Maisemakohteet 1. Luodonniemen kärki 2,1 ha Luoto Kuva 73 Luodonniemi (kuva: Ilona Ogbeide) Maisemallisesti kaunis niemi. Kivikkoiset rannat. Harvennettu vanha männikkö. Kasvillisuus koostuu havu ja lehtometsästä. Kasvit: erikoinen porttimänty; onnenpuu, kynäjalava Saavutettavuus: Vehreä Luodonniemi sijaitsee Nurmen lounaisosassa Toutosessa. Niemen nokasta on upeat näkymät Toutosenjärvelle, mutta nokassa on uudehkoa loma-asutusta, jonka vuoksi nokan lohkarerannat aivan niemen kärjessä eivät sovi yleiseen käyttöön. Luodonniemeen pääsee Hiivalahden vieressä menevää soratietä pitkin, joka alkaa Hiivalahdentiestä. Luodonniemen itäpään ranta-alueet edustavat perinnebiotooppia, joilla laidunnetaan lihakarjaa, hevosia ja lampaita. 125
2. Nurmen sypressikatajikko Hoito-ohjelma: 2,3 ha Kärppälä Tarvitaan Harvinaisen komeita pylväsmäisiä katajia kasvava kallioinen etelään viettävä rinne, jossa on paitsi kallioiden ja ketojen kasveja, myös selviä merkkejä vahasta kulttuurista. Kuva 74 Nurmen sypressikatajikko (kuva: Ilona Ogbeide) Kasvit: kataja, tuomi, vaahtera ja metsälehmus Saavutettavuus: Nurmen sypressikatajikko sijaitsee Nurmessa, Pirkkalantien varressa. Katajikko on melko umpeenkasvanutta metsämaisemaa, jonne on vaikea pääsy, sillä etelä- ja länsipuolta ympäröi viljelysmaa ja pohjoispuolella on asutusta. Katajikko on myös sangen runsaskasvuista. Ei tiettävästi yleistä virkistyskäyttöä, mutta alue on maisemallisesti merkittävä ja harvinainen. Nurmen sypressiketo ei ole erityisen merkittävä yleiseen virkistyskäyttöön hankalan sijaintinsa vuoksi. 126
3. Kaakisen puistoalue Hoito-ohjelma: 0,2 ha Kuokkala Lempäälän kunta,, Opetuskohde Tarvitaan Pieni, pylväsmäisiä katajia kasvava keto. Paikka on Hakkarin koulun läheisyydessä, ja siksi sopiva opetuskohteeksi. Lisäksi se on Tampereentien varrella ja helposti nähtävissä. Alue tarjoaa ohikulkijoille hyvän mahdollisuuden nähdä katoavaa ketoluontoa. Mahdollista pensaistumista tulisi estää. Kasvit: kevätesikko ja ketoneilikka Kuva 75 Kaakisen keto (kuva: Ilona Ogbeide) Saavutettavuus: Kaakisen keto sijaitsee Tampereentien varrella Hakkarissa. Kaakisen keto on tiheän ketokasvillisuuden peitossa, joten kesäisin alue ei ole helppokulkuista. Ei liiemmin virkistyskäytössä, sillä alue on varsin umpeenkasvanutta. Ketoa ympäröi länsi-etelä suunnassa asustus, pohjoispuolella parkkipaikka ja itäpuolella Tampereentie. 127
4. Aholan kedot 0,4 ha Hinsala - Pieni mutta kaunis kallioketo Säijässä edustaa katoavaa ketoluontoa. Kasvit: ahomansikka, metsäapila, nurmikohokki, päivänkakkara, ahosuolaheinä, lampaannata, siankärsämö, pukinjuuri, simake, kissankäpälä ja nurmitatar Saavutettavuus: Aholan kedot sijaitsevat Säijän pohjoispuolella, Säijärventien eteläpuolella. Pohjoisenpuoleinen keto on niitettyä heinikkoa, jota ympäröi sekametsä. Etelänpuoleiseen ketoon ei ole pääsyä, sillä sitä ympäröi laidunmaa. Kedot eivät sovellu yleiseen virkistyskäyttöön. Kuva 76 Aholan keto (kuva: Ilona Ogbeide) - Aholan maisemallisesti merkittävät kedot ovat yksityisessä omistuksessa. Aholan kedoille pääsee Säijärventietä pitkin. Itse kedoilla ei ole lainkaan polkuja. 128
5. Mattilan tila ympäristöineen 16,8 ha Sukkila Vanhan viljelyalueen reunamille on jäänyt lehtomaisia laikkuja, joiden kasvistossa on edustajia sekä vanhoista kulttuurikasveista että lehtokasveista. Tilan päärakennusta ympäröivässä puistossa kasvavat mm. tammi, saarni, lehmus, kynäjalava, sembra, pihtakuusi, lehtikuusi ja luonnonvaraisia sekä istutettuja pirkkalankoivuja. Alueen muita kasveja ovat mm. pähkinäpensas, valkovuokko, puna- ja mustaherukka, ukkomansikka, kirsikka, kyläkellukka, palsternakka, piparjuuri, ritarinkannus, ukonkello, punakoiso, puna-ailakki, lehtovirmanjuuri, nuokkukohokki, rohtoraunioyrtti, hento kiurunkannus ja sinilatva. Rannassa kasvaa mm. muutama kynäjalava, kevätesikkoa ja monin paikoin isohierakkaa. Kuva 77 Mattilan tila ympäristöineen (kuva: Sami Soininen) - 129
