PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 5.3.2014 B7-0229/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti arktista aluetta koskevasta unionin strategiasta (2013/2595(RSP)) Véronique De Keyser, Libor Rouček, Liisa Jaakonsaari, Jens Nilsson, Ivari Padar S&D-ryhmän puolesta RE\1022058.doc PE529.616v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

B7-0229/2014 Euroopan parlamentin päätöslauselma arktista aluetta koskevasta unionin strategiasta (2013/2595(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon aikaisemmat arktista aluetta koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta 1 ja Euroopan talousalueen parlamentaarisen sekakomitean 28. lokakuuta 2013 antaman mietinnön arktisten alueiden politiikasta, ottaa huomioon komission ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 26. kesäkuuta 2012 antaman yhteisen tiedonannon Arktista aluetta koskevan Euroopan unionin politiikan määrittely: edistyminen vuodesta 2008 ja seuraavat vaiheet sekä siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat Inventory of activities in the framework of developing a European Union Arctic Policy (SWD(2012)0182) ja Space and the Arctic (SWD(2012)0183), ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2013 esitetyn suullisen kysymyksen, josta käydään keskustelua (O-000042/2013), ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. huhtikuuta 2013 antaman lausunnon aiheesta Arktista aluetta koskeva EU:n politiikka uusiin globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi kyseisellä alueella kansalaisyhteiskunnan näkökulma, ottaa huomioon Arktisen neuvoston 15. toukokuuta 2013 antaman Kiirunan julkilausuman, ottaa huomioon EU:n ja Grönlannin kumppanuuden vuosiksi 2007 2013 sekä EU:n ja Grönlannin välisen kalastuskumppanuussopimuksen, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 ja on voimassa kolmen vuoden ajan, ottaa huomioon EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 vuosiksi 2014 2020, ottaa huomioon Arktisen neuvoston puheenjohtajavaltion ohjelman, Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisen yhteistyön ohjelman ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) ohjelman, ottaa huomioon Barentsin euroarktisen alueen yhteistyön 20-vuotispäivänä 3. ja 4. kesäkuuta 2013 Kirkkoniemessä annetun julistuksen, ottaa huomioon Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Grönlannin, Norjan, Venäjän, Yhdysvaltojen, Kanadan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan uudet ja päivitetyt kansalliset strategiat ja toimintapoliittiset asiakirjat, jotka koskevat arktiseen alueeseen liittyviä kysymyksiä, 1 EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 71. PE529.616v01-00 2/12 RE\1022058.doc

ottaa huomioon Tromssassa helmikuussa 2009 ja helmikuussa 2011 pidettyjen pohjoista ulottuvuutta käsittelevien parlamentaaristen foorumien hyväksymät julkilausumat, ottaa huomioon Brysselissä 18. helmikuuta 2013 pidetyn uudistettua pohjoista ulottuvuutta käsitelleen kolmannen ministerikokouksen yhteisen julkilausuman, ottaa huomioon Brysselissä 13. 15. syyskuuta 2010 pidetyn arktisen alueen 9. parlamentaarikkokonferenssin ja Akureyrissa 5. 7. syyskuuta 2012 pidetyn arktisen alueen 10. parlamentaarikkokonferenssin julkilausumat, ottaa huomioon Pohjoismaiden neuvoston vuonna 2012 antamat suositukset, ottaa huomioon merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta 10. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/30/EU 1, ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman aiheesta luonnonpääoma elämämme turvaajana ja luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 2, ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030 3, ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-583/11 P 3. lokakuuta 2013 ja asiassa T-526/10 25. huhtikuuta 2013 antamat tuomiot, jotka koskevat kannetta yksityiskohtaisista säännöistä hyljetuotteiden kaupasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009 täytäntöön panemiseksi 10. elokuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 