestyksellä ja sitä jatketaan edelleen. Koulutuksen painopisteenä on suomen kielen ja logistiikka-alan työkulttuurin opiskelu. Koulutus tähtää logistiikan perustutkintoon, mutta se tehdään suorittamalla osatutkinto kerrallaan. Näin ollen ne, jota eivät pysty suorittamaan koko tutkintoa, voivat kuitenkin tehdä osatutkinnon. Koulutuksen edetessä voi erikoistua joko varastoalan ammattilaiseksi tai linja-autonkuljettajaksi. Lisäksi meillä on alkanut uusi koulutus, mikä yhdistää kaksi ammattia: Pakettiautonkuljettaja-varastomies. Sen tavoitteena on suorittaa osa logistiikan perustutkinnosta. Myös hotelli- ravintola- ja catering-alalla tarjoamme osatutkintoja: baaritarjoilija, hotellityöntekijä, kahvilatarjoilija, pikaruokatyöntekijä. Niitä opiskelijoita, jotka saavat suoritettua osatutkinnon, kannustetaan jatkamaan opiskelua ja suorittamaan lopulta koko tutkinto. Olemme aloittaneet toteuttaa yhä enemmän toiminnallisuutta ns. käsitteellisillä aloilla, esim. merkonomiopiskelijoille asiakaspalvelu- ja työnhakupelejä ja -tehtäviä, pop up yrityksiä jne. Under denna rapporteringsperiod fortsatte vi vårt samarbete med VAKK kring YE i försäljning. För YA:s del blev det tyvärr ingen svenskspråkig grupp, inga svenskspråkiga NAO-studeranden hittades. Däremot lyckades vi hitta många finskspråkiga studeranden som VAKK nu då utbildar. Kaikille NAO-nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta koulutus- ja vertaiskeskustelusessiot. Näissä Miten siedän laiskuutta tilaisuuksissa käytiin läpi nuorten tapoja/tottumuksia ja etsittiin alustuksen ja vertaiskeskustelun avulla työkaluja nuorten käyttäytymisen ymmärtämiseen. Palaute oli hyvää ja esim. oppilaitoksen uraohjaajilla oli paljon annettavaa uudemmille NAO-opettajille.

2. NAO: Mitä uutta olette kehittäneet Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa? - 4 Hakevassa toiminnassa on raportointikaudella panostettu aikuisten maahanmuuttajien henkilökohtaiseen ohjaukseen työvoimapoliittisen kotouttamiskoulutuksen loppuvaiheessa. Näin on saatu NAO- ja ENO-ohjelmien mahdollistamiin koulutuksiin lisää maahanmuuttajataustaisia nuoria ja aikuisia. Työvoimapoliittisen kotouttamiskoulutuksen jatkumoksi on pyritty kehittämään koulutustuotteita (oppilaitosmuotoinen koulutus), jotka olisivat tarkoituksenmukaisia / mahdollisia aikuisille maahanmuuttajaopiskelijoille NAO- ja ENO-kohderyhmät mukaan lukien. Syksyllä 2015 on lanseerattu neljä erilaista maahanmuuttajille suunnattua tutkinnon osaan tai koko tutkintoon valmistavaa koulutustuotetta, joissa on aloittanut maahanmuuttajataustaisia NAO- ja ENOopiskelijoita Maahanmuuttajille suunnitelluissa NAO-koulutuksissa sovelletaan Lean-ajattelua koko koulutusprosessiin. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ammatillista ja kielellistä osaamista integroidusti sekä mahdollistaa opiskelijoiden oman motivaation kasvamisen. Koulutusprosessi nähdään arvonlisäyksenä, jossa opiskelijan kyky toimia alan työtehtävissä ja työyhteisöissä vahvistuu prosessin kaikissa vaiheissa. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat prosessia haittaaviin tekijöihin kuten motivaation hukkaamiseen, odotteluaikoihin, passiivisiin roolimalleihin, tehottomiin käytäntöihin jne. Kaikille NAO-opiskelijoille on myös päätetty järjestää terveystarkastukset, jotka ovat parhaillaan alkamassa. Terveystarkastukset aloitetaan Nirvan toimipisteestä. Tarkastusten tavoitteena on opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Arjen taitojen vahvistamiseksi opiskelijapalvelut tuottaa NAO-opiskelijoille ruokakurssin, jolla opetellaan laittamaan hyvää ja terveellistä ruokaa edullisesti.

3. ENO: Mitä käytäntöjä olette suoraan siirtäneet NAO-ohjelmasta Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (ENO) -ohjelmaan? Olemme siirtäneet suurimman osan Nao opiskelijoiden opintojen tukemiseksi luoduista toimintamalleista ENOohjelmaan. Tällaisia tukitoimija ovat muun muassa työparien käyttö ohjaus- ja opetustyössä (kouluttaja-naoohjaaja/ kouluttaja-kouluttaja), jelppiopetuksen järjestäminen kohderyhmän opintojen edistymisen tueksi ja ammattisuomen lisäopetus. Tuetut työssäoppimisjaksot Jupiter-säätiössä ovat mahdollisia myös ENO opiskelijoille. Hakevan toiminnan osalta myös ENO opiskelijoiden osalta hakeutumisvaiheen ohjaukseen on kohdennettu lisäresursseja (henkilökohtaiset ohjauskäynnit, yhteistyö opiskelijan tukiverkoston kanssa saattaen vaihtaminen jne.). NAO ohjelman myötä syntynyt opo-päivystys palvelee myös ENO-opiskelijoiden hakeutumisvaihetta. Ryhmänvastuuopettajan tehostettu tuki opiskelijoille, erityisopetuksen tuen mahdollisuus opiskelijoille Olemme siirtämässä orientoivat jaksot sekä pajajaksot ENO-ohjelmaan. Molemmat osaamisohjelmat ovat toimineet toisiaan tukien ja kaksi NAO-ohjaajaa ovat toimineet myös ENOkohderyhmän apuna ENO-ohjelman alusta asti. Kokemuksemme mukaan ENO- kohderyhmän opiskelijoilla on jonkun verran enemmän päihdetaustaa, joka vaatii omia tukitoimiaan, mutta tämäkin problematiikka on huomioitu NAO- opiskelijoille kehitetyissä tukiprosesseissa. Runsaasti työssäoppimista sisältävä valmistava koulutus on tuotu myös ENO-koulutukseen.

