Liite 1. Mekaniikan esijärjestimet tarkastelluissa oppikirjoissa sivunumeroviittein. Galilei 3 Mekaniikka 1 Galilei 4 Mekaniikka 2

Samankaltaiset tiedostot
Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

4.1 Vuorovaikutuksen käsite mekaniikan perustana

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Dynamiikan peruslaki ja voima

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

RAK Statiikka 4 op

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

1 JOHDANTO TUTKIELMAN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHTEET Lähtökohdat ja tavoitteet Kohteet 5 3 ADVANCE ORGANIZER PERIAATE 7 3.

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

1. Tasainen liike. Kappale liikkuu vakionopeudella niin, että suunta ei muutu

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

DYNAMIIKAN PERUSKÄSITTEET

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

The permanent address of the publication is

5 OPETUSKOKEILU JA SEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Mekaniikkan jatkokurssi

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013

RAK Statiikka 4 op

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus Virpi Louhela Sari Koskenkari

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen. Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Toimintakulttuuri muutoksessa

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Elina Harjunen Elina Harjunen

Kansallinen seminaari

Monilukutaito. Marja Tuomi

CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät XAMK Kouvolan kampus

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Transkriptio:

Liite 1. Mekaniikan esijärjestimet tarkastelluissa oppikirjoissa sivunumeroviittein. ärjestinmuoto Teksti (+ kuv(i)a) Luettelo/ äsentely Kirja Galilei 3 Mekaniikka 1 Galilei 4 Mekaniikka 2 (G3 ) 6-9,14,16-17, 27,43-44,48-49,61, 70,71,75,80,81,84, 88,94,97,98,101-102,106,109 (G4 ) 6,9,13,14,18, 21,26,36,40,44,51-52,61,63,70-71,74, 79,83,86-87,103 (G3 ) 10,82,94,97 (G4 ) 9,103 Fysiikka 1 s. 19-94 Fysiikka 3 Mekaniikka (F1 ) 19-20,26, 39-40,81,88 (F3 ) 5-9,15,33, 39,42,47,54,57-58, 66,93 (F1 ) 63 (F3 ) 9,11,42,58 Lukion fysiikka voima ja liike 1 Lukion fysiikka voima ja liike 2 (Lf1 ) 8-14,32-34,40, 43,49,54-55,71,82-83, 92-93,103,108,114, 118,123,127-128,134, 139,146,152,158,163 (Lf2 ) 8-11,14-15,16, 29,34-35,44-47,51,59, 63,66,74-75,86-87,90, 95,104,112-113,124, 129,142,144,158,160 (Lf1 ) 105,163 (Lf2 ) 56,120 Rakenteinen yleiskatsaus Käsitekartta/ Tietokartta/ Tietoverkko Matriisi (G3 ) 9,48 (F3 ) 6-7 (G4 ) 76 (Lf2 ) 46,98,107,135 Käsitteellinen malli (G3 ) 7,12,17,18, 21,38 (G4 ) 9,13,21,23,71 Kaavio (G3 ) 94 (G4 ) 26,52 Kuva + kuvateksti (G3 ) 6,7,8,9,16,17, 44,48,49,61,71,81, 88,98,106 (G4 ) 6,9,21,26,36, 44,51,61,63,70,79, 86 (F1 ) 19,39,40, 76,81, (F3 ) 5,8,33,39, 47,57,64,79,87,93 (Lf1 ) 8,10,13,108, 127,139,152 (Lf2 ) 29,47,51,104, 112,158