737/2010 4 kumoamiseksi, ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) paneelin Euroopan yhteisöistä sekä toimenpiteistä hyljetuotteiden tuonnin ja kaupan pitämisen kieltämiseksi 25. marraskuuta 2013 antaman selvityksen 1.3.5 luvun (jossa vahvistetaan 29. tammikuuta 2013 annettu ennakkoratkaisu) ja EU:n ilmoituksen vetoamisesta WTO:n muutoksenhakuelimeen 29. tammikuuta 2014, ottaa huomioon Nordregion raportin 2009:2 "Strong, Specific and Promising Towards a Vision for the Northern Sparsely Populated Areas in 2020", ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan, A. katsoo, että komission ja korkean edustajan kesällä 2012 antama yhteinen tiedonanto on uusi edistysaskel; B. ottaa huomioon, että parlamentti vaati komissiota ja neuvostoa 9. huhtikuuta 2013 esittämässään suullisessa kysymyksessä, josta käydään keskustelua, vastaamaan 1 EUVL L 178, 28.6.2013, s. 66. 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0146. 3 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0094. 4 EUVL L 216, 17.8.2010, s. 1. RE\1022058.doc 3/12 PE529.616v01-00

tarkemmin pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta vuonna 2011 antamaansa päätöslauselmaan sisältyneisiin pyyntöihin ja johtopäätöksiin ja esittämään selkeän poliittisen näkemyksen, alakohtaiset painopisteet ja tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet kattavan arktista aluetta koskevan EU:n strategian toteuttamiseksi; C. ottaa huomioon, että neuvosto ei ole vielä julkaissut päätelmiään komission ja ulkosuhdehallinnon kesällä 2012 antamasta yhteisestä tiedonannosta; D. toteaa, että parlamentti on osallistunut aktiivisesti arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvän komitean työhön suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaavan sekä EU:n ja Islannin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa ja Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimivan valtuuskunnan välityksellä; E. ottaa huomioon, että Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat arktisia maita ja sekä Suomi että Ruotsi sijaitsevat osittain pohjoisen napapiirin pohjoispuolella; ottaa huomioon, että EU:n ainoa alkuperäiskansa saamelaiset elää Suomen ja Ruotsin sekä Norjan ja Venäjän arktisilla alueilla; F. toteaa, että Norja on sitoutunut ja luotettava kumppani ja assosioitunut EU:hun ETA:n ja Schengenin sopimuksen välityksellä; G. ottaa huomioon, että arktinen alue on asuttua seutua, jossa on itsenäisiä valtioita; ottaa huomioon, että Euroopan arktisiin alueisiin kuuluu teollistuneita nykyaikaisia yhteiskuntia, maaseutua ja alkuperäisyhteisöjä; katsoo, että näiden alueiden aktiivinen osallistuminen arktista aluetta koskevaan EU:n politiikkaan on ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistetaan EU:n arktisia alueita koskevien toimien hyväksyttävyys ja paikallisten asukkaiden tuki niille; H. katsoo, että EU on jo kauan ollut sitoutunut arktisiin alueisiin, koska se osallistuu pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa, Barentsin alueen yhteistyöhön ja erityisesti Barentsin euroarktiseen neuvostoon ja Barentsin euroarktiseen alueneuvostoon, strategisiin kumppanuuksiin Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa sekä aktiivisena tapauskohtaisena tarkkailijana Arktiseen neuvostoon viime vuosina; I. ottaa huomioon, että Arktinen neuvosto teki Kiirunassa 15. toukokuuta 2013 päätöksen ottaa myöntävästi vastaan EU:n hakemus tarkkailijan asemasta; katsoo, että tämä myönteinen päätös sisältää ehdon, että hyljetuotteiden kieltämistä koskeva kysymys EU:n ja Kanadan välillä on ratkaistava; ottaa huomioon, että EU ja Kanada ovat parhaillaan ratkaisemassa tätä kysymystä; ottaa huomioon, että EU toimii jo edellä mainitussa pysyvän tarkkailijan asemassa Arktisessa neuvostossa; J. ottaa huomioon, että EU ja jäsenvaltiot panostavat merkittävästi tutkimukseen arktisella alueella; ottaa huomioon, että EU:n ohjelmissa, kuten uudessa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, ja EU:n rakenne- ja investointirahastoissa tuetaan alueella toteutettavia merkittäviä tutkimushankkeita, joista hyötyvät etenkin arktisen alueen maiden asukkaat ja taloudet; PE529.616v01-00 4/12 RE\1022058.doc

