ASUKASILTOJEN ARVIOINTI Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteisten asukasiltojen arviointi Tiina Nurminen 1
SISÄLLYS 1 Johdanto... 6 2 Asukasillat... 7 2.1 Kahdesta erillisestä yhteen yhdistettyyn asukasiltaan... 7 2.2 Yhteiset asukasillat... 9 2.2.1 Tarkoitus ja tavoitteet... 9 2.2.2 Vaikutukset... 9 3 Asukasiltojen järjestäminen... 10 3.1 Osallistujat... 10 3.2 Kysymysten ja teeman asettaminen... 11 3.3 Keskustelu... 12 3.4 Tilat ja pelisäännöt... 12 3.5 Tiedottaminen ja raportointi... 13 4 Aineisto... 14 5 Kokemuksia asukasilloista... 14 5.1. Yleiset mielipiteet asukasilloista... 14 5.2 Tilaisuuden järjestelyt... 15 5.3 Roolit... 16 5.4 Tiedottaminen ja raportointi... 17 5.5 Keskustelun eteneminen... 17 5.6 Vaikutukset... 18 5.7 Tulevaisuus... 19 7 Maahanmuuttajien ilta... 19 7.1 Tilaisuudessa keskusteltua... 20 7.1.1 Työllisyys... 20 7.2.2 Järjestöjen ja yhteisöjen tuki tärkeää... 21 7.3 Johtopäätöksiä... 22 8 Lopuksi... 23 LÄHTEET... 24 LIITTEET... 25 Liite 1: Haastattelukysymykset... 25 Liite 2: Kyselylomake... 26 2
ASUKASILTOJEN ARVIOINTI Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteisten asukasiltojen arviointi Tiina Nurminen Tampereen kaupunki Kuntademokratiayksikkö 3
Julkaisija: Tampereen kaupunki, kuntademokratiayksikkö Painovuosi: 2012 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Tampere Painosmäärä: 1. painos 200 kpl Ulkoasu ja taitto: Sirpa Koivu 4
Tiivistelmä Tampereen kaupunki Kuntademokratiayksikkö TIINA NURMINEN Asukasiltojen arviointi Elokuu 2012 Arviointi käsittelee Tampereen kaupungin järjestämiä asukasiltoja. Niiden tarkoituksena on antaa asukkaille alueellinen vuorovaikutus ja osallistumismahdollisuus. Asukasilloissa asukkaat pääsevät keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä päättäjiltä. Heistä paikalla ovat pääsääntöisesti pormestari, apulaispormestarit ja valtuustoryhmien edustajat. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja toimii tilaisuuden puheenjohtajana. Aikaisemmin asukasillat olivat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin erikseen järjestämiä tilaisuuksia, mutta vuoden 2011 keväällä asukasillat muuttuivat yhteisesti järjestettäviksi tilaisuuksiksi. Tämän arvioinnin avulla on pyritty selvittämään, miten yhteisen mallin mukaiset asukasillat ovat onnistuneet ja onko toiminnassa havaittavissa ilmeisiä puutteita tai kehittämistarpeita. Kun siirryttiin yhteisesti järjestettäviin asukasiltoihin, joidenkin henkilöiden roolit vaihtuivat. Tarkoituksena on ollut myös selvittää, miten roolit ovat muuttuneet ja kuinka roolien vaihtuminen on koettu. Aineisto on kerätty elomakkeen ja haastatteluiden avulla. Arviointiin vastanneet ovat osallistuneet vähintään yhteen asukasiltaan joko pormestarin, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, apulaispormestarin tai valtuustoryhmän edustajan roolissa. Arvioinnin yhteydessä kerrotaan myös miten asukasiltoja järjestetään ja millä periaatteilla. Erityisenä asukasiltana voidaan pitää Maahanmuuttajien iltaa, joka järjestettiin Tampereella keväällä 2012. Arviointiin on lisätty erillinen raportti Maahanmuuttajien illasta. Sen aineisto on kerätty lähinnä tilaisuudessa tehtyjen havaintojen avulla. Arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että asukasiltoja pidetään tarpeellisina ja arvokkaina tilaisuuksina, joita tulee järjestää myös tulevaisuudessa. Suurimman osan mielestä asukasillat ovat menneet parempaan suuntaan sen jälkeen kun siirryttiin yhteisiin asukasiltoihin, mutta kehityskohteitakin vielä löytyy. Roolien muutos koettiin osittain ongelmalliseksi, erityisesti valtuustoryhmien edustajien kohdalla, sillä heidän roolinsa kaventui merkittävästi. Teemallisten asukasiltojen lisääminen ja ikäjakauma aiheuttivat myös keskustelua. Avainsanat: Asukasillat, yleisötilaisuudet, osallistuminen, vaikuttaminen 5
1 Johdanto Kaupungit ovat kehittäneet erilaisia keinoja, jotta asukkaat saisivat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua niiden toimintaan ja päätöksentekoon. Tampereella yhtenä tällaisena keinona ovat asukasilta tilaisuudet, jotka tarjoavat asukkaille ja päättäjille mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksissa asukkaiden kanssa keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat pääsääntöisesti pormestari, apulaispormestarit ja valtuustoryhmien edustajat. Lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja toimii tilaisuuksissa puheenjohtajana. Asukasiltoja järjestetään jokaisella viidellä palvelualueella kerran vuodessa. Asukasiltoihin ovat tervetulleita kaikki tamperelaiset, mutta pääasiassa ne on tarkoitettu sen palvelualueen asukkaille, missä tilaisuus järjestetään. Koska tilaisuudet ovat alueellisia, on tarkoitus keskustella etenkin aluetta koskevista asioista. Asukasillat ovat osa Alvaritoimintaa, joka perustuu palvelualueellisiin työryhmiin. Alusta lähtien asukasiltojen tarkoituksena on ollut, että asukkaat pääsevät vahvemmin osallistumaan ja keskustelemaan sellaisista asioista, joista he ovat kiinnostuneita. Kaupungin päättäjien ja asukkaiden välille on pyritty saamaan aito keskusteluyhteys. Tavoitteena on ollut, että asukasilloista muodostuu asukkaille suora vaikuttamis ja osallistumiskanava. Ennen vuoden 2011 kevättä asukasiltoja järjestivät erikseen sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja että pormestari. Vuoden 2011 alusta nämä erilliset asukasillat yhdistettiin ja tilaisuuksien määrä puolittui noin kymmenestä viiteen. Tilaisuuksien määrän vähentämisellä pyrittiin osallistujamäärän lisääntymiseen, asukastilaisuuksien päällekkäisyyksien vähentämiseen ja asukasiltojen laadun parantamiseen. Yhdistettyihin asukasiltoihin päädyttiin, koska niiden koettiin palvelevan paremmin toiminnan tarkoitusta. Tämän arvioinnin tarkoituksena on selvittää, miten asukasiltojen järjestämisessä on onnistuttu uudessa keväällä 2011 alkaneessa yhdistetyssä asukasilta mallissa. Asukasiltojen arvioinnilla Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikkö pyrkii selvittämään, miten yhdistetyt asukasillat ovat toimineet ja onko uuden tavan avulla pystytty toteuttamaan ne hyödyt, joihin muutoksella on pyritty. Pohdittavana on myös, miten eri toimijoiden roolit asukasilloissa toimivat. Asukasiltojen erityisenä muotona voidaan pitää Maahanmuuttajien iltaa, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampereella keväällä 2012. Arviointiin on lisätty erillinen raportti Maahanmuuttajien illasta, jossa arvioidaan tilaisuuden onnistumista lähinnä tilaisuudessa tehtyjen havaintojen avulla. 6