Liite 2. Käsitteet ja periaatteet (myös lait ja teoriat) tarkastelluissa esijärjestimissä. ärjestinmuoto Teksti (+kuv(i)a) Rakenteinen yleiskatsaus Käsitteellinen malli Kuva +kuvateksti Kirja Galilei 3 Mekaniikka 1 kappale, liike, mekaniikka, eteneminen, pyöriminen, värähtely, hiukkanen, alkeishiukkanen, jäykkä kappale, sisäinen liike, vuorovaikutus, törmääminen, vetäminen, työntäminen, hankaami nen, liiketilan muuttuminen, liikkeelle lähtö, kiihdytys, suunnan muuttuminen, hidastuminen, pysähtyminen, etenemisen liiketila, kitka, vapaa kappale, jatkavuuden laki, muuttumaton liike, nopeus, etävuorovaikutus, kosketusvuorovaikutus, vuorovaikutusten yhteisvaikutus, vuoro vaikutusten kumoutuminen etävuorovaikutus gravitaatio, magneettinen vuorovaikutus, sähköinen vuorovaikutus kosketusvuorovaikutus tukivuorovaikutus, väliaineen vastus, noste, kitka vuorovaikutus syyilmiö kappale olio liiketila seurausilmiö kappale (s. 6) aineellinen olio liike (s. 7) eteneminen pyöriminen värähtely etävuorovaikutus (s. 8) malli (s. 8) vuorovaikutus (s. 9) Fysiikka 3 Mekaniikka mekaniikka, kappale, kinematiikka, rata, liike, dynamiikka, voima, liiketilan muutos, liiketila, statiikka, tasapaino, tasapainoehto, jäykkä kappale, massapiste, värähtely, eteneminen, pyöriminen, kiertovaikutus, tukeminen, jännitys, muodon muutos, mekaniikan peruslait, jatkavuuden laki, tasainen liike, dynamiikan peruslaki, kokonaisvoima, massa, kiihtyvyys, liikeyhtälö, voiman ja vastavoiman laki, vastakkaissuuntainen voima, vapaakappalekuva, painopiste, komponentti, koordinaatisto, vektorisuure mekaniikka statiikka kinematiikka dynamiikka murtumalujuus köysivoima vääntömomentti massa kitkakerroin, teho alkunopeus, nopeus ulkoinen voima Lukion fysiikka voima ja liike 1 mekaniikka, liike, voima, painovoima, putoamiskiihtyvyys, putoamisnopeus, nopeus, liikeenergia, jousivoima, mekaanisen energian säilyminen, potentiaalienergia, liikemäärän säilyminen, noste, ilmanvastus, Newtonin lait, lento-rata, kitkakerroin, kitka, kimmoinen törmäys, kimmoton törmäys, impulssiperiaate, liikeoppi, kitka, mekatroniikka, taivaankappale maanpäällinen kappale, klassinen mekaniikka, alkeishiukkanen, massa, energia, mittaaminen, ilmiö, ominaisuus, suure lukumäärä, pituus, pintaala, tilavuus, aika, matemaattinen malli, yhtälö, graafi, ennuste, koe, vuorovaikutus, suureyhtälö rakettiperiaate, liikemäärän säilyminen (s. 8) kitka (s. 10) pinta-ala (s. 10) matemaattinen malli (s. 10)

Liite 3. Galilei 3:n esijärjestinkokonaisuuden sivut 6-9. H C A A Teksit (+kuv(i)a) C Rakenteinen yleiskatsaus H Käsitteellinen malli Kuva +kuvateksti

Liite 4. Fysiikka 3:n esijärjestinkokonaisuuden sivut 5-9. A Teksti (+kuv(i)a) B Luettelo/äsentely C Rakenteinen yleiskatsaus Kuva +kuvateksti C A B

Liite 5. Lukion fysiikka, voima ja liike 1:n esijärjestinkokonaisuuden sivut 5-9. Kuva +kuvateksti A Teksti (+kuv(i)a) A

