Sairaanhoidon kirjaamisen systemaattinen kehittäminen tuotteistuksen tueksi 4.12.2014 Kalle Ylinampa
Agenda Alustus aiheeseen DI-työ Miksi julkista sektoria tuotteistetaan? Tuotteistaminen Suomessa Empiiriset kokemukset Vaasasta Tuotteistuksen systemaattinen kehittäminen Kansallisen tason vertailu 4.12.2014 2
Sairaala Sairaalatuottavuus 2013 (ennakkotiedot) Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Vaasan keskussairaala/ Centralsjukhuset i Vasa 0,80 0,83 Savonlinnan keskussairaala 0,86 0,86 Seinäjoen keskussairaala 0,89 0,89 Mikkelin keskussairaala 0,94 0,92 Keski-Suomen keskussairaala 0,94 1,00 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0,95 0,91 Kanta-Hämeen keskussairaala 1,00 1,01 Kainuun keskussairaala 1,00 0,96 Etelä-Karjalan keskussairaala 1,00 1,00 Kymenlaakson keskussairaala 1,01 1,00 Satakunnan keskussairaala 1,02 1,05 Lapin keskussairaala 1,02 0,97 Länsi-Pohjan keskussairaala 1,04 1,04 Päijät-Hämeen keskussairaala 1,11 1,09 Hyvinkään sairaala 1,16 1,08 Pohjois-Karjalan keskussairaala 1,27 1,29 THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 3
Sairaalatuottavuus 2013 (ennakkotiedot) Erikoisala Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus 10 SISÄTAUDIT 0,78 0,78 20 KIRURGIA 0,84 0,87 30 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 0,72 0,81 40 LASTENTAUDIT 0,84 0,87 50 SILMÄTAUDIT 0,91 0,87 55 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 0,56 0,60 58 HAMMAS- JA SUUSAIRAUDET 1,17 1,02 60 IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT 0,98 1,04 65 SYÖPÄTAUDIT JA SÄDEHOITO 1,28 1,00 77 NEUROLOGIA 0,89 0,85 78 LASTENNEUROLOGIA 0,32 0,47 80 KEUHKOSAIR. JA TUBERKULOOSI 0,69 0,71 YX Muut erikoisalat 0,91 0,69 THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 4
Puutteellisen kirjaamisen seuraukset Potilas menee halvempaan DRG-ryhmään Komplisoitumaton-komplisoitunut-vastinpareissa menee komplisoitumattomaan ryhmään Esim. komplisoitunut ryhmä keskim. 2x kalliimpi Seuraukset käytännön tasolla 1. Pärjäämme tuottavuusvertailuissa huonommin 2. Hintamme ovat korkeammat, kun toimintamme vaikeusaste ei kuvastu kirjaamisessa, jolloin joudumme laskuttamaan kevyestä hoidosta enemmän 4.12.2014 5
Mistä kaikki lähti liikkeelle 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Täällä halutaan olla Päädiagnoosien kirjaaminen 2011 Päädiagnoosien kirjaaminen VKS 86,4% Vuonna 2012: 79,5 % Selittelyt tilanteelle alkoivat riittää. Vaikka tilastot eivät kerro totuutta, jotakin piti tehdä jo pelkästään omista tarpeista johtuen. Tilanne on saatava hallintaan, aluksi sisäisesti. Lähde: THL erikseen pyydetyt ja 4.12.2014 oma tilastotieto 6