3. ENO: Mitä käytäntöjä olette suoraan siirtäneet NAO-ohjelmasta Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (ENO) -ohjelmaan? ENO-ohjelman opiskelijat osallistuvat NAO-opiskelijoiden navigaatiojaksolle, mutta vain soveltuvin osin (kullekin räätälöidään oma navigaatiojakso). Tutkintoon hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen toteutetaan ENO-opiskelijoille samoilla periaatteilla kuin NAOopiskelijoillakin, tosin osaamisen tunnistamiseen panostetaan vielä enemmän ENO-opiskelijoilla. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen tehdään ENO-opiskelijoiden osalta jo aiemmin, heti navigaatiojakson alussa. ENO- ja NAO-opiskelijat ovat samoissa valmistavan koulutuksen ryhmissä, joten ENO-opiskelijat saavat saman tuen valmistavan koulutuksen aikana kuin NAO-opiskelijatkin (tukea opinto-sosiaalisen asioiden hoitamisessa, tukea opiskeluvalmiuksien kehittämiseen, tukea työ- ja työssä oppimispaikkojen hankkimisessa, tukea opintojen loppuun viemiseen ja jälkiohjausta jne.).

4. ENO: Miten Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (ENO) - ohjelman toteuttaminen eroaa teillä NAO-ohjelman toteuttamisesta? Ohjelmien toteuttaminen ei juurikaan eroa toisistaan. NAO-ohjelman aikana Vakk:lla on ollut kaksi vuotta aikaa kehittää toimivaa mallia ennen ENO-ohjelman alkamista. Tästä syystä toimivat käytännöt on siirretty NAO-ohjelmasta suoraan ENO ohjelmaan. Pitkään työttömänä olevat ENOlaiset ovat hyvin arkoja ja lannistuneita. He tarvitsevat aikuista keskustelevaa, hienotunteista tukea erilaisiin käytännön tilanteisiin. Heidän asioiden prosessointiaika on pidempi ja he tarvitsevat aikaa enemmän. Koska oppimiskäsitykset eroavat eri kohderyhmissä (eri-ikäisillä ihmisillä), kouluttajat joutuvat panostamaan eri tavalla (ENO -kohderyhmä saattaa odottaa enemmän opettajavetoista koulutusta, nuoret taas ovat jo oppineet toimimaan itseohjautuvasti ja työryhmittäin). ENOilla on aiemmin hankittua osaamista huomattavasti enemmän, joten osaamisen tunnistaminen on heillä suuremmassa roolissa kuin NAOlaisilla. Kommentti: ENO- kohderyhmän koulutustarve on valtavan paljon suurempi kuin mitä olimme arvioineet. Hakijoita on ollut moninkertainen määrä paikkoihin nähden. Tämä kannattaisi huomioida jatkossa, kun suunnitellaan koulutusten rahoituksia. ENO-hakevaa toimintaa tehtiin ehkä enemmän yhteistyössä TE-toimiston kanssa kuin NAOssa. ENO-ohjelmassa hakijalla on todennäköisesti pitempi työkokemus, joten myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tai tutkintojen osat saattavat olla mahdollisia perustutkintojen sijaan.

4. ENO: Miten Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (ENO) - ohjelman toteuttaminen eroaa teillä NAO-ohjelman toteuttamisesta? - 2 ENOt: Lähinnä hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisen kautta, jolloin ENO-opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista - pääasiassa työkokemusta - kartoitetaan ja henkilökohtaistetaan. Tämä otetaan huomioon valmistavan koulutuksen toteuttamisessa. Näyttötutkintoperusteisessa aikuiskoulutuksessa on samat sisällöt VOS- NAO- ja ENO-rahoitteisessa koulutuksessa. Tällä hetkellä meillä on samassa ryhmässä kolmella eri rahoituspohjalla olevia opiskelijoita. ENO-opiskelijoilla on vähemmän henkilökohtaista ohjaustarvetta kuin NAOilla, paitsi jos he ovat maahanmuuttajia. Tällöin he vaativat enemmän suomen kielen harjaannuttamiseen liittyvää tukea. NAOt: opiskelijat vaativat ohjauksen tukitoimissa enemmän elämäntaitojen harjaannuttamiseen liittyvää tukea sekä enemmän ohjausta taloudellisiin etuihin opintojensa rahoittamiseksi. Myös mielenterveyden ongelmat ja sairaudet voivat aiheuttaa opiskelijalle pitkiäkin poissaoloja ja oppilaitokselta joustavuutta ja kouluttajilta ylimääräistä työtä. ENO-opiskelijoiden tukeva toiminta on ollut luonteeltaan hieman erilaista kuin NAO-opiskelijoiden, koska useimmilla on jo hyvät työelämävalmiudet. ENO-opiskelijoiden osalta tukeva toiminta on painottunut enemmän aikuinen oppijana -tematiikan kysymyksiin sekä mm. osaamisen näyttämisen (tutkintotilaisuuksien) suunnitteluapuun.