Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.

Transkriptio

1 Ahomansikka perinnemaisemien hoitoprojekti Luonto-Liiton Hämeen piiri ry. Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Kauden aikana Kanta-Hämeessä tehtiin töitä yhteensä 27 kohteella. Hattulan työryhmä hoiti kymmentä kohdetta Hattulassa, yhtä kohdetta Janakkalassa ja kolmea kohdetta Hämeenlinnassa entisen Kalvolan alueella. Hämeenlinnan työryhmän hoidossa oli 14 kohdetta entisen Lammin, Hauhon ja Kalvolan alueella. HATTULA Hankkeen Hattulan työryhmässä työskenteli yksi työntekijä ajalla ja yksi työntekijä oli töissä Kaksi työntekijää oli töissä 60-prosenttisella palkkatuella, toinen ajalla ja toinen Hattulassa on 20 inventoitua perinnebiotooppia, joista hoitokauden aikana töitä tehtiin kymmenellä kohteella. Hattulan työryhmä hoiti myös kolmea perinnebiotooppi- ja muinaisjäännöskohdetta Kalvolassa ja yhtä niittyä Janakkalassa. Alikartanon laitumet, Retulansaari (V) Retulansaari on valtava muinaismaisema (Ojanen 1995) lukuisine (15 kuppikivineen) ja hautaröykkiöineen (111 kumpua). Retulansaaressa on kaksi valtakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia ja maisemallisesti saari on edustava. Kohteella on runsaasti perinnebiotooppien uhanalaisia kasvilajeja, mm. vaarantuneita (VU) kynäjalavaa, peltorusojuurta ja keltamataraa. Silmälläpidettävistä (NT) kasvilajeista esiintyy mm. ketoneilikkaa ja huomionarvoisista törrö- ja kanervisaraa sekä tesmayrttiä ja alueellisesti uhanalaista nurmilaukkaa. Alikartanon muinaisjäännös- ja laidunkohde koostuu kahdesta erillisestä laidunlohkosta. Hoitokautena nautakarja laidunsi molemmilla laitumilla, joskin liian pienellä laidunpaineella. Hankkeen työnä kunnostettiin keväällä kaikki laidunaidat ja niiden alustat siistittiin. Ylikartanon laitumet, Retulansaari (V) Myös Ylikartanon alueella on runsaasti perinnebiotooppien uhanalaisia kasvilajeja, mm. erittäin uhanalaista (EN) mäkiorvokkia ja kynäjalavaa. Silmälläpidettävistä esiintyy mm. ketoneilikkaa ja huomionarvoisista mm. tesmayrttiä ja hakarasaraa. Koillisesta Idun alueelta löytyy merkittävää jänönsalaattia. Ylikartanon perinnebiotooppi koostuu kahdesta erillisestä laitumesta, joissa laidunsi nautoja ja lampaita. Hankkeen työnä raivattiin ja haketettiin lumen runtelemia katajia Myllymäessä ja Idun alueella Museoviraston kanssa.

2 2. Jänismäen keto (P+) Jänismäen keto on Tyrvännön kulttuurimaisemassa sijaitseva kohde. Topografisesti ympäristöstään pyöreänä kukkulana erottuvalla kedolla esiintyy ketonoidanlukkoa (NT) sekä useita perinnebiotooppien huomionarvoisia kasvilajeja, kuten mäkikauraa, harjuhäränsilmää ja ahdekaunokkia. Mäkilehtoluste kasvaa erittäin runsaana. Ruusulaji (Rosa ssp) on levittäytynyt kedolle. Kumpareen alaosaan oli kasvanut tiheä harmaalepästä ja pihlajasta koostuva lehtipuusto, jonka harventamista ja siistimistä jatkettiin. Raivausjätteen kuljettamisesta neuvotetiin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Laulaisten niitty (P+) Pystykatajaa kasvavalla niityllä esiintyy alueellisesti uhanalaista etelänhoikkaängelmää, keltamataraa (VU) ja ketoneilikkaa (NT) sekä mm. huomionarvoista ketokangasajuruohoa, mäkikauraa ja ketokaunokkia. Uhanalaisten ja huomionarvoisten kasvilajien voi todeta runsastuneen silmin nähden viisi