K. ottaa huomioon, että arvioiden mukaan noin viidesosa maailman löytämättä olevista hiilivetyvaroista sijaitsee arktisella alueella, vaikka lisätutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää tarkemmin kaasu- ja öljyvarojen määrä arktisen alueen eri osissa sekä se, mitä tekniikkaa käyttäen näitä varoja voitaisiin hyödyntää turvallisesti, voitaisiinko niiden hyödyntämisen yhteydessä antaa täysin tyydyttävät ympäristö- ja sosiaaliset takeet ja kuinka kannattavaa näiden varojen hyödyntäminen olisi taloudellisesti ja ympäristön kannalta; katsoo, että tässä yhteydessä on myös otettava huomioon öljyn etsinnän ja tuotannon turvallisuus ja se, millaisia vaikutuksia öljyntuotannolla olisi arktisen alueen herkälle ekosysteemille ja biologiselle monimuotoisuudelle; L. ottaa huomioon, että YK:n merioikeusyleissopimuksessa määrätään oikeuskehyksestä Jäämeren alueen hallinnoimiseksi, myös kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla; M. ottaa huomioon, että arktiseen alueeseen kohdistuu yhä enemmän maailmanlaajuista geopoliittista kiinnostusta, mistä ovat osoituksena muiden kuin arktisen alueen toimijoiden, kuten Kiinan, Japanin, Intian ja muiden Aasian maiden, kasvava kiinnostus aluetta kohtaan, niiden arktisen alueen tutkimukseen myöntämä rahoitus sekä etenkin se, että Etelä-Korea, Kiina, Japani, Intia ja Singapore on hyväksytty tarkkailijoiksi Arktiseen neuvostoon; N. katsoo, että taloudellisiin investointeihin ja kehitykseen on liitettävä tutkimus ja kehittäminen, vaikutustenarvioinnit ja ekosysteemien suojelu, jotta varmistetaan arktisen alueen kestävä talouskehitys; O. katsoo, että tulevaisuuden taloudellisten mahdollisuuksien ja etujen sovittaminen yhteen sosiokulttuuristen, ekologisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden kanssa kestävän kehityksen yhteydessä on yhä päätavoite, mikä ilmenee myös arktisen alueen maiden kansallisissa arktisissa strategioissa; EU ja arktiset alueet 1. palauttaa mieliin pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta 20. tammikuuta 2011 hyväksymänsä päätöslauselman ja suhtautuu myönteisesti komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 26. kesäkuuta 2012 antamaan yhteiseen tiedonantoon; toistaa kantansa, että koska kolme EU:n jäsenvaltiota Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat arktisia maita, ja Norja ja Islanti ovat mukana ETAssa ja Schengen-alueessa, EU:lla on alueella legitiimi intressi kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeuksiensa ja velvoitteidensa nojalla ja siksi, että EU on sitoutunut ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja muuhun politiikkaan ja toteuttaa rahoitus- ja tutkimustoimia ja että sillä on taloudellisia intressejä, kuten merenkulku ja luonnonvarojen kehittäminen; muistuttaa lisäksi, että EU:lla on Suomessa ja Ruotsissa laajoja arktisia alueita, joita asuttaa Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset; 2. suosittaa perustamaan järjestelmän arktisiin alueisiin liittyville säännöllisille keskusteluille ja kuulemisille Euroopan arktisten alueiden alueellisten, paikallisten ja alkuperäiskansoja edustavien sidosryhmien kanssa keskinäisen ymmärryksen parantamiseksi; RE\1022058.doc 5/12 PE529.616v01-00

3. panee merkille Kiirunassa toukokuussa 2013 annetun Arktisen neuvoston julkilausuman sekä sen päätöksen EU:lle ja muille valtiollisille toimijoille myönnettävästä tarkkailijan asemasta; kehottaa komissiota seuraamaan hyljetuotteiden kieltämistä koskevaa kysymystä Kanadan kanssa ja tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti kyseisestä prosessista; 4. muistuttaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden asemasta aktiivisina jäseninä muissa arktisen alueen kannalta merkittävissä organisaatioissa, kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO); painottaa, että EU:n toimielinten toimet on