Tuotteistus Tuote = hyödyke tai palvelu, joka on valmistettu ja jalostettu siten, että ostajalle on tuotteesta arvoa ja ostaja haluaa maksaa siitä (Oxfordin sanakirja, Parkin 2008) Tuotteistus tuotekehitys tai kaupallistaminen Tuotteistus = standardisoitu prosessi, joka tuottaa markkinoille elinkelpoisen tuotteen (Suominen et al. 2009) Tuotteistus = Tuotteistuksen tavoite on etukäteisesti tarjota tilaajalle tieto ostettavasta tavarasta tai palvelusta. Tilaajan ja toimittajan on siis tuotteistuksen mukaan molempien ymmärrettävä tuotteen spesifikaatiot, hinta ja määrä, jotta tuottaja ja tilaaja voivat sopia transaktiosta (Suominen et al. 2009, Simula et al. 2008) Parkin M 2008, Economics, 4.12.2014 Simula et al. 2008, Re-thinking the product from innovating technology to productized offering Suominen et al. 2009, Reviewing and defining productization 7
Tuotteistus Suominen et al. 2009, Reviewing 4.12.2014 and defining productization 8
Tuotteistus sairaanhoidossa Kannustimet sisältävät oletuksen oikeudenmukaisesta palkkiosta, mutta samalla aikaa riskin menetetyistä resursseista. (Kawabuchi 2000) Mikäli tuottaja käyttää hoitoon enemmän rahaa kuin kiinteä hinta, kärsii tuottaja tappion. (Fetter & Freeman 1986) Ei suomalaisessa sairaanhoidossa Tuotteesta on ostajalle arvoa. Ostaja kykenee vertailemaan koko hoitoa, ei vain yksittäistä tapahtumaa Ostaja ymmärtää, mitä on ostamassa Tuotteistuksen yhdenmukaisuus ja vertailtavuus tähtää kustannusten hallitsemiseen (SaTu-hanke 2007) Suomalainen sairaanhoito Riippuvainen rahoitusmekanismista (Kornai 1986) KawabuchiK (2000) Payment systems and considerations of case mix -are diagnosis-related groups applicable in Japan. 4.12.2014 Fetter R & Freeman J (1986) Diagnosis related groups: Product line management within hospitals. Suomen Kuntaliitto (2007) Erikoissairaanhoidon palveluiden tuotteistus Suomessa. 9 KornaiJ (1986) The Soft Budget Constraint.
Tuotteistus sairaanhoidossa Lisäksi: 1. tuotteiden painokertoimien muokkaaminen (vaikuttaa hintaan), 2. NordDRG ryhmittelijän muutoksista ilmoittaminen (vaikuttaa välillisesti tuotteen spesifikaatioon). 3. Kirjaamisen ja tietojärjestelmien kehittäminen NordDRG ryhmittelijän kyvykkyyttä vastaavaksi 4.12.2014 10
Standardisoitu prosessi Eli tällä kuvalla saadaan muokattua lääketieteelliset spesifikaatiot hoidosta laskutettaviksi maallikon ymmärtämiksi kustannuksiksi Paitsi että tämä täytyisi olla standardisoitua meillä, se täytyisi olla standardisoitua myös teillä. Samalla tavalla. Tuotteistus = standardisoitu prosessi, joka tuottaa markkinoille elinkelpoisen tuotteen (Suominen et al. 2009) Tuotteistuksen yhdenmukaisuus ja vertailtavuus tähtää kustannusten hallitsemiseen 4.12.2014 11
Teknisen toteutuksen selvittely Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, mistä ongelmat löytyivät 4.12.2014 12
4.12.2014 13
-Kaikki tämä ja siihen päälle vielä yksilöstä riippuva dgja tmp kirjaaminen 4.12.2014 14
Jaoin (lääkärin) kooditiedon tuottamisen neljään eri kategoriaan Sanelusta tapahtuva koodaus Paperilta tapahtuva koodaus Koodaus järjestelmiin (josta automaattisesti grouperin käyttöön) Koodaus erilliseen järjestelmään (manuaalinen tiedonsiirto tai ei tiedon siirtoa) 4.12.2014 15
4.12.2014 16
Mitä asialle voi tehdä? - Selvitetään ongelmat - Kartoitetaan nykytilaa - Valitaan mittarit - Mitataan nykytilaa - Tehdään päätelmät, missä mennään - Asetetaan tavoitteet - standardisointi - Jatkuva kehitys 4.12.2014 KrajewskiLJ, RitzmanLP & Malhotra MK (2013) Operations Management -Processes and supply chains. 17