2 Asukasillat Asukasiltojen tapaiset avoimet tilaisuudet antavat asukkaille mahdollisuuden suoriin kohtaamisiin ja keskusteluihin päättäjien kanssa. Tällaiset tilaisuudet ovat arvokkaita itsessään ja niitä ei voida täysin korvata sähköisillä järjestelmillä. (n ja pormestarin asukasiltojen kehittäminen, Leskinen, 2011) Asukasillat tarjoavat suoran osallistumisen mahdollisuuden ja läheisemmän yhteistyön päättäjien kanssa. Kuntalaisten osallistuminen on tärkeää ja sillä voi olla onnistuneesti järjestettynä paljon positiivisia seurauksia. (Osallistumisen järjestäminen, Tampereen kaupunki Konsernihallinto 2011) Asukasillat ovat osa suurempaa asukkaille suunnattua osallistumis ja vaikuttamiskeinojen verkkoa Tampereella. Samalle ne ovat osa Alvaritoimintaa. Alvari on vaikutuskanava asukkaiden ja päättäjien välillä. Se pohjautuu palvelualueellisiin työryhmiin, joiden tarkoitus on edistää alueellista vaikuttamista. (http://www. tampere.fi/tampereinfo/osallistuminen/vaikuttamiskanavat/alvari.html) 2.1 Kahdesta erillisestä yhteen yhdistettyyn asukasiltaan Alun perin pormestarin omat asukasillat aloitettiin vuonna 2007, kun Tampere siirtyi pormestarimalliin. Tampereella pormestarimallissa pormestarin lisäksi on neljä apulaispormestaria, jotka johtavat asioiden valmistelua omalla toimialallaan. Pormestarin asukasiltoihin apulaispormestarit osallistuivat oman alueensa asiantuntijoina. n (tai kaupunginvaltuusto puheenjohtajan) asukasillat aloitettiin vuonna 2005. Niissä oli mukana yksi edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi. Pormestarin ja valtuuston asukasillat olivat eriluonteisia tilaisuuksia. Yksi suurimmasta syistä tähän oli luultavasti se, että niihin osallistui kaupungin päätöksenteon kannalta eri asemassa olevia henkilöitä. Vuonna 2011 pormestarin ja valtuuston erillisistä asukasilloista päätettiin luopua ja samalla siirryttiin yhteisten asukasiltojen käytäntöön, jossa pormestari ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitävät yhteisiä asukasiltoja erillisten sijaan. Uudistukseen päädyttiin useista eri syistä. Erillisten asukasiltojen aikana huomattiin osallistujien vähenevän ja yhdeksi syyksi katsottiin eri asukastilaisuuksien päällekkäisyys, joten uudistuksella toivottiin saavutettavan suurempia osallistujamääriä. Asukasiltojen ei myöskään koettu parhaalla mahdollisella tavalla palvelevan niiden tarkoitusta. Yhteisten asukasiltojen toivottiin korostavan tehokkaammin alkuperäisiä tavoitteita. Muutoksella pyrittiin saamaan kaikin puolin tehokas toimintamalli, joka edistää asukkaiden suurempaa osallistumista tilaisuuteen. Aikaisemmassa mallissa ongelmana oli myös toisinaan rauhattomuus etenkin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasilloissa. 7
2005 2006 2007 2008 2009 2010 n asukasilta 50 170 50 70 50 60 110 100 50 40 20 100 50 40 60 30 25 30 65 35 45 35 30 yht/vuosi Pormestarin asukasilta yht/vuosi Yhteiset asukasillat yht/vuosi 220 340 190 210 145 210 100 100 50 80 100 40 100 60 80 70 75 30 40 30 50 40 30 35 2011 2012 430 350 175 155 45 75 80 100 70 40 50 Keskiarvo 60 218 62 278 75 230 300 160 Kuva 1. Asukasiltojen kävijämäärän kehitys. Tulee huomioida, että vuonna 2012 kaikkia asukasiltoja ei vielä ole järjestetty. Suurin konkreettinen eroavaisuus aikaisempaan on se, että nyt pormestari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, apulaispormestarit ja valtuustoryhmien edustajat osallistuvat samaan tilaisuuteen, joten paikan päällä on aikaisempaa enemmän päättäjiä vastaamassa kysymyksiin. Tämä on vaikuttanut henkilöiden roolijakoon ja siihen, että nyt asukasiltoja järjestetään vuoden aikana noin puolet vähemmän kuin aikaisemmin. Eroavaisuuksista huolimatta asukasilloilla on edelleen sama tarkoitus kuin aikaisemmin eli niiden tulisi tarjota asukkaille ja päättäjille mahdollisuuksia keskusteluun ja tiedon jakamiseen. Tilaisuuksien tulisi edelleen tarjota asukkaille osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksia. Tarkoituksena on ollut, että tilaisuudesta tulisi kaikkien kannalta toimivampi ja hyödyllisempi muuttamalla toimintatapoja. 8
2.2 Yhteiset asukasillat Nykyisessä mallissa asukasiltoja järjestetään vähintään viidesti vuodessa eri puolilla Tamperetta, kerran vuodessa jokaisella palvelualueella. Palvelualueet ovat Etelä, Kaakkois, Länsi, Koillis ja KeskiTampere. Tarkoituksena on keskustella etenkin kyseessä olevan alueen ajankohtaisista asioista, jotka herättävät mielenkiintoa ja kysymyksiä asukkaissa. Tilaisuuksiin ovat kaikki tamperelaiset tervetulleita, mutta pääasiassa tilaisuudet on tarkoitettu kunkin palvelualueen asukkaille. Alueellisuus on perusteltua, sillä se mahdollistaa pienempien asioiden esille tulemisen. Usein pienemmät, kuten yksittäisen asuinalueen asiat jäävät helposti isompien koko Tamperetta koskevien asioiden varjoon. 2.2.1 Tarkoitus ja tavoitteet Asukasillat antavat mahdollisuuden suoriin kohtaamisiin ja keskusteluihin samaan tapaan kuin kaikille avoimet yleisötilaisuudet. Tarkoituksena on järjestää tilaisuus, joka antaa asukkaille vaikuttamiskanavan. Asukkaat haluavat saada tietoa heihin kohdistuvista asioista eli tarkoittaen etenkin niitä vaikutuksia, jotka koskevat asukkaiden elinoloja ja (lähi)ympäristöä. (Asukastilaisuudet ja muiden yleisötilaisuuksien järjestäminen, Konsernihallinto/Kuntademokratia, 2011) Jotta asukasiltoja olisi mielekästä järjestää, tulee niillä olla määriteltynä tarkoitus ja tavoitteet. Selkeästi määriteltyinä ne antavat asukasilloille peruslähtökohdat. Asukasiltojen lähtökohdat ovat samantapaisia kuin muillakin asukkaille suunnatuilla tilaisuuksilla. On tärkeää, että niistä syntyy aitoja vaikuttamis ja/ tai osallistumiskanavia kuntalaisille. Asukasillat ovat tiedonvälittämistä puolin ja toisin, mutta alkuperäisen tarkoituksen mukaan tiedonvälityksen tulisi tapahtua asukkailta päättäjille. Kuitenkin asukasitilaisuudet on tarkoitettu pääasiassa keskustelutilaisuuksiksi eikä yksipuolisiksi tiedotus tai kuulemistilaisuuksiksi. Keskusteluluonteisuuden ansiosta päättäjien ja asukkaiden toivotaan lähentyvän asukasiltojen avulla. Tarkoituksena on saada avoin keskusteluyhteys kaupungin johdon ja asukkaiden välille. Asukasillat antavat asukkaille mahdollisuuden kysymysten esittämiseen ja oman näkemyksen esille tuomiseen. Samalla demokraattisen otteen toivotaan vahvistuvan kaupungin työssä. Asukasiltojen avulla on mahdollisuus saattaa asukkaiden tietoon se, ketkä heidän asioistaan päättävät eli niin sanotusti annetaan päätöksenteolle kasvot. Keskustelua syntyy usein jo tehdyistä päätöksistä, jolloin asukkaat voivat kysyä perusteita päätöksille ja päättäjät puolestaan voivat tuoda oman näkemyksensä esille. Näin voidaan saada itselle tai tehdyille päätöksille hyväksyttävyyttä. Tavoitteiden täyttyessä on mahdollista saavuttaa läpinäkyvyyttä kaupungin toimintaa ja päätöksiä kohtaan. Jotta tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, tulee tilaisuuksien olla hyvin suunniteltuja ja kaikin puolin onnistuneita. 2.2.2 Vaikutukset Tuleeko asukasilloilla olla konkreettisia vaikutuksia? Voivatko asukkaat vaikuttaa päätöksiin tai päättäjien mielipiteisiin asukasiltojen kautta? Vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä. Vaikutusten todellisuutta on hankala arvioida, koska niitä ei voi mitata eikä vaikutuksien osalta ole järjestetty seurantaa. On selvää, etteivät asukkaat pysty vaikuttamaan kaikkiin päätöksiin varsinkaan kun on kyse suurista linjauksista. Usein suuriin vaikutuksiin ei edes pyritä. Usein koetaan, että tietyn asuinalueen asiat jäävät huomiotta kun yleinen keskustelu (lehdissä ja muissa julkisissa tiedotusvälineissä) keskittyy isoihin suurta yleisöä kiinnostaviin asioihin. Asukasillat ovat loistava tilaisuus tuoda oman asuinalueen asioita esille ja tuoda ne päättäjien tietoisuuteen. Tämä antaa asukkaille 9