kohdistettava uudelleen niille aloille, jotka liittyvät EU:n ja sen jäsenvaltioiden poliittisiin, ympäristöja taloudellisiin etuihin; korostaa erityisesti, että EU:n ja sen arktisten jäsenvaltioiden ja alueiden edut on pidettävä mielessä erityisesti käytettäessä, muutettaessa tai kehitettäessä EU:n ohjelmia tai politiikkoja, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa arktiseen alueeseen siten, että ne hyödyttävät koko arktista aluetta; 5. katsoo, että Barentsin euroarktinen neuvosto on tärkeä solmukohta Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan, Venäjän ja komission yhteistyölle; panee merkille sen työn terveysja sosiaalikysymysten, koulutuksen ja tutkimuksen, energian, kulttuurin, nuorisoasioiden sekä matkailun aloilla; panee merkille alkuperäiskansojen työryhmän (WGIP) neuvoa antavan roolin Barentsin euroarktisessa neuvostossa; 6. korostaa EU:n panostusta tutkimukseen ja kehittämiseen ja rekisteröityjen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti toimivien taloudellisten toimijoiden toimintaa arktisella alueella; 7. pyytää komissiota laatimaan ehdotuksia siitä, miten Galileo-hanketta tai arktiseen alueeseen mahdollisesti vaikuttavia hankkeita, kuten ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa (GMES), voitaisiin kehittää, jotta taataan turvallisempi ja nopeampi merenkulku arktisen alueen vesillä, investoiden erityisesti koillisväylän turvallisuuteen ja käytettävyyteen ja pyrkien parantamaan jään liikkeiden ennustettavuutta ja arktisen alueen merenpohjan kartoittamista ja ymmärtämään alueen geodynamiikan kannalta keskeisiä prosesseja; 8. korostaa, että tarvitaan osaamiskeskuksia, jotta varmistetaan turvallisuus, valmius hätätilanteissa ja pelastuspalvelut; suosittaa, että EU osallistuu aktiivisesti tällaisten keskusten kehittämiseen; 9. pitää myönteisenä Arktisen neuvoston jäsenten meripelastuksesta ja öljyvahinkojen torjumisesta tekemien sopimusten täytäntöönpanoa; pitää kuitenkin valitettavana, että sopimukseen ei sisälly erityisiä sitovia yhteisiä normeja; 10. korostaa, että tarvitaan sitova väline öljystä aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemistä varten; 11. korostaa, että EU:n on osallistuttava aktiivisesti kaikkiin asiaankuuluviin Arktisen neuvoston työryhmiin tai asiaankuuluviin alueellisiin tai kansainvälisiin järjestöihin, kuten Kansainväliseen merenkulkujärjestöön (IMO) ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen; PE529.616v01-00 6/12 RE\1022058.doc

12. pitää myönteisinä EU:n jäsenvaltioiden äskettäin julkaisemia uusia arktista aluetta koskevia strategioita; toivoo, että ne johtavat konkreettisempiin toimiin arktisella alueella; 13. pyytää komissiota tiivistämään yhteistyötä Islannin kanssa yhteistä etua koskevilla aloilla, joihin kuuluu meriliikenteen ja uusiutuvan energian kehittäminen, hyödyntäen tässä täysin jo olemassa olevia välineitä ja edistäen tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvää yhteistyötä eurooppalaisten ja islantilaisten toimijoiden välillä varmistaen siten, että EU:n edut eivät kärsi tällä strategisesti tärkeällä alueella; 14. panee tyytyväisenä merkille valmistelut, jotka koskevat Arktisen neuvoston yhteyteen liitettävän arktisen alueen neuvoa-antavan liiketoimintaneuvoston perustamista, ja tähdentää, että monet eurooppalaiset yritykset ja muut tahot panostavat arktiseen alueeseen ja tekevät sinne investointeja; ehdottaa, että yritykset sekä kolmesta unionin arktisen alueen jäsenvaltiosta että myös muista (tarkkailija)valtioista osallistuisivat siihen tehokkaasti, sillä monet yritykset ovat nykyisin maailmanlaajuisia; 15. panee tyytyväisenä merkille alhaalta ylöspäin etenevät aloitteet, joilla voidaan varmistaa eurooppalaisten ja muiden yritysten pitkäaikainen sitoutuminen, ja pyytää komissiota tekemään ehdotuksia siitä, miten voitaisiin tukea eurooppalaisia yrityksiä, jotka osallistuvat kestävän ja pitkäaikaisen tasapainoisen sosioekonomisen kehityksen tukemiseen; 16. korostaa, että tarvitaan vuoropuhelua ja kumppanuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan suunnitella tehokkaita eurooppalaisia investointeja kehittämiseen ja yhteistyöhön, vastata arktisten alueiden kehittämisen tuleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja etenkin mahdollistaa alueen koko kehityspotentiaalin hyödyntäminen; 17. toteaa nykyisen kuilun mineraalien louhintaa ja jalostusta koskevan toimivallan ja ennustettujen tulevien tarpeiden välillä alueen kehittyessä; ehdottaa, että osallistumalla yhteisiin hankkeisiin EU:n tasolla, kuten raaka-aineita koskevaan innovaatiokumppanuuteen, arktisen alueen toimijat voivat vaihtaa tietoja ja osaamista aihealueiden välillä; korostaa, että EU:n on otettava huomioon se, että raaka-aineisiin liittyvän toiminnan on hyödytettävä alueen asukkaita ja sen on saatava paikallinen hyväksyntä; 18. pyytää komissiota, ottaen huomioon tieteellisen, taloudellisen ja kansalaistoiminnan laajuuden etenkin Euroopan arktisella alueella, Barentsin alueella ja ja laajemminkin, kehittämään käytäntöjä, joilla pyritään hyödyntämään paremmin nykyistä EU:n rahoitusta ja varmistamaan asianmukainen tasapaino arktisen alueen suojelemisen ja kehittämisen välillä kanavoitaessa EU:n varoja arktiselle alueelle; 19. esittää myös, että olisi yhdistettävä paremmin nykyiset ohjelmat (esimerkiksi Interreg IV, Pohjoinen periferia ohjelma, Kolarctic-ohjelma, Itämeren ohjelma ja sinisen kasvun strategia) ja osallistuttava pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien, esimerkiksi pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden ja pohjoisen ulottuvuuden liikenne-, ja logistiikkakumppanuuden tai eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen toimintamäärärahojen rahoittamiseen, jotta mahdollistetaan RE\1022058.doc 7/12 PE529.616v01-00

tehokkaat rahoituskanavat ja määriteltävä selkeästi arktisten alueiden hyväksi tehtävien investointien painopisteet; ehdottaa komission ja ulkosuhdehallinnon yksikön perustamista vastaamaan johdonmukaisesta rahoituksen kanavoinnista arktisille alueille; 20. vahvistaa tukevansa EU:n arktista tiedotuskeskusta ja kehottaa komissiota perustamaan sen verkostohankkeena, jolla on pysyvä toimisto Rovaniemellä, arktisen alueen kehityksen strategista ympäristövaikutusten arviointia koskevan valmistelutoimen puitteissa, mitä komissio ja ulkosuhdehallinto kannattivat yhteisessä tiedonannossaan vuodelta 2012, ja Lapin yliopiston arktisen keskuksen yhdessä arktisten alueiden eurooppalaisten osaamiskeskusten kanssa toteuttamana siten, että tavoitteena on varmistaa tehokkaasti arktista aluetta koskevan tiedon ja kaikilla tasoilla käytävän vuoropuhelun ja viestinnän saatavuus, jotta tieto ja osaaminen voidaan valjastaa arktisen alueen kestävän kehityksen hyväksi; 21. odottaa tässä yhteydessä, että 18 kuukautta kestänyt hanke, arktisen alueen kehityksen strategista ympäristövaikutusten arviointia koskeva valmistelutoimi, julkaistaan tänä keväänä; kehottaa unionia etenemään ripeästi sen jälkeen ja perustamaan EU:n arktisen tiedotuskeskuksen; 22. kannustaa jälleen kerran unionia tehostamaan kahdenvälistä diplomaattista työtään arktisten alueiden valtioiden kanssa monenkeskisten yhteistyösitoumusten ohella; 23. ehdottaa, että yhteistyötä EU:n toimielinten kesken sekä komission ja ulkosuhdehallinnon välillä olisi parannettava, etenkin arktiseen alueeseen liittyvien asioiden monialaisuuden vuoksi; 24. pyytää komissiota laatimaan ja esittämään EU:n toimintaa arktisella alueella koskevan kauaskatseisen, johdonmukaisen ja kestävän sosioekonomisen ja ympäristöstrategian sekä varmistamaan, että EU:n ja sen arktisten jäsenvaltioiden edut otetaan huomioon aina, kun kehitetään, muutetaan tai päivitetään arktiseen alueeseen vaikuttavia toimia; 25. painottaa, että on tarpeen yhdenmukaistaa myös rahoituksen osalta EU:n arktisten alueiden politiikkaa ja toimintaa sekä pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa ja sen kumppanuuksia; muistuttaa, että EU:n on turvattava tehokkaan ja menestyksekkään pohjoisen ulottuvuuden politiikan riittävä rahoitus; 