vuotta kestäneen hoidon aikana. Etelänhoikkaängelmän esiintymä kattaa noin neljänneksen niityn pintaalasta ja yksilömäärä oli jo noin tuhat. Hoitokauden aikana puuston poistamista jatkettiin kasvillisuuden ja katajien valon saannin turvaamiseksi. Elokuussa niitty niitettiin. Etelänhoikkaängelmästä tehtiin uhanalaisseuranta. Havuharjun haka (P) Alue sijaitsee Vanajaveden valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Peltojen keskellä mäenkumpareella näkyvänä se on ympäristöstään erottuva kohde. Laidunhakakäytössä olleella alueella on nähtävissä muinainen asuinpaikka ja tulisija. Keltamataran ja ketoneilikan ohella kohteella esiintyy useita huomionarvoisia kasvilajeja, kuten harjuhäränsilmää, ketokangasajuruohoa, niittykeltamaitetta ja ketokaunokkia. Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja huomionarvoiset kasvilajit ovat runsastuneet hoidon aikana. Kesäkuussa niitettiin koiranputkea ja nokkosta ja elokuussa koko alue. Merven myllyniitty (P) Vanajaveden valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa laajan peltoaukean rajaamalla mäenkumpareella sijaitsevana tämä entinen laidunniitty on maisemallisesti huomattava. Kohteella on mamsellimallinen noin 10 metriä korkea päre- ja lautakatteinen tuulimylly. Niityllä esiintyy mm. keltamataraa, ketoneilikkaa sekä huomionarvoisia kasvilajeja, kuten mäkikauraa, pölkkyruohoa, ketokangasajuruohoa, saksanhanhikkia, kesämaitiaista, hietalemmikkiä, ketotädykettä, ketokäenminttua ja niittykeltamaitetta. Arvokas kasvillisuus on lisääntynyt hoidon aikana, erityisesti mäkikaura on runsastunut hyvin. Hoitotyönä siistittiin lumen runtelemien puiden kaatumisesta tullutta risua. Sananjalkaa kepitettiin ja vadelmaa revittiin juurineen. Niitty niitettiin ja haravoitiin ja maapohjasta poistettiin sammalta niittykasvillisuuden elvyttämiseksi. Maanomistajaa konsultoitiin rahoituksen saamiseksi tuulimyllyn pärekatteen uusimisessa. Torttolanmäki (P+) Ihalemmen-Leiniälän kulttuurimaisemassa Ihalemmen kylätien varressa sijaitseva pystykatajaa kasvava ja aiemmin laidunnettu laaja rinneniitty on maisemallisesti merkittävä. Kohteella on useita röykkiöhautoja ja kuppikivi.

3 3. Kohteella kasvaa etelänhoikkaängelmää ja perinnebiotooppien huomionarvoista kasvilajistoa, kuten mäkikauraa, pölkkyruohoa ja tummatulikukkaa. Tänä vuonna löytyi huomionarvoista tesmayrttiä. Kohteella on tehty Ahomansikan hoitotyönä mittava puuston ja pensaikon raivaus. Tuomen ja pihlajan poistamista jatkettiin. Niityltä niitettiin kesäkuussa koiranputkea ja syksyllä koko alue. Lokakuussa nostettiin raivaus- ja niittojäte siirtolavalle pois vietäväksi. Etelänhoikkaängelmän esiintymän ympäriltä poistettiin sammalta ja tehtiin uhanalaisseuranta. Eskolan katajikko (P) Peltoaukean keskellä sijaitsevan ja pylväskatajaa kasvavan kumpareniityn hoitoa jatkettiin niittämällä ja raivaamalla vadelmaa. Niityllä kasvaa mm. ketokaunokkia. Kohde on pieni ja ehyt maisemaelementti. Lahdentaan niitty (P) Niitty sisältyy Vanajaveden laakson valtakunnalliseen maisema-alueeseen. Niityllä kasvaa muutamia pystykatajia ja maisemapuita. Rehevöitymisestä huolimatta kasvillisuudessa on säilynyt keltamataraa, ketoneilikkaa ja huomionarvoista kasvilajistoa, kuten ketokangasajuruohoa ja mäkikauraa. Niityltä löytyy myös