Liite 6. Kommentteja ja lainauksia lukuun 3 liittyen. Kommentteja lukuun 3: oyce ja Weil (1986) käyttävät opetusmenetelmiä käsittelevässä kirjassaan advance organizer periaatteesta englanninkielistä nimitystä Advance Organizer Model. He siis puhuvat oikeastaan mallista. Kysymys voisi olla yhtälailla menetelmästä tai lähestymistavasta, jota opetus koulun oppitunnilla noudattaa. Sahlberg (1987) puolestaan puhuu opetuksellisesta strategiasta, tavasta, jolla opetettavaa aihetta lähestytään. *) Mielekkään oppimisen tai merkityksellisen oppimisen sijasta voisi käsitteelle meaningful learning käyttää yhtä hyvin suomenkielestä vastinetta merkityskeskeinen oppiminen. Suomenkielisessä kirjallisuudessa käytetään advance organizer termille melko vakiintunutta käännöstä ennakkojäsentäjä. Myös ennaltajäsentäjä muotoa esiintyy jonkin verran. Uusimmassa kirjallisuudessa jalan sijaa on saanut myös termi esijärjestin, minkä muodon lienevät kehitelleen Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio. Heidän lyhyt ja selkeä perustelunsa esijärjestin -käännöksen käytölle on kirjassa Fysiikan merkitykset ja rakenteet sivun 248 alaviitteessä. Tämän tutkielman tekijä on Kurki-Suonioiden kanssa täysin samaa mieltä. Niinpä tutkielmassa on pyritty käyttämään esijärjestin käännöstä, joskin myös advance organizer termiä on käytetty siellä, missä se on tuntunut luontevalta. Kohdissa, joissa esiintyy termi ennakkojäsentäjä, on noudatettu ko. kirjallisuuslähteen suosimaa tapaa. Lainauksia lukuun 3 liittyen: Tähän on koottu vielä joitakin Ausubelin advance organizer periaatetta kuvailevia lainauksia, joita ei ole varsinaisessa tutkielmaosassa. Toimikoon lainaukset jonkinlaisena jälkijärjestimenä tutkielman luvulle kolme (3). Ausubel (1962 ja 1963) oli yksi pioneereista, joka pyrki siirtämään psykologian painopistettä pois eläintutkimuksiin perustuvista behavioristisista oppimisen malleista kognitiivisten mallien suuntaan. Kognitiiviset mallit tarkastelevat, miten ihmiset muodostavat uusia merkityksiä ja käyttävät tietoa luovassa ongelmanratkaisussa. Mielekkään oppimisen perusperiaate on, että opittavan uuden tiedon täytyy rakentua oppilaalla ennestään olevan relevantin tiedon varaan. Siten yksilön aikaisemman tiedon ymmärtäminen on ratkaisevaa, kun koetamme auttaa häntä kehittymään uusille ymmärtämisen ja taidon tasoille. (lähdeviittaus kadotettu) Esijärjestin malli, joka on suunniteltu lisäämään tiedon omaksumista ja muistissa säilyttämistä esittävässä opetuksessa, saavuutta tavoitteensa, jos järjestimiä käytetään oikealla tavalla hyödyksi (oyce & Weil 1984, 3). Mielekkään kielellisen oppimisen teoria ja siitä johdettu opetuksen esijärjestin malli antaa neuvoja uuden informaation valitsemiseksi, organisoimiseksi ja esittämiseksi (oyce & Weil 1984, 71). David Ausubeliä on luonnehdittu epätavalliseksi (poikkeukselliseksi) kasvatusteoreetikoksi. Ensinnäkin, hän puhuu suoraan oppiaineksen oppimisen tavoitteesta. Toiseksi,

hän ajaa saman aikaisesti asiaa esittävän opetuksen menetelmien parantamisen puolesta (oyce & Weil 1984, 71). Ausubel on myös yksi harvoista kasvatuspsykologeista, joka on ryhtynyt puhumaan saman aikaisesti oppimisesta, opetuksesta ja opetussuunnitelmasta. Hänen mielekkään kielellisen oppimisen teoriansa käsittelee kolmea asiaa: (1) kuinka tieto (opetussuunnitelman sisältö) on organisoitunut; (2) kuinka ihmismieli toimii prosessoidessaan uutta informaatiota (oppiminen); ja (3) kuinka opettajat voivat soveltaa näitä ideoita opetussuunnitelmaan ja oppimiseen, kun he esittävät uutta oppiainesta oppilaille (opetus) (oyce & Weil 1984, 71). Ausubelin keskeisin tavoite on auttaa opettajia välittämään laajoja tietomääriä niin mielekkäästi ja tehokkaasti kuin mahdollista. Hän uskoo, että tiedon omaksuminen on järkevä/perusteltu, jopa oleellinen, kouluopetuksen päämäärä ja että tietyt teoriat voivat opastaa opettajia heidän työssään tietojoukkojen välittämisessä oppilailleen. Hänen omat ajatuksensa siitä, miten tämä oppiminen tapahtuu saavat ilmauksensa hänen mielekkään kielellisen oppimisen teoriassaan (oyce & Weil 1984, 71). Ausubel väittää, että uudet ideat voidaan oppia hyödyllisesti ja säilyttää muistissa vain siinä laajuudessa, missä ne voidaan yhdistää jo olemassa oleviin käsitteisiin tai väittämiin, jotka tarjoavat sopivia ankkurointikohtia. Mikäli uusi materiaali on liian voimakkaassa ristiriidassa olemassa olevan kognitiivisen rakenteen kanssa tai mikäli tarjolla ei ole kytkentäkohtaa, informaatio tai ideat eivät ehkä sulaudu tai säily muistissa. Estääkseen tätä tapahtumasta, opettajan täytyy organisoida tietojakso ja esittää se sillä tavalla, että sopivia ankkureita on tarjolla. Sen lisäksi täytyy oppilaan aktiivisesti reflektoida uutta materiaalia, pohtia näitä kytkentöjä, sovittaa eroavaisuuksia tai ristiriitaisuuksia olemassa olevan tiedon kanssa ja huomata myös yhtäläisyydet (oyce & Weil 1984, 76-77). Esijärjestin ei ole vain lyhyt, yksinkertainen lause/toteamus; se on idea sisänsä/itsessään ja sitä pitää tutkailla samalla lailla älyllisesti kuin oppiainesta (oyce & Weil 1984, 79). Ennakkojäsentely sopii hyvin tosiasioiden, taitojen ja periaatteiden esittämiseen tietämisen ja ymmärtämisen tasoilla. Ausubelin mukaan koulutuksen tavoitteena tulee olla muodostettavien tietorakenteiden tunnistaminen ja järjestäminen jokaisen oppiaineen sisällä ja näiden rakenteiden välittäminen mielekkäällä tavalla oppilaille. (Ahtee ja Pehkonen 2000, s. 45) Ennakkojäsentäjien käytön taustalla on Ausubelin mielekkään oppimisen (meaningful learning) teoria. Sanan meaningful käännös mielekäs ei ole kovin onnistunut. Parempi käännös olisikin merkityksellinen (kommentti *). Käännettiinpä meaningful kummalla tavalla tahansa, merkitykselliselle oppimiselle on luonteenomaista se, että oppiessaan oppilas hahmottaa uusien käsitteiden välisiä riippuvuuksia ja kytkee käsitteiden merkityksiä aikaisempiin käsityksiinsä. (Lavonen & al. 2001) Ennakkojäsentäjien avulla opitaan luomaan kokonaiskäsitys opittavasta asiasta sekä jäsentämään se niin, että oppijan kiinnostus suuntautuu keskeisimpiin seikkoihin. Työtapa painottaa tietoaineksen strukturoimista ja käsitehierarkioiden laatimista. Ennakkojäsentäjä työtapa perustuu mielekkään oppimisen teoriaan, jossa korostetaan asioiden ymmärtämisen tärkeyttä suurten tietomäärien omaksumiselle. Työtapa lähestyy opetusta deduktiivisesti. Se asettaa omat vaatimuksensa oppiainekselle, jonka tulee olla hyvin jäsenneltyä. Myös opettajan tiedot joutuvat koetukselle. Hänen pitää hallita