26. korostaa tässä yhteydessä tiettyjen arktista aluetta koskevien painopisteiden merkitystä, kuten hyvin toimivan infrastruktuurin ja logistiikan, arktisen alueen kehityksen, kylmäosaamiseen sekä siihen kuuluvaan ympäristöystävälliseen teknologiaan investoimisen kannustamisen ja alueellisen ja maaseudun yrittäjyyden tukemisen, erityisesti pk-yritysten osalta; kehottaa unionia tehostamaan työtään näiden arktista aluetta koskevien painopisteiden integroimiseksi Eurooppa 2020 -kasvustrategiaan ja Horisontti 2020 -ohjelman ja innovaatiounionin kaltaisiin ohjelmiin sekä muihin unionin tutkimusohjelmiin; 27. korostaa EU:n alue- ja koheesiopolitiikan, eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ja Interreg-ohjelman ratkaisevaa merkitystä tälle EU:n pohjoisimmalle alueelle myös alueiden välisen ja rajat ylittävän yhteistyön osalta; PE529.616v01-00 8/12 RE\1022058.doc

28. kehottaa unionia investoimaan lisää yhteistyöaloitteisiin arktisilla alueilla, erityisesti pohjoisen ulottuvuuden liikennekumppanuushankkeisiin, joilla luonnonvaroiltaan rikas Barentsin alue yhdistetään Euroopan markkinoihin; 29. pyytää komissiota laatimaan toimintasuunnitelman, jossa määritellään konkreettiset toimet arktista aluetta koskevan EU:n strategian sekä arktista aluetta koskevien nykyisten toimien ja ohjelmien johdonmukaista täytäntöönpanoa varten, jotta varmistetaan koordinoitu toiminta arktista aluetta koskevissa kysymyksissä; 30. korostaa, että arktista aluetta koskeva EU:n strategia vaatii riittävästi rahoitusta, jotta se toimisi; pyytää komissiota varmistamaan, että budjettivarat toimenpiteille ja ohjelmille arktisen alueen hyväksi koordinoidaan tehokkaasti selkeistä arktisen alueen budjettikohdista ja erillisestä otsakkeesta, jotta varmistetaan arktista aluetta koskevan EU:n politiikan uskottava täytäntöönpano; 31. odottaa yhä neuvoston päätelmiä komission ja korkean edustajan kesällä 2012 antamasta yhteisestä tiedonannosta; Kestävä sosioekonominen kehitys ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen arktisilla alueilla 32. palauttaa mieliin vuonna 2011 antamansa päätöslauselman ja korostaa muutosten kokonaisvaltaista vaikutusta arktiseen alueeseen sekä EU:n ja muiden teollisuusalueiden tärkeää asemaa napa-alueiden maiden rinnalla vähennettäessä toiminnan lisääntymisestä arktisella alueella aiheutuvaa saastumista; huomauttaa, että arktisella alueella tapahtuva ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi Euroopan ja muiden maanosien rannikkoalueisiin sekä ilmastosta riippuvaisiin toimialoihin Euroopassa, kuten maatalouteen ja kalastukseen, energiantuotantoon, poronhoitoon, metsästykseen, matkailuun ja liikenteeseen; 33. korostaa, että on tärkeää tunnistaa riskit ja kaikki vaikutukset ympäristölle ja ekosysteemille keskusteltaessa kaasun ja öljyn etsinnästä arktisilla alueilla; painottaa, että arktiset alueet asettavat öljyn- ja kaasunporaukselle ainutlaatuisia haasteita, joita ei pidä aliarvioida; ottaa huomioon nykyiset keskustelut arktisten alueiden valtioiden välillä öljyn ja kaasun porauksen kieltämisestä tietyillä arktisilla alueilla; 34. katsoo, että tarvitaan lisätietoa arktisista meriekosysteemeistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niistä vaikutuksista, joita öljyn- ja kaasunporauksella olisi Pohjoisen jäämeren ainutlaatuisiin lajeihin, ennen kuin öljyn ja kaasun etsintää arktisilla alueilla jatketaan; vaatii, että ennen kuin etsintä- ja tuotantoporaukset arktisilla alueilla etenevät, olennaista asiantuntemusta omaavien elinten, järjestöjen ja virastojen on arvioitava uudelleen olosuhteet, joissa tulevat poraukset voitaisiin tehdä; 35. muistuttaa Meksikonlahdella tapahtuneesta Deepwater Horizon -porauslautan öljyvuodosta ja siitä, että on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että ympäristökatastrofia ei tapahdu EU:n vesillä; 36. myöntää, että jään sulamisesta ja korkeammista lämpötiloista aiheutuvat vaikutukset eivät pelkästään uhkaa pakottaa alkuperäisväestöä siirtymään muualle ja siten vaarantaa RE\1022058.doc 9/12 PE529.616v01-00