keltaängelmää. Kevättalvella kaadettujen puiden risujäte raivattiin. Kesäkuussa niitettiin koiranputkea ja syksyllä alue niitettiin ja haravoitiin. Lokakuussa raivaus- ja niittojäte nostettiin lavalle pois vietäväksi. Tervamäen katajaniitty (P) Kohde sijaitsee Ihalemmen kylässä Lehijärven kulttuurimaisema-alueella. Alueella kasvaa useita kookkaita pylväskatajia ja se on ollut koko ajan laidunnettuna. Hoitotyönä pystytettiin keväällä laidunaita ja pientareet siistittiin. Muutoin talon vasikat ja hiehot hoitavat tätä perinnemaisemaa. JANAKKALA Kokkilan keto (P+) Janakkalan Hakoisten muinaisjäännös- ja kulttuurimaisema-alueella sijaitsevalla Kokkilan kedolla kasvaa alueellisesti uhanalaista päivännoutoa. Kohde on tiettävästi lajin ainoa kasvupaikka manner- Suomessa viereisen Hakoisten Linnavuoren ohella. Niitty oli pahoin umpeutumassa ja vuonna 2008 aloitettua hoitoa jatkettiin raivaamalla vesaikkoa ja vadelmaa. Niitty niitettiin ja sammalta poistettiin päivännoudon ympäriltä. Päivännoudon esiintymän voi todeta silminnähden laajentuneen kaksi vuotta jatkuneen hoidon aikana. HÄMEENLINNA, KALVOLA Työryhmien matkakulujen minimoimiseksi Hämeenlinnan kaupungin Kalvolan pitäjässä sijaitsevat kolme kohdetta olivat Hattulan työryhmän hoidossa vuoden 2009 alussa tapahtuneesta kuntaliitoksesta huolimatta. Peltokutilan kalmistonmäki (M-) Komeita pystykatajia sisältävälla kohteella on useita muinaisjäännöksiä. Kohdetta hoidetaan Museoviraston kanssa tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Merkittävästä kasvilajistosta kohteella esiintyy mm. keltamataraa, silmälläpidettävää ketoneilikkaa ja sekä isolaukkua, harjuhäränsilmää, tesmayrttiä, ahdekaunokkia ja alueellisesti uhanalaista etelänhoikkaängelmää.

4 4. Perinnebiotoopille kuulumattomien vieraslajien jättipalsamin, terttuseljan, punakoison ja humalan hävittämistä seurattiin. Kohteelta poistettiin sieni.infektion kuivattamia ja lumen katkomia katajia. Hämeenlinnan työryhmä oli mukana niittämässä ja haravoimassa aluetta. Etelänhoikkaängelmän esiintymää kitkettiin ja tehtiin uhanalaisseuranta. Käikiänniemen katajikko (P) Äimäjärven itärannan tuntumassa Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisella maisema-alueella sijaitseva komeaa pystykatajaa kasvava rinneniitty on aiemmin ollut lammaslaitumena. Ajan kuluessa jopa 5-6 metriset katajat ovat kasvaneet kiinni toisiinsa sillä seurauksella, että osa niistä on kuivunut valon ja tuuletuksen puutteeseen. Hoitotyönä raivattiin lumen katkomien puiden risujätettä sekä vadelmaa ja terttuseljaa. Kuivuneita ja vaurioituneita katajia merkittiin maanomistajan talvella kaadettavaksi. Könnölänmäen muinaisjäännösalue Kohteen hoitoa jatkettiin niittämällä kesäkuussa koiranputkea ja loppukesällä niitettiin heinää ja raivattiin vadelmaa. HÄMEENLINNA Hankkeen Hämeenlinnan työryhmässä työskenteli yksi työntekijä sekä välisenä aikana. Yksi työntekijä oli työssä ja yksi työntekijä sekä ajalla Työharjoittelussa oli kaksi henkilöä välisenä aikana. Lammin pitäjässä on 25 Hämeen ympäristökeskuksen inventoimaa perinnebiotooppia. Hankkeen työnä kunnostettiin perinnemaisemia yhteensä kymmenessä kohteessa. Lisäksi hoidettiin Gammelgårdin muinaisjäännöskohdetta ja puolikulttuurikohdetta Untulassa Ormajärven rannalla. Entisen Hauhon alueella hoidettiin Lyömäen