opetettavaa asia-ainesta korkeammalla abstraktiotasolla kuin mitä oppilaiden opetusmateriaali tarjoaa. Tiedon selkiyttäjänä ja käsitteellisen ajattelun kehittäjänä ennakkojäsentäjää voi suositella perustyötapana käytettäväksi. (Kosonen 1994, s. 51) Ennakkojäsentäjä on Ausubelin (1978) termi (engl. advance organizer), jolla tarkoitetaan asian aktivoimista mielessä ennen sen opettamista niin, että uusi tieto liittyy vanhaan helpommin. Ennakkojäsentäjien tarkoitus oppimistilanteessa on Ausubelin (1978) mukaan se, että tieto tulee merkitykselliseksi, kun se liitetään oikeaan yhteyteen. Perinteisesti ennakkojäsentäjillä on ymmärretty oppilaille etukäteen esitettävää kaaviota tai orientoivaa materiaalia, jossa ajatusmallin rakenne on esitetty (mm. Sahlberg, toim. 1989). Tässä teoksessa ennakkojäsentäjinä nähdään laajemmin kaikki sellaiset tehtävät, joiden avulla aktivoidaan asiaan kuuluvia aikaisempia tietoja. Ks. mm. virittävät kysymykset, aktivoivat kirjoitustehtävät, alkukoe, luonnosteleva kirjoittaminen, ongelmien määrittely, tietopohjan jakaminen. (Lonka ja Lonka 1991, s.30). Lainausten lähteet: Ahtee, M., Pehkonen, E. (2000) ohdatus matemaattisten aineiden didaktiikkaan. Edita. Helsinki. oyce, Bruce and Weil, Marsha (1986) Models of Teaching. Third Edition. Prentice Hall, Inc. Englewood Cliffs, New ersey. Kosonen, Martti (1994) Tutki ja tuumaile. Opetushallitus. Hakapaino Oy, Helsinki. Lavonen, Meisalo & al. (2001) Ennakkojäsentäjät. Saatavissa: http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/ennakko/. Katsottu viimeksi 25.09.2003. Lonka, K. ja Lonka, I. (1991) Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Kirjayhtymä Oy. Tammer-Paino Oy. Tampere.