mahdollisuuden vaikuttaa pieniin asioihin, mikä on huomattavasti helpompaa ja todennäköisempää kuin suuriin linjauksiin vaikuttaminen. Vaikka koko asiaan vaikuttaminen olisikin mahdotonta, pienempiin osaalueisiin vaikuttaminen saattaa silti onnistua. Oman alueen esille tuominen asukasilloissa on osa sen tarkoitusta ja yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi niitä järjestetään eri alueilla. Asukasilloilla voidaan ajatella olevan yhteisöllisiä vaikutuksia. Tarkoittaen, että asukkaat tulevat myös lähemmäs toisiaan, yhteisö lähenee ja tiivistyy. Vaikka keskustelusta ei nousisikaan mitään suurempaa, niin vaikutus voi olla tilaisuuksien takana, huomaamattomissa. Huomaamatonta voi olla myös se, jos asukkaat pystyvät vaikuttamaan päättäjien mielipiteisiin ja ajatuksiin pidemmällä aikavälillä, niin etteivät vaikutukset ole suoraa näkyvissä ja ettei yhteyttä näiden asioiden välillä tiedosteta. Vaikutukset voivat olla monien asioiden yhteistulos eivätkä ainoastaan asukasiltojen myötä tapahtuvia. 3 Asukasiltojen järjestäminen Asukasiltojen järjestelyistä vastaa hallintopalvelukeskus (HALO) ja toimintaa ohjaa Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikkö. 3.1 Osallistujat Asukasilloissa asukkaiden lisäksi paikalla ovat yleensä olleet pormestari (Timo P. Nieminen, kauden 2008 2012 loppuun), apulaispormestarit (Leena Kostiainen, OlliPoika Parviainen, Timo Hanhilahti, Irja Tulonen, kauden 20082012 loppuun), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (Irene Roivainen, kauden 2008 2012 loppuun) ja valtuustoryhmien edustajat, jotka usein ovat ryhmiensä puheenjohtajia. Puhetta johtaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Tarvittaessa sijainen voi korvata varsinaisen osallistujan. Tilaisuuteen voidaan kutsua myös asiantuntijoita tai vierailijoita. Koska asukasiltoihin on vapaa pääsy, muutkin valtuutetut voivat osallistua niihin. On kuitenkin muistettava, että asukkaille tulee antaa mahdollisimman paljon puheaikaa. Tilaisuuteen osallistuvilla henkilöillä on erilaisia rooleja tilaisuudessa. On myös mahdollista toimia kahdessa eri roolissa tilanteessa, jossa henkilö on sekä apulaispormestari, että valtuustoryhmän edustaja. Toivomuksena on ollut, että yhdestä valtuustoryhmästä olisi vain yksi edustaja paikalla eli apulaispormestarien tulisi toimia kahdessa roolissa, vaikka se voidaan kokea hankalaksi niin omasta kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Rooli määrittelee pitkälti henkilön toimintaa. Toiset roolit pääsevät paremmin esille kuin toiset, jolloin ne voidaan kokea eri tavoin ja myös eriarvoisiksi. ryhmien edustajien rooli on nähdäkseni muuttunut eniten. Nyt heillä on tilaisuuksissa lähinnä kommentointimahdollisuus, jonka käyttäminen on vahvasti riippuvainen edustajan aktiivisuudesta. Vaikka ryhmän edustaja olisi aktiivinen, puheaika jää lyhyeksi, sillä pääasiassa kysymykset esitetään pormestarille ja apulaispormestareille. Muutoksen seurauksen puheenjohtajan roolista on tullut teknisempi. Tilaisuuden onnistumisen kannalta puheenjohtaja on tärkeä. Hän johtaa tilaisuutta, jakaa puheenvuoroja ja tarkkailee tilaisuuden pelisääntöjen noudattamista. Samalla hänen tulee huolehtia siitä, että asiat käsiteltäisiin järkevinä kokonaisuuksina, että ehdittäisiin käsittelemään mahdollisimman paljon eri aiheita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Edessä istuvat omana ryhmänään apulaispormestarit, pormestari ja puheenjohtaja ja erillisenä ryhmänä valtuustoryhmien edustajat. Tilaisuuden järjestämispaikka vaihtelee, mikä vaikuttaa istumajärjestykseen. 10
Paikalle on voitu kutsua myös asiantuntijoita sellaisista aihepiireistä, joiden katsotaan olevan ajankohtaisia alueella, kuten kaavoitus. Asiantuntijat voivat istua myös asukkaiden joukossa ja tulla tarvittaessa esille. Tilaisuuden alussa Alvariryhmällä on mahdollisuus pitää oma puheenvuoronsa. Usein kyseisen alueen Alvaripuheenjohtaja kertoo ryhmässä keskustelluista aiheista ja muista aluetta koskevista ajankohtaisista asioista. Asukkaat ovat asukasilloissa luonnollisesti tärkeässä roolissa. Usein asukasiltoihin osallistuu alueen Alvariryhmän jäseniä ja muita alueen asukkaita. Näissä tilaisuuksissa tietyt asukkaat ovat aktiivisempia ja käyttävät enemmän puheenvuoroja. Toiset osallistujat lähinnä kuuntelevat tai esittävät mielipiteitä harvakseltaan. Toivottavaa kuitenkin olisi, että mahdollisimman moni osallistuja osallistuisi keskusteluun, jotta keskustelu olisi rikasta. Asukkaiden ikäjakauma on usein painottunut vahvasti iäkkäämpiin henkilöihin, jolloin keskustelu painottuu heitä koskeviin asioihin ja palveluihin. Paikalle sattuneiden nuorten mielipiteet saattavat jäädä vähemmistöön. Puheenjohtajan tehtävänä on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet mielipiteiden esilletuomiseen. 3.2 Kysymysten ja teeman asettaminen Asukkaat voivat etukäteen lähettää kysymyksiä päättäjille. Kysymyksiä voi esittää myös paikan päällä suullisesti tai voi kirjoittaa kysymyksen erilliselle kysymyspaperille. Kysymyspaperille voi kirjoittaa myös yhteystiedot, jolloin kysymykseen voidaan vastata myös jälkikäteen henkilökohtaisesti. Etukäteis kysymyksiin päättäjät ovat voineet valmistautua ja heillä on ollut mahdollisuus asian selvittämiseen, jolloin vastauksen itse tilaisuudessa saa mitä todennäköisimmin. Jos tilaisuudessa jää kysymyksiä, joihin syystä tai toisesta ei vastattu, tulisi niihin vastata jälkikäteen. Keskustelun tulisi olla avointa ja johdonmukaista. Puheenjohtajan tulisi tarkkailla keskustelun etenemistä ja tarpeen tullen puuttua siihen. Hyvällä etukäteissuunnittelulla voidaan vaikuttaa keskustelun tasoon ja sen sujuvuuteen. Suunnittelu voi olla esimerkiksi etukäteiskysymysten lajittelu teemoittain. Aikaisemmin on harvakseltaan järjestetty teemallisia asukasiltoja. Teemalliset asukasillat ovat edelleen mahdollisia etenkin KeskiTampereella (keskustaalueella) järjestettyinä. Yksi esimerkki on keväällä 2012 järjestetty Maahanmuuttajien ilta. Teemalliset illat on katsottu hyviksi silloin, kun kyseessä on suurta joukkoa 11
koskeva ja kiinnostava aihe. Esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvä teemallinen asukasilta voisi oikein rajattuna olla mahdollinen. Ikäperustaista teemoittelua voitaisiin myös pitää vaihtoehtona. Tarkoituksena olisi, että teemalliset asukasillat täydentäisivät varsinaisia alueellisia asukasiltoja. Keskustelun rajaaminen oikealla tavalla voi olla hankalaa, jotta saataisiin mahdollisimman hedelmällinen keskustelualusta aikaiseksi. Sekä teemallisessa ja vapaassa keskustelussa on molemmissa omat positiiviset ja negatiiviset puolensa. Liian laaja keskustelu voi olla päämäärätöntä ja hankalasti kiinni otettavaa kun liian rajattu keskustelu voi muodostua liian suppeaksi. Asukkaat haluavat tuoda esille omia mielipiteitään ja esittää kysymyksiä ja vaikuttaa itse asioihin. Asukasilloissa päättäjät voivat vaikuttaa siihen, mitä asukkaat ajattelevat kaupungin ja päättäjien toiminnasta esimerkiksi selittämällä miksi jokin päätös on tehty tietyllä tavalla. On tärkeää ilmentää kuntalaisille, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ja niitä myös kerätään ylös jatkokäsittelyä varten. Samalla tulisi kertoa, miten mahdollinen jatkokäsittely tapahtuu ja miten asukas voi itse seurata mielipiteensä/ehdotuksena eteenpäin viemistä. Osallistujia voidaan vielä tilaisuuden lopuksi pyytää täyttämään palautelomake, jotta saadaan palautetta itse tilaisuudesta ja näin voidaan tulevaisuudessa järjestää asukkaille entistä mielekkäämpiä asukasiltoja. Palautelomakekäytännössä olisi vielä paljon kehitettävää. Oikein toteutettuna palautteista olisi mahdollista saada suurta hyötyä. Tärkeää ei ole ainoastaan kuunnella asukkaiden mielipiteitä asioista vaan tärkeää on myös antaa asukkaille kattavat vastaukset heidän kysymyksiinsä. Jos asukkaat eivät saa kattavia vastauksia he turhautuvat helposti ja voivat kokea tilaisuudet hyödyttömiksi. Hyvän vastauksen antaminen edellyttää että asukkaita kuunnellaan, jotta osataan vastata siihen mitä asukas kysyy. Jos vastausta ei voida antaa, tulee tilanne esittää niin, ettei asukas tunne tulleensa petetyksi tai loukatuksi. Asukasiltoja järjestettäessä tulee muistaa, että asukkailla on erilaisia tavoitteita tilaisuuksissa. Toiset haluavat vain tuoda asiansa esille ja aiheuttaa keskustelua kun taas toiset asukkaat haluavat suoraa toimintaa. Erilaiset odotukset myös purkautuvat eri tavoin, joten tilaisuuteen osallistuvien päättäjien tulee varautua erilaisiin reaktioihin etukäteen. 