ketoa. Evon Mustajärven perinnetila (V) Evon valtion maan ja Natura 2000-alueen sisällä sijaitsevan kohteen omistus siirtyi valtiolle vuoden 2008 syksyllä. Hoitokauden aikana neuvoteltiin ja tehtiin katselmuksia Metsähallituksen Luontopalvelun kanssa hoidon ja seurannan siirtämisestä jatkossa Luontopalvelulle. Hankkeen työnä kohteelle on neuvoteltu laidunvuokraus ja tehty laidunaidat. Nyt kaikki aiemmin laidunnuksessa olleet laitumet on aidattu ja aluetta hoitavat alkuperäisruotua edustavat valkoiset lapinlehmähiehot. Alueen merkittävin kasvilaji on erittäin uhanalainen (EN) ketokatkero, jonka voi todeta hyötyneen hoidosta ja lisääntyneen edustavaksi esiintymäksi. Vaarantuneita (VU) ahokirkiruohoa ja keltamataraa esiintyy myös alueella. Silmälläpidettävien ketonoidanlukon ja ketoneilikan ohella kohteella kasvaa runsaasti perinnebiotooppien huomionarvoista kasvilajistoa, mm. nurmitatarta, kesämaitiaista, vilukkoa, iso- ja pikkulaukkua, ruusuruohoa, ketokaunokkia ja vuonna 2008 havaittua jäkkiä. Uhanalainen ja huomionarvoinen kasvillisuus on selvästi menestynyt hoitotyön tuloksena. Mustajärvelle raivattiin ja aidattiin läntinen laidunlohko. Pihat ja pientareet niitettiin. Syksyllä jatkettiin puuston poistoa uhanalaisten kasvilajien esiintymien ympäristöstä ja niiden kasvupaikkoja kunnostettiin laajentamalla sammalkerroksen poistoa.

5 Aiemmin kaivettu tarpeeton oja padottiin luontaisen juomapaikan saamiseksi laidunkarjalle. Lokakussa poltettiin raivausjätettä. 5. Halilan laitumet (M) Osittain Natura 2000-ohjelmaan sisältyvä lehtokohde koostuu entisistä laitumista, niittylaikuista ja kalliokedosta. Kohteella on myös kuppikallio, joka on harvinainen muinaisjäännös. Kohteen laitumet ovat laidunnuksessa ja hankkeen työnä niitettiin laidunaidan ulkopuolelle rajattua kuppikalliota ympäröivä niitty. Ilolan laitumet (M) Kohde koostuu vanhoista laitumista ja kivikkoisesta laidunniitystä pihapiirin läheisyydessä. Huomionarvoisesta kasvilajistosta niityllä esiintyy mm. ketokaunokkia, ruusuruohoa, kesämaitiaista ja nurmitatarta. Hoitotyönä niitettiin ja raivattiin vesaikkoa ja vadelmaa. Mansikkaniemen laitumet (M) Mansikkaniemessä laitumet ovat rytmikkäästi peltojen ympäröiminä metsäsaarekkeina viidessä eri lohkossa tilakeskuksen ympärillä. Kohde sijaitsee Kostilan kulttuurimaisema-alueella. Kohteella on edustavaa perinnebiotooppien kasvilajistoa, kuten keltamataraa (VU), kelta-apilaa ja ketoneilikkaa (NT) sekä huomionarvoisia lajeja, mm. kissankäpälää, nurmitatarta, isolaukkua, pölkkyruohoa, harjuhäränsilmää, kulleroa, ketokaunokkia ja ruusuruohoa. Hankkeen työnä kunnostettiin ja rakennettiin keväällä laidunaitaa. Lepikon ja kuusen poistoa laitumilta ja peltojen reunamilta jatkettiin. Sananjalkaa kepitettiin ja vadelmaa revittiin juurineen. Elokuussa laidunniittyjä niitettiin ja syyskuussa poltettiin raivaus- ja niittojätettä. Lähinaapurin nuorta karjaa laidunsi kahdella laidunlohkolla. Anttilan niitty (M-) Raittinsaarentien koillispuolella olevalla etelärinteeseen sijoittuvalla entisellä laidunniityllä kasvaa edustavaa tuoreen niityn ja kedon huomionarvoista kasvilajistoa, mm. virnasaraa, mäkiminttua, harjuhäränsilmää, ketokaunokkia, keto-orvokkia, ruusuruohoa ja nurmitatarta. Alueellisesti uhanalainen nurmilaukka esiintyi tänä vuonna