Mittaaminen ja tulosten hyödyntäminen suuressa roolissa, koska ongelma on monesti kasvoton 4.12.2014 KrajewskiLJ, RitzmanLP & Malhotra MK (2013) Operations Management -Processes and supply chains. 18
100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Lähdimme kokeilemaan kirjaamisprosessin mittaamista Osasto A 1. sivudg kirjaaminen 2013 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Osasto B 1. sivudg kirjaaminen 2013 4.12.2014 19
Kokeiluja tehtiin omilla dg poiminnoilla ja Qlikviewillä 40% Osasto X Sivudiagnoosien kirjaaminen 2012 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Ongelmana on saada kirjaamisen seurannasta reaaliaikaista 4.12.2014 20
Muita tärkeitä toimenpiteitä Controllerin vakanssi auttamaan kirjaamisessa yksiköitä Kustannusten seuranta DRG-kirjaaminen Oma kirjaamisen kehittämiseen tähtäävä työryhmä Säännöllinen kirjaamisen seuranta on käynnistymässä 4.12.2014 21
Pohdinnassa myös: voidaanko Ruotsin mallista ottaa oppia? Voitaisiin erityiskouluttaa osastonsihteereistä koodauksen ammattilaisia 4.12.2014 22
Tilannetta selvitettiin myös auditoinnilla Auditoitiin kolmea erikoisalaa Sisätaudit (50 hoitojaksoa), gastrokirurgia (25 hoitojaksoa) ja ortopedia (25 hoitojaksoa) DRG-muutos 5 hoitojaksossa 100:sta CMI muutos yhteensä 0,1% 4.12.2014 FCG 23
Muita tuloksia auditoinnista Pääsääntöisesti laadukasta kirjaamista Radiologian koodit puuttuivat kokonaan Päädg kirjattu hyvin ja oikein, laatu hyvä Epikriiseissä kirjattuna monta sivudg, auditoinnissa vain 3 Myös tapauksia, joissa sdg ei epikriisissä, mutta kirjattuna löytyy?? 4.12.2014 FCG 24
Muita vahvistavia tuloksia THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 25
Katseet käännettiin poleihin Päädiagnoosin kirjaaminen Päivystyskäynneistä 12 erikoisalaa 20:stä on kirjattu alle maan keskitason 40% käynneistä alle maan keskitason (ei vos ja päiväkir) 70 Psykiatria käynnit Päivystyskäynti Ajanvaraus, ensikäynti Ajanvaraus, uusintakäynti Konsultaatiokäynti Päädg esiintyminen ka. Päädg 70,2 % esiintyminen ka. Päädg 80,5 % esiintyminen ka. Päädg 71,4 % esiintyminen ka. 68,6 % Vaasa (2013) 1,4 % 6,4 % 1,6 % 32,5 % Vaasa (2014) 1,9 % 19,9 % 5,5 % 2,4 % 4.12.2014 THL, BM-palaute 2013 26
Vahvistavia tuloksia THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 27
Esityksen alussa puhuttiin NordDRG tuotteistuksesta, ja nyt ollaan poleissa (Vaasassa ei FullDRG käytössä) Sairaanhoidon tuotteistus yltää myös poleihin. Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Sairaala Vaasankeskussairaala/ Centralsjukhuset i Vasa 0,80 0,83 Savonlinnan keskussairaala 0,86 0,86 Seinäjoen keskussairaala 0,89 0,89 Mikkelin keskussairaala 0,94 0,92 Keski-Suomen keskussairaala 0,94 1,00 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0,95 0,91 Kanta-Hämeen keskussairaala 1,00 1,01 Kainuun keskussairaala 1,00 0,96 Etelä-Karjalan keskussairaala 1,00 1,00 Kymenlaakson keskussairaala 1,01 1,00 Satakunnan keskussairaala 1,02 1,05 Lapin keskussairaala 1,02 0,97 Länsi-Pohjan keskussairaala 1,04 1,04 Päijät-Hämeen keskussairaala 1,11 1,09 Hyvinkään sairaala 1,16 1,08 Pohjois-Karjalan keskussairaala 1,27 1,29 4.12.2014 28