3.3 Keskustelu Asukasilloissa ennen virallista tilaisuutta on mahdollisuus käydä paikalla olevien päättäjien kanssa epävirallisempaa keskustelua. Samassa yhteydessä voidaan asukkaille jakaa esitteitä ja tietoa tai järjestää muuta oheistoimintaa. Tiedon jakamista ja oheistoimintaa ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Kahvitarjoilu järjestetään samalla ennen virallista osuutta. Virallisen osuuden jälkeen on myös mahdollisuus keskustella paikalle jääneiden päättäjien kanssa itseä askarruttavista asioista tai tehdä tarkennusta keskusteltuihin asioihin. Valitettavasti päättäjillä on tiukka aikataulu, joten epävirallinen keskustelu jää usein käymättä. Virallisen osuuden työskentelymahdollisuutena voidaan käyttää muutakin kuin yleiskeskustelua kuten esimerkiksi ryhmätyöskentelyä. Keskustelu on katsottu tilaisuutta parhaiten palvelevaksi käytännöksi tähän saakka. 3.4 Tilat ja pelisäännöt Asukasillat järjestetään usein kouluissa tai muissa kokoustiloissa. Paikalla on paljon merkitystä tilaisuuden onnistumiselle. Tila ja järjestelyt vaikuttavat mm. kuuluvuuteen ja näkyvyyteen, jotka puolestaan vaikuttavat tilaisuuden ilmapiiriin ja mielekkyyteen. Esimerkiksi se, miten päättäjät on aseteltu eteen voi aiheuttaa erilaisia tunteita kuten asukkaiden alemmuutta tai vastakkainasettelua etenkin jos päättäjät asetetaan huo 12
mattavalle korokkeelle. Järjestelyt vaikuttavat osaltaan tilaisuuden luonteeseen ja keskusteluun. Asukasilloissa tulee olla selkeät pelisäännöt, joita kaikkien tulee noudattaa. Pelisääntöjen olemassaolo ja niiden noudatus edesauttaa tilaisuuden onnistumista. On tärkeää, että ne esitellään selkeästi ja hyväksytetään osallistujilla, jolloin niitä todennäköisemmin myös noudatetaan. Muistutuksena ne tulisi olla esillä koko tilaisuuden ajan esimerkiksi seinälle ripustettuna, jolloin kaikilla on mahdollisuus ne nähdä. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu pelisääntöjen noudattamisen tarkkailu. Puheenjohtaja myös hoitaa tilaisuuden etenemisen ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin pelisääntöjen rikkomiseen kuten muihinkin häiriötekijöihin. Puheenjohtajan tulisi myös taata tasaarvo (mm. asukkailla samat mahdollisuudet mielipiteiden esille tuomiseen) ja tilaisuuden tarkoituksen toteutuminen. 3.5 Tiedottaminen ja raportointi Asukasillat tulisi dokumentoida niin, että paikalla olleiden kysymykset ja vastaukset tulisivat dokumentista esille selkeästi siltä osin kuin on oleellista. Tapahtuman dokumentista tulisi selvitä ne asiat, joita on luvattu tehdä konkreettisesti. Tarkoituksena on välttää turhaa työtä ja pitää huolta siitä, että asukasillan jälkeenkin muistetaan pääkohdat, mistä on keskusteltu ja mitä on luvattu asukkaille. Jokaisesta tilaisuudesta tulisi julkaista Internetissä dokumentti, joka on helposti löydettävissä (samaan kohtaan kaikki asukasiltadokumentit) Yhdestä tilaisuudesta tulee tehdä vain yksi julkaistava dokumentti, jolloin väärinkäsitysten riski vähenee. (Asukasiltojen dokumentoinnista, Leskinen, 2008) Tärkeää asukasiltojen järjestämisessä on niistä tiedottaminen. Asukasilloista täytyy tiedottaa mahdollisimman tehokkaasti eri kanavien kautta, jotta mahdollisimman moni asukas voidaan tavoittaa, tarkoittaen myös eri ikäryhmien saavuttamista. Tehokasta tiedottamista voidaan hoitaa etenkin alueiden yhdistysten avulla, paikallislehtien ilmoituksilla, talouksiin jaettavilla viranomaistiedotteilla, Mansetorin kaupunginosasivujen ja kaupungin internet sivujen kautta. (Asukasiltojen ja muiden yleisötilaisuuksien järjestäminen, Konsernihallinto/Kuntademokratia, 2011) Puheenjohtaja jakaa puheenvuorot Puheenvuorojen pituus enintään 3 min. Ei keskeytetä toisten puheenvuoroja Ei henkilökohtaisuuksia Kuva 2. Yleisötilaisuuden pelisäännöt. (Konsernihallinto/Kuntademokratia, Asukastilaisuuksien ja muiden yleisötilaisuuksien järjestäminen 13
4 Aineisto Asukasiltojen arviointi toteutetaan ekyselylomakkeen (liite 2: kyselylomake) ja kahden haastattelun (liite 1: haastattelukysymykset) pohjalta. Kyselylomake ja haastattelut on käsitelty samassa yhteydessä, eikä niitä erotella tässä arvioinnissa. Kyselylomakkeet lähetettiin 25 eri päättäjälle, jotka oli seulottu sen perusteella ovatko he osallistuneet yhdistettyihin asukasiltoihin. Vastauksia saatiin vain kahdeksan kappaletta, vaikka vastauspyyntöjä lähetettiin kolmesti. Jos vastausaktiivisuus olisi ollut suurempi ja vastauksia saatu enemmän, tulokset olisivat luotettavampia. Nyt tuloksia tulee tarkastella varauksella. Sekä kyselylomake, että haastattelukysymykset on jaettu teemoihin, jotka toimivat myös analyysin runkona. Kysymysten ja teemojen asettelu perustuu asiasta kerättyyn pohjatietoon ja etukäteen määriteltyihin seikkoihin, joita arvioinnilla haluttiin selvittää. Arvioinnin lähtökohtien määrittelyssä ja analyysissä on käytetty hyväksi Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikön vuonna 2011 teettämää raporttia kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin erillisistä asukasilloista. Erilliseksi osioksi on tehty lyhyt raportti Maahanmuuttajien illasta. Sen materiaali on kerätty tilaisuudessa tehtyjen havaintojen perusteella ja kahdessa arviointia varten tehdyn haastattelun yhteydessä Maahanmuuttajien iltaa koskevien vastausten perusteella. 5 Kokemuksia asukasilloista Kaikista vastaajista yksi ei istu kuluvalla kaudella 2009 2012 valtuustossa ja kaksi ei ole istunut kaudella 2005 2008 (aikaisempi kausi). Kuitenkin jokaisella vastaajalla on kokemusta yhteisesti järjestetyistä asukasilloista, tämä on mahdollista jos on toiminut tilaisuuksissa päättäjän sijaisena. Osallistumiskertojen määrä ei näytä vaikuttavan asukasiltojen suhtautumiseen. Kun katsoo jokaisen vastaajan vastauksia erikseen, on huomattavissa kullakin vastaajalla tietty ajattelulinja asukasiltoja kohtaan riippumatta siitä, montako kertaa asukasiltoihin on osallistunut. Tarkoittaen tällä, että positiivinen tai negatiivinen ajattelutapa asukasiltoja kohtaan näkyy lähes kauttaaltaan kunkin henkilön vastauksissa. Yksittäisiä poikkeuksia tästä huomiosta löytyy. 5.1. Yleiset mielipiteet asukasilloista Vastaajat kokevat pääasiassa asukasillat positiivisiksi ja tarpeellisiksi tilaisuuksiksi. Tärkeää on myös, että asukasilloissa koetaan sen tarkoituksen ja toteutuksen kohtaavan. Yleiskuva on positiivinen, vaikka tietyt osaalueet selvästi herättävät kritiikkiä joko yksittäisissä tai useimmissa vastaajissa. Toiset henkilöt katsovat tietyt osaalueet täysin onnistuneiksi, kun toiset ajattelevat samasta asiasta täysin päinvastaisesti. Uskon tämän osittain johtuvan vastaajien eri rooleista asukasilloissa. syntymistä. Vastaajat ajattelevat, että asukasillat ovat menneet yleisesti ottaen parempaa suuntaan kun siirryttiin valtuuston ja pormestarin yhteisiin asukasiltoihin. Muutokselle on ollut selvästi tarvetta, vaikka sillä katsotaan olleen myös negatiivisia seurauksia. Vain yhden vastaajan mielestä muutoksella ei ole saavutettu lainkaan sillä tavoiteltuja asioita, muiden vastaajien mielestä tavoitteet on saavutettu ainakin osittain. Enemmän eroavaisuutta mielipiteissä on siinä, kuinka hyvin asukkaat pääsevät osallistumaan nykyisiin asukasiltoihin. Vastauksista voidaan varovaisesti päätellä asukkaiden pääsevän hieman paremmin osallistumaan tilaisuu 14
