Sosiaalilautakunta / Liite 1 NURMEKSEN KAUPUNKI. Sosiaalipalvelukeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014

Sosiaalilautakunta 3.3.2015 / Liite 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Sosiaalipalvelukeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sosiaalijohtaja 26.2.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen... 1 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous... 3 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta... 4 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue... 4 3.1.1. Sosiaalitoimen hallinto... 4 3.1.2. Asumispalvelut... 4 3.1.3. Sosiaalityö... 5 3.1.4. Toimeentulotuki... 6 3.1.5. Lasten ja perheiden palvelut... 8 3.1.6. Vammaisten palvelut... 9 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue... 11 3.2.1. Kotihoito... 12 3.2.2. Vanhusten laitoshoito... 13 3.2.3. Vanhusten avohoito... 13 3.3. Muu toiminta... 15 3.3.1. Hankkeet... 15 3.3.2. Palautetoiminta... 16 3.3.3. Yksityiset sosiaalipalvelut... 17 3.3.4 Sisäinen valvonta... 17

1 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen MENESTYS- TEKIJÄ 1. Osallistumisjärjestelmien toimivuus 2. Sosiaalipalvelujen saatavuus ARVIOINTIKRITEERIT JA TA- VOITTEET 1.1. Aktiiviset asiakaskyselyt - asiakaskyselyt toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti 2.1. Toimeentulotukihakemukseen päätös (ei kiireelliset): 7 pv 2.2. Lastensuojelutarpeen selvitys: 3 kk 2.3. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn ottaminen: 7 arkipv 2.4. Vammaispalveluhakemukseen päätös: 3 kuukautta 2.5. Kehitysvammaisten palvelusuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen kartoituksesta ja tarkistetaan viimeistään kolmen vuoden välein: 100 % 2.6. Perheneuvolan asiakassuhteen alkaminen alle kolmessa viikossa yhteydenotosta: 90 % 2.7. Lasten ja nuorten kehitys- ja oppimistutkimusten alkaminen alle kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta: 90 % 2.8. Asiakkaan odotusaika Kyrölän lyhytaikaishoitoon: 7 pv 2.9. Asiakkaan pääseminen säännöllisen kodinhoitoavun piiriin: 3 pv 2.10. Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin: 14 pv TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakaskyselyt on toteutettu laaditun suunnitelman mukaisesti: - kasvatus- ja perheneuvola - kotipalvelu - toimintakeskuksen ja Kuusikummun asiakkaiden omaiset/edunvalvojat Toteutunut: 97,97 % Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut. Toteutunut: Perheneuvolatyö: 74 % Koulukuraattorityö: 100 % Toteutunut: 77 % Toteutunut: ka 3,4 pv Toteutunut vanhusasiakkaiden kohdalla Toteutunut

2 3. Hoitoyksiköiden käytön tehokkuus 4. Henkilöstömäärä 2.11. Kansaneläkelaitoksen erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta: 7 pv 3.1. Kyrölän hoitopaikkojen käyttöaste: 100 % 3.3. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen käyttöaste: 10 200/100 % 3.4. Toimintakeskuksen käyttöpäivien määrä: 5 500/100 % 4.1. Hoitohenkilöstön määrän suhde palvelujen käyttäjien määrään ikääntyvien ympärivuorokautisessa asumispalvelussa: Valtakunnallisten suositusten tasolla hyvä: 0,5 (dementiayksikkö 0,6) Toteutunut Toteutunut Toteutunut: 10 113 (99,15 %) Toteutunut : 5 843 (106,24 %) Toteutunut: 0,59 5. Henkilöstön saatavuus 6. Sosiaali- ja terveystoimen integraatio 1.1.2015 alkaen 7. Vanhuspalvelujen rakenteen sopivuus 8. Motivoitunut, riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö 4.2. Sosiaalityöntekijöiden määrän suhde lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten määrään: Korkeintaan 40 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 5.1. Pätevien osuus valituista: Kaikissa yli 6 kk:n sijaisuudet ja toistaiseksi tehdyt valinnat: 90 % Yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakenne on toimiva 7.1. Vanhuspalvelujen palvelurakenne on muuttunut avohuoltopainotteisemmaksi: Yli 75 -vuotiaiden sijoittuminen vanhuspalveluissa hyväksytyn seudullisen ikäpoliittisen strategian mukaisesti= 90 % asuu kotona 10 % asuu tehostetussa palveluasumisessa 9.1. Koulutus: Täydennyskoulutusta vähintään 3 päivää / henkilö Tilanne 31.12.2014 46 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä - Sosiaalityöntekijän virkoihin ja psykologin virkaan ei saatu päteviä Tilanne 31.12.2014 Yli 75 -vuotiaista: 90 % kotona/palveluasunnossa, 10 % tehostetussa palveluasumisessa Täydennyskoulutuspäivät vaihtelevat henkilöittäin 0-6 päivää.

