Toiminta ja talous TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO 2017

Toiminta ja talous 1.1. 31.8.2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017 2019 JA TALOUSARVIO 2017 Valtuusto 9.12.2016 II Osavuosikatsaus Shp:n johtoryhmä 17.9.2012

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU... 4 3. RISKIEN HALLINTA... 6 4. SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET... 8 5. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA... 10 5.1 TOIMINNAN MUUTOKSET... 10 5.2 TOIMINTASUUNNITELMAT TOIMIALUEITTAIN... 11 5.2.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE... 11 5.2.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE... 13 5.2.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE... 15 5.2.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE... 17 5.2.5 LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE... 19 5.2.6 TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE... 22 5.2.7 KESKUSHALLINTO... 25 5.3 LIIKELAITOS SEUTUTERVEYSKESKUS... 27 6. INVESTOINTISUUNNITELMA... 28 7. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA... 33 7.1 TALOUSARVIO VUODELLE 2017... 33 7.2. TALOUSARVION SITOVUUS... 37 7.3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2020... 38 7.4 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA VUOSILLE 2017 2020... 41 7.5 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE 2017 2020... 42 7.6 SAIRAANHOIDON TULOSLASKELMA VUODELLE 2017... 43 LIITTEET 1. Palvelujen volyymin tavoitteita 2. Liikelaitos Seututerveyskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma 3. Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

3 1. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Valtuusto hyväksyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden päästrategian kesäkuussa 2015. Siinä korostetaan vahvasti potilaan ja hänen läheistensä osallistumista hoitoonsa yksilöllisten tarpeidensa ja kulloisenkin toimintakykynsä mukaisesti. Hoidon korkean laadun ja turvallisuuden takaamiseksi noudatetaan mahdollisimman laajasti tutkimukselliseen näyttöön pohjaavia teknologioita ja hoitomenetelmiä. Strategian muuntumisesta yksilö ja yksikkötason toiminnaksi alkaa olla näyttöä. Strategian keskeisiä ulottuvuuksia seurataan muun muassa kehityskeskusteluissa ja henkilöstökyselyissä. Vuoden 2017-2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaa on valmisteltu edelleenkin kuntatalouden niukkuuden oloissa. Vaikka kuntataloudessa on talouden lievän elpymisen merkkejä, valtionosuuksien ja avustusten leikkaukset kohdentuvat myös erikoissairaanhoitoon. Tämä merkitsee kustannusten hillintää käytännössä kaikissa toiminnoissa. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä ja käyttö kasvavat vääjäämättä. Väestön ikärakenne ja hoitomahdollisuuksien laajeneminen johtavat siihen. SOTE valmistelu ja sairaalan Novan rakentamisen käynnistymien kesällä 2016 ovat muuttaneet toimintaympäristöämme. Suunnittelun pääpaino on nyt laitettava toimintamallien uudistamiseen ja pilotointiin. Toiminta- taloussuunnitelman laadintaan ovat alkaneet vaikuttaa konkreettisesti myös lausuntokierroksella olevan sote-lainsäädännön tuomat muutokset järjestämis- ja tuottamisvastuun muutoksista. Uudistuksen ennakoidut vaikutukset heijastuvat kuntien kanssa käytävässä keskustelussa. Suhtautuminen henkilöstöpolitiikkaan, ali- ja ylijäämäiseen tilinpäätökseen ja omaisuusjärjestelyt ovat saaneet uusia painotuksia. Talousarviovalmistelussa on tälläkin kierroksella jouduttu karsimaan vastuualueiden esittämiä suunnitelmia. Yleislinjana kuitenkin on, että olennaisia tai suuria muutoksia ei ennakoida tai suunnitella toteutuvaksi, vaan eri toimialueilla jatketaan kuluneen vuoden volyymitasolla toimintaa. Suppeammissa kehittämiskohteissa, joilla on henkilöstövaikutuksia, otetaan huomioon uuden sairaalan henkilöstösuunnitelman mukaiset painotukset. Henkilöstösuunnittelun työkaluja ja vastuita on myös kehitetty siten, että budjetoitujen toimien osalta tarkastelua voidaan tehdä ennakoivasti ja yli toimialueiden ulottuvaksi. Niiden soveltamista jatketaan tulevalla suunnittelukaudella. Tulevaisuuden ICT järjestelmien suunnittelu on edennyt ja KSSHP on ollut kiinteästi mukana valtakunnallisessa yhteisrintamassa kehittämässä tulevaisuuden asiakastietojärjestelmää (UNA hanke). Aivan lähipäivinä varmistunevat kansalliset vastuut ja toiminta uusien sote alueiden ICT hankintojen koordinaatiotahoista. KSSHP tulee olemaan sairaala NOVAn aikatauluista johtuen ensimmäisten joukossa, joka lähtee kilpailuttamaan uusia perusjärjestelmiä. SOTE -päätösten osalta eletään lähiviikkoina ja kuukausina kriittisiä vaiheita. Jos uudistus aikataulussaan etenee, merkitsee se koko maakunnassa 2017 19 aikavälillä massiivista valmistelua niin ydintoiminnan, henkilöstön, talouden kuin organisoinninkin ja päätöksentekojärjestelmän kannalta. KSSHP haluaa olla valmistelussa kiinteästi mukana. Perustason palvelujen valinnanvapauden laajentaminen ja tuotannon yhtiöittämisvelvoitteet muuttaa myös erikoissairaanhoidon roolia ja asemaa. Erikoissairaanhoitolain ja päivystysasetuksen muutokset ovat puhuttaneet erikoissairaanhoidon ammattilaisia ja päättäjiä paljon. Päivystyksen keskittäminen 12 täydenpalvelun sairaalan turvaa KSSHP:n aseman nykyisellään. Sen sijaan kaikkein vaativimpien (pääosin kirurgisten) toimenpiteiden keskittäminen yliopistosairaaloihin on nostanut huolta siitä, miten meillä jo vuosikymmenien aikana muodostunut erityisosaaminen voidaan turvata. Yhteenvetona voi todeta, että potilaiden hoidon saatavuuden tai saavutettavuuden kannalta ei ensi vuonna tai suunnittelukaudella tapahdu olennaisia muutoksia. Vuoropuhelua ja yhteistä analyysiä ja suunnittelua lisätään paljon palveluja tarvitsevien potilaiden hoitoketjujen suunnittelussa. Talouden sopeuttamistoimet eivät aiheuta merkittäviä uusia henkilöstövaikutuksia. Toiminnan edellytykset pysyvät kokonaisuudessaan vakaina.

4 2. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintaympäristössä vuosina 2017-2019 tapahtuvia keskeisiä laadulliseen ja määrälliseen henkilöstöresursointiin vaikuttavia tekijöitä ovat: - Sote- ja maakuntauudistus lainsäädäntö- ja palvelurakennemuutoksineen - talouden tervehdyttämistoimenpiteet - työvoimatilanteen kehityskuva: ikääntyminen, eläkepoistuman vauhdittuminen, osaamisvaateidenkasvu, kilpailu alalla toimivista ja alalle aikovista kiristyy - osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen koskee sairaanhoitopiirin alueen koko terveydenhuoltoa ja edellyttää alueellisia toimenpiteitä sekä merkittävää panostusta yhteistyöhön yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa - lisääntyvä monikulttuurisuus ja ulkomaisen työvoiman käytön lisääntyminen. Henkilöstösuunnitelmaan vaikuttavat merkittävästi talouden sopeuttamistarpeet ja osaamisen kehittämisen tarpeet. Keski-Suomen sairaala Nova -hankkeen mukaisia toimintamalleja otetaan käyttöön välittömästi. Näin saadaan pysyviä henkilöstövähennyksiä matkalla sairaala Novaan. Tällaisia ovat vuonna 2017 mm. kotisairaala, päiväsairaala, kotoa-kotiin-toimintamalli, Contact center, konsultaatiokeskus, skopia-osaamiskeskus, tiimityön pilotointi (käsikirurgia), mallihoitosuunnitelmien käyttöönotto (HOKE) sekä keskitetyt potilaskuljetukset/logistiikka/hyllytyspalvelut. Myös muita toimintamallimuutoksia käynnistetään. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti toteutetaan vuotuinen 24 tunnin työajan pidennys kaikissa työaikamuodoissa siten, että viikkotyöajan 30 minuutin pidennys pääsääntöisesti suunnitellaan tehtäväksi yhtenä päivänä. Kaikille yhteisiä tavoitteita työajan pidennyksen sijoittelussa ovat potilas ensin -ajattelun mukaisesti: asiakas-/potilasaikojen lisääminen palveluajat kattavat koko säännöllisen työajan ja työaikojen porrastetaan lisääntyvästi siten, että palveluja voidaan antaa muulloinkin kuin 8-16 välillä tiimin työssäolo synkronoidaan toiminnasta lähtien niin pitkälle kuin mahdollista tutkimuslaitteistojen käyttöaikaa lisätään vähentää hieman tarvetta paikallisella sopimuksella tehtäviin lisätöihin vähentää lisä- ja ylitöitä vakituisen henkilöstön työpanos suhteessa määräaikaiseen työpanokseen lisääntyy. Merkittäviä sisäisiä henkilöstöresursointiin vaikuttavia tekijöitä ovat vuosina 2017 2019: - henkilöstön n. 10 %:n vaihtuvuus - vuosina 2017-2019 n. 350 työntekijän eläköityminen. Vuosittain noin 100 työntekijää jää vanhuuseläkkeelle ja 20 määräaikaisille tai toistaiseksi voimassa oleville muille eläkkeille. Suhteessa ammattiryhmän kokoon suurimmat työntekijämäärät eläköityvät suunnittelukaudella lääkärien, sairaalahuoltajien, sosiaalityöntekijöiden, osastonhoitajien, psykologien ja farmaseuttien ammateista sekä keittiöhenkilökunnasta. Muun henkilöstön osuus eläköityvistä on suurin. - Työpanosta lisäävien toimenpiteiden toteutusta jatketaan esim. henkilöstön liikkuvuutta ja läsnäolosuunnittelua kehittämällä, tarkoituksenmukaisin työajoin, lisä- ja ylitöitä vähentäen, työhyvinvointijohtamisen laatua ja sairauspoissaolojen hallintaa edelleen parantaen ja videolaitteistojen käyttöä lisäämällä ja näin matkustamista vähentäen. Henkilöstökustannuksiin vaikutetaan myös vuosilomien ajoituksella ja säästövapaita pitämällä, jolloin lomapalkkavelka alentuu. Lisäksi henkilöstön toivotaan ottavan toiminnan salliessa palkatonta virka- ja työvapaata, jota ei sijaisteta.

5 Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2017 Henkilöstösuunnitelmassa ei esitetä uusia budjetoituja toimia vuodelle 2017. Toiminnallisiin tarpeisiin vastaamme toimialueen/vastuualueen/yksikön omien budjetoitujen toimien (bt)- muutoksien kautta. Toimialuejohtajat / ylihoitajat päivittävät laadittuja henkilöstösuunnitteluohjeiden mukaisia henkilöstösuunnitelmia. Henkilöstösuunnitelmaan sisällytetään budjetoitujen toimien siirtoja, muutoksia sekä lakkautuksia, joita täydennetään suunnitteluvuoden aikana. Budjetoitujen toimien muutoksia tehdään toiminnan, osaamistarpeiden ja työn sisällön muutoksista johtuen rullaavasti vuoden aikana. Budjetoidun toimen muutokset ja siirrot ovat keskeisiä henkilöstösuunnittelun ja henkilöstörakenteen kehittämisen välineitä ja lisääntyvät sairaala Novan toimintamalleihin vastattaessa. Henkilöstösuunnitelmia käsitellään osana toiminnan ja talouden kokonaissuunnittelua toimialueiden suunnittelukeskusteluissa. Hallitukseen ja neuvostoon kootaan tiedoksi henkilöstösuunnitelmat ja raportit kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstösuunnitteluun liitetään prosessi- ja toimintalähtöistä mitoitustietoa sitä mukaa, kun prosessikuvaukset valmistuvat. Prosessilähtöistä henkilöstösuunnittelua toteutamme yhä vahvistuvammin organisaatiorajat ja ammattiryhmät ylittäen. Uuden sairaalan henkilöstötyöryhmässä jatketaan toimintalähtöistä osaamisen nykytilan arviointia, tulevaisuuden osaamisvaatimusten määrittelyä ja osaamisen kehittämistä ennakoiden tulevia uuden sairaalan tarpeita. Henkilöstön osaamisen nykytilan kartoitusta jatketaan henkilöstötyöryhmässä päätetyn mukaisesti samalla, kun osaamisen arviointitiedon mukaisia valmennuksia ja koulutuksia käynnistetään tavoiteltaessa sairaala Novan uusia toimintamalleja ja sairaanhoitopiirin strategian mukaisiksi päivitettyjä osaamisen johtamisen menetelmiä otetaan käyttöön. Työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun toimenpideohjelma on arvioitu ja päivitetty. Sen kehittämisen painopisteenä on moniammatillisena yhteistyönä toteutettava osaamisen hallinnan prosessi, jonka tärkeänä osa-alueena on osaamisen kehittämisen menetelmien modernisointi. Toinen painopiste on johtajuuden uudistaminen. Kaari-analyysin toimenpidesuositusten mukaisesti päivitetty Työhyvinvointijohtamisen malli viedään johtamisen arkeen ja työkykytoimintaan. Tuetaan työkykytoimintaa mallin mukaisesti täsmennetyin roolein ja vastuin. Työterveyshuoltoyhteistyössä otetaan käyttöön uusia toimintatapoja ennakoivuuden tukemiseksi sekä asianhoidon sujuvoittamiseksi. Johtamisvalmennuksia kehitetään edelleen maakunnallisesti ennakoiden sote-uudistusta. Uudistetun ja syksyllä 2016 toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään muutosten johtamisessa kohti sairaala Novaa.