teen kuin aikaisemmin, vaikka täysin päinvastaisiakin vastauksia saatiin. Tämä voi johtua siitä, että paikalla on paljon vastaajia, jolloin jokaisen vastatessa asukkaiden aika jää vähemmälle. Asukasilloissa sekä asukkaiden että päättäjien tulisi saada tarpeellista tietoa tilaisuuksien kautta. Niiden tulisi olla kaikille hyödyllisiä. Tilaisuudet katsotaan monin tavoin hyödyllisiksi, joka tulee esille useiden eri kysymysten kautta. Kuitenkin vastaajat katsovat päättäjien hyötyvän hieman enemmän tilaisuuksista kuin asukkaiden. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tieto kulkee paremmin asukkailta päättäjille kuin päättäjiltä asukkaille, mikä olisi myös alkuperäinen tarkoitus. Asukasiltojen toimintatavat koetaan osittain hyviksi, mutta ongelmiakin on. Toimintatavat palvelevat etenkin niiden tavoitteiden saavuttamista, joihin asukasilloilla pyritään. Toimintatapojen koetaan osittain tukevan asukkaiden mielipiteiden eteenpäin viemistä, mutta tähän vastaajilla on eriäviä mielipiteitä. Heikoiten kysytyistä asioista toimintatavat tukevat avoimen keskusteluyhteyden syntymistä. Tilaisuuden ilmapiiristä kysyttäessä vastaajista osa katsoo ilmapiirin joko huonoksi tai eivät osaa ilmaista mielipidettään asiasta. Tilaisuuden ilmapiiriin vaikuttavat useat eri asiat, joten on hankalaa sanoa mistä johtuu, jos vastaaja ei koe ilmapiiriä hyväksi. Yhdeksi syyksi voidaan katsoa mahdollinen syyttely eri tahoilta. 5.2 Tilaisuuden järjestelyt Yleinen mielipide on, että itse tilaisuuksina asukasillat ovat hyvin järjestettyjä. Vahvasti positiiviset mielikuvat vastaajilla on tilaratkaisujen suhteen, jotka katsotaan hyvin toimiviksi. Tilaisuuksissa pelisäännöt esitellään erikseen tai ne on ainakin kirjoitettu kaikkien nähtäville ripusteltavalle paperille. Vastausten perusteella pelisääntöjen noudattaminen on useimmiten sujunut hyvin. Vastauksissa on kuitenkin havaittavissa, että on ollut tilanteita, joissa pelisääntöjen noudattamisesta on lipsuttu. Luulen, että vakavilta pelisääntöjen rikkomiselta on vältytty, joten kyse on ollut vähäisemmistä rikkomuksista kuten puhevuorojen venymisestä liian pitkiksi. Asukasiltojen yhdistymisen yhteydessä niiden määrä väheni noin kymmenestä viiteen eli jokaisella palvelualueelle järjestetään vähintään yksi asukasilta vuodessa. Tilanteen vaatiessa on mahdollista järjestää ylimääräisiä asukasiltoja. Vastaajat eivät näe asukasiltojen vähenemisen olleen ongelma, vaan koetaan, että niitä järjestetään edelleen riittävästi vuoden aikana. Vähenemisen seurauksena asukasiltojen laatu on oletettavasti parantunut, jolloin tarvetta asukasiltojen määrän lisäämiseen ei koeta. Esille tulee myös nostaa, että muiden osallistumis ja vaikuttamiskanavien etenkin sähköisiä menetelmien suosio on lisääntynyt, jolloin ne ovat voineet osittain korvata asukasiltoja. Sähköisten menetelmissä on paljon potentiaalia, joten tulevaisuudessa tulee miettiä, voisiko niitä hyödyntää myös asukasiltojen yhteydessä, esimerkiksi sähköisen palautusjärjestelmä tai tilaisuuksiin tuotavan Internet yhteyden avulla. Kyse olisi eri voimavarojen yhdistämisestä. 5.3 Roolit Asukasiltojen roolit ovat muuttuneet joidenkin osalta sen jälkeen kun siirryttiin yhteisiin asukasiltoihin. Yhteisissä asukasilloissa selkein rooli koetaan olevan puheenjohtajalla, kaikki vastaajat pitävät hänen rooliaan selkeänä. Pormestarin ja apulaispormestarien rooleja pidetään myös selkeinä. Asukkaiden roolin suhteen on eriäviä mielipiteitä, osa vastaajista kokeekin asukkaiden roolin epäselväksi. ryhmien edustajien rooli on suurimman osan mielestä suhteellisen selkeä, vaikka hajontaa hieman ilmenee. Tällä hetkellä tilai 15
suudessa ei ole erillistä sihteeriä tai kirjuria. Kuitenkin kirjuri katsottaisiin tarpeelliseksi etenkin tilaisuuden jälkiraportoinnin kannalta. Vaikka rooli koettaisiin selkeäksi, on eri asia koetaanko se tärkeäksi. Tärkeimmäksi koetaan puheenjohtajan ja apulaispormestarien roolit. Asukkaiden rooli koetaan myös tärkeäksi, kuitenkin hieman varauksellisemmin kuin apulaispormestarien ja puheenjohtajan. Pormestarin roolin voidaan sanoa myös olevan suhteellisen tärkeä. Odotetusti valtuustoryhmien edustajien roolit koetaan vähiten tärkeäksi. Heidän roolinsa muuttui eniten siirryttäessä nykyisiin asukasiltoihin. Se, että heidän roolinsa koetaan vähiten tärkeäksi, johtuu todennäköisesti roolin huomattavasta pienentymisestä tilaisuuksissa. Vastauksista voidaan poimia eräs vastaus, joka kuvaa mielipiteitä asiasta: Suunnanmuutos on ollut huomattava, nyt puheenvuoroja saavat enimmäkseen vain pormestari, mutta vielä enemmän apulaispormestarit näin ollen poliittinen näkemys asioista on yksipuoleinen koska valtuustoryhmien puheenjohtajien saama puheaika on mitätön, joidenkin osalta taitaa jäädä vain itsensä esittäytymiseen. Apulaispormestarien ja valtuustoryhmien edustajien suhdetta kuvattiin hallitusoppositio asetelmaksi. Tällä tarkoitettiin, että valtuustoryhmien edustajat usein haastavat apulaispormestareita. Asetelmaa ei kuitenkaan koettu kovin negatiiviseksi, kunhan se ei nouse tilaisuudessa pääasiaksi ja kadota samalla tilaisuuden tarkoitusta. Roolien asetelmaa kuvattiin myös kolmikantaiseksi asukkaiden, apulaispormestarien ja valtuustoryhmän edustajien mukaan. Kuinka eri henkilöt ovat onnistuneet rooleissaan? Henkilöiden tulee myös hallita roolinsa ja toimia sen edellyttämällä tavalla. Puheenjohtaja ja apulaispormestarit ovat vastanneiden yksimielisen mielipiteen mukaan onnistuneet roolissaan hyvin. Puheenjohtajan rooli on muuttunut teknisemmäksi ja selkeämmäksi, tähän muutokseen ollaan tyytyväisiä. Asukkaiden, pormestarin ja valtuustoryhmien edustajien roolissaan onnistumisesta vastaajat ovat ristiriitaisempia. Mielipide valtuustoryhmien edustajien onnistumisesta roolissaan aiheuttaa eniten ristiriitaisia mielipiteitä vastaajien kesken. Pormestarin ja asukkaiden kohdalla hajontaa on hieman vähemmän, mutta kuitenkin se on selvästi huomattavissa. Voisin sanoa, että jonkinlaista yhteyttä on sillä, että rooli koetaan tärkeäksi ja selkeäksi ja sillä, että henkilöiden koetaan onnistuneen roolissaan. Jos roolia ei koeta selkeäksi ja/tai tärkeäksi voidaan samalla kokea, että henkilö ei ole onnistunut roolissaan. Toisaalta toiset osallistujat ovat merkittävässä roolissa (kuten pormestari), joten heille aiheutuu muita enemmän paineita tilaisuuden onnistumisen kannalta, joten oletettavasti he saavat helpommin kritiikkiä osakseen. Toisilla henkilöillä on puolestaan enemmän arvovaltaa, joka vaikuttaa tilaisuuteen luonteeseen. Yhdessä vastauksessa todettiin asiasta seuraavalla tavalla: 16 Pormestarin sekä valtuuston pj:n läsnäolo tuo merkittävyyttä tilaisuuteen. Toinen vastaaja puolestaan totesi: Tarpeeton suunsoitto on jäänyt pois, kun on arvovaltaisia vastaajia paikalla vastailemassa kysymyksiin. 5.4 Tiedottaminen ja raportointi Tällä hetkellä asukasiltojen jälkikäteinen raportointi hoidetaan Internetissä julkaistavalla artikkelilla, jonka tarkoituksena on kertoa pääasiat illan keskustelusta. Kysyttäessä miten asukasilloista tulisi raportoida,