9. Henkilöstön työkyky 9.1. Työtehtävät tekijänsä voimavarojen mukaan: Työntekijän sijoittuminen työkykyä vastaaviin tehtäviin viimeistään 3 kuukauden kuluttua työkykyisyysselvityksestä. 3 Henkilöstöä on sisäisin järjestelyin siirretty työkykyään vastaaviin tehtäviin tai työtehtäviä on räätälöity koti- ja laitoshoidossa. 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous Sosiaalilautakunnan vuoden 2014 tuottavuusohjelma sisälsi erityishuollon leiritoiminnan ostojen lopettamisen, Kyrölän lyhytaikaisen laitoshoidon muuttamisen lyhytaikaiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi ja Kuusikummun siivouksen siirtymisen kaupungin keskitetyn siivouspalvelun piiriin. Tuottavuusohjelman sisältämät toimenpiteet on toteutettu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvio ja sen toteutuminen tulosalueittain talousraportin 24.2.2015 mukaan (ei poistoja): TOIMINTAKULUT TALOUSARVIO TOTEUTUMA Ylitys (+)/Alitus (-) SOSIAALIPALVELUT 7 636 315 7 296 146-340 169 KOTI- JA LAITOSHOITO 8 149 561 8 134 183-15 378 YHTEENSÄ 15 785 876 15 430 329-355 547 TOIMINTATULOT TALOUSARVIO TOTEUTUMA Ylitys (+)/Alitus (-) 962 744 857 055-105 689 1 740 720 1 731 783-8 937 2 703 464 2 588 838-114 626 TOIMINTAKATE TALOUSARVIO TOTEUTUMA Ylitys (+)/Alitus (-) 6 673 571 6 439 091-234 480 6 408 841 6 402 400-6 441 13 082 412 12 841 491-240 921 Sosiaalipalvelukeskuksen määrärahojen seuranta vv. 2010-2014: (seurannassa on poistettu päivähoidon määrärahat myös vv. 2010-2012) Sosiaalipalvelut Menot Tulot Netto Koti- ja laitoshoito Menot Tulot Netto Yhteensä Menot Tulot Netto 6 221 234 1 035 087 5 186 147 7 060 236 1 366 542 5 693 694 13 281 470 2 401 629 10 879 841 2010 2011 2012 2013 2014 6 660 316 929 509 5 730 806 7 327 496 1 440 150 5 887 346 13 987 812 2 369 659 11 618 153 7 399 076 1 006 040 6 393 037 7 923 467 1 587 812 6 335 655 15 322 543 2 593 852 12 728 691 7 578 978 940 161 6 638 817 7 962 626 1 600 112 6 362 514 15 541 604 2 540 273 13 001 331 7 296 146 857 055 6 439 091 8 134 183 1 731 783 6 402 400 15 430 329 2 588 838 12 841 491

4 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 3.1.1. Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalilautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 126 pykälää. Joukkoliikenne Nurmeksen kaupunki on mukana Pohjois-Karjalan maakuntalippujärjestelmässä. Maakuntalippu on älykorttipohjainen lipputuote. Lippu on voimassa 30 päivää myyntipäivästä. Lippu oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja järjestelmään kuuluvien liikennöitsijöiden vuoroissa Pohjois-Karjalan alueella. Lipun hinta on ollut 1.7.2012 alkaen 138,00 euroa. Maakuntalipun tilastotietoja vv. 2010-2014: 2010 2011 2012 2013 2014 Myydyt liput, kpl 25 34 37 39 40 Kuljetun matkan keskipituus, km 111,61 94,21 87,40 75,76 82,33 Tehdyt matkat, kpl 376 931 875 1 161 1 167 Nettokustannukset, 614,20 6 098,20 5 968,59 7 453,52 7 291,57 Nettokustannukset, /matka 1,63 6,55 6,82 6,42 6,25 Nurmeksen kaupunki on järjestänyt alueellaan asukkailleen kutsuohjattua palveluliikennettä. Palveluliikenne on ovelta ovelle tapahtuvaa liikennettä ja se on kattanut koko kaupungin alueen. Palveluliikenteen tilastotietoja vv. 2010-2014: 2010 2011 2012 2013 2014 Matkustajamäärä - taajama-alue - haja-asutusalue - yhteensä 14 049 4 326 18 375 14 153 4 125 18 278 11 735 4 045 15 780 10 535 3 847 14 382 9 992 3 277 13 269 Nettokustannukset, 94 810,98 91 669,05 82 785,24 86 948,88 83 128,81 Nettokustannukset, /matka 5,16 5,02 5,25 6,05 6,26 Lipputulot, 61 493,50 61 855,00 63 255,50 59 957,50 53 405,40 3.1.2. Asumispalvelut Tuetun asumisen palvelu on tarkoitettu nuorille, joilla on mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia tai kehitysvamma, joka vaikeuttaa selviytymistä asumiseen liittyvissä asioissa. Tuetun asumisen palvelua on toteuttanut yksi ohjaaja tukikäynteinä aloittaen asunnon hankkimisesta ja asumiseen liittyvistä tukitoimista palvelusuunnitelman mukaisesti.