6 3. RISKIEN HALLINTA Yleistä Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa sairaanhoitopiirin ja sen konsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Perusteet koskevat kaikkia toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea konsernin toimintaa, josta sairaanhoitopiiri vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet 3.10.2014. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä sairaanhoitopiirin hallintoja johtosäännöissä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan tavoitteena on parantaa organisaatio suorituskykyä ja varmistaa, että sairaanhoitopiirille ja konsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan ne ovat osa toiminnan yleistä johtamis- ja hallintojärjestelmää ja ne on sisällytetty organisaation johtamisjärjestelmään, prosesseihin ja päätöksentekoon. Sisäinen valvonta on myös johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä sairaanhoitopiirin ja konsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan sairaanhoitopiirin ja konsernin toimintaan liittyviä riskejä arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallinnan tulee ulottua kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Vastuut Valtuusto päättää sairaanhoitopiirin ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Liikelaitoksen johtokunta ja muut hallituksen alaiset toimielimet vastaa oman tehtäväalueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä niistä raportoinnista hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vastaa jokainen esimiesasemassa oleva viranhaltija / työntekijä johtamansa toiminnan osalta. Konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisen järjestämisen konsernitasoinen vastuu on konsernijohdolla.

7 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena sekä sopimusten hallintana. Sairaanhoitopiirin riskit jaotellaan neljään pääryhmään: strategiset riskit, taloudelliset riskit, toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin voi liittyä sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi Toimielimet ja tilivelvolliset raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskienhallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Hallitus antaa toimintakertomuksessa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sekä konsernivalvonnasta. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen laatimiin selontekoihin. Mikäli tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, tulee hallituksen alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden sekä konserniyhteisöjen raportoida niistä ja niiden hallintakeinoista välittömästi valvontavastuussa konsernijohdolle. Valvontavastuussa olevien tulee raportoinnin perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Suunnitelmakaudella toteutettavat toimet: Suunnitelmakaudella valmistellaan sairaanhoitopiirin uusi riskienhallintapolitiikka. Siinä määritellään kuinka vaikuttavasti riskejä hallitaan ja kuinka riskienhallintaprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan. Riskien kartoittamiseksi ja toimenpiteiden oikea-aikaisen suunnittelun tueksi hankitaan tietojärjestelmä. Se mahdollistaa keskitetyt, kattavat ja selkeät raportit organisaation riskien tilasta.

8 4. SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Seuraavassa esitetään sitovat strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit sekä mittareille tavoitearvot vuodelle 2017. Tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia: Sitovat strategiset tavoitteet ja mittarit Tason määrittely vuodelle 2017 Potilaiden hoito Lähetteiden käsittelyviive Hoidon tarpeen arviointiviive Aikaraja: käsittelty max 5% yli 21 vrk Aikaraja: arviointi max 15% yli 3 kk Hoitoviive Asiakaspalautteet Aikaraja: hoitoa odottavia max 5% yli 6 kk Asiakaspalautejärjestelmän kautta saatujen palautteiden määrä vuodeosastoilla kaksinkertaistuu Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa Muuttujien keskiarvo 4,0 Potilaan saama kohtelu Muuttujien keskiarvo 4,0 Potilaan tutkimuksista ja hoidosta saama hyöty ja vaikuttavuus Vireille tulleiden potilasvahinkoselvitysten määrä suhteessa toimenpiteiden määrään 2016 valittujen vaikuttavuus- /laatumittareiden tulokset julkaistaan shp nettisivulla Alle 10 / 1 000 toimenpidettä Kustannustehokkuus Oman toiminnan menot ja toiminnan volyymi toteutuvat talousarvion mukaan. Jos poikkeamia syntyy: Toiminnan menojen ylitys < volyymin ylitys tai Toiminnan menojen alitus > volyymin alitus Muiden palvelujen ostojen toteutuma Jos poikkeamia, menojen ylitys < volyymin ylitys menojen alitus > volyymin alitus max + 1 %, 0 tai - -merkkinen Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmat tehty sähköisellä välineellä sisältäen osaamisen arvioinnin Työhyvinvoinnin eteneminen Prosessikuvauksiin liittyvät mitoitustiedot henkilöstösuunnittelun pohjana Sairauspoissaolopäivät /henkilö laskee kaikissa ammattiryhmissä Into ja halu uudistua Tavoitetaso 4 Osaamisen uudistaminen ja varmistaminen Tavoitetaso 4

9 Sairaanhoitopiirin strategia on ollut toimialueiden ja vastuualueiden suunnittelun lähtökohtana, niitä kuvataan tarkemmin toimialueiden suunnitelmissa (luku 5.2). Toimialueilla ja vastuualueilla voi olla myös muita omaa toimintaansa koskevia tavoitteita ja tavoitearvoja, joissa toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Uusi sairaala Suunnitelmakauden merkittävänä hankkeena on uuden sairaalan rakentaminen ja siihen liittyen uusien toimintatapojen suunnittelu ja kehittäminen. Uusi sairaala -hankkeen ja siihen läheisesti liittyvien ICT-ratkaisujen toteutumiseen liittyvät seuraavat tavoitteet vuodelle 2017: Sitovat strategiset tavoitteet ja mittarit Tason määrittely vuodelle 2017 I Osavuosikatsaukseen mennessä: Kaukolämpötoimittajan kilpailutus toteutettu ja toimittaja valittu ICT : Määritelty tavoitteet ja aikataulu tukipalveluiden tietojärjestelmähankkeista ICT: Kilpailutusstrategia potilas- ja asiakastietojärjestelmän osalta luotu Toteutuminen " " II Osavuosikatsaukseen mennessä: Lääkintälaitteiden hankintamalli määritelty ja aikataulutettu " ICT: Aloitettu tukipalveluihin liittyvän järjestelmäkokonaisuuden 1. vaiheen kilpailutus " ICT: Potilas- ja asiakastietojärjestelmän 1. vaiheen kilpailutus aloitettu " Vuoden loppuun mennessä: Erillishankintojen hankintamalli määritelty ja aikataulutettu " ICT: Tukipalveluiden/toiminnan ohjausjärjestelmän ensimmäisten komponenttien hankinta toteutunut "

10 5. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 5.1 TOIMINNAN MUUTOKSET Vuonna 2017 toteutetaan seuraavat muutokset: Toiminnassa otetaan huomioon niitä uuden sairaalan suunnitteluun liittyviä toimintaprosessien muutoksia joita voidaan toteuttaa jo nykyisissä toiminnan puitteissa. 1. Kotisairaala 2. Etäpoliklinikkatoiminnan lisääminen 3. Konsultaatiokäytäntöjen uudistus, konsultaatiokeskuksen perustaminen 4. Hoitosuunnitelman laatiminen jo perusterveydenhuollossa mahdollisimman valmiiksi 5. Yhteispäivystys 6. Osastofarmasian vahvistaminen 7. Hoitokertomuksen päivitys ja mallipohjien käyttöönotto 8. Leikkaukseen valmis potilas toimintamalli 9. Paljon palvelua käyttävien haltuunotto 10. Contact center 11. Potilaskuljetusten/logistiikan/hyllytyspalvelujen keskittäminen 12. Kehitysvammahuollon uudelleen järjestely Toimialueittain esitetyissä suunnitelmissa (luku 5.2.) on tarkempia kuvauksia toimintojen muutoksista. Liitteellä 1 on yhteenvetoja palvelutuotannon volyymista.

11 5.2 TOIMINTASUUNNITELMAT TOIMIALUEITTAIN 5.2.1 Operatiivinen toimialue Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian 2015 2020 perustehtävään tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuvaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Asiakas / Potilas / Kunta Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikeaaikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Prosessit ja rakenteet Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on saada elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika lyhenemään alle 2 kk sekä jonottoman toimintamallin toteutuminen koko toimialueella. Osaaminen ja henkilöstö Tavoitteena on, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön mitoitus vastaa palveluiden kysyntää ja tuottamista sekä huomioiden myös jaksaminen ja työhyvinvointi, pyrkien yli- ja lisätöiden sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Lyhytaikaisen sijaistyövoiman käyttötarvetta pyritään minimoimaan omalla varahenkilöstöllä sekä parantamalla henkilöstön liikkuvuutta toiminnallisten tarpeiden vaatiessa. Koko henkilöstö pyritään saattamaan kehityskeskusteluiden piiriin. Osaaminen ja uuden oppiminen varmistetaan vastuualueittain suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Talous ja toiminta Talouden suunnittelussa haastetta aiheuttavat toiminnan muutokset, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvun sekä volyymin että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeiden hintojen vuoksi. Jokilaakson ostojen kotiuttaminen (2016) on suoritettu ja kapasiteetin lisäyksen vuoksi eivät hoitojonot ole kasvaneet. Vaikkakin erikoislääkäritilanne toimialueella on kohtalaisen hyvä, on silmätautien erikoislääkäritilanne edelleen hankala johtuen rekrytointiongelmista ja ostopalveluita käytetään valikoiden ja siten säilyttäen silmätautien ydinosaaminen sairaanhoitopiirin sisällä. Meneillään olevissa SOTE- uudistukseen liittyvissä hoidonkeskittämisneuvotteluissa pyritään ratkaisuun, jolla voimme turvata nykyisen huippuosaamisen jatkumisen myös tulevaisuudessa.

12 Operatiivisen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos v. 2015 toteumaan Muutos v. 2016 talousarvioon Toimintatulot 105 346 104 049 102 407-2 940-2,8 % -1 642-1,6 % Hoitopalvelujen myyntitulot 90 566 90 122 88 179-2 388-2,6 % -1 944-2,2 % Hoito muissa sairaaloissa 9 066 7 767 7 881-1 186-13,1 % 114 1,5 % Muiden palvelujen myynti 701 630 574-127 -18,2 % -56-8,9 % Potilasmaksut 4 947 5 530 5 773 827 16,7 % 244 4,4 % Tulot jäsenkunnilta 94 679 92 521 90 931-3 749-4,0 % -1 590-1,7 % Laskennalliset tulot 9 251 7 688 7 406-1 845-19,9 % -282-3,7 % Toimintamenot 76 031 77 614 75 716-316 -0,4 % -1 899-2,4 % Henkilöstömenot 45 424 46 084 44 954-470 -1,0 % -1 130-2,5 % Asiakaspalvelujen ostot 9 077 7 767 7 881-1 196-13,2 % 114 1,5 % Muiden palvelujen ostot 5 123 4 791 4 858-265 -5,2 % 67 1,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 292 18 810 17 916 1 624 10,0 % -894-4,8 % Vuokrakulut 115 162 106-9 -7,7 % -56-34,5 % Sisäisten palvelujen kustannukset 27 370 26 663 28 461 1 090 4,0 % 1 797 6,7 % Konservatiivinen toimialue 2 916 2 500 2 457-458 -15,7 % -43-1,7 % Psykiatrian toimialue 68 66 63-5 -7,6 % -3-4,3 % Päivystyksen toimialue 316 337 322 7 2,2 % -14-4,2 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 13 557 13 586 14 168 611 4,5 % 583 4,3 % Tukipalvelujen toimialue 7 247 7 047 8 111 864 11,9 % 1 063 15,1 % Keskushallinto 3 267 3 128 3 339 71 2,2 % 211 6,7 % Poistot 1 622 1 488 1 225-397 -24,5 % -262-17,6 % Yleiskustannukset 5 058 4 887 4 411-647 -12,8 % -476-9,7 % Kokonaiskustannukset 110 082 110 652 109 813-270 -0,2 % -840-0,8 % Kustannuslaskennan tulos 4 515 1 085 0-4 515-1 085 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Operatiivinen toimialue 1.000 osuus % Tulot 102 407 31,6 % Tulot jäsenkunnilta 90 931 32,6 % Menot 75 716 24,5 %

13 5.2.2 Konservatiivinen toimialue Konservatiivinen toimialue tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuen palveluita sisätautien ja keuhkosairauksien, lastentautien, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian, ihotautien, syöpätautien, neurologian, kuntoutuksen, fysiatrian ja geriatrian erikoisaloilla. Toiminnan perustehtävänä on tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvaa, luotettavaa, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa sujuvassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Potilas/Asiakas/Kunta Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti hoidon lähtökohtana on, että tutkimukset, hoito ja kuntoutus ovat potilaslähtöisiä, ja ne tapahtuvat sujuvassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhteistyö, jossa nykyiset resurssit riittävät hyvin väestön tarpeisiin, ja jossa potilaiden omatoimisuutta ja itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia autetaan moniammatillisesti. Kaikessa toiminnassa noudatetaan asetettuja kansallisia määräaikoja. Prosessit ja rakenteet Toimialueella eri vastuualueiden toiminnan prosesseja kehitetään edelleen kohti uuden sairaalan toimintamalleja. Niillä erikoisaloilla, joilla se on mahdollista, siirrytään välittömästi uudenlaisiin toimintamalleihin. Toiminnan painopisteenä on polikliininen toiminta, ja vuodeosastojen kuormitusaste laskee edelleen suunnitellusti. Samalla kehitetään sote- yhteistyössä potilaiden kotona selviytymisen malleja, ja myös kotisairaalan sekä päiväsairaalan toimintaa kehitetään. Osaaminen ja henkilöstö Toimialueen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista ja joustavaa. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutuksen merkitys on erittäin tärkeä ja siihen panostetaan. Henkilöstörakennetta muokataan jatkuvasti vastaamaan uudenlaisia palvelutarpeita. Varahenkilöstön joustavaa ja tehokasta käyttöä jatketaan, jotta sijaistyövoiman käyttö minimoidaan. Työssä jaksamista tuetaan ja sairauspoissaoloja vähennetään puuttumalla niihin aktiivisesti. Lääketieteen kandidaattiopetus laajenee toimialueella syksyllä 2017, ja tämän mukanaan tuomat haasteet selvitetään. Toiminta ja talous Toiminta on avohoitopainotteista ja tapahtuu hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaikki lähetteet käsitellään konsultaatioina. Suhtautuminen erilaisiin uusiin toimintakäytäntöihin, kuten telemedisiinaan, on avointa, ja erilaisia kokeiluja tämän tiimoilta toteutetaan tulevina vuosina. Ennakoimattomuutta talousarvioon tuovat mm valtakunnallisesti keskitettävät potilaat. Lääketieteen kehitys, uudet kalliit lääkehoidot sekä geeniteknologian mukanaan tuomat sovellukset muodostavat lisähaasteen, mutta tätäkin seurataan aktiivisesti, luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja noudatetaan yhtenäisiä ohjeita uusien toimintojen käyttöönotossa.