alkuperäistä elämäntapaa vaan luovat myös tilaisuuksia talouden kehittämiseksi arktisella alueella; 37. kehottaa unionia ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin varmistaakseen taloudellisen toiminnan ja toteuttamiskelpoisen yhteiskunnallis-ekologisen ja ympäristönsuojelun ja kehityksen sovittamisen yhteen kestävällä tavalla, jotta voidaan turvata hyvinvointi arktisella alueella ja laajemmin; 38. korostaa, että kehittyneiden ja kestävien sekä korkeasta elämänlaadusta nauttivien yhteisöjen ylläpitäminen arktisilla alueilla on äärimmäisen tärkeää ja että EU voi olla ratkaisevassa asemassa tässä asiassa; kehottaa unionia tässä yhteydessä tehostamaan työtään ekosysteemipohjaisessa hallinnoinnissa, monenkeskisessä yhteistyössä, tietoon perustuvassa päätöksenteossa ja tiiviissä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen kanssa; 39. ottaa huomioon arktisen alueen asukkaiden ja hallitusten toiveet sekä suvereenit oikeudet ja velvollisuudet pyrkiä edelleen kestävään talouskehitykseen sekä suojella samanaikaisesti alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja ja arktisen alueen erittäin herkkiä ekosysteemejä; 40. toteaa, että Pohjoisnapaa ympäröivät vesialueet ovat kansainvälisiä; 41. pitää kuitenkin valitettavina, ottaen huomioon samankaltaisen lainsäädännön Yhdysvalloissa, EU:n hyljetuotteiden kieltämistä koskevasta asetuksesta joillekin asukkaille ja erityisesti alkuperäiskansojen kulttuurille ja elinkeinoille aiheutuneita vaikutuksia, joista on tullut este EU:n toiminnalle arktisilla alueilla; kehottaa komissiota sen vuoksi tutkimaan, miten tätä lainsäädäntöä voitaisiin mukauttaa tai uudistaa, jotta se vastaisi unionin arktisten alueiden kumppanien tarpeita; 42. toteaa alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen keskeisen merkityksen, sillä niiden avulla arktiset alueet, joilla on erityisiä ominaispiirteitä ja haasteita, voivat edelleen hyödyntää asianmukaisia järjestelyjä innovoinnin ja kestävän kehityksen edistämisessä; 43. toistaa aiemmat kannanottonsa yleensä alkuperäiskansojen ja erityisesti EU:n ainoan alkuperäiskansan saamelaisten oikeuksista ja kehottaa komissiota selvittämään uusia keinoja sen varmistamiseksi, että heidän näkemyksensä ja kokemuksensa ovat edustettuina EU:n päätöksenteossa; ehdottaa tätä varten, että tuetaan itsenäisen alkuperäiskansojen edustuston perustamista Brysseliin; korostaa, että politiikassa alueen elinympäristöjen myönteisen kehityksen hyväksi edistetään myös toimintaa, jossa otetaan erityisesti huomioon alueen alkuperäiskansojen mahdollisuudet kehittää kulttuuriaan, kieltään ja tapojaan, jotka saattavat erota alueen muusta yhteiskunnasta; 44. myöntää, että EU:n politiikat, joilla vahvistetaan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia alueella, ovat ensiarvoisen tärkeitä innovatiivisten toimintaympäristöjen ja teknologian siirtomekanismien vahvistamiseksi; korostaa, että on tärkeää tukea yhteistyöverkostojen kehittämistä korkeakoulujen välillä alueen sisällä ja sen ulkopuolella ja tarjota mahdollisuuksia tutkimustoiminnan rahoittamiseen erityisesti sellaisilla aloilla, joista alueella on jo todistetusti kokemusta, jotta voidaan saada aikaan kestävää kehitystä PE529.616v01-00 10/12 RE\1022058.doc

arktisilla alueilla; 45. painottaa arktisten alueiden kautta kulkevien uusien maailmanlaajuisten kauppamerenkulun reittien turvallisuuden suurta merkitystä erityisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden talouden kannalta, koska ne hallitsevat 40:tä prosenttia maailman kauppamerenkulusta; panee merkille IMO:ssa tehdyn työn napa-alueilla harjoitettavaa merenkulkua koskevan velvoittavan säännöstön laatimiseksi; vaatii jäsenvaltioita ja komissiota pitämään tiiviisti yhteyttä eurooppalaisiin tutkimuslaitoksiin ja kuljetus- ja vakuutusyhtiöihin sen varmistamiseksi, että uudet tekniikat ja kokemukset otetaan huomioon; painottaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on aktiivisesti ylläpidettävä merten vapautta ja oikeutta liikkua