Toimintavuoden aikana palvelua sai 16 henkilöä. Vuoden lopussa palvelun piirissä oli yhdeksän henkilöä. Mielenterveyssyistä ja alkoholisairauksien johdosta järjestettävä palveluasuminen on toteutettu kokonaan ostopalveluna. Palveluasumisessa oli toimintavuoden lopussa 31 henkilöä (33 henkilöä 31.12.2013). 3.1.3. Sosiaalityö Sosiaalityön tiimi on kokoontunut säännöllisesti. Sosiaalityöntekijät ovat kokoontuneet seudullisesti neljä kertaa yhdessä Juuan, Lieksan ja Valtimon sosiaalityöntekijöiden kanssa. Vuoden 2014 aikana Nurmeksessa asui yksi kolmen vuoden kotouttamisen piiriin kuuluva pakolaistaustainen henkilö. Sosiaalipäivystys ostetaan Joensuun kaupungilta. Yhteydenotot Nurmeksesta sosiaalipäivystykseen: Kuukausi Yhteydenotot 2010 2011 2012 2013 2014 tammikuu 2 1 1 2 0 helmikuu 1 3 2 0 0 maaliskuu 4 2 0 4 3 huhtikuu 4 2 3 5 1 toukokuu 2 0 3 5 3 kesäkuu 2 1 3 4 1 heinäkuu 3 0 0 5 4 elokuu 2 0 2 3 1 syyskuu 2 3 4 1 5 lokakuu 3 2 3 1 2 marraskuu 0 0 4 0 2 joulukuu 3 1 ei tietoa 0 2 yhteensä 28 15 25 30 24 Yhteydenottajana on voinut olla mm. hätäkeskus, poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystäjän yhteydenotto asiakkaaseen tai terveydenhuolto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.2.2014 14 Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2013-2016 ( Selvästi näkyvillä ). Lastensuojelulain 12 :n mukaisen Pielisen Karjalan ja Juuan kunnan yhteisen lastensuojelun suunnitelman päivittäminen ei toteutunut. Päihdetyö Päihdehuollossa oli vuoden 2014 aikana 62 asiakasta. Asiakkaista kahdeksan oli naisia. Uusia asiakkaita tuli päihdehuollon piiriin 21. Ulkopaikkakuntalaisia asiakkaita oli viisi. 5

6 Poliisin määräämissä huumausaine-/lääke-/alkoholiriippuvuusseurannoissa on asiakkaina ollut 22 henkilöä. Seurannan kesto on ollut vähintään 3-6 kuukautta. Päihdehuollon laitoskatkaisu- ja/tai kuntoutusjaksoja on myönnetty seitsemälle eri henkilölle. Asiakasryhmä on koostunut alkoholin, sekakäytön ja/tai huumeiden käyttäjistä. Hoitopäiviä vuoden 2014 aikana oli1066 päivää. Huumausainevieroituksessa on ollut kolme asiakasta. Lääkkeellisen korvaus-/ylläpitohoidon piirissä opiaattiriippuvaisia henkilöitä vuonna 2014 oli neljä henkilöä. Korvaushoidon lääkinnällinen osa toteutuu terveydenhuollossa ja asiakkaiden psykososiaaliset keskustelut päihdehuollossa. 3.1.4. Toimeentulotuki Toimeentulotukea (varsinainen toimeentulotuki, ehkäisevä, kuntouttava työtoiminta) saaneet kotitaloudet ja menot: 2010 2011 2012 2013 2014 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 429 438 420 380 393 Toimeentulotukimenot, brutto 777 132 816 999 905 557 763 948 683 268 Toimeentulotuki/kotitalous, 1 811 1 865 2 156 2 010 1 739 Toimeentulotuesta annetun lain 14a :n mukaan muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Seuraavassa taulukossa esitetään toimeentulotuen käsittelyaikojen toteutuma vuodelta 2014: Käsittelyaika %-osuus 0-7 pv 97,97 *) 8-9 pv 0,55 yli 9 pv 1,48 *) Lisäselvitysten pyyntötilanteissa on työntekijöillä tapahtunut kirjausmenettelyvirheitä, joten todellisuudessa 0-7 päivän aikana käsiteltyjen toimeentulohakemusten osuus on suurempi. Ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty yhteensä 19 kotitaloudelle. Kuntien on maksettava puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille. Työmarkkinatuen osuus ja saajien lukumäärä kuukausittain: Kuukausi Euroa / kk Työmarkkinatuen saajia 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Tammikuu 28 334 29 555 38 368 97 109 116 Helmikuu 34 252 34 798 38 081 101 107 116 Maaliskuu 34 925 36 135 38 581 102 106 120 Huhtikuu 32 411 37 639 40 774 100 107 121 Toukokuu 41 102 41 788 36 346 110 113 114 Kesäkuu 32 661 34 808 33 317 101 105 104 Heinäkuu 30 437 41 903 39 198 94 109 111