14 Konservatiivisen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos v. 2015 toteumaan Muutos v. 2016 talousarvioon Toimintatulot 115 433 113 668 113 828-1 604-1,4 % 160 0,1 % Hoitopalvelujen myyntitulot 89 917 89 369 88 161-1 756-2,0 % -1 208-1,4 % Hoito muissa sairaaloissa 19 724 18 568 19 287-437 -2,2 % 719 3,9 % -siitä kehitysvammahuolto 290 241 266-23 -8,1 % 25 10,4 % Muiden palvelujen myynti 2 450 2 261 2 449-2 -0,1 % 188 8,3 % Potilasmaksut 3 258 3 466 3 931 674 20,7 % 466 13,4 % Tulot jäsenkunnilta 105 545 103 397 103 469-2 076-2,0 % 72 0,1 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 5 650 5 478 5 372-278 -4,9 % -107-1,9 % Toimintamenot 85 325 83 340 84 065-1 260-1,5 % 725 0,9 % Henkilöstömenot 38 369 38 937 37 661-708 -1,8 % -1 275-3,3 % Asiakaspalvelujen ostot 19 428 18 327 19 021-408 -2,1 % 694 3,8 % Muiden palvelujen ostot 7 777 6 565 7 089-687 -8,8 % 525 8,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 665 19 401 20 194 529 2,7 % 792 4,1 % Vuokrakulut 86 110 99 13 15,5 % -11-9,6 % Sisäisten palvelujen kustannukset 27 832 28 136 28 992 1 159 4,2 % 856 3,0 % Operatiivinen toimialue 4 921 5 302 5 138 216 4,4 % -165-3,1 % Psykiatrian toimialue 159 161 150-9 -5,6 % -11-6,7 % Päivystyksen toimialue 219 229 222 3 1,2 % -7-2,9 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 14 101 14 149 13 117-984 -7,0 % -1 032-7,3 % Tukipalvelujen toimialue 6 094 6 041 7 994 1 900 31,2 % 1 953 32,3 % Keskushallinto 2 338 2 254 2 372 33 1,4 % 118 5,2 % Poistot 1 480 1 347 1 246-234 -15,8 % -101-7,5 % Yleiskustannukset 5 561 5 248 4 897-663 -11,9 % -350-6,7 % Kokonaiskustannukset 120 198 118 070 119 200-998 -0,8 % 1 130 1,0 % Kustannuslaskennan tulos 885 1 076 0-885 -100,0 % -1 076 Kehitysvammahuollon palvelut tuotetaan vuonna 2017 ostopalveluna, tässä yhteenvedossa hoitopalvelujen tulot esitetään vertailukelpoisuuden vuoksi ostopalvelujen yhteydessä myös vuosilta 2015 ja 2016. Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Konservatiivinen toimialue 1.000 osuus % Tulot 113 828 35,1 % Tulot jäsenkunnilta 103 469 37,1 % Menot 84 065 27,2 %

15 5.2.3 Psykiatrian toimialue Toimialue vastaa maakunnallisesti nuorisopsykiatriasta, psykiatrisesta osastohoidosta, psykiatrian päivystyksestä, yleissairaalapsykiatrisista konsultaatioista ja vanhuspsykiatriasta. Lisäksi toimialue tarjoaa Jyten ja Seututerveyskeskuksen (ei Keuruu) psykiatrian ja päihdetyön lähipalvelut. Toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito suositusten mukaisesti. Tavoitteena on valtakunnallisesti väestöpohjaan nähden vähäisten sairaansijojen nykytilan säilyttäminen, avohoidon monimuotoisuuden tehostaminen ja toimintaprosessien mallintaminen potilaslähtöisesti. Erva-alueen lääketieteen kandidaattiopetukset käynnistyvät syksyllä 2017. Asiakas Kuntia palvellaan suunnitellusti. Hoito ja kuntoutus perustuvat potilaan tutkimukseen, diagnostiikkaan ja yhdessä laadittuun hoitosuunnitelmaan potilasta vastuuttaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Hoidon tavoitteena on varomerkkien tunnistaminen, oireenhallinta ja hyvä vaikuttava määräaikainen hoito sekä työ- ja toimintakyvyn kohentuminen/palautuminen käytössä olevilla mittareilla arvioituna. Potilastyytyväisyyskyselyjä ja hoitopalautteita hyödynnetään palveluntarjonnassa ja sen kehittämisessä. Toiminta Hoidon tarpeen arviot ja hoito sekä kuntoutus toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Akuutti- ja päihdetyö, hoitosuhteet, liikkuvuus, ryhmähoidot ja toiminnallisuus ovat toiminnassa keskeistä. Moniammatillisuus on hoidon ja kuntoutuksen tukena. Sähköiset palvelut otetaan aktiiviseen käyttöön. Potilaan hoitoprosessia sujuvoitetaan ja mallinnetaan käytäntöön kaikissa yksiköissä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa sote hengen ja Uusi sairaala suunnitelmien mukaan. ECT ja TMS hoitoja tarjotaan polikliinisesti. Tutkimustoiminta jatkuu professorin vetämänä. Henkilöstö Oma koulutustarjonta, sähköiset palvelut ja prosessikoulutukset tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja ammattitaidon syventämistä. Henkilöstön joustava käyttö, moniammatillinen yhteistyö, työn tasainen jakautuminen, työnjaon kehittäminen, päällekkäisyyksien karsiminen ja oman toiminnan sisäinen arviointi ovat kiinteä osa toimintaa. Henkilöstön kehittämis- ja koulutustarpeita kartoitetaan osana henkilöstösuunnitelmaa tavoitteena osaamisen vahvistaminen tulevaisuudessakin. Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset ovat säännöllisiä. Palkitsemista jatketaan. Lääkäreiden rekrytointiin panostetaan, joskin erikoislääkärivajetta helpotetaan taloutta kuormittavilla ostopalveluilla toiminnan turvaamiseksi. Talous Työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivissä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta, selkiytetään potilaan hoitoketjuja ja toimintaprosesseja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi yhteistyössä myös toimijoiden kanssa. Toiminta- ja talouslukuja seurataan reaaliaikaisesti ja kuukausittain vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä. Asiakaspalvelujen ostot erityisesti THL:n hoitoon määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa ja tähän kehitykseen on vaikea puuttua. Päihdepalveluiden ja palveluasumisen ostoja seurataan säännöllisesti tavoitteena kulujen hallinta. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä poikkeuksien ilmaantuessa potilasohjauksella ja hoidon koordinoinnilla.

16 Psykiatrian toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos v. 2015 toteumaan Muutos v. 2016 talousarvioon Toiminnan tulot 47 895 45 939 45 716-2 180-4,6 % -223-0,5 % Hoitopalvelujen myyntitulot, esh 32 441 30 627 29 312-3 129-9,6 % -1 315-4,3 % Hoitopalvelujen myyntitulot, sos 7 319 7 810 7 398 79 1,1 % -411-5,3 % Hoito muissa sairaaloissa 5 943 5 615 6 767 823 13,8 % 1 152 20,5 % Muiden palvelujen myynti 245 442 270 25 10,1 % -172-39,0 % Potilasmaksut 1 916 1 445 1 969 53 2,8 % 524 36,3 % Tulot jäsenkunnilta 45 141 43 582 43 160-1 981-4,4 % -422-1,0 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 512 478 504-8 -1,5 % 27 5,6 % Toimintamenot 38 423 37 190 37 911-512 -1,3 % 721 1,9 % Henkilöstömenot 21 011 20 926 20 212-799 -3,8 % -714-3,4 % Asiakaspalvelujen ostot 6 017 5 615 6 767 749 12,4 % 1 152 20,5 % Muiden palvelujen ostot 10 928 10 138 10 478-451 -4,1 % 340 3,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 331 360 312-19 -5,8 % -47-13,2 % Vuokrakulut 133 149 140 6 4,8 % -10-6,4 % Muut kulut 2 3 3 1 72,4 % 0 0,0 % Sisäisten palvelujen kustannukset 7 217 6 423 6 101-1 117-15,5 % -322-5,0 % Operatiivinen toimialue 109 116 103-6 -5,4 % -13-11,0 % Konservatiivinen toimialue 48 38 36-12 -25,8 % -2-5,4 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 2 620 2 393 2 124-496 -18,9 % -270-11,3 % Tukipalvelujen toimialue 3 389 2 799 2 770-619 -18,3 % -29-1,0 % Keskushallinto 1 051 1 076 1 068 17 1,7 % -8-0,7 % Yleiskustannukset 2 560 2 342 2 209-351 -13,7 % -133-5,7 % Kokonaiskustannukset 48 200 45 954 46 220-1 980-4,1 % 266 0,6 % Kustannuslaskennan tulos 208 462 0-208 -462 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Psykiatrian toimialue 1.000 osuus % Tulot 45 716 14,1 % Tulot jäsenkunnilta 43 160 15,5 % Menot 37 911 12,3 %

17 5.2.4 Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan keskussairaalan päivystysyksikössä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Vuoden 2017 alusta lähtien päivystyksestä tulee aito yhteispäivystys, jolloin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen välinen hallinnollinen raja poistuu. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelujen toteutumista seurataan säännöllisesti. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Asiakas Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laadun kehittämiseen. Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään kehittämistyössä. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osa-aikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on edelleen vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Toiminta Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Uuden, aidon yhteispäivystyksen toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa päivystyspotilaiden hoitoa, parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Kotisairaalatoiminnan tulevaisuudesta helmikuussa 2017 päättyvän pilottijakson jälkeen päätetään syksyn 2016 aikana yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa. Ensi vuoden aikana valmistaudutaan vuonna 2018 voimaan tulevan uudistetun päivystysasetuksen mukaiseen, laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön toimintaan. Henkilöstö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista potilaslähtöistä toimintaa. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 35 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tavoitteena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä 15:stä 20:een. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee. Potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan hoidon varmentamiseksi panostetaan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen, työhyvinvointiin, opiskelijaohjaukseen ja johtamisen kehittämiseen. Talous Päivystyksen toimialueen kustannusten kohdentamista tarkennetaan edelleen. Toimialueella käytössä olevien laboratoriopakettien tarkastelua jatketaan ja tehdään tarvittaessa lisää muutoksia kustannusnousun hillitsemiseksi. Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden osalta etsitään uusia mahdollisuuksia vähentää kuluja. Uuden päivystyksen toimintamallin arvioidaan vähentävän kokonaiskuluja.

18 Päivystyksen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos v. 2015 toteumaan Muutos v. 2016 talousarvioon Toimintatulot 41 813 43 925 43 036 1 222 2,9 % -890-2,0 % Hoitopalvelujen myyntitulot 31 093 31 261 29 547-1 547-5,0 % -1 714-5,5 % Hoito muissa sairaaloissa 151 111 142-9 -5,7 % 31 27,9 % Muiden palvelujen myynti 8 887 10 695 10 972 2 085 23,5 % 277 2,6 % Potilasmaksut 1 664 1 858 2 375 711 42,7 % 517 27,8 % Tulot jäsenkunnilta 37 794 39 793 37 607-187 -0,5 % -2 186-5,5 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 545 597 555 9 1,7 % -42-7,1 % Toimintamenot 27 066 28 879 28 628 1 562 5,8 % -251-0,9 % Henkilöstömenot 14 506 15 292 14 856 350 2,4 % -435-2,8 % Asiakaspalvelujen ostot 151 111 142-9 -5,7 % 31 27,9 % Muiden palvelujen ostot 10 903 11 760 12 097 1 195 11,0 % 337 2,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 446 1 591 1 450 4 0,3 % -141-8,9 % Vuokrakulut 61 125 82 21 33,9 % -43-34,2 % Sisäisten palvelujen kustannukset 14 939 13 420 13 295-1 645-11,0 % -126-0,9 % Operatiivinen toimialue 4 134 2 172 2 061-2 073-50,1 % -111-5,1 % Konservatiivinen toimialue 2 039 2 283 2 240 201 9,8 % -43-1,9 % Psykiatrian toimialue 269 251 292 23 8,6 % 41 16,1 % Lääkinnällisten palvelujen toimialue 5 975 6 450 6 237 262 4,4 % -213-3,3 % Tukipalvelujen toimialue 1 932 1 751 1 896-36 -1,8 % 145 8,3 % Keskushallinto 591 514 543-47 -8,0 % 30 5,8 % Poistot 27 27 25-3 -9,7 % -3-9,7 % Yleiskustannukset 1 740 1 818 1 668-72 -4,1 % -151-8,3 % Kokonaiskustannukset 43 773 44 145 43 590-183 -0,4 % -555-1,3 % Kustannuslaskennan tulos -1 414 377 0 1 414-377 Toimialueen tulot, tulot jäsenkunnilta ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Päivystyksen toimialue 1.000 osuus % Tulot 43 036 13,3 % Tulot jäsenkunnilta 37 607 13,5 % Menot 28 628 9,3 % Sitovuustasona oleviin tuloihin jäsenkunnilta kuuluvat myös ensihoitopalvelun tulot jäsenkunnilta.