vastaajien mielipiteet vaihtelevat annettujen vaihtoehtojen välillä sen verran, ettei suoranaista yhtenäistä vastausta voida antaa. Vaihtoehtoina olivat Internetissä julkaistavat artikkelit, muistiot, jotka toimitettaisiin päättäjille ja muistot, jotka lähetettäisiin paikalla olleille asukkaille. Mikään vaihtoehto ei saanut merkittävää kannatusta, mutta tehtäessä eroja Internetissä julkaistavat artikkelit katsottiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Osalla vastaajista ei tuntunut olevan mielipidettä asiasta. Tällä hetkellä tilaisuudessa ei ole erillistä sihteeriä vaan kuntademokratiayksikön edustaja (yleensä vuorovaikutussuunnnitelija) hoitaa artikkelin kirjoittamisen ja julkaisun. Raportoinnin lisäksi kysyttiin tiedottamisesta. Vastausten mukaan tiedottaminen on onnistunut hyvin ja se on ollut riittävää. Asukasiltojen tiedottamisen hoitaa HALO monien eri kanavien kautta. Tiedottamisen katsotaan oleva riittävää, mutta sen ei katsota saavuttavan kaikkia ikäryhmiä. 5.5 Keskustelun eteneminen Asukasiltoja varten asukkaat voivat lähettää etukäteen kysymyksiä. Yleensä tilaisuus aloitetaan lähetetyillä kysymyksillä, joiden pohjalta tilaisuus myös rakentuu. Usein samat asukkaat lähettävät kysymyksiä etukäteen ja ovat aktiivisesti mukana keskustelussa, joka saattaa johtaa samojen aiheiden toistumiseen. Tämä voi olla syynä sille, miksi vastaajat tuntevat, että eri asioita ei riittävästi käsitellä asukkaiden toiveiden mukaisesti. Päättäjistä yleensä se, jonka alaan kysymys liittyy antaa siihen vastauksen. Kyselyyn vastanneet kuitenkin ovat kokeneet, että asukkaat eivät aina saa riittäviä vastauksia kysymyksiinsä. Hajontaa voi aiheuttaa etenkin se, että toisiin kysymyksiin pystytään antamaan kattavampia vastauksia kuin toisiin. Vastaajat ovat hieman eri mieltä siitä, vastataanko vastaamatta jääneisiin kysymyksiin riittävällä tasolla myöhemmin. Suurin osa vastaajista kuitenkin kokee, että jälkikäteen hoidetut vastaukset on toteutettu riittävällä tasolla. Jotta jälkikäteen vastaaminen olisi onnistunutta, on tärkeää tehdä tilaisuudesta riittävät muistiinpanot. Sihteerin mahdollisuutta tilaisuudessa tulisi harkita, joka pitäisi kirjaa tapahtumista ja siitä mihin kysymyksiin tulee vastata jälkikäteen. Näihin kysymyksiin voitaisiin vastata joko henkilökohtaisesti tai kootusti esimerkiksi Internetissä kaupungin sivuilla. Tähän liittyy myös jälkikommentoinnin ja keskustelun mahdollisuus esimerkiksi kaupungin internet sivuilla tai kaupungin Facebook sivuilla. Tilaisuus voisi jatkua virallisen osuuden jälkeen epävirallisilla foorumeilla. 5.6 Vaikutukset Vastaajat katsovat hyvin yksimielisesti asukasiltojen olevan asukkaille todellinen osallistumismahdollisuus. Asukasillat eivät ole nousseet yhtä todelliseksi vaikutusmahdollisuudeksi kuin osallistumismahdollisuudeksi. Vaikutusmahdollisuuden mittaaminen on hankalaa, sillä vaikutukset eivät ole välttämättä näkyvissä, etenkin jos vaikutus on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Tulee muistaa, että myös päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa asukkaiden mielipiteisiin. Mihin asukkaat ovat voineet asukasilloissa vaikuttaa? Vaihtoehtoina kysymykseen esitettiin oman alueen asiat, suuret linjaukset, suhteellisen pienet konkreettiset asiat, oma työskentely ja päätöksenteko. Näistä eniten asukkaat ovat pystyneet vaikuttamaan oman alueen asioihin ja suhteellisen pieniin konkreettisiin asioihin. Selvästi asukkaat ovat pystyneet vaikuttamaan myös vastaajien omaan työskentelyyn ja päätöksentekoon. Vähiten asukkaat ovat voineet vaikuttaa suuriin linjauksiin. Tulos ei ole yllättävä, sillä odotetusti 17
suuriin linjauksiin vaikuttaminen on vaihtoehdoista hankalinta. Se, että asukkaiden koetaan pystyvän vaikuttamaan asukasiltojen kautta, on jo itsessään positiivista ja arvokasta. Asukasiltojen tarkoitus on myös välittää tietoa asukkailta päättäjille. Vastaajat kokevat harvinaisen yksimielisesti, että asukasiltojen ansiosta he tietävät enemmän eri asuinalueiden asioista. Asukkaat ovat onnistuneet tuomaa asukasilloissa oman alueensa asioita paremmin päättäjien tietoisuuteen puheenvuoroissaan ja kysymyksissään, vaikka usein keskustelu ajautuu yleisempään suuntaan tilaisuuden loppua kohden. Päättäjien on tärkeää tietää eri asuinalueiden asioista, sillä vaikka ne ovatkin saman kaupungin sisällä, ne ovat hyvin erilaisia keskenään ja niissä on eri ongelmia ja tarpeita. Yhdessä vastauksessa asukkaiden antamaa tietoa kutsuttiin laadulliseksi, toiseksi tiedoksi, tarkoittaen sitä, miten erilaista asukkaiden antama tieto päättäjille on. Usein asukkaat myös kertovat omia kokemuksiaan asioista, joka antaa lisäperspektiiviä asioihin. Asukasiltojen ansioihin voidaan sanoa kuuluvan myös sen, että asukkaiden on helpompi ottaa yhteyttä päättäjiin. Havaintojen perusteella päättäjät myös kehottavat asukkaita ottamaan heihin yhteyttä jos jostakin asiasta haluaa vielä erikseen kysyä. Rohkaiseminen, lisätiedon tarve ja se, että asukkaat ovat itse nähneet ja tavanneet tilaisuuksissa päättäjiä voivat olla osasyy siihen, että yhteydenottokynnys on alentunut. Asukasiltojen ansioksi voidaan lukea myös avoimen keskusteluyhteyden syntyminen kuntalaisten ja päättäjien välille. Olisi voinut olettaa, että jos on saavutettu avoin keskusteluyhteys ja asukkaiden koetaan ottavan helpommin yhteyttä päättäjiin, niin samalla asukasillat olisivat tuoneet asukkaita ja päättäjiä lähemmäs toisiaan. Osa vastaajista kokeekin näin tapahtuneen, mutta eriävät mielipiteet tulevat todella selkeästi esille. Todellista lähentymistä ei siis koeta syntyneen kaikkien kohdalla. On myös muistettava, että asukasiltoihin osallistuu vain hyvin pieni joukko asukkaista, joten lähentymistä tapahtuu todennäköisesti hyvin pienen joukon kesken. 18
Vastaajilta kysyttiin ovatko asukasillat lisänneet asukkaiden luottamusta päättäjiin ja tehtyihin päätöksiin. Vastausten perusteella luottamus on lisääntynyt kumpaankin sekä päättäjiin että tehtyihin päätöksiin. Epäilykset luottamuksen lisääntymisestä voivat olla aihekohtaisia tai laajaalaisempia. Suurimman osan mielestä asukasilloissa asukkaiden ja päättäjien välille on muodostunut avoin, todellinen vuorovaikutussuhde. Suurin osa on myös sitä mieltä, että asukkaat ovat saaneet mielipiteensä hyvin esille asukasilloissa. Eriävät mielipiteet voiva johtua esimerkiksi siitä, etteivät kaikki asukkaat ole saaneet omaa mielipidettään esille yhtä hyvin kuin toiset. 5.7 Tulevaisuus Positiivista on, että kaikkien vastaajien mukaan asukasiltoja tulee järjestää myös tulevaisuudessa. Asukasilloilla tämän perusteella on arvoa ja ne ovat löytäneet oman paikkansa ja tarkoituksensa. Asukasilloissa löytyy vielä paljon kehitettävää (osan mielestä enemmän ja osan vähemmän), mutta kuitenkaan vastaajat eivät osaa kertoa potentiaalisia kehitysehdotuksia tai välttämättä edes sitä, mitä pitäisi kehittää. Kehitysehdotukset ovat yksittäisiä mielipiteitä asiasta. Jo aikaisemmin esille nousseisiin ongelmakohtiin haluttiin puuttua, kuten ikäjakaumaan ja mahdolliseen tilaisuuden teemoitteluun. Ehdotuksena tuli ajatus asukasiltojen lisäämisestä jokaisella alueella kahteen kertaan vuodessa, jolloin olisi helpompi muistaa, mitä aikaisemmin on puhuttu ja keskustelua olisi luontevaa jatkaa. Asukasiltojen määrän lisääminen vaatisi lisäresursseja. Uskon, että asukasiltoihin halutaan kuitenkin paikalle vain suhteellisen pieni joukko tilaisuuden toimivuuden kannalta. Ikäjakauma on todella painottunut ja todennäköistä on, etteivät useimmat nuoret ylipäätänsä tiedä asukasiltojen kaltaisesta toiminnasta. Usein asuinalueen asiat alkavat kiinnostaa vasta silloin kun on ostanut oman asunnon ja tietää asettuvansa aloilleen. Tämä voi rajoittaa nuorten osallistumisaktiivisuutta. Toisenlaiset osallistumis ja vaikuttamismuodot voivat kiinnostaa nuoria enemmän kuten Internet, jonka potentiaalia voisi asukasilta toiminnassakin enemmän hyödyntää. 