Elokuu 34 150 38 529 35 144 97 107 109 Syyskuu 29 202 35 398 35 894 94 109 110 Lokakuu 33 871 40 277 39 135 98 109 111 Marraskuu 32 930 34 962 32 043 101 104 101 Joulukuu 35 999 37 539 36 738 109 103 108 Yhteensä 400 274 443 331 443 619 1 204 1 288 1 341 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan palvelu ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Vuodesta 2012 on sopimus mahdollistanut kuntouttavan työtoiminnan laajentamisen avopalvelupaikkoihin, koska se sisältää oston kuntouttavasta työtoiminnasta myös Kaski Työvalmennuksen ulkopuolella. Sopimuksen mukainen käyttöpäivien vuositaso on 1200. Vuoden 2014 talousarviossa varauduttiin 2000 käyttöpäivän ostoon. Kuntouttavan työtoiminnan suoritetietoja: 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöitä toiminnan piirissä 8 16 22 30 45 Osallistumispäivät - Kaski - Hallintokunnat (1.5.2012 alk.) 529 773 1 236 237 1 206 708 7 2285 679 Kunnan ja TE-toimiston tulee laatia yhteistyössä työttömän henkilön kanssa aktivointisuunnitelma kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointiehdon täytyttyä. Vuoden 2014 aikana oli aktivoinnin piirissä 129 henkilöä (uusia 49), joista kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 45 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista henkilöistä10 sijoituspaikkana oli kaupungin hallintokunta. Aktivoinnin piirissä olevista asiakkaista 26 työllistyi määräaikaiseen työsuhteeseen, 34 osallistui TE-toimiston toimenpiteeseen (työkokeilu, uravalmennus, koulutus, työhönvalmennus ym.) ja neljä aloitti ammattiopinnot. Osa asiakkaista on ohjattu muiden elämänhallintaa ja kuntoutumista tukevien palvelujen piiriin. Näitä palveluja ovat etsivä nuorisotyö, tuettu asuminen, päihdetyö, terveydenhuollon palvelut, Kelan kuntoutus ja terapeuttinen työtoiminta. Aktivoinnin piiristä poistui 13 henkilöä työssäoloehdon täyttymisen ja neljä henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen vuoksi. Aktivointi keskeytettiin 20 henkilön osalta eri syiden takia (mm., opintojen aloittaminen, muutto pois paikkakunnalta, asepalvelus, äitiysloma). Vuosi Aktivoinnin piirissä olleet asiakkaat 2010 19 2011 38 2012 67 2013 93 2014 129

8 3.1.5. Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Vuoden 2014 aikana ei tehty yhtään uutta huostaanottoa eikä yhtään huostaanottoa purettu. Vuoden 2014 lopussa huostaan otetuista lapsista oli laitossijoituksessa kolme, ammatillisessa perhekotisijoituksessa yksi ja perhesijoituksessa kymmenen, joista kolme oli sukulaissijoitusta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin neljä kappaletta, joista kolme raukesi. Vuoden 2014 aikana seitsemän lasta/nuorta on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimin tai jälkihuoltoperusteisesti laitossijoituksena. Viiden avohuollon sijoituksessa olevan lapsen kohdalla sijoitus on luonteeltaan pitkäkestoinen laitossijoitus. Sekä huostaanottojen että avohuollon sijoitusten määrän edellisvuosien kasvun voidaan arvioida taittuneen. Avohuollon palveluita on järjestetty perhetyön, tukiperhetoiminnan, ammatillisen tukihenkilötoiminnan ja laitoksissa järjestettävien tukijaksojen keinoin. Avohuollon tuen tarve on edelleen ollut runsasmääräistä vuoden 2014 aikana. Perhetyötä on järjestetty sekä omana työnä että ostopalveluna. Perhetyöntekijä on myös osallistunut romanilasten kerhon järjestämiseen yhteistyössä koulun kanssa. Oman sosiaalipalveluohjaajan toteuttamana perhetyötä tai lasten/nuorten tukimuotoisia tapaamisia järjestettiin 12 perheelle kohdentuen 17 lapseen tai nuoreen ja kahdelle vanhemmalle vanhemmuuden tukena. Ostopalveluna perhetyötä järjestettiin 13 perheelle kohdentuen 29 lapseen, ammatillista tukihenkilötoimintaa järjestettiin 11 lapselle tai nuorelle ja laitoksessa järjestettäviä tukipäiviä järjestettiin yhdelle lapselle. Neljälle perheelle järjestettiin lyhytkestoinen perhekuntoutus tai tukiasuminen. Tukiperhe tarjottiin seitsemälle lapselle. Sijaishuollon aikaisia tukipalveluja järjestettiin ostopalveluina neljälle lapselle. Jälkihuollon tukipalveluja järjestettiin ostopalveluna kolmelle nuorelle. Palveluiden oston määrä on ollut runsas suhteessa omaan työhön. Lastensuojelun toimenpiteiden piirissä vv. 2010-2014: 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensuojeluilmoitukset 131 126 78 88 96 Lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tehdyt pyynnöt *) 2 3 3 3 Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset *) 1 2 1 1 Valmiiksi tehty lastensuojelutarpeen selvitys, lasten lukumäärä 27 45 47 46 42 Alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet 45 30 29 19 35 Avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret 86 53 62 67 83 Jälkihuollossa olleet lapset ja nuoret 15 18 17 17 13 Päättyneet avo- ja jälkihuollon asiakkuudet 31 22 18 23 18 Tehdyt huostaanotot, lapsia 4 4 0 1 0 Huostassa olevia 31.12. 21 19 17 14 14 *) vuodelta 2010 ei tietoa ole saatavissa