19 5.2.5 Lääkinnällisten palvelujen toimialue Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Toimialueella tuotetaan palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, shp:n liikelaitokset) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat) asiakkaille. Sairaala-apteekki tarjoaa lääkehuollon palveluja. Osastonsihteeripalveluiden vastuualue tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Puhtauspalvelujen vastuualue tuottaa laitoshygienia-, ruokahuolto- ja muita palveluja. Diagnostisten palveluiden vastuualueella kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Patologian yksikkö tuottaa histologisia, sytologisia sekä molekyyligeneettisiä tutkimuksia ja lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia koko maakunnan alueelle kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen menetelmin. Uuden sairaalan suunnittelu näkyy vahvasti toimialueella. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota otetaan jo käyttöön. Osastonsihteeripalvelujen kehittyminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien sujuvoitumiseen yksiköissä, tietojärjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon sekä sähköisen asioinnin lisääntymiseen. Puhtauspalvelujen painopisteenä on palvelutuotannon valmistaminen uuteen sairaalaan ja organisaation rakenteellinen muutos vastaamaan palvelutarvetta. Diagnostisilla palveluilla toiminnan määrän odotetaan kasvavan matkalla uuteen sairaalaan ja se haastaa mm. henkilöstö- ja laiteresurssoinnin. Myös uusia toimintoja aloitetaan, kuten digipatologia ja soluviljelylaboratoriotoiminta patologian yksikössä sekä aivojen magneettistimulaatiohoidot kliinisellä neurofysiologialla. Sairaanhoitopiirin strategian toteuttaminen ja muut suunnitellut muutokset Asiakas Potilasturvallisuus on sairaala-apteekin kaiken toiminnan lähtökohta. Potilasturvallisuus on myös muiden vastuualueiden keskeinen toiminnan lähtökohta. Osastonsihteerien palvelualueella korostetaan potilaslähtöistä työskentelyä. Tämä tarkoittaa mm. laadukasta asiakaspalvelua niin puhelimessa kuin kasvokkain, asiakkaiden ohjaamista sähköiseen asiointiin, saneluiden purkua säädettyjen aikarajojen sisällä. Ns. Contact center- toiminta tähtää juuri potilaslähtöiseen työskentelyyn. Puhtauspalveluissa on otettu käyttöön asiakastapaamiset, joiden tavoitteena on mm. arvioida nykyistä palvelua ja toimintamalleja ja kehittää uuden sairaalan mukaisia toimintamalleja. Diagnostisissa palveluissa tavoitteena on tehdä kaikki pyydetyt tutkimukset kiireellisyyden mukaan hoitotakuun puitteissa. Lisäksi varmistetaan, että tutkimusohjeet niin potilaille kuin lähettävillekin yksiköille ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Toiminta Sairaala-apteekissa vakiinnutetaan mikrobilääkelaimennusrobotin käyttö. Lääketoimitusrivien lukumäärä pysynee ennallaan. Osastonsihteeripalvelut yhtenäistävät toimintaprosesseja kohti uutta sairaalaa ja sopeuttaa henkilöstömäärää tavoitteiden mukaiseksi. Contact center toiminta aloitetaan. Puhtauspalveluissa tavoitteena on eriyttää siivous- ja muut palvelut ja keskittää niistä osa. Päivystysluonteisesta työtavasta siirrytään enenevästi tilausperustaiseen työtapaan, aluksi poliklinikoilla. Diagnostisilla palveluilla patologian yksikössä käynnistyy soluviljelylaboratoriotoiminta ja digipatologia. Kuvantamisen yksikössä ennustetaan sekä TT- että MRI-tutkimusten määrän vuosittaisen kasvun jatkuvan. Kolmas TT-laite otetaan käyttöön. Perus- ja erikoissairaanhoidon päivystyksen hallinnollinen yhdistäminen tuo 14 000 natiivi-rtg-tutkimusta kuvantamiselle lausuttavaksi. Muurame irtautuu JYTE-yhtiestoiminnasta ja se vaikuttaa Kuvantamisen alueelliseen toimintaan. Sairaalafysiologian yksikössä PET-TT-tutkimusmäärä jatkanee kasvuaan. Kliinisen neurofysiologian yksikössä otetaan käyttöön aivojen magneettistimulaatiohoidot yhdessä psykiatrian erikoisalan kanssa. Henkilöstö Henkilökunnan työhyvinvointia ja pysyvyyttä tuetaan. Tämä on erityinen painopistealue puhtauspalveluissa, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Osastonsihteeripalveluissa runsas eläköityminen aiheuttaa erityisiä haasteita paitsi henkilökunnan riittävyydelle, myös osaamiselle. Osaamista laajentava, hallittu työkierto jatkuu, samoin asiakaspalvelu- ja puhelintyön koulutus. Diagnostisissa palveluissa erikoislääkäripula syö tehokkaan oman toiminnan edellytyksiä erityisesti

20 sairaalafysiologialla. Henkilöstön liikkuvuutta yksiköiden välillä jatketaan ja henkilöstösuunnittelulla tähdätään siihen, että uuteen sairaalaan mennessä henkilöstön määrä on riittävä lisääntyvälle toiminnalle. Toimialueen sisäisillä vakanssisiirroilla tuetaan lisääntynyttä röntgenhoitajatarvetta (2 kuvantamisen yksikköön uuden TT-laitteen myötä ja 1-2 sairaalafysiologian yksikköön, jotta PET-TTtoiminnan lisäksi taataan perinteinen isotooppitoiminta). Diagnostisten palveluiden vastuualueella hoitotyön johtaminen on tarkoitus organisoida uudella tavalla. Talous Sairaala-apteekissa kustannuksiin vaikutetaan peruslääkevalikoiman kilpailutuksella, lääkekulutuksen tarkalla seurannalla sekä asianmukaisella robotiikalla. Osastonsihteeripalveluissa ja puhtauspalveluissa tarkkaillaan henkilöstön määrää suhteessa tehtäviin ja ostopalveluita käytetään kustannustehokkaasti. Diagnostisten palveluiden vastuualueella odotetaan toiminnan määrän kasvavan, uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja se vaatii suunnitelmallista henkilöstöresurssointia ja tarvikehankintoja (esim. päivystysalueen TT-laitteen uusinta, lääkeainestenttien käytön lisääntyminen toimenpiteissä, patologian yksikön soluviljelylaboratorio- ja digipatologian käynnistyminen). Erikoislääkäripula vaikeuttaa ostopalveluiden määrän vähenemistä. Taloutta haastavat tekijät Osastonsihteeripalvelut keskittää toimia Kruunutorniin ja tilakustannukset kasvavat. Diagnostisten tutkimusten määrä kasvaa. MRI-tutkimusmäärissä on v. 2016 ollut 11 % kasvu verrattuna edellisvuoteen. Tämän MRI-tutkimusmäärän nousun selittää käytännössä kokonaan kirurgian poliklinikalta pyydetyt tutkimukset (kasvu 30 %). Näiden tutkimusten syynä on raskaan syöpäkirurgian kasvaneet tarpeet ja vaatimukset, diagnostisten alaraaja-angiografioiden siirtyminen MRItutkimukseksi sekä lonkkaproteesipotilaiden tutkiminen tilanteessa, jossa etsitään mahdollista metallireaktiota. V. 2016 lopussa on saatu kuvantamisen yksikössä kolmas TT-laite käyttöön, se on uusi resurssi ja vaatii myös röntgenhoitajatyöpanosta lisää. Radiologitilanne on parantunut selvästi viime vuosien aikana, mutta lisääntyvä leiketutkimusten (MRI, TT) määrä hidastavaa ostopalveluista luopumista. Patologialla on alettu pohtia, mitkä tutkimukset/värjäykset ovat riittäviä hyvään diagnostiikkaan, jotta kulurakenne pysyisi terveenä. Uusien molekyylipatologisten menetelmien käyttöönotossa kiinnitetään erityishuomiota esim. reagenssikulutukseen. Sairaalafysiologialla suurin taloudellinen haaste on lääkärityövoiman puute. Kliinisen neurofysiologian erikoisalalla ei ole lainkaan omaa lääkäriä ja koko lääkärityöpanos joudutaan ostamaan. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alalta puuttuu toinen erikoislääkäri. Tämä johtaa ajoin PET-TTtutkimusten lausuntopalvelujen ostamiseen. Näiden alojen erikoislääkäripula on valtakunnallinen. Apteekki osallistuu aktiivisesti lääkekulutuksen seurantaan etenkin kalliiden lääkkeiden osalta. Koko toimialueella on jo kiinnitetty huomiota yhdessä talousosaston kanssa siihen, että ostopalvelusopimukset ovat asianmukaisesti kilpailutettu ja ajantasaiset.

21 Lääkinnällisten palvelujen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos v. 2015 toteumaan Muutos v. 2016 talousarvioon Toimintatulot 5 286 4 985 4 846-440 -8,3 % -139-2,8 % Muiden palvelujen myynti 5 050 4 985 4 846-205 -4,1 % -139-2,8 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 36 800 37 061 37 424 624 1,7 % 363 1,0 % Toimintamenot 33 766 32 948 33 283-483 -1,4 % 336 1,0 % Henkilöstömenot 28 076 27 854 27 821-254 -0,9 % -33-0,1 % Muiden palvelujen ostot 3 042 2 773 2 971-72 -2,4 % 198 7,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 638 2 303 2 481-157 -6,0 % 177 7,7 % Vuokrakulut 11 17 11 0-3,2 % -6-37,2 % Sisäisten palvelujen kustannukset 5 306 5 419 7 048 1 742 32,8 % 1 629 30,1 % Operatiivinen toimialue 84 97 103 19 22,5 % 6 5,8 % Konservatiivinen toimialue 643 654 634-8 -1,3 % -19-2,9 % Päivystyksen toimialue 10 11 10 0 1,2 % 0-2,9 % Tukipalvelujen toimialue 3 196 3 163 3 462 266 8,3 % 299 9,5 % Keskushallinto 1 373 1 494 1 526 153 11,2 % 32 2,1 % Poistot 1 619 1 605 1 312-306 -18,9 % -293-18,3 % Yleiskustannukset 2 204 2 075 1 939-265 -12,0 % -136-6,5 % Kokonaiskustannukset 42 895 42 046 42 270-625 -1,5 % 224 0,5 % Kustannuslaskennan tulos -809 0 0 809 0 Toimialueen tulot ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Lääkinnällisten palvelujen toimialue 1.000 osuus % Tulot 4 846 1,5 % Menot 33 283 10,8 %

22 5.2.6 Tukipalvelujen toimialue Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Tulevina vuosina toimintaympäristö muuttuu monella tavoin. Toimintaan vaikuttavat erityisesti valmisteilla oleva sote-uudistus sekä uuden sairaalan suunnittelu, johon osallistuminen näkyy kaikkien vastuualueiden tehtävissä. Vuosien 2017-2019 keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Toiminnan kehittämisessä pääpaino on uuteen sairaalaan valmistautumisessa. Asiakkaat Tukipalvelujen kehittämistyötä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tehdään useilla osa-alueilla: Uuden sairaalan toimintamallien ja prosessien kehittämiseen toisaalta osallistutaan yhdessä muiden tukifunktioiden kanssa, toisaalta erityisesti talouden ja HR:n alueella pyritään tukemaan uuden sairaalan toimintamalliryhmien tekemää kehittämistyötä mm. tuotettavilla tiedoilla ja analyyseillä. Uuden sairaalan rahoitusmallin toteuttaminen on käynnissä ja rahoitusriskien hallintaa tehdään sairaanhoitopiirin korkosuojauspolitiikan aktiivisella toteutuksella. Jos uuden sairaalan ICT-kehitystyössä edetään hoitosuunnitelmapohjaisen ICT mallin ja ERPin suunnittelussa ja käyttöönotossa, sitä tuetaan tukipalveluiden osalta hoitokomponenttien määrittelytyön tuella, ja mm. suunnittelun, laskennan ja seurannan mallien kehittämisellä tältä pohjalta. Sote-valmistautumisessa niin ikään osallistutaan aktiivisesti valmistelutyöhön työryhmien kautta ja valmistelutyön tukemiseen mm. tuottamalla valmistelussa ja päätöksenteossa tarvittavaa relevanttia tietoa ja toimintamalleja (esim. moderni henkilöstötyön kokonaisuus, toimintamallit, työ- ja virkaehtosopimukset jne.). Potilaskohtaista kustannuslaskentaa on laajennettu tiedolla johtamisen perustaksi yhdessä perusterveydenhuollon kanssa kattamaan potilaan hoitoprosessi myös perusterveydenhuollon osalta. Vuonna 2017 edetään hammashuollon ja sosiaalitoimen tietojen täydentämisellä järjestelmään. Mahdollisten Sote-tukipalveluyhtiöiden valmistelutyö alkanee vuoden 2017 aikana Toimialuejohtajien, liikelaitoksen johdon ja vastuualuejohtajien tukea pyritään edelleen kehittämään strategian mukaiseen suuntaan, erityisesti muutosjohtamisen tueksi. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja palvelukeskeisiä johtamisen tuen toimintamalleja. Käytännössä kehitystyötä tehdään mm. yhteistyömuotoja ja käytettävissä olevia työvälineitä (raportointijärjestelmät ja niiden käytettävyys, analyysiaineistot ym.) päivittämällä ja parantamalla. HR:n osalta digitalisointi etenee ja henkilöstötietojärjestelmät palvelevat toimintaa ja johtamista, kehittämistyötä tehdään SAP-, flexim kuin Titania-järjestelmien osalta. Keskitettyjä henkilöstötyön vastuita hoidetaan yhtenäisin ja koordinoiduin johtamisen tuen toimintamallein. Shp-tasoinen perusosaamisen arviointityö jatkuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja erityisosaamisen arviointi laajenee. Osaamisen johtamisen päivitetyt toimintamallit ovat käytössä. Kehityskeskustelukäytännöt ja digitalisointi on arvioitu/toteutettu. Maakunnallista yhteistyötä soten johtamiskulttuurin kehittämisessä ja johtamisosaamisen varmistamista jatketaan. Johtamisosaamista ja uudenlaista toimintakulttuuria vahvistetaan mm. oppisopimuskoulutuksena SOTE-JETvalmennusohjelmalla sekä lähiesimiehen ammattitutkintokoulutuksella. Rekrytoinneissa otetaan käyttöön uusia, moderneja rekrytoinnin työkaluja. Palkkausjärjestelmää kehitetään tukemaan soteen valmistautumista, uuden sairaalan toimintaa, läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja uudistumista. Työsuojelussa päivitetään tapaturmahallintaa. Johtamista tuetaan myös uudistetun kehittyvän työhyvinvointijohtamisen mallin mukaisesti. Tilojen kunnostaminen keskussairaalassa jatkuu. Huomattava osa tehtävistä korjauksista liittyy sisäilmaperäisiin haasteisiin. Tapauskohtainen väistötilojen järjestäminen on välttämätön mm. kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Väistötilat pyritään järjestämään kustannustehokkaasti sairaanhoitopiirin omistamista kiinteistöistä. Teknisen huollon osalta suunnitellaan uuden sairaalan tarpeisiin optimaalisesti soveltuvaa teknisen huollon palvelukokonaisuutta. Näiden uusien taloudellisesti tehokkaiden toimintamallien