6. Nikkilän rantaniitty 3,0 ha Lippoinen Alue on maisemallisesti merkittävä ja viimeisiä kohteita Lempäälän rannoilla ennen yleisistä laidunrannoista. Rantaniitty on ollut melko kauan lehmälaitumena ja 1990-luvulla hevoslaitumena. Suuri- ja näyttäväpuustoinen tervaleppämetsikkö sijaitsee kuivan maan ja rantaniityn välissä melko leveänä vyönä. Alueen eteläosassa on harmaaleppäryhmä ja pari kuusta sekä jonkin verran harmaa- ja tervaleppävesakkoa. Kuva 78 Nikkilän rantaniitty (kuva: Sami Soininen) Kasvit: hakarasara, törrösara ja niittylitukka Saavutettavuus: Nikkilän rantaniitty ja tervaleppämetsikkö sijaitsee Lipossa, Liponselän rannassa. 130
7. Kylä-Paavolan niitty Hoito-ohjelma: 1,1 ha Lippoinen Tarvitaan Kylä-Paavolan niitty on ollut aiemmin lehmien laiduntama ja niittykasvillisuus on vielä yllättävän matalaa ja hyvin säilynyttä. Alueella on niukasti puita, vain muutama kuusi ja mänty. Pylväskatajia on melko paljon ja muita pensaita jonkin verran mm. punalehtiruusua, taikinamarjaa ja pihlajaa. Kasvit: hirssisara ja niittylitukka Saavutettavuus: Kylä-Paavolan niitty sijaitsee Lipossa, Paavolan talon kaakkoispuolella. Kuva 79 Kylä-Paavolan niitty (kuva: Sami Soininen) 131
8. Nikkilän haka 9. Ahtialanjärven rantalaidun 0,6 ha Pyhältö 5,9 ha Hävältilä Lempäälän kunta, Metsäinen haka Nikkiläntien itäpuolella ja Liponselän länsirannalla. Laidunkaistale Ahtialanjärven pohjoisrannalla. Kuva 80 Nikkilän haka (kuva: Sami Soininen) Kuva 81 Ahtialanjärven rantalaidun (kuva: Sami Soininen) 132
10. Luodon laitumet 11. Piiskonvuori 5,4 ha Luoto - 2,3 ha Hahkala - Hevoslaitumet Luodonniemen molemmilla rannoilla. Maisemallisesti arvokas kallioalue josta hyvät näkymät Kirkkojärvelle. Kuva 82 Luodon laitumet (kuva: Sami Soininen) Kuva 83 Piiskonvuori (kuva: Sami Soininen) 133
134
Luonnonmuistomerkit Puita, puuryhmiä, siirtolohkareita ja muita luonnonmuodostumia voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkeinä. Lempäälässä on yhteensä 10 luonnonmuistomerkkiä (Taulukko 2). Niistä suurin osa on jollakin tavalla erikoisia puita tai puuryhmiä, mutta mukaan mahtuu myös vierinkivi ja kallionlohkare. Yksi rauhoitus jouduttiin purkamaan vuonna 2003, kun kohteena ollut suurikokoinen kuusi päädyttiin kaatamaan sen huonon kunnon takia. Vuoden 2001 talvimyrsky puolestaan tuhosi kahdesta rauhoitetusta sypressimäisestä katajasta toisen. Kesällä 2014 myös Leikkarin kuusen latva on katkennut. Kuva 84 Rauhoituskyltti (Kuva: Ville Välimäki/YLE) Taulukko 2 Nimi Sijainti Status Vierinkivi Moisio, Linnajärventie, Kulju Rauhoitettu Pihakataja Sipilänalue, Annalantie, Sääksjärvi Rauhoitettu Nuutilan tilan koivu Nurmenkulma, Korkeemäki, Pirkkalantie Rauhoitettu Sypressimäinen kataja Nääjärvi, Suojala Rauhoitettu Kaksi metsälehmusta (Niinipuu) Välimäentie, Sääksjärvi Rauhoitettu Hirvi-Simunan luola Lehtivuori, Höytämö, Sääksjärvi Rauhoitettu Sipilän käärmekuusi, risukuusi Kuokkala, Sääksjärvi Rauhoitettu Kalasääsken pesämänty Ahola, Hinsala, Pirkkalan rajalla Rauhoitettu Kalasääsken pesämänty, Salmus Sijainti likimääräinen, Salmuksen alue Ei tietoa Jättiläiskuusi, Leikkarin kuusi Rautasemantie, Hävältilä Rauhoitettu 135
136