9 Kasvatus- ja perheneuvola Vuoden 2014 toimintaa kasvatus- ja perheneuvolassa on edelleen rajoittanut henkilökunnan vajaus. Psykologin ja sosiaalityön avoinna olevia virkoja ei saatu useista yrityksistä huolimatta täytettyä. Psykologipalvelujen ostoa näin ollen jatkettiin edelleen Tietotaito Group Suomi Oy:ltä Joensuusta ja yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Ostopalvelua on ollut käytössä 150 (edellisenä vuonna 184) nurmekselaisen asiakkaan kohdalla. Lasten- ja nuorisopsykiatrin konsultaatio- ja vastaanottopäiviä on ostettu yhteensä 25 päivää. Lääkäripalvelua on siten ollut mahdollisuus tarjota heinäkuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Uusia asiakkaita vuoden 2014 aikana ilmoittautui yhteensä 83 (edellisenä vuonna 88), joista 25 oli koulukuraattorin asiakkaita. Annettuja asiantuntijalausuntoja oli 48 (edellisenä vuonna 49). Lausunnot olivat pääasiassa psykologin lausuntoja koulu- ja terveystoimen käyttöön. Asiantuntija-avusta suurin osa annettiin oppilashuoltoon ja opettajille sekä lastensuojelulle ja oikeuslaitokselle. Psykologisten tutkimusten osalta kevät oli hyvin kiireistä aikaa ja jonotusajat pääsivät pitkiksi. Loppuvuodesta jonoa saatiin purettua ja loppuvuonna ilmoittautuneet asiakkaat ovat päässeet jo selvästi nopeammin tutkimuksiin. Perheneuvolatyössä henkilöstövajaus ja ostopalveluiden käyttö hankaloittaa jonkin verran työryhmän joustavuutta nopeasti muuttuvissa tilanteissa; aika ajoin jonoa pääsee syntymään myös perheneuvolatyön puolelle eikä ensimmäistä aikaa perheelle saada tarjottua tavoiteajassa. Toisaalta työryhmällä on edelleen säilynyt valmius kriisitilanteissa tarjota ensimmäinen aika erittäin nopeasti. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Se laajensi koulupsykologija koulukuraattoripalvelut koskemaan myös toisen asteen oppilaitosten opiskelijoita. Kasvatus- ja perheneuvolan psykologit toimivat siis syksystä lähtien koulupsykologeina myös lukiossa ja ammattiopistossa. Sosiaalilautakunnan päätöksen 5.8.2014 44 mukaisesti toisen asteen opiskelijoille kuraattoripalvelu ostetaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä. Asiakasmääriä vv. 2010 2014: 2010 2011 2012 2013 2014 Nurmes 267 245 243 251 264 Valtimo 53 42 32 24 - Muut 21 20 15 11 13 Yhteensä 327 307 290 286 277 3.1.6.Vammaisten palvelut Yleiset vammaispalvelut Kaikki vammaispalveluun tulleet hakemukset on käsitelty vammaispalvelulain säätämien määräaikojen puitteissa. Lähes kaikille vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia hakeneille asiakkaille on tehty palvelutarpeen selvitys ja asiakkaalle on sa-