23 suunnittelu edellyttää kiinteää yhteistyötä sairaanhoitopiirin eri toimijoiden kanssa ja on huomioitava, että sairaalaan liittyvä tekniikan toiminta tulee olla niin varmistettu, että toiminta on mahdollisimman katkotonta ja joustavaa. Vanhan sairaalan jalostamisen projekti etenee ja myös muiden käytöstä poistuvien kiinteistöjen osalta suunnitellaan ja edistetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia luopumisen tapoja. Teknisen huollon tietojärjestelmien uusintaa edistetään osana uuden sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuutta. Keskitettyä tarvikehankintamallia laajennetaan ja kehitetään suunnitelmien mukaisesti yhdessä toimittajien kanssa. Hankinnoissa keskitytään todellisen tarjouskilpailutilanteen luomisen sekä sopimushallinnan kehittämiseen. Vuonna 2017 huomiota kiinnitetään muun ohella materiaalitoimen muille yksiköille tuottaman ohjeistuksen ja viestinnän parantamiseen sekä hankintalainsäädännön uudistusten käyttöönottoon. Sisälogistiikan yhtenäistämisellä tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan asiakkaille tuotettavan palvelun laatua. Materiaalihallintaan liittyvää osastopalvelua laajennetaan ja varastotoimintaa kehitetään. Postipalveluiden muutosta jatketaan vastaamaan logistiikan tulevaisuuden toimintamallia kokonaisprosessin omistajana. Kuljetusten ohjausjärjestelmä uusitaan, jotta potilaskuljetukset voidaan hoitaa kattavammin ja tehokkaammin. Potilaskuljetusten ohjausjärjestelmän uusiminen mahdollistaa potilaskuljetusten keskittämisen. Sisäisten potilaskuljetusten keskistettyyn toimintamalliin pyritään eri toimialueiden kanssa yhteistyössä. Materiaalihallinnan tietojärjestelmän uusinta käynnistetään. Henkilöstö Henkilöstösuunnittelua toteutetaan aktiivisesti sairaanhoitopiirin uusien toimintamallien mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen toimintatapojen kehitystä vastaavasti. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ennakoidaan sekä henkilöstön määrää että osaamista. Toiminta Tukipalvelujen toimialueella kehitetään edellä asiakasnäkökulmassa kuvattujen osa-alueiden lisäksi myös vastuualueiden sisäisiä toimintaprosesseja kaikilla vastuualueilla, näihin liittyvät tavoitteet on kuvattu vastuualuekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Talous Tavoitteena on, että toiminnan menot ja tulot toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toimialueen menoja on tähän mennessä kyetty hallitsemaan toiminta- ja palveluntuotantomalleja kehittämällä. Tätä työtä jatketaan edelleen. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä, jotta mahdollisesti tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan viipymättä ryhtyä. Raportoinnin, valmennuksen ja viestinnän selkein keinoin viemme eteenpäin henkilöstökustannusten alentamisen kokonaisohjelmaa. Raportoinnilla ja vastuualueiden, toimialueiden ja liikelaitosten johdon kanssa kehitettävällä yhteistyöllä ohjataan organisaatiota entistä paremmin tunnistamaan toimintatapojen vaikutuksia talouteen ja sen myötä pyritään vaikuttamaan koko organisaation kustannustietoisuuteen ja talouden tavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2016 laaditun toimenpideohjelman toteutusta jatketaan. Koska uutta sairaalaa rakennetaan parhaillaan, tulee investoinnit nykyiseen sairaanhoitopiirin rakennuskantaan minimoida. Kaikkien toimenpiteiden tulee edesauttaa nykyisen keskussairaalan toimintojen mahdollistamista sairaanhoitopiirin omistamissa tiloissa vuoteen 2020 asti.

24 Tukipalvelujen toimialueen talousarvio: 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos v. 2015 toteumaan Muutos v. 2016 talousarvioon Toimintatulot 4 230 4 611 3 365-864 -20,4 % -1 246-27,0 % Muiden palvelujen myynti 2 366 2 227 1 715-652 -27,6 % -513-23,0 % Tuet ja avustukset 478 530 547 69 14,4 % 17 3,2 % Vuokratuotot 1 333 1 854 1 103-230 -17,3 % -751-40,5 % Muut tuotot 52 0 1-51 -98,2 % 1 Laskennalliset tulot yleiskustannuksista 8 671 8 587 7 278-1 393-16,1 % -1 309-15,2 % Laskennalliset tulot (laitepoistot) 3 874 Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 22 946 21 878 24 221 1 275 5,6 % 2 343 10,7 % Toimintamenot 23 377 24 104 23 623 246 1,1 % -480-2,0 % Henkilöstömenot 7 722 8 323 8 092 370 4,8 % -232-2,8 % Muiden palvelujen ostot 6 157 6 361 6 197 40 0,6 % -164-2,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 605 5 328 5 381-224 -4,0 % 53 1,0 % Avustukset 19 18 18-1 -4,9 % 0 0,0 % Vuokrakulut 2 526 2 699 2 369-156 -6,2 % -329-12,2 % Muut kulut 1 348 1 374 1 566 218 16,1 % 192 14,0 % Sisäisten palvelujen kustannukset 3 448 3 343 3 355-93 -2,7 % 12 0,4 % Konservatiivinen toimialue 4 4 4 0 0,5 % 0-6,2 % Psykiatrian toimialue 17-17 -100,0 % 0 Lääkinnällisten palvelujen toimialue 462 408 436-26 -5,6 % 28 6,8 % Keskushallinto 2 966 2 931 2 915-51 -1,7 % -16-0,5 % Poistot 6 897 6 552 10 709 3 812 55,3 % 4 157 63,4 % Yleiskustannukset 1 365 1 077 1 051-314 -23,0 % -26-2,4 % Kokonaiskustannukset 35 088 35 076 38 739 3 651 10,4 % 3 663 10,4 % Kustannuslaskennan tulos 759 0 0-759 0 Toimialueen tulot ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Tukipalvelujen toimialue 1.000 osuus % Tulot 3 365 1,0 % Menot 23 623 7,6 %

25 5.2.7 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat keskushallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä tietohallinnon vastuualueet. Keskushallinnon vastuualue vastaa sairaanhoitopiirin luottamushenkilöhallinnosta ja sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta. Sairaanhoitopiirin strategian tavoitteiden mukaisesti valmistaudutaan toimintaympäristön muutokseen Sote-uudistuksen ja Uuden sairaalan suunnittelun ja käyttöönoton myötä. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on Keski-Suomessa käynnissä. Maakuntaan luodaan integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalli, sitä tukeva organisaatio sekä yhteiset tietojärjestelmät. Sote - uudistuksen myötä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Maakunnat perustetaan 1.7.2017 ja ne aloittavat lakiehdotusten mukaan toimintansa 1.1.2019. Uuden sairaalan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2016. Sairaala otetaan käyttöön vuonna 2020. Strategisilla hankkeilla tuetaan sairaanhoitopiirin strategian tavoitteita, kansallisia tulevan lainsäädännön tavoitteita sekä vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteita. Vuoden 2017 ja lähivuosien hankkeita ovat maakunnallinen Sote-hanke, Campus FI-hanke, vanhan sairaala-alueen suunnittelu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa, vaikuttavuusmittareiden kehitystyö, Uusi sairaala-hanke sekä ICT-hanke. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2017 talousarvioon yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Toimintaa ohjaa myös maakunnallinen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma (2015 2018) sekä terveyden edistämisen toimintaohjelma (2015-2018). Toiminnassa painottuvat vahvasti asiakkaan osallisuuden vahvistaminen sekä kannustaminen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen ydintehtävä on tukea potilasturvallista toimintaa ja muita shp:n strategisia tavoitteita moniammatillisen sekä monitieteisen toimintamallin avulla. Tässä henkilöstön osaamisen kehittämisessä on yhä vahvemmin mukana maakunnallisia kumppaneita Campus Futura Innovation -konseptin kautta (koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yritystoimijat, maakuntaliitto). Campus FI mahdollistaa sekä maakunnallisen terveyden edistämisen vahvistamisen että tähän tarvittavan hanke- ja muun (esim. säätiön) lisärahoituksen kokoamisen. Vastuualueen oma kehittyminen, kuten palvelujen monipuolinen tuotteistaminen, tukee mainittuja päämääriä. Potilaiden ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden kanssa toteutettu osaamisen kehittäminen vahvistuu ja monipuolistuu: mm vuoropuhelua kehitetään (ICT, kokemusasiantuntijoiden käyttö). Koulutustyön laatua ja vaikuttavuutta mitataan jatkuvalla seurannalla ja tieteellisellä arvioinnilla. Asiakasverkostoihimme liittyvät entistä kiinteämmin maakunnan terveyden- ja sosiaalihuollon tuottamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimijat (Campus FI: oppilaitokset, yliopisto, yritykset, yhdistykset). Tieteellisessä tutkimustyössä jatketaan tiivistä yhteistyötä tutkijoiden sekä ulkopuolisen kaupallisen ja muun rahoituksen (mm. Akatemia, säätiot, järjestöt ym.) myöntävien tahojen kanssa. Luomme shp:ssä edellytykset kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistoimintaan vahvistamalla sekä hyödyntämällä verkostojamme innovatiivisemmin. Tämä luo olosuhteet tiedon hyödyntämiselle henkilöstön taitotason ja osaamisen varmistamisessa sekä madaltaa terveyden innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottamista (Campus FI -konsepti). Tutkijalähtöinen ja toimeksiantoihin perustuva, ulkopuolisella rahoituksella tuettu kliinistieteellinen tutkimus on keskeinen osa toimintaa. Mittareita ovat mm. koulutus- ja tutkimusvolyymit, palautteet, koulutusinterventioiden vaikuttavuus, tutkimusrahoituksen määrä sekä Campuksen toiminnan käynnistäminen. Tietohallinto tukee sairaanhoitopiirin ydintehtävien toteuttamista hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa. Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin sisältyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämishankkeita ja tietohallintostrategia liittyy näin kiinteästi sairaanhoitopiirin strategiaan. Tietohallinnon toimintaympäristöön vaikuttaa nykyisen toimintakentän lisäksi kaksi merkittävää tekijää: Uuden sairaalan suunnittelu ja sen osana ict-kokonaisuuden suunnittelu sekä maakunnallinen SOTE-uudistus.

26 Kansalaisten sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Alueellisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jonka hankintaa valmistellaan yhdessä 15 sairaanhoitopiirin kanssa. Tarkoitus on korvata nykyisin käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät uuden sukupolven tietojärjestelmillä. Keskushallinnon talousarvio: Muutos v. 2015 Muutos v. 2016 1.000 TOT 2015 TA 2016 TA 2017 toteumaan talousarvioon Toimintatulot 7 371 7 402 7 152-219 -3,0 % -249-3,4 % Muiden palvelujen myynti 6 485 6 127 5 998-487 -7,5 % -129-2,1 % Tuet ja avustukset 715 1 274 1 154 439 61,4 % -120-9,4 % Laskennalliset tulot yleiskustannuksista 7 640 7 767 8 195 555 7,3 % 428 5,5 % Sisäiset palvelut (laskennalliset tulot) 11 645 11 397 11 763 119 1,0 % 366 3,2 % Toimintamenot 20 792 20 358 21 428 636 3,1 % 1 070 5,3 % Henkilöstömenot 7 210 6 575 6 582-628 -8,7 % 7 0,1 % Muiden palvelujen ostot 12 392 12 780 13 820 1 428 11,5 % 1 041 8,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 073 869 867-206 -19,2 % -2-0,2 % Vuokrakulut 111 125 150 40 35,7 % 26 20,5 % Muut kulut 6 10 9 2 37,4 % -1-12,8 % Sisäisten palvelujen kustannukset 1 176 1 173 1 395 219 18,6 % 222 18,9 % Operatiivinen toimialue 2 0 0-2 -79,1 % 0 0,7 % Päivystyksen toimialue 21 0 0-21 Lääkinnällisten palvelujen toimialue 86 75 47-39 -45,1 % -28-37,1 % Tukipalvelujen toimialue 1 089 1 077 1 298 209 19,2 % 221 20,5 % Poistot 4 173 4 132 3 464-709 -17,0 % -667-16,2 % Rahoituskulut 151 178 134-17 -11,6 % -44-24,9 % Yleiskustannukset 723 725 740 17 2,3 % 15 2,1 % Kokonaiskustannukset 27 016 26 565 27 111 95 0,4 % 545 2,1 % Kustannuslaskennan tulos -360 0 0 360 0 Potilaskertomusarkisto siirtyy vuoden 2017 alusta lukien Keskushallintoon. Vertailukelpoisuuden vuoksi potilaskertomusarkiston tulot ja menot on vähennetty myös vuosien 2015 ja 2016 menoista Päivystyksen toimialueella ja lisätty Keskushallinnossa. Keskushallinnon tulot ja menot sekä näiden osuudet sairaanhoitotoiminnan talousarviosta: Keskushallinto 1.000 osuus % Tulot 7 152 2,2 % Menot 21 428 6,9 %

27 5.3 LIIKELAITOS SEUTUTERVEYSKESKUS Sairaanhoitopiirissä toimii yksi liikelaitos; seututerveyskeskus. Tiivistelmä liikelaitoksen toimintaja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta on liitteenä.