7 Maahanmuuttajien ilta Maahanmuuttajat tulevat olemaan yhä suurempi osa väestöstä Suomessa, minkä vuoksi on perusteltua, että heidän tarpeensa otetaan tulevaisuudessa huomioon paremmin myös kuntien toiminnassa. Maahanmuuttajat ovat erityinen ryhmä, jolla on sellaisia tarpeita ja ongelmia, joita ei välttämättä ilmene muiden kuntalaisten keskuudessa, kuten vaikeus sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Tulee muistaa että, maahanmuuttajataustaiset ovat kuntalaisia siinä missä alkuperäisetkin. Tampereen ensimmäinen Maahanmuuttajien ilta järjestettiin keskusvirastotalon valtuustosalissa 29.5.2012. Näin suurella mittakaavalla tällaista tilaisuutta Suomessa ei ole järjestetty kuin Helsingissä, joten tilaisuutta voidaan pitää ainutlaatuisena. Tampereella ilta sai suuren suosion, sillä virastotalon valtuustosalin istumapaikat täyttyivät täysin, paikalla oli noin 100 henkilöä. Keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa olivat pormestari Timo P. Nieminen, apulaispormestarit Leena Kostiainen, OlliPoika Parviainen, Timo Hanhilahti ja Irja Tulonen, maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen ja poliisin edustaja ylikomisario Harri Nojonen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen toimi tilaisuuden puheenjohtajana. 19
Tilaisuuteen oli järjestetty tulkkaus venäjäksi ja englanniksi. Suurin osa kuitenkin osasi Suomea sillä tasolla, että pystyi seuraamaan keskustelua omatoimisesti tai mukana olevan läheisen avustuksella. Tilaisuudelle oli selvästi ollut Tampereella tarvetta, jonka osoittaa jo sen suuri suosio ja keskustelun vilkkaus. Huomioitavaa on, että Tampereella asuu noin 125 eri valtiosta tulleita ihmisiä ja noin 130 eri kieltä puhuvaa ryhmää ja yhteensä noin 8500 ulkomaalaistaustaista, joten kohderyhmä on hyvin suuri ja monipuolinen (http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat.html). 7.1 Tilaisuudessa keskusteltua Tarkoituksena oli, että maahanmuuttajilla olisi mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa itseään koskevista palveluista sekä omista ongelmistaan ja toiveistaan. Tilaisuuteen oli mahdollisuus lähettää ennakkokysymyksiä, joilla tilaisuuden keskustelu myös avattiin. Keskustelu yltyi eri asiantuntijoiden ja asukkaiden välillä hyvinkin vilkkaaksi lyhyen alkukankeuden jälkeen. Lopulta aika tuntui loppuvan kesken, ja kaikkia ennakkokysymyksiä ja puheenvuoroja ei ehditty käsittelemään. Tilaisuuden jälkeen osallistujat jäivät vielä keskustelemaan illan aiheista asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuudessa nousi esille muutamia aihealueita, joista keskusteltiin pitkään ja jotka selvästi olivat monia paikalla olevia maahanmuuttajia ja heidän perheitään koskettavia. Esille nousi etenkin maahanmuuttajien työllistyminen ja yrittäjyys, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kiusaaminen, rasismi, turvallisuus, kotouttaminen, lainsäädäntö ja kielikysymykset. Useat henkilöt ottivat puheissaan esille henkilökohtaiset tai läheisen kokemukset esimerkinomaisena pohjustuksena asialle. 7.1.1 Työllisyys Maahanmuuttajien huono työllisyystilanne oli yksi puhutuimmista aiheista. Asiantuntijat totesivat kuitenkin, että etenkin nuorten työtilanne on kaiken kaikkiaan todella huono, ettei töitä meinaa löytyä kenellekään. Apulaispormestari Parviainen sanoi myös, ettei kaupunki voi huolehtia kaikkien työllistymisestä palkkaamalla heitä, vaan myös yksityisten työnantajien tulisi työllistää maahanmuuttajia. Työllisyyteen liittyi myös keskustelu yrittäjyydestä. Asiantuntijat kehottivat puheenvuoroissaan maahanmuuttajia rohkeasti harkitsemaan yrittäjyyttä erilaisena työllistymisvaihtoehtona. Useissa puheenvuoroissa, sekä maahanmuuttajien että asiantuntijoiden, tuli ilmi, että maahanmuuttajilla on muiden asukkaiden tapaan samat velvollisuudet ja oikeudet. Maahanmuuttajat olivat kuitenkin mieltä, että heitä ei aina kohdella samaan tapaan kuin muita kuntalaisia. Ongelmana voivat olla muut kuntalaiset, jotka saattavat käyttäytyä rasistisesti tai syrjivästi heitä kohtaan. Syyksi tähän epäiltiin muun muassa maahanmuuttajien poikkeavaa ulkonäköä kantaväestöstä. Kritiikkiä sai myös kaupungin ja poliisin suhtautuminen maahanmuuttajiin. Asiantuntijat muistuttivat asukkaita, ettei kaupunki voi itse määritellä kaikkia asioita. Valtiolla on myös omat tehtävänsä, joita se hoitaa joko yksin tai yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Esimerkiksi lakikysymykset ovat sellaisia, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa, mutta kaupungin on kuitenkin toimittava lain määräämällä tavalla. 7.2.2 Järjestöjen ja yhteisöjen tuki tärkeää Maahanmuuttajien ongelmien peruslähtökohta on usein se, etteivät he osaa maan virallisia kieliä (suomi, 20
ruotsi). Tämä vuoksi heidän on hankala saada palvelua tai työtä tai ylipäätänsä tulla yhteiskunnassa toimeen. Maahanmuuttajakoordinaattori totesi, ettei tällaista suomen kielen opetusta säännellä Suomessa. Sääntely olisi tarpeen ja opetusta tulisi kehittää, jotta jokaisen olisi mahdollisuus saavuttaa tarvittava kielitaito. Tilaisuudessa tuli useasti esille maahanmuuttajien omien järjestöjen ja yhteisöjen tärkeä asema heidän kotiuttamisessa ja tavallisessa arjessa. Ne toimivat tukiverkkona maahanmuuttajille, jotka ovat tulleet uuteen kulttuuriin, eivätkä osaa toimia sen edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi usein on hanakala hahmottaa keneen voi ottaa yhteyttä missäkin (ongelma)tilanteessa. Niin ongelmatilanteissa kun normaalissa arjessakin maahanmuuttajat kokivat tarvitsevansa keskustelua ulkopuoliselta, kuten sosiaalityöntekijältä. Asukkaiden mielestä sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle on todella hankala päästä, vaikka se olisi hyvin tärkeää, sillä usein tarvitaan myös aitoa keskusteluyhteyttä, eikä vain rahallista tukea. Vastauksena tähän todettiin, että Suomessa on sosiaalityöntekijätilanne on yleisesti hankala ja vastaanottoaikojen saaminen on kaikille haasteellista, ei vain maahanmuuttajille. Tilaisuuden lopuksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen kysyi osallistujilta olisiko Maahanmuuttajien illalle tarvetta myös tulevaisuudessa. Uusi ilta sai suuren kannatuksen osallistujien joukossa. Esitettiin myös toivomus illan järjestämisestä kahdesti vuodessa eli seuraavan kerran jo syksyllä. Tilaisuuden loppupuolella pormestari Timo P. Nieminen vielä totesi illan opettavaisuudesta: Tämä on ollut minulle opettavainen ilta, niin olenkin hämmentyneenä kuullut ja luullut, että te tiedätte näistä asioista paremmin kuin tiedättekään. Siinä suhteessa tämä olikin hyvä ilta minulle. Ilta oli varmasti opettavainen ja hyödyllinen myös muille osallistujille. 21