10 massa yhteydessä esitetty mahdollisuus laatia vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. Vammaispalvelussa käsiteltiin vuoden 2014 aikana 50 hakemusta, joista 22 koski kuljetuspalvelua ja 17 henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun hakemukset koskivat lähinnä tuntimäärien tarkastamista tai määräaikaisen päätöksen jatkohakemuksia. Henkilökohtaisen avun määrä näyttää tasaantuvan. Vuonna 2014 uusia henkilökohtaisen avun saajia oli kaksi henkilö, kun edellisenä vuonna saajia oli 12 henkilöä. Henkilökohtaisen avun palvelu ostetaan Spesio - HLS-Avustajapalvelut Oy:ltä. Avustajien saatavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna, mutta esim. avustajien sairauslomille on edelleen ollut vaikeuksia saada sijaisia. Kuulo- ja kuulonäkövammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua myytiin myös vuonna 2014 Kansaneläkelaitokselle. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja avustusten saajat vv. 2010-2014: 2010 2011 2012 2013 2014 Asunnon muutostyöt 9 16 8 6 8 Henkilökohtainen apu 8 11 18 29 30 Palveluasuminen 13 12 11 13 10* Välineet 3 2 3 2 1 Kuljetuspalvelun piirissä 144 145 147 140 133 *) Yhden vaikeavammaisen palveluasuminen toteutetaan kotikuntalain mukaisesti. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelumatkojen välityksen hoitaa Joensuun kaupungin Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskus (MYK). Honkalampi-säätiön Kaski-työvalmennukselta ostettavassa terapeuttisessa työtoiminnassa oli toimintavuoden päättyessä 8 asiakasta ja toteutuneita käyttöpäivä yhteensä 1117 (65,71 % sopimuksen mukaisista käyttöpäivistä). Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten Nurmeksen kaupunki on jäsenenä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Kuntayhtymä on vastannut laitoshuollon, neuvolapalvelun, perhehoidon ja kuntoutusohjauksen palveluista. Toimintavuoden lopussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja ohjatussa asumisessa Honkalampikeskuksessa oli yksi henkilö kussakin em. asumismuodossa. Pitkäaikaisessa vaativassa perhehoidossa oli kolme henkilöä ja tilapäistä perhehoitoa käytti yksi henkilö. Kuntoutusjaksoilla oli toimintavuoden aikana kuusi lasta. Yhteistyösopimuksen toteutuma vuonna 2014: Toteutuma, Talousarvio, Toteutumis-% Laitoshoito 212 387 241 355 88,00 Asumispalvelut 89 718 41 245 217,52 Perhehoito 58 904 46 000,00 128,05 Päivätoiminta 33 320 34 200,00 97,43 Erikoispalvelut 69 624 90 000,00 77,36 Yhteensä 463 953 480 445,00 96,57

11 Palvelukoti Kukkaniitystä ostettiin tilapäishoitoa kolmelle lapselle. Päivätoimintaa ostettiin yhdelle henkilölle toisesta kunnasta. Henkilökohtaista apua erityishuoltona oli kolmella aikuisella ja yhdellä lapsella vuoden 2014 aikana. Tilapäistä palveluasumista ostettiin yhdelle aikuiselle Kuurojen palvelusäätiöltä. Omana toiminta toteutettiin autettua ja tuettua asumispalvelua, työ- ja päivätoimintaa, kuntouttavaa päivähoitoa päiväkodeissa sekä iltapäivähoitoa ja kesäajan hoitoa peruskoululaisille. Kuusikummun asumisyksikössä oli toimintavuoden lopussa kaikki asumisen paikat täynnä. Lisäksi tilapäishoitoa ja omaishoidon vapaapäivien aikaista hoitoa voitiin tarjota kaikille tarvitsijoille. Asumispalvelua käytti tilapäisesti viisi henkilöä. Päivätoiminnan palveluissa oli toimintavuoden lopussa 41 henkilöä. Avotyötoiminnassa oli toimintavuoden aikana neljä henkilöä. Kesäaikana päivätoiminnoissa oli kesähoidossa kaksi peruskouluikäistä lasta ja peruskoulun jälkeistä iltapäivähoitoa erityishuoltona käytti viisi lasta. Kehitysvammahuollon toimintojen suoritetiedot vv. 2010-2014: Palvelu 2010 2011 2012 2013 2014 Autettu asuminen, vuorokausi 9 306 9 056 9 297 9493 9416 Tuettu asuminen, tukikäynnit 691 690 674 838 697 Toimintakeskus, käyttöpäivä 6 074 5 890 6 107 5921 5843 Kuusikummussa ja toimintakeskuksella järjestettiin marraskuussa 2014 omaisten ilta, jossa käytiin läpi mm. omaistyytyväisyyskyselyn tulokset ja kerrottiin ajankohtaisista asioista. 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue Koti- ja laitoshoidon tulosalueella asiakkaita on palveltu asiakkaan voimavaroja tukien ja toimintakyvyn paranemista edistäen kaikissa palveluissa. Palvelukysyntään on voitu vastata kohtuullisessa ajassa. Odotusajat palveluun pääsemisestä on julkaistu paikallislehdessä ja kaupungin nettisivuilla. Palvelutarjontaa ovat monipuolistaneet palvelusetelien laajentunut käyttäminen tuki-, koti- ja asumispalveluissa sekä veteraanien palveluissa. Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu koulutuksella, tyky -toiminnalla ja kotipalvelussa työnohjauksella sekä työkierrolla. Työtä helpottavia apuvälineitä on hankittu työyksiköihin käytettävissä olleella määrärahalla. Kyrölän asumisyksiköiden tilojen pintaremontointi on jatkunut teknisen palvelukeskuksen toimesta. Se on parantanut asumisen viihtyvyyttä. Sosiaalilautakunta päätöksen 6.5.2014 32 mukaisesti vuokravaate- ja pesulapalvelut hankitaan Pohjolan Tekstiilipalvelut Oy:ltä ajanjaksolle 1.7.2014-30.6.2017.