28 6. INVESTOINTISUUNNITELMA Kuntayhtymän investointisuunnitelma: 1.000 euroa TA 2016 2017 2018 2019 2020 Kustannus arvio INVESTOINNIT KOHTI SAIRAALA NOVAA 43 600 88 220 143 750 149 990 65 950 515 622 Uusi sairaala -hanke 42 700 82 420 113 450 95 390 54 520 411 290 Tilaajan kustannukset 11 000 16 500 11 500 11 000 13 090 85 900 Rakennustekniset työt 31 700 65 920 101 950 69 790 29 330 298 690 Erillishankinnat 0 0 0 14 600 12 100 26 700 ICT- suunnittelu ja toteutus 850 3 600 25 950 21 900 7 730 61 300 Lääketieteellinen varustus 26 000 0 26 000 Rahoitus (lainojen korot) 50 2 200 4 350 6 700 3 700 17 032 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MUUT INVESTOINNIT 6 800 7 000 5 300 10 300 0 Tekniset järjestelmät ja rakennusten peruskorjaukset 1 900 1 300 1 300 1 300 0 Laitteet ja kalusto 2 900 2 700 1 000 6 000 0 Tietojärjestelmäinvestoinnit 2 000 3 000 3 000 3 000 0 Investointimenot yhteensä 50 400 95 220 149 050 160 290 65 950 Investointitulot 0 0 1 900 0 0 Kiinteistöalueiden myyntitulot 0 0 1 900 0 0 Sairaanhoidon investoinnit, netto 50 400 95 220 147 150 160 290 65 950 Liikelaitosten investoinnit Seututerveyskeskus 200 200 200 200 0 Investointimenot yhteensä 50 600 95 420 149 250 160 490 65 950 Investointitulot yhteensä 0 0 1 900 0 0 Investoinnit, netto 50 600 95 420 147 350 160 490 65 950 Perustelut investoinneista esitetään seuraavilla sivuilla.

29 Uusi sairaala -hanke HANKKEEN TAUSTAA Keski-Suomen keskussairaala valmistui vuonna 1954 oman aikansa esimerkkinä hyvästä suunnittelusta ja arkkitehtonisista arvoista. Vuosikymmenien kuluessa sairaalaa on laajennettu vastaamaan kasvaneita tarpeita. Seurauksena on syntynyt vähitellen pirstaleinen toimintaympäristö, jossa nykyaikaisen terveydenhuollon toiminta on vaikeasti järjestettävissä. Rakenteesta johtuu, että käytävien ja teknisen tilan osuus on muodostunut suureksi, jolloin tilojen käyttö- ja ylläpitokustannukset vastaavasti ovat kasvaneet. Tiloissa on myös merkittäviä käytettävyyteen, kuten sisäilman laatuun liittyviä ongelmia, joihin sairaalan toimintaa valvovat viranomaiset ovat puuttuneet. Työterveyslaitoksen tekemän tilojen käytettävyyden kokonaisarvioinnin tulokset osoittavat, että 60 % kaikesta sairaalakäytössä olevasta tilasta on kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. On syytä olettaa, että heikon sisäilman vuoksi jo tehdyt tilapäiset ratkaisut voivat saada jatkoa. Tämän vuoksi tiloja koskeva, pitkälle katsova kokonaissuunnitelma on välttämätön paitsi toiminnan, myös kuntien talouden kannalta. HANKKEEN PERUSTELUT JA TAVOITTEET Hankesuunnitelman tavoitteena on ollut kehittää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa korkealaatuista terveydenhuoltoa Keski-Suomen asukkaille pitkälle tulevaisuuteen. Tämä tavoite edellyttää nykyisten toimintaprosessien muuttamista. Toimintaprosessien muuttaminen ei ole mahdollista ilman uusia tilaratkaisuja, uutta sairaalaa. Hankesuunnitelmassa kehitetyn uuden sairaalan toiminnallinen konsepti tukee sairaalan toimintojen muuttamista. Uusien tilojen rakentamisen yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus koko toiminnan arviointiin ja uudelleen järjestämiseen. Rakentaminen on väline parantaa terveydenhuollon tehokkuutta, muuttaa rakenteita, prosesseja ja logistisia ratkaisuja sekä integroida perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja osin sosiaalityön palveluita. Tulevaisuudessa haasteena on saada riittävästi osaavaa henkilökuntaa kasvavalle palvelutarpeelle. On välttämätöntä, että ikääntyvien ihmisten toimintakyky ja omatoimisuus turvataan nykyistä paremmin monimuotoisten, kuntoutumista edistävien ratkaisujen avulla. Toimivilla tietojärjestelmillä voidaan tehostaa työntekoa ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Hierarkkisesta organisaatiosta on siirryttävä asiakaslähtöisiin, prosesseihin pohjautuviin toimintamalleihin. Palvelujen on oltava laadukkaita ja kustannustehokkaita. Toimintaympäristöltä edellytetään asianmukaisuutta ja viihtyisyyttä. Vuoden 2014 alusta lukien on voimassa potilaiden laaja hoitopaikan valinnanvapaus, mikä merkitsee uudenlaisen kilpailutilanteen syntymistä terveydenhuoltopalveluja tarjoavien toimijoiden kesken. Toimintamallien ja tilojen suunnittelu on ollut käynnissä vuoden 2011 alusta lukien. Tärkeätä on luoda muuntojoustavat tilat ja toimintaprosessit, joita voidaan muokata tulevaisuuden tarpeisiin, koska varmuudella toiminta tulee kehittymään ja muuttumaan vuosien saatossa nykyisestä. HANKKEEN TILANNE Syksyn 2015 aikana sairaalan asemakaava sai lainvoimaisuuden ja projektin suunnittelussa siirryttiin toteutussuunnitteluvaiheeseen. 2016 kevään aikana saatiin projektinjohtourakoitsijan kilpailutus päätökseen ja urakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy. Urakkatarjouksen perusteella päivitetty uuden sairaalan kokonaiskustannusarvio päivitettiin ja hyväksyttiin hallituksessa. Valtuusto teki uuden kustannusarvion ja lopullisen laajuuden perusteella päivitetyn investointipäätöksen 3.6.2016. Syksyn 2016 aikana sairaalan laajuuteen lisättiin vielä tuotantokeittiö. Sairaalan rakentamisen kustannusarvion päivitetty kustannusarvio on 411,3 miljoonaa euroa ja lopullinen laajuus noin 108 700 bruttoneliötä.

30 PJU-sopimuksen allekirjoituksen jälkeen rakennustyömaa on siirtynyt SRV:n hallintaan ja maanrakennustyöt on käynnistetty elokuussa 2016. Louhinta ja paalutustyöt käynnistyivät syyslokakuun aikana ja rungon rakentaminen alkaa vielä 2016 vuoden aikana. PJU- sopimuksessa sovitun rakentamisen aikataulun mukaan rakennuksen valmistuminen on elokuussa 2020. Sairaalan käyttöönotto tapahtuu syksyn 2020 aikana. ICT suunnittelu ja toteutus Suunnitteilla olevaan uuteen keskussairaalaan kehitetään tietotekninen infrastruktuuri ja prosessiohjatut tietojärjestelmät toimintalähtöisesti uuden organisaation ja uusien toimintamallien mukaisesti. Potilas- ja kliinisten tietojärjestelmien ohella kehittämisen kohteena ovat infrastruktuurin, toiminnanohjauksen ja logistiikan, tukipalvelujen sekä johtamisen tietojärjestelmät. Suunnittelu perustuu uuden sairaalan kokonaisarkkitehtuurin määrittelyyn ja kuvaukseen. Uuden sairaalan prosessit kuvataan ja tietojärjestelmävaatimukset määritellään kokonaisarkkitehtuuriin perustuen (toiminta, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologia). Tavoiteltavan kokonaisratkaisun osia ovat potilashallinta, potilastiedot, prosessin hallinta, resurssien hallinta sekä raportointi, jotta tieto saadaan käyttöön johtamisen avuksi ja kapasiteetin suunnitteluun. Uuden sukupolven potilastietojärjestelmän vaatimusmäärittely ja kilpailutuksen valmistelu on käynnissä. Hankintaprosessi on tarkoitus viedä lävitse vaiheittain alkaen 2017 yhteistyössä eri sairaanhoitopiirien kanssa. Potilastietojärjestelmän konfigurointi ja asennus suoritetaan vuosien 2017 2019 aikana siten, että potilastietojärjestelmän testaus ja käyttöönotto saadaan kokonaisuudessaan suoritettua asteittain hyvissä ajoin ennen uuteen sairaalaan siirtymistä. Uuteen sairaalaan tulee uusi ICT-infrastruktuuri jossa tavoitteena hyödyntää viimeisintä teknologiaa. Keskeisinä suunnittelu- ja toimintaperiaatteina ovat langattomuus ja kattava potilaiden, henkilöstön ja laitteiden paikantaminen. Infrastruktuurin määrittelyä ja suunnittelua jatketaan 2017, varsinaisen hankintaprosessin ajoittuessa uuden sairaalan rakentamisen loppupuolelle, vuosille 2018 2020. Muita keskeisiä kehityskohteita ovat toiminnan ja logistiikan ohjausjärjestelmä, tukipalvelujen tietojärjestelmät sekä johtamisen ja raportoinnin järjestelmät. Niiden toiminta- ja integrointivaatimusten määritystä jatketaan 2016-2017 ja hankinnat ajoittuvat pääosin vuosille 2017-2018. Vuoden 2017 aikana jatketaan uusien innovatiivisten ICT-ratkaisujen tutkimus-, kehitys- ja pilotointihankkeita. Järjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä huomioidaan koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tarpeet. Vuonna 2017 Uuden sairaalan ICT-järjestelmän kehittämiseen on suunniteltu arviolta 12 15 henkilövuotta. Uuden sairaalan tietojärjestelmien ja infrastruktuurin suunnittelun ja toteuttamisen kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä, vastaavantasoisten hankkeiden perusteella kustannusten arvioidaan olevan noin 61 me. Lääketieteellinen varustus Laitteiden ja kaluston investointisuunnitelmassa esitetään vuodelle 2019 uuteen sairaalaan hankittavia lääketieteellisiä laitteita, jotka eivät kuitenkaan kuulu uuden sairaalan toimintavarustukseen. Suunnitelmaan sisältyy hankintoihin 26 milj. euron varaus, mutta kustannusarviot tarkentuvat vielä suunnittelun edetessä. Uuden sairaalan lainojen korot Uusi sairaala hankkeen rahoittamiseksi otettavien lainojen korkomenot aktivoidaan hankkeen valmistumiseen saakka. Menettely on Kirjanpitolain mukaista, koska Uusi sairaala hankkeen rahoitus tapahtuu sellaisella lainarahoituksella joka pystytään yksiselitteisesti kohdistamaan hankkeeseen ja korkomenot ovat olennainen erä hankkeen kokonaiskustannuksissa.

31 Muut investoinnit Uuden sairaalan lisäksi toteutetaan vain aivan välttämättömät investoinnit tai investoinnit, joita voidaan hyödyntää myös uudessa sairaalassa. Tekniset järjestelmät ja rakennusten peruskorjaukset Pääosa rakennusten korjausinvestointien tarpeesta johtuu sisäilmaongelmista. Rakennuksia korjataan työturvallisuussyistä. Tehtävät peruskorjaukset pohjautuvat sisäilmaselvityksiin ja asiantuntijoiden näkemyksiin tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Investointimäärärahojen kehyksen tiukkuuden vuoksi korjaushankkeiden määrää sekä yksittäisten korjaushankkeiden sisältöjä on jouduttu karsimaan voimakkaasti. Valitettavasti näin raju karsiminen nostaa kustannusten ylittymisen riskiä. Ainoana poikkeuksena joukosta ovat rakennusten 4 ja 5 vesikattojen korjaukset, jotka siis eivät ole sisäilmakorjauksia. Muuten hyväkuntoisten rakennusten katot on välttämätöntä korjata vuotovaurioriskien takia, jotta rakennusten kunnostuksiin aiemmin käytetyt investointirahat eivät menisi hukkaan. Vuosittain ilmenee ennalta-arvaamattomia korjausinvestointitarpeita huolimatta jatkuvasta rakennuskannan kunnon seurannasta. Joustavan toimintakäytännön mahdollistamiseksi varataan 100 000 euroa näihin erikseen määrittelemättömiin hankkeisiin. Laitteet ja kalusto Suunnitelmakaudella 2017 2020 hankitaan elinkaarensa mukaisesti uusimisvaiheessa olevia laitteita ja uuden sairaalan tarvitsemat laitteet ja kalusto. Laite- ja kalustohankintoja varten varataan vuodelle 2017 2,7 miljoonaa euroa ja vuosille 2018-2020 yhteensä 33 miljoonaa euroa uusi sairaalahankkeen ja muun laite- ja kalustoinvestointien määrärahoja. Vuosien 2018-2020 määräraha on käytettävissä hankintoihin ao aikajakson aikana. Hankittava kokonaisuus on merkittävä johtuen siitä että vanhan sairaalan laitteita ei ole mielekästä siirtää uuteen sairaalaan niiden vanha-aikaisuuden (> +10 v vanhoja) tai niiden siirtämisestä aiheutuvien ongelmien vuoksi. Syitä ovat esim. korkeat siirtokustannukset ja pitkä siirtoaika (MRI laitteet ja leikkaussalien varustus), siirron aikana estyy myös toiminta. Sädehoitolaitteet ovat käytännössä mahdottomia siirtää. Siksi uusi sairaala on perusteltua rakentaa mahdollisimman pitkälle uusilla varusteilla valmiiksi, jolloin toimintakin on katkeamatonta. V. 2017 hankittavat laitteet ovat siirrettävissä uuteen sairaalaan (esim TT-laitteet), vähäisten siirtokustannusten ja lyhyen siirtoajan takia. Kaikissa hankinnoissa pyritään laiteyhtenäisyyteen mahdollisimman laajasti potilasturvallisuus ja osaamisen ja laitteiden käytönhallinta huomioiden. Lisäksi leasing-rahoituksella hankitaan tai on hankittu autot, monitoimilaitteet (kopiokoneet) ja joitakin yksittäisiä lääkinnällisiä laitteita tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tietojärjestelmät 2016 2019 Suunnitelmakauden aikana 2017 2019 sairaanhoitopiirissä toteutetaan toiminnan kannalta välttämättömät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä nykyisen järjestelmäympäristön lakisääteiset muutos- ja kehitystyöt. Tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisessä huomioidaan järjestelmien elinkaarenvaiheet, hyödynnettävyys tulevaisuudessa sekä uuden sairaalan ICT-suunnitelmat. Kansalliset palvelut ja sähköinen asiointi -sitovuustaso sisältää KANTA-palveluihin liittyvät toiminnallisuuksien käyttöönotot sekä järjestelmäpäivitykset ja kansalaisen sähköisen asioinnin sekä omahoitojärjestelmien kehittämisen. KANTA-palveluiden käyttöönotto on valtakunnassa viivästynyt muutamalla vuodella, koska palveluiden määrityksiä ja sen myötä KANTA-palveluita ja potilastietojärjestelmiä ei ole pystytty uudistamaan aiemman vaiheistusasetuksen edellyttämällä tavalla. Lokakuussa 2015 julkaistiin uusi