Lopuksi vielä vedetään yhteen Kirjaamisen korjaaminen ei voi olla jokaisen sairaalan oma asia Tuotteistuksen tavoitteena on vertailtavuus ja järjestelmien yhteneväisyys 4.12.2014 29
DRG (20 Kirurgia) Tarvitsemmeko kansallisen ohjauskeinon koodaamiseen? 166N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut 167 Umpilisäkkeen poisto, ei komplisoitunut 167O Umpilisäkkeen poisto, lyhyt hoito 166N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut Osuus Keskussairaala/painokerroin 6,14 5,97 5,32 Etelä-Karjalan keskussairaala 128 0 0 100 % Päijät-Hämeen keskussairaala 263 6 0 98 % Satakunnan keskussairaala 211 0 8 96 % Kanta-Hämeen keskussairaala 208 9 6 93 % Hyvinkään sairaala 195 17 0 92 % Seinäjoen keskussairaala 150 16 0 90 % Pohjois-Karjalan keskussairaala 154 19 0 89 % Keski-Pohjanmaan keskussairaala 117 18 0 87 % Kymenlaakson keskussairaala 87 15 0 85 % Länsi-Pohjan keskussairaala 12 45 0 21 % Savonlinnan keskussairaala 11 42 0 21 % Lapin keskussairaala 29 111 0 21 % Vaasan keskussairaala / Centralsjukhuset i Vasa 35 154 0 19 % Keski-Suomen keskussairaala 30 244 0 11 % Mikkelin keskussairaala 9 88 0 9 % Kainuun keskussairaala 8 87 0 8 % THL.fi, sairaaloiden toiminta ja tuottavuus 4.12.2014 30
100% Syntyykö tieto reikäisestä pohjadatasta? 166N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut Osuus 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 166N Umpilisäkkeen poisto, komplisoitunut Osuus 0% THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 31
Käytetäänkö tällaista dataa johtopäätöksiin toiminnasta? DRG (30 Naistentaudit ja synnytykset) 373 Alatiesynnytys, 372 Alatiesynnytys, ongelmiaongelmaton 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito Keskussairaala/painokerroin 4,34 2,68 0,92 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito Osuus Vaasan keskussairaala / Centralsjukhuset i Vasa 205 1008 1283 51 % Hyvinkään sairaala 220 1089 88 6 % Pohjois-Karjalan keskussairaala 313 978 67 5 % Savonlinnan keskussairaala 26 238 10 4 % Kymenlaakson keskussairaala 381 874 33 3 % Lapin keskussairaala 106 873 18 2 % Seinäjoen keskussairaala 1310 514 30 2 % Keski-Pohjanmaan keskussairaala 65 985 17 2 % Mikkelin keskussairaala 73 538 8 1 % Kainuun keskussairaala 113 439 7 1 % Keski-Suomen keskussairaala 383 2010 30 1 % Länsi-Pohjan keskussairaala 189 372 7 1 % Kanta-Hämeen keskussairaala 952 402 16 1 % Päijät-Hämeen keskussairaala 230 1478 11 1 % Satakunnan keskussairaala 441 1235 9 1 % Etelä-Karjalan keskussairaala 535 333 0 0 % THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 32
60% Vai kertooko tämä vain kirjaamisen tasosta? 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito Osuus 50% 40% 30% 20% 10% 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito Osuus 0% THL.fi, sairaaloiden toiminta ja 4.12.2014 tuottavuus 33