12 3.2.1. Kotihoito Kodinhoitoapu Säännöllistä kodinhoitoapua saaneita kotitalouksia oli vuoden aikana 247, joista yli 75 -vuotiaita oli 191. Alkuvuonna säännöllistä kodinhoitoapua sai yksi lapsiperhe. Kodinhoitoavun palveluseteli on myönnetty 19 kotipalvelun kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Tukipalveluina on asukkaiden mahdollisuus saada kotiinsa turvapalvelua, ateriapalvelua ja tukipalveluseteli kotona selviytymisen tueksi. Tukipalveluseteli on myönnetty yhdeksälle asiakkaalle. Turvapuhelinten ja turvapuhelinhälytysten vastaanottotoiminta hankitaan Mainio Vire Oy:ltä. Turvapalvelun piirissä oli yhteensä 201 asiakasta (edellisenä vuonna 197 asiakasta). Sosiaalilautakunta päätti 3.6.2014 38 hankkia kotiin kuljetettavien aterioiden kuljetuspalvelun ajalla 1.7.2014-30.6.2016 Sonipal Oy:ltä. Ateriapalvelun piirissä olevat asiakkaat saavat viikonlopun ateriat perjantaina kylmäaterioina. Kotipalvelun henkilöstö on lämmittänyt ateriat viikonlopulla kodinhoitopalveluissa oleville asiakkaille. Kotiin kuljetettavat ateriat on valmistanut Nurmeskotiyhdistys ry ja asiakkaita on ollut palvelun piirissä noin 150. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen maksuluokat vuonna 2014 olivat 381,00 euroa, 762,00 euroa ja 1.292,84 euroa. Omaishoidon tukea maksettiin 75 (edellisenä vuonna 71) omaishoitajalle. Omaishoidettavia on ollut 77 henkilöä. Vuoden aikana tuli uusia hakemuksia omaishoidontuesta 30 kappaletta. Kielteinen päätös tehtiin kahdeksalle omaishoidon tuen hakijalle, tuen myöntämisperusteet eivät täyttyneet. Omaishoidon tuen vapaapäiviä järjestettiin edellisten vuosien tapaan yhden kaupungin oman työntekijän voimin sekä palvelusetelin turvin. Uutena tapana järjestää omaishoitajien vapaapäivä otettiin käyttöön sijaishoito. Sijaishoitajia oli toimeksiantosopimuksella palkattuna kahdeksan henkilöä. Sotavammahuolto Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunta ostaa ostopalveluna vähintään 20 % haittaasteen omaavien sotainvalidien siivous- ja kodinhoitoavun Nurmeskotiyhdistys ry:ltä. Kaupunki hakee korvauksen valtionkonttorilta. Asiakkaita oli vuonna 2014 yhteensä seitsemän. Valtion vuoden 2014 talousarviossa oli varattu määrärahaa rintamaveteraaneille kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin. Nurmekselle osoitettu määräraha oli 18.355,47 euroa, joka jaettiin 55 veteraanin kesken. Syksyllä tullut lisämääräraha 3.598,85 euroa jaettiin samoin palvelusetelinä siihen oikeuden omaaville edunsaajille käytettäväksi. Määrärahan käyttämismahdollisuuksia olivat esim. kotipalvelun tukipalvelut kuten asiointi ja pihanhoito sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut kuten kuntouttava päivätoiminta ja ateriapalvelun hankinnan tukeminen.

13 3.2.2. Vanhusten laitoshoito Lyhytaikainen laitoshoito muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 1.4.2014 alkaen tehostetuksi, lyhytaikaiseksi palveluasumiseksi. Palvelu on ollut kysyttyä ja auttaa asiakkaan selviytymistä omassa kodissaan pidempään ja tukee erittäin hyvin myös hoidonporrastuksen onnistumista. Lyhytaikaishoidon päivät ja asiakkaat asiakasmaksumuodon mukaan 1.1.-31.3.2014: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu LAH-maksu 400 145 103 Maksukattomaksu 51 230 322 Yhteensä, päivät 451 375 425 Asiakkaat 35 35 40 3.2.3. Vanhusten avohoito Palveluasuminen Lyhytaikainen palveluasuminen 1.4.2014 alkaen: Kuukausi Asumispäivät Asiakkaat Huhti 431 38 Touko 380 32 Kesä 419 36 Heinä 441 41 Elo 459 40 Syys 452 41 Loka 465 38 Marras 441 41 Joulu 431 39 Hannikaisenkadun pienkodeissa oli vuoden lopussa 28 asukasta. Pienkodeissa asukkaat asuvat vuokralla ja saavat tarvitsemansa tuen kotipalvelun työntekijöiltä normaalina kotipalveluna Palveluasunto Ainolan kahdeksan paikkaa toimivat tavallisen palveluasumisen paikkana, muut Kyrölän paikat (87) ovat tehostetun palveluasumisen paikkoja. Palveluasumisen päivät Kyrölän palvelukeskuksessa (100 %:n käyttöaste suluissa): Ainola Kyröntupa Rauhala Vienola Pirttimäki Tyynelä Yhteensä Tammi 645 (589) 420 (403) 403 (403) 651 (620) 339 (341) 620 (589) 3078 (2945) Helmi 588 (532) 390 (364) 364 (364) 588 (560) 336 (308) 560 (532) 2826 (2660) Maalis 643 (589) 434 (403) 426 (403) 648 (620) 372 (341) 617 (589) 3140 (2945) Huhti 624 (570) 420 (390) 403 (390) 630 (600) 360 (330) 584 (584) 3021 (2850) Touko 646 (589) 395 (403) 771 (744) 620 (620) *) 589 (589) 3021 (2945)