32 vaiheistusasetus (1257/2015), jossa KANTAan vietävien keskeisten tiedonhallintapalveluiden takarajaksi on asetettu 31.12.2020. KANTA-palveluiden piti aikaisempien suunnitelmien mukaan olla valtaosin valmiita vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä KANTA-palveluiden valtakunnallinen käyttöönoton viivästyminen aiheuttaa sairaanhoitopiirille järjestelmäinvestointikustannuksia myös tuleville vuosille aina vuoteen 2020 saakka. Digitalisaatio on Suomen hallituksen strategian läpileikkaava teema. Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Sähköisten palvelujen rakentamisessa keskeistä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu, palveluprosessien uudistaminen, palvelujen yhteentoimivuus sekä tietoturvallisuuden ja tietosuojan huomioiminen. Sähköiset palvelut lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia käyttää julkisia palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sairaanhoitopiirissä kansalaisen sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen ja uusien asiointipalveluiden käyttöönotto jatkuu suunnitelmakauden aikana muun muassa Hyvishankkeessa. Hankkeessa otetaan käyttöön talvella 2017 uusi teknologinen alusta, joka mahdollistaa uudenaikaisten omahoitopalveluiden liittämisen asiointialustaan. Suunnitelmakaudella 2017 2019 käyttöönotettavia tulevaisuuden omahoitopalveluita ovat esimerkiksi sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus, älykkäät oirearviot ja palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointisuunnitelma. Moniajanvaraus- sekä etävastaanottopalvelut ovat myös tulevaisuuden sähköisiä asiointipalveluja. Tietojärjestelmäinvestoinnit -sitovuustasolla vuoden 2017 aikana tehtävät järjestelmähankinnat liittyvät Effica-potilastietojärjestelmän välttämättömiin päivitys- ja kehitystarpeisiin, henkilöstö- ja taloushallinnon sekä raportoinnin järjestelmien toiminnan varmistamiseen, sairaalan toiminnanohjauksen kehittämiseen, arkistointiin sekä tietoteknisen infrastruktuurin ja tieto-turvan kehittämiseen. Suunnitelmakauden 2017 2019 vuosien aikana tehtävät tietojärjestelmäinvestoinnit ovat sairaanhoitopiirin palvelutoiminnan kannalta välttämättömiä päivityksiä tai hankintoja, joilla varmistetaan tietoteknisen infrastruktuurin (konesalilaitteet, tietojärjestelmät, perustietotekniikka) toimivuus ja käytettävyys niin, etteivät tietoturvallisuus ja potilasturvallisuus vaarannu. Tietojärjestelmäinvestointisuunnitelmassa ei ole huomioitu SOTE-uudistuksen mukanaan tuomia ICT-muutostarpeiden aiheuttamia kustannuksia.

33 7. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 7.1 Talousarvio vuodelle 2017 KUNTAYHTYMÄ Lähtökohdat Vireillä oleva Sote-lainsäädäntöuudistuksen valmistelu on taloussuunnitelmaa valmisteltaessa kesken. Uudistuksen valmistelutyön edetessä tullee valmisteltavaksi myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättyminen ja toiminnan siirto nyt suunnitellun mallin mukaisille sote-itsehallintoalueille. Uudistuksen ollessa kesken tässä vaiheessa taloussuunnitelma on laadittu nykyisen palveluiden järjestämis- ja rahoitusmallin mukaisesti. Kuntayhtymän toiminnan järjestämisessä haetaan toimintamalleja, joilla tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet voidaan saavuttaa. Vaikka sairaanhoitotoiminta on kansallisissa vertailussa tuottavaa, on tavoitteena vaihtoehtoisia toimintatapoja käyttöönottamalla lisätä toiminnan taloudellisuutta. Uusia toimintatapoja suunnitellaan Uusi sairaala-hankkeessa ja niitä otetaan käyttöön nopeutetulla aikataululla soveltuvin osin jo ennen uuden kiinteistön valmistumista. Kuntayhtymän talousarvioon ei sisälly aiemmin suunnitelmakausille esitettyä ylijäämäistä tulostavoitetta. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä aikaisempien vuosien alijäämä on 4,8 m, mutta vuoden 2016 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä saadaan katetuksi vuoden 2016 tuloksella. Kuntayhtymän menojen muutoksiin vaikuttaa oleellisesti valtakunnallinen kilpailukykysopimus, jonka vaikutuksia on otettu huomioon myös palvelujen hinnoittelun kautta tuloissa. Kuntayhtymän rahoitusasema turvataan tulorahoituksella ja lainoittamalla osa investoinneista. Lisäksi sairaanhoitopiirin maksuvalmius turvataan tarvittaessa tilapäisellä, lyhytaikaisella kassalainalla. Uuden sairaalan investoinnit rahoitetaan lainarahoituksella valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymän rahoitusmallin ja Euroopan investointipankin kanssa kesäkuussa 2015 hyväksymän puitesopimuksen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin vanhoista kiinteistöistä tulevina vuosina saatava myyntitulo, hankkeelta odotettavien toimintamenojen säästöjen toteutuminen tai lopullinen toteutuva investointimenojen suuruus voivat osaltaan muuttaa suunniteltua rahoitustarvetta. Tällaisessa tilanteessa rahoitus toteutetaan hyväksytyn mallin mukaisesti, mutta lainamäärä elää hyväksyttyjen muutosten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin tulot 2017

34 Jäsenkuntien laskutus sairaanhoidon palveluista on 1,1 % pienempi kuin vuoden 2016 talousarviossa. Itse tuotettujen sairaanhoitotoiminnan palvelujen tulot ovat 2,6 % pienemmät ja hoito muissa sairaaloissa 6,3 % suurempi kuin vuoden 2016 talousarviossa. Seututerveyskeskuksen tulojen muutos vuoden 2016 talousarviosta on - 0,6 %. Jäsenkunnilta peritään erityisvelvoitemaksuna yhteensä 3,5 m. Vuoden 2016 tapaan erityisvelvoitemaksua voidaan käyttää myös valtuuston erillisellä päätöksellä jäsenkuntien laskutuksen tasapainottavana eränä. Erityisvelvoitemaksu on talousarvion mukaan 13,90 euroa/asukas. Investoinnit Vuodelle 2017 suunnitelman mukaiset poistot ovat 14,4 m. Poistojen laskentaperusteena on saman poistosuunnitelma kuin vuonna 2016. Talousarviovuovuoden poistoiksi on oletettu käytössä olevan omaisuuden suunnitelman mukaiset poistot ja uusien investointien poistot arvioidun käyttöönottoajankohdan mukaan. Rahoitustulot ja -menot Investointimenot ja lainojen lyhennykset rahoitetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella lukuun ottamatta Uuden sairaalan investointimenojen rahoitusta. Vuonna 2017 rahoitustarve on 89,3 m. Vanhojen, pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin varataan 8,3 m. Talousarvion mukaan peruspääomalle ei makseta korkoa. Maksuvalmius Maksuvalmius on edelleen heikko. Lyhytaikaisia lainoja käytetään uuden sairaalan rahoitusmallin mukaisesti investointimenojen rahoitukseen vuoden mittaan ja lisäksi tarvittaessa myös sairaanhoitopiirin maksuvalmiuden turvaamiseksi. Omistajaohjaus Valtuuston hyväksymien omistajaohjauksen periaatteiden mukaisesti sairaanhoitopiirin ostotoiminta on järjestettävä asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa: - kaikista hankittavista palveluista laaditaan kirjallinen sopimus vaikka hankinta tapahtuu in house -periaatteella - hankintaratkaisut palvelevat sairaanhoitopiirin tuloksellista toimintaa ja että sairaanhoitopiirin resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen - hankinnat tehdään tarkoituksenmukaisesti, suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja valtuuksien mukaisesti - ostettavien palvelujen hintaa ja laatua seurataan aktiivisesti - neuvotteluvaltuudet on määritelty selvästi ottaen huomioon esteellisyydet - vaikka riskienhallinta kuuluu kullekin yhteisölle itselleen, sairaanhoitopiiri pyytää tiedot keskeisimpien palvelujen riskienhallinnasta - hallituksen/sairaanhoitopiirin johtajan on nimettävä kullekin ostettavalle palvelulle vastuuhenkilö ellei ostaminen kuulu muutoin kokonaisuudessaan jollekin henkilölle. Valtuuston 3.10.2016 päätöksen mukaisesti sairaanhoitopiiri perustaa Keskussairaalan tukisäätiö sr:n. Säätiö rekisteröidään aikaisintaan 1.1.2017. Sairaanhoitopiiri tulee luovuttamaan kuntayhtymän hallussa olevista lahjoitus- ja testamenttivaroista ja muista mahdollisesti vastaavista varoista tukisäätiön peruspääoman ja tämän lisäksi tarpeellisen ja siirrettävissä olevan rahamäärän perustettavan tukisäätiön toimintaa varten.

35 SAIRAANHOITOTOIMINTA Sairaanhoitotoiminnan talouden suunnittelua on ohjattu menoraamilla, johon toimintaa pitää sopeuttaa. Toiminnan tulot: Hoitopalvelujen myyntitulot perustuvat suunniteltuun palvelutuotannon määrään. Liitteessä 3 on yhteenvedot kunnittain palvelujen arvioidusta laskutuksesta. Hoitopalvelujen hinnat lasketaan talousarvion menojen perusteella. Hoitopalvelujen myyntituloilla katetaan vuodelle 2017 suunnitellut toiminnan menot, rahoitusmenot ja poistot vähennettynä muilla kuin itse tuotetun sairaanhoidon tuloilla. Vuoden 2017 toimintatulot yhteensä ovat 323,9 m, tulot ovat -1,2 % pienemmät kuin vuoden 2016 talousarviossa. Toiminnan menot Sairaanhoitotoiminnan menot ovat vuoden 2017 talousarviossa 309,1 m, muutos vuoden 2016 talousarvioon on +0,5 m, +0,2 %. Asiakaspalvelujen ostoihin muista sairaaloista varataan 33,8 m, joka on 2,0 m enemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa, ja 0,8 m eli 2,5 % vähemmän kuin vuoden 2015 toteuma.

36 Vastuiden muutoksina on otettu huomioon lomapalkkajaksotukset ja potilasvakuutusvastuut. Palkkojen jaksotuksen muutoksen suuruudeksi on arvioitu 0,1 miljoonaa euroa. Potilasvakuutusvastuun muutoksena on arvioitu Potilasvakuutuskeskuksen arvion mukaisesti noin + 5 %:n muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialueiden tuloslaskelmat Toimialueiden tuloslaskelmassa esitetään toiminnan tulot ja menot, sisäisten palvelujen kustannukset, poistot ja yleiskustannukset. Laskelmat ovat suunnitelmatekstien yhteydessä luvussa 5. Vastuualueiden suunnitelmat ja laskelmat eivät sisälly toiminta- ja taloussuunnitelmaan, vaan ne julkaistaan vain sairaanhoitopiirin sisäiseen käyttöön. Sairaanhoidon talousarvion tulos Tilikauden tulostavoite on 0 euroa.

37 7.2. Talousarvion sitovuus Toiminnan tavoitteet Valtuusto hyväksyy sitovina tavoitteina lukuun 4 sisältyvät toiminnan tavoitteet ja mittarit sekä mittareiden tavoitearvot. Valtuusto edellyttää, että hallitus raportoi valtuustolle tavoitteiden toteutumisesta. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valtuuston hyväksyttyä sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2017 talousarvion. Kuntayhtymän tuloslaskelma Tuloslaskelmassa on eritelty toimintatulot tulolajeittain, toimintamenot menolajeittain, rahoitusmenot (netto) ja poistot ja arvonalentumiset. Tuloslaskelmassa on eliminoitu sairaanhoitotoiminnan ja liikelaitoksen väliset tulot ja menot. Valtuusto hyväksyy sitovana tilikauden tuloksen. Vuoden 2017 talousarvion tulos on 0 euroa. Sairaanhoidon tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Liikelaitos Toiminnan tavoitteet Valtuusto hyväksyy sitovana tilikauden tuloksen ja perussopimuksen mukaisen palvelujen myyntitulon jäsenkunnilta. Sitovuustasoon sisältyvät myös valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisen ensihoitopalvelun tulot jäsenkunnilta. Vuoden 2017 talousarvion palvelujen myynti jäsenkunnille on 278.667.000 euroa ja tulos on 0 euroa. Valtuusto edellyttää, että hallitus hyväksyy sitovina toimialueiden ja vastuualueiden toiminnan tulot ja toiminnan menot ja tuloista erikseen sitovana eränä hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnilta erikoissairaanhoidon, yhteispäivystyksen, sosiaalitoimen ja ensihoidon palveluista ja erityisvelvoitemaksut. Investointiosaan ei sisälly sitovia euromääräisiä tavoitteita. Valtuusto hyväksyy investointiosassa liikelaitos seututerveyskeskuksen investointien kokonaismäärän 200.000 euroa Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy investointien määrärahat. Rahoitusosaan ei sisälly sitovia euromääräisiä tavoitteita. Valtuusto hyväksyy sitovana eränä Liikelaitos Seututerveyskeskuksen sijoitetun pääoman tuottona 20.000 euroa. Tuottovaatimus on 2 % sijoitetun pääoman arvosta. Valtuusto hyväksyy sitovina tavoitteina lukuun 4 sisältyvät toiminnan tavoitteet ja mittarit sekä mittareiden tavoitearvot.