runsaana. Alueella on myös maisemallista merkitystä. Elokuussa alue niitettiin ja haravoitiin ja jatkettiin vesaikon ja vadelman poistoa. Syksyllä merkittiin puustoa maanomistajan talvella kaadettavaksi. Kataloisen niitty (P+) Kataloisten kylän kulttuurimaisemassa Lammi-Janakkalatien varressa sijaitsevan maisemallisesti merkittävän rinneniityn hoitoa jatkettiin. Perinnebiotooppien silmälläpidettävää kasvilajistoa edustavat ketoneilikka ja viime vuonna havaittu kelta-apila. Huomionarvoisista lajeista esiintyy mm. keltanokitkeröä, ketokaunokkia, ruusuruohoa ja mäkiminttua. Kesäkuussa niitettiin koiranputkea ja elokuussa koko alue niitettiin ja haravoitiin. Liesmäen metsälaidun (P+) Lammi-Asikkalatien varteen ulottuvalla kohteella esiintyy merkittävää kasvilajistoa, kuten kulleroa, tesmayrttiä, nurmitatarta ja keltasauramoa. Laidunaidat kunnostettiin keväällä ja karja hoitikin perinnebiotooppeja koko kesän. Linnoisten niitty (P+) Lammi-Padasjokitien varrella sijaitseva pieni kauniisti kukkiva niitty niitettiin elokuussa. Niityllä kasvaa silmälläpidettävää ketoneilikkaa sekä mm. huomionarvoista ketokaunokkia ja ruusuruohoa.

6 6. Vanha-Ranttilan hevoshaka (P+) Yli kymmenen vuotta laidunnuksesta poissa ollut Kostilan kulttuurimaisemassa oleva kohde palautettiin laidunnukseen viime vuonna. Etelään viettävällä harjulla sijaitsevalla laitumella on jäljellä tuoreen ja kuivan niityn kasvillisuutta. Kohteen läpi juoksevan puron varrella kostean niityn suurruohostoa, mm. mesiangervoa, vuohenputkea ja kulleroa. Hoitotyönä kunnostettiin keväällä laidunaita ja hiehot hoitavat tätä monimuotoista perinnebiotooppia. Haaviston niitty (P) Kostilan kulttuurimaisemassa kylätien varteen mäenkumpareelle sijoittuva niitty ja metsälaitumen pientareet niitettiin. Gammelgårdin muinaisjäännöskohde Lammin kirkonkylän taajaman läheisyydessä ja Ormajärven tuntumassa sijaitsevan Gammelgårdin kartanon maalla on Evolle menevän tien molemmin puolin muinaishautaröykkiöitä ja uhrilähde. Muinaishaudan etelärinteessä on edustavaa kuivan niityn kasvillisuutta, mm. mäkitervakkoa ja huopakeltanoa. Kohteen hoitoa jatkettiin pitämällä kurissa vesoittumista. Elokuussa kohde niitettiin sekä uhrilähteen ympäristöstä että muinaishautaröykkiöiltä. Ormajärven rantamaisema Lammin kirkonkylän taajaman läheisyydessä Ormajärven rannalla on puolikulttuurimaisemassa laululava puistometsän keskellä. Hoitotyönä jatkettiin hallittua vesaikon ja puuston raivausta rantavyöhykkeen rinteeltä ja maiseman avarrusta järven suuntaan. Alueella esiintyy lähteisyyttä ilmentävää kasvillisuutta, mm. suokelttoa, kevätlinnunsilmää ja mukulaleinikkiä. HÄMEENLINNA, HAUHO Lyömäen keto (M) Lyömäen keto sijaitsee Alvettulassa Hauhonselän valtakunnallisella kulttuurimaisema-alueella. Kedolla on kuppikivi ja rautakautinen kalmisto. Keto on erittäin kivikkoinen ja sillä kasvaa useita kookkaita katajia. Kedolla esiintyy mm. keltamataraa (VU) ja alueellisesti uhanalaista nurmilaukkaa. Huomionarvoisesta kasvilajistosta esiintyy mm. kanervisaraa ja kissankäpälää. Hoitotyönä rakennettiin laidunaita ja keto saatiin laidunnukseen yli kymmenen vuotta kestäneen tauon jälkeen. Kolme hiehoa laidunsi ketoa toukokuun lopusta heinäkuun loppuun sopivan laidunpaineen ajan. Siurossa Kaija Helle Kanta-Hämeen hankevastaava