vapaasti kansainvälisillä väylillä; kannustaa yhteistyöhön niin tutkimuksessa kuin investoinneissa, jotta arktisen alueen merireiteille voidaan kehittää vahva ja turvallinen infrastruktuuri; 46. kehottaa alueen valtioita varmistamaan, että kaikki nykyiset ja mahdolliset tulevat liikennereitit ovat avoimia kansainväliselle merenkululle, ja pidättymään ottamasta käyttöön mitään yksipuolisia mielivaltaisia esteitä, olivat ne sitten taloudellisia tai hallinnollisia, jotka voisivat vaikeuttaa merenkulkua arktisilla alueilla, lukuun ottamatta turvallisuuden tai ympäristönsuojelun lisäämiseksi kansainvälisesti sovittuja toimia; 47. korostaa, että arktiset alueet muuhun Eurooppaan yhdistävien infrastruktuuriyhteyksien kehittäminen on tärkeää tulevan liiketoiminnan menestyksen kannalta; korostaa erityisesti pohjoisimpien alueiden keskeisten TEN-liikenneverkkojen, kuten Narvikin sataman liikenneyhteyksien ja Perämeren liikennekäytävän, merkitystä; 48. panee merkille viimeaikaiset öljyn ja kaasun etsintätoimet Euroopan arktisilla alueilla ja Barentsin meren alueella ja painottaa Norjan ja Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä, jolla pyritään soveltamaan ympäristönsuojelun korkeimpia teknisiä normeja öljyn ja kaasun etsinnässä Barentsin merellä; huomauttaa erityisesti arktista ympäristöä varten kehitettyjen uusien tekniikoiden, kuten merenpohjan alaisiin asennuksiin liittyvän tekniikan, kiistanalaisen kehittämisen merkityksestä; 49. muistuttaa EU:n asemasta arktisen alueen maakaasun suurimpana kuluttajana ja korostaa turvallisesta ja varmasta lähteestä saatavan ja mahdollisimman korkeatasoisten normien mukaisesti tuotetun maakaasun roolia merkittävänä ylimenokauden ratkaisuna, kun siirrytään vähähiiliseen talouteen tulevaisuudessa; tukee asteittaista ennalta varautumisen periaatetta arktisen alueen energiavarojen kehittämisessä ja korostaa, että arktiset alueet ovat edellytyksiltään hyvin erilaisia ja siksi niitä on kohdeltava yksilöllisesti; 50. muistuttaa, että arktisen alueen asukkailla on oikeus päättää omista elinkeinoistaan, ja toteaa heidän toiveensa alueen kestävästä kehityksestä; pyytää komissiota ilmoittamaan, mitä EU:n ohjelmia voitaisiin käyttää tällaisen pitkäaikaisen ja tasapainoisen kestävän kehityksen tukemiseksi, ja kehittämään toimenpiteitä osallistua konkreettisemmin tämän toiveen toteuttamiseen; 51. katsoo, että kunkin seudun erityisen potentiaalin tunnistamiseksi ja asianmukaisten kehitysstrategioiden laatimiseksi siten, että otetaan huomioon alueelliset erot, tarvitaan kaikki osapuolet kattavaa prosessia kansallisen ja EU:n tason avustuksella; katsoo, että RE\1022058.doc 11/12 PE529.616v01-00

kumppanuudet ja vuoropuhelu eri hallinnon tasojen välillä takaavat, että politiikat voidaan panna täytäntöön tasolla, jolla ne ovat tehokkaimpia; 52. panee merkille Grönlannin uuden hallituksen ensisijaiset tavoitteet ja pyytää komissiota selvittämään, miten EU:n ohjelmilla voitaisiin edistää Grönlannin kestävää kehitystä ja samalla varmistettaisiin, että siteet Tanskaan ja koko Eurooppaan voivat edistää kehitystä, joka palvelee sekä Grönlannin asukkaiden että EU:n toimijoiden pitkän aikavälin etua; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita tarkastelemaan strategisesti Grönlannin tulevaisuutta ja sen luonnonvarojen kehittämistä varmistaen samalla EU:n asianmukaisen osallistumisen, jotta myötävaikutetaan Grönlannin kestävään kehitykseen; 53. ilmaisee huolensa komission varapuheenjohtajan Grönlannin kanssa allekirjoittaman aiesopimuksen hyvin rajallisesta menestyksestä verrattuna Aasian maiden osallistumisja investointivalmistelujen nopeuteen; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita myös koordinointiin eurooppalaisten yritysten kanssa, jotta voidaan turvata EU:n pitkän aikavälin edut ja sen kapasiteetin käyttäminen pitkän aikavälin kestävän kehityksen hyväksi; 54. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä arktisen alueen valtioiden hallituksille ja parlamenteille. PE529.616v01-00 12/12 RE\1022058.doc