7.3 Johtopäätöksiä Maahanmuuttajien illalle on selkeästi ollut tarvetta Tampereella. On tärkeää, että myös maahanmuuttajat pääsevät aidosti kohtaamaan kaupungin päättäjät ja saavat näiltä suoraan vastauksia kysymyksiinsä. Tilaisuus oli selvästi opettavainen kaikille osapuolille. Valitettavasti paikalle ei ollut saapunut lehdistöä. Lehtiartikkeli varsinkin paikallislehdessä olisi voinut tuoda tilaisuuden muidenkin tietoon. Tällaisella markkinoinnilla olisi voinut olla positiivisia seurauksia. Onneksi tilaisuudesta tiedottaminen kuitenkin oli hoidettu todella kattavasti, monia kanavia pitkin. Tulkkauksen järjestämisestä tuli tilaisuudessa kysymyksiä. Osa koki ongelmaksi sen, ettei tulkkausta oltu järjestetty kuin englanniksi ja venäjäksi osa taas koki ongelmaksi sen, että tulkkaukseen menee liikaa aikaa, jonka vuoksi tulkit pitäisi jättää kokonaan pois. Tilaisuuteen on mahdollista hankkia vain muutama tulkki, joten rajaus täytyy olla tiukka. Tulkkien käyttö oli kuitenkin pienimuotoista. Havaintojen mukaan suurin osa osasi suomea riittävällä tasolla keskustellakseen tai heillä oli mukana joku joka osasi tulkata keskustelun. Uskon, että suurin osa tilaisuuteen osallistuneista maahanmuuttajista ovat asuneet Tampereella tai Suomessa jo jonkun aikaa. Usein tällaiseen tilaisuuteen osallistuvat ovat asettuneet asumaan, jolloin ympäristön asiat alkavat kiinnostaa enemmän ja niihin halutaan vaikuttaa. Tämän vuoksi uskon, että useammat ovat ehtineet opetella suomea sen verran, että pärjäävät useimmissa keskusteluissa ilman tulkkia. Seuraavassa Maahanmuuttajien illassa ainoastaan englanninkielinen tulkki saattaisi riittää. Tilaisuuden jälkeen osa päättäjistä jäi keskustelemaan maahanmuuttajien kanssa keskustelluista aiheista. Ennen tilaisuutta järjestettiin kahvitilaisuus, jossa olisi voinut olla tilaisuuteen tulleita päättäjiä esittäytymässä ja toivottamassa osallistujat tervetulleiksi. Tunnelma virallisessa tilaisuudessa oli aluksi hieman kankea ja odottava, jota olisi saatu purettua tilaisuutta ennen tapahtuvalla epävirallisemmalla kohtaamisella. Epävirallisempi kohtaaminen on tärkeää, jos henkilöitä ei tunneta etukäteen tai he tuntuvat kaukaisilta. Katson, että epäviralliset kohtaamiset voivat lisätä luottamusta. Toivottavasti tilaisuus järjestetään pian uudestaan. Tarve uuden tilaisuuden järjestämiseen on nähdäkseni molemminpuolista, etenkin kun ensimmäisen tilaisuuden kaikki kokivat hyödylliseksi. Maahanmuuttajat ja päättäjät tarvitsevat lisää kohtaamisia, jotta voivat oppia puolin ja toisin asioita. Molemmilla osapuolilla on mahdollisuus hyötyä tällaisista oppimistilaisuuksista etenkin pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttajien illasta voidaan ottaa mallia, jos järjestää muita teemallisia asukasiltoja tulevaisuudessa. 22
8 Osanottajien roolin muutokset Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikkö toteutti kesällä 2012 arvioinnin asukasilloista. Tarkoituksena oli selvittää, miten yhteiset asukasillat toimivat ja mitä kehitettävää vielä on. Arvioinnin lähtökohtana oli asukasiltojen rakenteen muuttuminen keväällä 2011. Silloin siirryttiin pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan erillisistä asukasilloista yhteisiin asukasiltoihin. Asukasiltojen määrä puolittui, koska jokaisella palvelualueella järjestetään vain yksi asukasilta vuodessa. Asukasilloissa asukkaat ja päättäjät pääsevät kohtaamaan toisensa. Tarkoitus on tarjota kuntalaisille suora osallistumis ja vaikuttamiskanava kerran vuodessa jokaisella viidellä palvelualueella. Asukasilloissa painottuu alueellinen ulottuvuus, ne ovat osa Alvaritoimintaa. Arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että osanottajien roolit asukasilloissa ovat muuttuneet: valtuustoryhmien edustajien rooli pienentynyt, puheenjohtajan rooli teknistynyt. Asukkaiden määrät ovat hieman lisääntyneet, mutta heidän roolinsa mietitytti vastaajia. Asukkaille pitäisi antaa entistä suurempi rooli niin, ettei keskustelu mene päättäjien väliseksi. Asukkaat ovat saaneetkin laajempia vastauksia, mutta toisaalta aikaa on mennyt paljon yhden asian käsittelemiseen, sillä paikanpäällä on paljon vastaajia. Puheenjohtajan työ onkin vaativa, sillä hänen tulee entistä paremmin saada ajankäyttö kuriin myös puheenvuorojen pituuden osalta. Arvioinnin perusteella kuitenkin muutos on koettu hyväksi, ja mallia pidetään parempana kuin aikaisemmin. Uusi yhdistetty asukasiltamalli on saanut myös vastustusta. Kaupunginvaltuutettu (skp) Jari Heinonen teki valtuustoaloitteen Tampereella 7.11.2011 siitä, että asukasilloissa tulisi palata vanhaan toimintatapaan, jossa valtuustoryhmien edustajat edustavat valtuustoa ja että asukasiltojen puheenjohtajana toimii ulkopuolinen, puolueeton vetäjä. Aloitettaan hän perustelee valtuustoryhmien edustajien pienentyneellä roolilla, ja sillä, että tilaisuuden tarkoitus on kuntalaisten aseman vahvistaminen ja heidän kuulemisensa. Kehitettävää Arvioinnista nousi esille muutamia asioita, jotka puhuttivat vastaajia eniten ja jotka ovat olleen myös yleisesti tiedostettuja asioita asukasilta toiminnassa. Ikäjakauman voimakas painottuminen vanhempiin ikäluokkiin keräisi kommentteja kyselyyn vastaajissa. Pitäisikö nuorempia yrittääkin tavoittaa sähköisillä välineillä? Esimerkiksi niin, että asukasillasta kertovan artikkelin yhteyteen voisi luoda keskustelumahdollisuuden. Myös teemalliset asukasiltojen ehdotettiin, niitähän on järjestetty jo aikaisemminkin. Kyselyyn vastaajien määrä olisi voinut olla suurempi, tällöin olisi saatu luotettavampia tuloksia. Useissa kysymyksissä oli havaittavissa ainakin yksi eriävä vastaus muihin vastauksiin verrattuna. Siitä voidaan päätellä, että eri rooleissa olevat kokevat asiat eri tavalla. Oman näkökulmansa arviointiin olisi voinut tuoda asukkaiden näkökulma asiaan. Kuitenkin tällä kertaa haluttiin keskittyä päättäjien näkökulmaan. 23
EteläTampere KaakkoisTampere LänsiTampere Koillis Tampere Keskikaupunki 2005 50 170 2006 50 70 110 50 60 2007 20 40 100 50 100 2012 (27.8.2012) 2007 Pormestari 50 2008 2008 Pormestari 70 80 2009 25 2009 Pormestari 2010 2010 Pormestari 50 2011 Yhteiset 75 Yhteiset 50 Pormestari 80 100 50 Pormestari Pormestari 30 35 35 Pormestari Yhteiset 80 Yhteiset 70 Pormestari 100 Pormestari 30 Pormestari 75 30 Pormestari 30 Yhteiset 100 Yhteiset Pormestari 100 40 Pormestari Pormestari 40 30 35 Pormestari 40 Yhteiset 45 Yhteiset 40 Pormestari Pormestari 40 60 100 30 60 Pormestari 65 Pormestari 35 Yhteiset Yhteiset 70 100 Mamuilta Yhteensä 470 630 575 630 770 Keskiarvo 52 63 72 57 64 Kuva 2. Asukasiltojen kävijämäärät eritelty alueittain. Vuonna 2012 kaikkia asukasiltoja ei ole järjestetty vielä tätä arviointia tehdessä, joten tilasto on siltä vuodelta vajaa Vuosien 2005 ja 2006 aikana järjestettiin vain valtuuston puheenjohtajan asukasiltoja. Vuonna 2011 siirryttiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteisiin asukasiltoihin. Keskiarvoon on laskettu asukasiltojen osanottajien määrä yhteen ja se on jaettu asukasiltojen määrällä. Vuonna 2008 vähäiseen valtuuston asukasiltojen määrään on syynä vaalit ja vaalikaranteeni. 24
Listalla on asukasiltoja, joissa on ollut reilusti yli 100 asukasta paikalla. On ollut myös tilaisuuksia, joissa paikalle on saapunut vain reilu 20 henkilöä. Osittain erot ovat selitettävissä tilaisuuksien aihealueilla. Tilaisuuksiin, joissa on keskusteltu mm. kouluasioista, sosiaali ja terveyspalveluista ja ikäihmisten palveluista, on saapunut paljon väkeä. Kyseiset aihealueet ovat suurta joukko koskevia. Parin viime vuoden aikana on joidenkin asukasiltojen kanssa sattumalta järjestetty muita kaupungin avoimia yleisötilaisuuksia. Myös sää on voinut vaikuttaa paikalle saapujien määrään. LÄHTEET Leskinen, A. 2008. Asukasiltojen dokumentoinnista. Kuntademokratiayksikkö, Tampereen kaupunki. Leskinen, A. 2011. n ja pormestarin asukasiltojen kehittäminen. Kuntademokratiayksikkö, Tampereen kaupunki. Rautio, A. 2011. Kokemuksia asukasilloista. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat Tampereella. Kuntademokratiayksikkö, Tampereen kaupunki. Tampereen kaupunki, Konsernihallinto/Kuntademokratia, 1/2011. Opas. Asukasiltojen ja muiden yleisötilaisuuksien järjestäminen. Heinonen J. 2011. aloite kaupunginvaltuuston asukasiltojen kehittämisestä. Tampere. http://www.tampere.fi/tampereinfo/osallistuminen/vaikuttamiskanavat/alvari.html (katsottu 1.8.2012) http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat.html (katsottu 4.6.2012) Haastattelut: haastattelu, Tampere 5.6.2012 haastattelu, Tampere 13.6.2012 25
26