38 7.3 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2020 Taloussuunnitelma esitetään talousarviovuoden rahanarvossa. Taloussuunnitelmassa lähtökohtana on, että vuosittain toiminnan menot kasvavat korkeintaan kustannustason nousua vastaavasti. Vuosien 2018 ja 2019 menoissa on otettu huomioon henkilösivukulujen muutokset ja potilasvakuutuksen menojen arvioitu kasvu. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2019 taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Sairaanhoitopiirin taloussuunnitelma on valmisteltu tämän periaatteen mukaisesti. Mikäli vanhojen sairaalakiinteistöjen arvoa joudutaan tarkistamaan esimerkiksi SOTEuudistuksen mukaisiin omaisuusjärjestelyihin valmistauduttaessa, ylijäämätavoite (tai alijäämän riski) tulee kasvamaan merkittävästi. Tällä hetkellä tällaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Rahoitussuunnitelma on laadittu siten, että uuden sairaalan investointien rahoitus järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta lainarahoituksella. Rakennusaikana rahoituksesta maksetaan ainoastaan korot ja lainojen lyhennykset alkavat uuden sairaalan käyttöönoton jälkeen. Rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja ne sisältyvät investointimäärärahaan. Uuden sairaalan rahoitus realisoituu kunnille uuden sairaalan valmistuttua osana hoitopalvelujen hintoja. Uudesta sairaalasta ja sen varustuksesta ja tietojärjestelmistä tehtävät vuosittaiset poistot sekä rahoituskustannukset ovat uuden sairaalan valmistuttua osana palveluiden hintoja. Mikäli uuden sairaalan tulevia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön jo ennen vuotta 2020, huomioidaan alkavat poistot hoitopalvelujen hinnoissa käyttöönottovuodesta alkaen. Tulorahoituksella rahoitetaan lainojen lyhennykset ja korot. Vuosien 2017-2020 investoinnit ovat yhteensä 471,1 m, tarkempi erittely on investointiosassa luvussa 6. Seuraavassa kuvassa esitetään investointimenot vuoteen 2020: Omaisuuden myyntitulot on rahoitussuunnitelmassa arvioitu vain karkeaan arvioon perustuen vuodelle 2018. Tavoitteena on myydä tyhjinä olevia sairaalakiinteistöjä. Keskussairaalan kiinteistöjen myynti liittyy uusi sairaala-hankkeen toteuttamiseen, ja sitä edistetään omassa projektissaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Taloussuunnitelmassa ei ole vielä otettu myyntituloarvioita huomioon. Jäsenkuntien peruspääomarahoitusta ei ole suunniteltu käytettävän pääomarahoituksen lähteenä.

39 Seuraavassa kuvassa esitetään investointien ja lyhennysten rahoituksen lähteet: tulorahoitus, lainanotto ja omaisuuden myynti. Kuntayhtymän lainamäärä kasvaa vuoteen 2020 saakka ja sen jälkeen alkavat uuden sairaalan lainojen lyhennykset:

40 Seuraavassa kuvassa esitetään pitkän aikavälin kehitys rahoitusta kuvaavasta tunnusluvusta: Tunnusluku kertoo että kuntayhtymän talous on heikko ja kuntayhtymä velkaantuu suunnitelmakaudella, koska tunnusluku on selvästi keskimääräistä poistonalaista investointien määrää alhaisempi (tunnusluku on alle 100 %). Laskennassa otetaan huomioon viiden vuoden investointimenot. Kuntayhtymän rahoitusasemaa kuvataan lainahoitokate -tunnusluvulla. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden korkojen ja lainojen lyhennysten maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun arvo on alle 2 ja heikko, kun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokatteen laskennassa on uuden sairaalan lainat otettu huomioon laskennallisena vuosilyhennyksenä. Kuntayhtymän velkaantuneisuutta kuvataan omavaraisuusasteella. Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 70 % omavaraisuutta. Velkarasite on huomattavan suuri, jos omavaraisuus on 50 % tai sitä alempi.

41 7.4 Kuntayhtymän tuloslaskelma vuosille 2017 2020 Kuntayhtymän taloussuunnitelma vuodelle 2017 esitetään tulo- ja menolajeittain ja vuosille 2018 2020 vain yhteissummien tasolla talousarviovuoden 2017 rahanarvossa. 1.000 euroa Tot 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% 2018 2019 2020 Toimintatulot 2017- ta 2016 Sairaanhoidon hoitopalvelujen tulot 286 221 281 249 276 673-1,6 % Seututerveyskeskuksen hoitopalvelut 34 092 31 780 31 573-0,6 % Erityisvelvoitemaksu kunnilta 7 500 3 300 3 500 6,1 % Muiden palvelujen myynti 23 091 24 262 23 943-1,3 % Potilasmaksut 15 308 15 629 17 581 12,5 % Muut 3 579 3 883 2 970-23,5 % Toimintatulot yhteensä 369 791 360 102 356 241-1,1 % 355 128 354 046 361 690 - muutos edellisestä vuodesta 2,5 % -2,6 % -1,1 % -0,3 % -0,3 % 2,2 % Toimintamenot Henkilöstömenot 186 146 186 865 182 703-2,2 % Palvelujen ja tarvikkeiden ostot 148 407 145 724 150 988 3,6 % Muut 7 292 7 756 7 430-4,2 % Toimintamenot yhteensä 341 844 340 345 341 122 0,2 % 342 012 342 522 331 522 - muutos edellisestä vuodesta -2,5 % -0,4 % 0,2 % 0,3 % 0,1 % -3,2 % Toimintakate 27 947 19 757 15 119 13 116 11 524 30 168 Rahoitus (netto, ei sisällä uuden sairaalan lainoja) 753 1 218 695-43,0 % 576 464 4 078 Vuosikate 27 194 18 539 14 424 12 540 11 060 26 090 Poistot ja arvonalentumiset 16 230 15 539 14 424-7,2 % 12 540 11 060 26 090 Tilikauden tulos 10 964 3 000 0 0 0 0 Kumulatiivinen ali/ylijäämä -4 790-1 790 0 Suunnitelman mukaan aikaisempien vuosien alijäämät katetaan vuonna 2016:

42 7.5 Kuntayhtymän rahoituslaskelma vuosille 2017 2020 1.000 euroa 2015 TA 2016 Tpe 2016 TA 2017 2018 2019 2020 Tulorahoitus 28 128 18 539 20 889 14 424 12 540 11 060 26 090 Investoinnit Investoinnit, sairaanhoito (netto) 21 817 84 970 50 400 95 220 147 150 160 290 65 950 Investoinnit, Seututerveyskeskus 150 200 120 200 200 200 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 6 161-66 631-29 631-80 996-134 810-149 430-39 860 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 372 74 900 40 330 89 253 143 650 156 890 45 050 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 843-8 269-8 269-8 257-8 840-7 460-5 190 Lyhytaikaisten lainojen muutos -5 172 0 0 0 0 0 0 Yhteensä lainakannan muutokset -643 66 631 32 061 80 996 134 810 149 430 39 860 Muut maksuvalmiuden muutokset yht. -1 745 0 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -2 388 66 631 32 061 80 996 134 810 149 430 39 860 Rahavarojen muutos 3 773 0 2 430 0 0 0 0 Taloussuunnitelma vuosille 2018 2020 esitetään talousarviovuoden 2017 rahanarvossa.

43 7.6 Sairaanhoidon tuloslaskelma vuodelle 2017 TP 2015 TA 2016 TA 2017 1.000 euroa Toimintatulot Hoitopalvelujen myyntitulot 286 221 281 249 276 673-9 548-3,3 % -4 576-1,6 % Erikoissairaanhoidon palvelut 263 287 257 372 248 181-15 106-5,7 % -9 191-3,6 % Yhteispäivystyksen hoitopalvelut 15 325 15 826 20 828 5 502 35,9 % 5 002 31,6 % Sosiaalitoimen palvelut 7 609 8 051 7 665 56 0,7 % -386-4,8 % Erityisvelvoitemaksu jäsenkunnilta 7 500 3 300 3 500-4 000 200 6,1 % Muiden palvelujen myynti 26 209 27 368 26 822 614 2,3 % -546-2,0 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 8 380 9 457 9 768 1 388 16,6 % 311 3,3 % Potilasmaksut 11 787 12 299 14 049 2 262 19,2 % 1 750 14,2 % Muut 3 272 3 663 2 805-467 -14,3 % -858-23,4 % Toimintatulot yhteensä 334 989 327 879 323 850-11 139-3,3 % -4 029-1,2 % Tulot jäsenkunnilta 290 659 281 873 278 667-11 992-4,1 % -3 206-1,1 % Toimintamenot Henkilöstömenot 162 421 164 283 160 584-1 837-1,1 % -3 699-2,3 % Asiakaspalvelujen ostot 34 673 31 819 33 810-863 -2,5 % 1 991 6,3 % Muiden palvelujen ostot 59 305 58 681 61 211 1 906 3,2 % 2 530 4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 066 48 662 48 600 1 534 3,3 % -62-0,1 % Muut 4 617 5 093 4 855 238 5,1 % -238-4,7 % Toimintamenot yhteensä 308 082 308 539 309 060 978 0,3 % 521 0,2 % Rahoitusmenot 691 1 190 667-24 -3,5 % -523-44,0 % Poistot ja arvonalentumiset 15 818 15 151 14 123-1 695-10,7 % -1 027-6,8 % Tilikauden tulos 10 398 3 000 0 Muutos 2015 toteumasta Muutos 2016 talousarviosta Yhteenveto tuloista ja menoista toimialueittain, lisäksi keskushallinto ja rahoitus ja vastuut: Tulot 1.000 euroa Toteuma 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Operatiivinen toimialue 105 346 104 049 102 407-2 940-2,8 % -1 642-1,6 % Konservatiivinen toimialue 115 433 113 668 113 828-1 604-1,4 % 160 0,1 % Psykiatrian toimialue 47 895 45 939 45 716-2 180-4,6 % -223-0,5 % Päivystyksen toimialue 41 813 43 925 43 036 1 223 2,9 % -890-2,0 % Lääk. palvelujen toimialue 5 286 4 985 4 846-440 -8,3 % -139-2,8 % Tukipalvelujen toimialue 4 230 4 611 3 365-864 -20,4 % -1 246-27,0 % Keskushallinto 7 372 7 402 7 152-220 -3,0 % -249-3,4 % Rahoitus ja vastuut 7 614 3 300 3 500-4 114-54,0 % 200 6,1 % Tulot yhteensä 334 989 327 879 323 850-11 139-3,3 % -4 029-1,2 % Menot Muutos 2015 toteumasta Muutos 2016 talousarviosta Operatiivinen toimialue 76 031 77 614 75 716-315 -0,4 % -1 899-2,4 % Konservatiivinen toimialue 85 325 83 340 84 065-1 260-1,5 % 725 0,9 % Psykiatrian toimialue 38 423 37 190 37 911-512 -1,3 % 721 1,9 % Päivystyksen toimialue 27 066 28 879 28 628 1 562 5,8 % -252-0,9 % Lääk. palvelujen toimialue 33 766 32 948 33 283-483 -1,4 % 336 1,0 % Tukipalvelujen toimialue 23 377 24 104 23 623 246 1,1 % -480-2,0 % Keskushallinto 20 792 20 358 21 428 636 3,1 % 1 070 5,3 % Rahoitus ja vastuut 3 301 4 105 4 405 1 104 33,5 % 300 7,3 % Menot yhteensä 308 082 308 539 309 060 978 0,3 % 521 0,2 %

44 LIITE 1 Palvelujen volyymin tavoitteita

45 Lähetteet Seuraavassa kaaviossa esitetään lähetteiden määrä ja sen muutos viime vuosilta: Lähetemäärä on vuoden 2016 aikana ollut hieman aikaisempaa suurempi, eikä vuodelle 2017 vastuualueiden tavoitteissa ole merkittävää muutosta. Poikkeuksena tästä on Operatiivinen toimialue, jonka lähetemäärissä suunnitellaan olevan kasvua edellisen vuoden toteumaan nähden. Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrä terveyskeskuksittain, tavoitetieto perustuu vastuualueiden suunnitelmiin: Tot 2015 Toteuma viim 12 kk Ta 2017 Muutos viim 12 kk toteumasta Lähetteet yhteensä 55 535 56 640 57 298 658 1,2 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 30 774 32 075 32 034-41 -0,1 % Muuramen terveyskeskus 1 753 1 880 1 863-17 -0,9 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 9 184 9 059 9 585 526 5,8 % Saarikka 4 293 4 314 4 159-155 -3,6 % Kinnulan terveyskeskus 473 463 426-37 -8,0 % Pihtiputaan terveyskeskus 848 875 858-17 -1,9 % Viitasaaren terveyskeskus 1 627 1 565 1 607 42 2,7 % Äänekosken terveyskeskus 4 607 4 352 4 543 191 4,4 % Muut asiakkaat 1 976 2 057 2 223 166 8,1 %

46 Hoitopalvelujen tuotteiden määrätietoja Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelujen tuotteiden määriä tuoteryhmittäin: Yhteispäivystyksen uudessa toimintamallissa tuotteistus muuttuu kun nykyisin drg-tuotteina laskutetut palvelut ovat myös erikoissairaanhoidon osalta tasoryhmittäisiä käyntejä. Tässä tiedot esitetään vertailukelpoisesti (päivystyspoliklinikan drg-tuotteet on laskettu mukaan tasoryhmittäisten käyntien määrään). Avohoitokäyntien määrä Toiminnan muutosten myötä käyntimäärä on viime vuosina kasvanut, joskin tasaantunut. Lisäksi tavoitteena on toiminnan muutoksilla ja tehostamisella vähentää potilaiden käyntejä. Vuonna 2011 merkittävä käyntimäärän lisäys liittyi psykiatrian ja päivystyksen toimintojen muutoksiin.

47 Hoitopäivien määrä Avohoitopainotteisuuden seurauksena vuodeosastohoito on vähentynyt, vuodeosastoja on viime vuosina lakkautettu operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrian toimialueille. Hoitojaksojen määrä