14 Kesä 630 (570) 420 (390) 717 (729) 599 (600) 600 (570) 2966 (2859) Heinä 644 (589) 434 (403) 736 (744) 620 (620) 612 (589) 3046 (2945) Elo 651 (589) 416 (403) 743 (744) 620 (620) 620 (589) 3050 (2945) Syys 630 (570) 420 (390) 716 (729) 600 (600) 600 (570) 2966 (2859) Loka 641 (589) 434 (403) 713 (744) 620 (620) 585 (589) 2993 (2945) Marras 623 (570) 410 (390) 705 (729) 600 (600) 560 (570) 2898 (2859) Joulu 651 (589) 434 (403) 682 (744) 617 (620) 589 (589) 2973 (2945) *) yhdistetty toukokuussa alkaen Rauhalan lukuihin Rauhala/Pirttimäki osastosta osa toimii kohorttina seitsemälle MRSA-asiakkaalle. Tehostettua palveluasumista järjestettiin myös myöntämällä asiakkaalle palveluseteli hoivapalvelun hankkimiseksi valitsemastaan sosiaalilautakunnan hyväksymästä tehostetun palveluasumisen yksityisestä yksiköstä. Vuonna 2014 tehostetun palveluasumisen palvelusetelejä on myönnetty seuraavasti: Palvelusetelin arvo Setelin ka/asiakas Asiakkaita 2300 1994,06 28 1700 1425,24 8 Ostopalvelu (kotikuntalaki) ja yksi lyhytaikainen 1854,95 3 Vuoden 2014 lopussa kotikuntalain mukaisesti kuntaan muuttaneita oli kaksi henkilöä Muut vanhusten palvelut Kuntouttava päivätoiminta Kuntouttavan päivätoiminnan asiakaskäyntejä oli 1186 vuonna 2014. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettiin kolme jaksoa, kaksi 11 viikon mittaista jaksoa ja yksi 15 viikon jakso. Päivätoimintaa järjestettiin neljänä päivänä viikossa, joista tiistain ryhmä on muistikuntoutusryhmä. Kyrölän sisäisissä liikuntaryhmissä oli käyntejä 1203, yksilöasiakaskäyntejä 227 ja lisäksi Hannikaisen pienkodin asukkaille pidettiin jumppaa 27 kertaa ja siinä käyntejä oli 241. Kaupungin taloudellisesti tukemaan Nurmeskotiyhdistyksen järjestämään kuntouttavaan päivätoimintaan osallistui 37 henkilöä (780 käyntiä). Kokoontumiskertoja oli 107. Asiakkaat tulivat palvelun piirin kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai omaisten ohjaamana. Ennaltaehkäisevät palvelut Vuonna 2014 tarjottiin 70 -vuotta täyttäville tietoa ikääntyvien hyvinvointiin ja itsehoitoon liittyvistä asioista Tervis -messuilla, jonka asiantuntija luennoitsijana kuultiin lääkäri Tapio Kiminkistä. Hyvinvointia edistävät kuntoneuvolakäynnit 75-vuotiaille

Kyrölässä järjestettiin Hyvinvointia edistävät kuntoneuvolakäynnit 75 vuotta täyttäville viikoilla 23-28. Kuntoneuvolakutsuja lähetettiin 80 ja 55 henkilöä saapui haastatteluun ja testaukseen. Fysioterapeutti suoritti kutsutuille toimintakykytestauksen (Toimivatesti) sekä laati haastatteluista ja toimintakykytestauksesta kirjallisen yhteenvedon. 3.3. Muu toiminta 3.3.1. Hankkeet Voimaa vanhuuteen ohjelma Nurmes tuli hyväksytyksi Ikäinstituutin hallinnoimaan Voimaa vanhuuteen ohjelmaan kesäkuussa 2011. Voimaa vanhuuteen ohjelma (2005 2014 5/2015) on valtakunnallinen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, joka edistää iäkkäiden kotona asumista ja hyvää vanhuutta kehittämällä voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kotona asuville, toimintakyvyltään heikentymässä oleville iäkkäille. Toiminnalla ehkäistään myös kaatumisia, syrjäytymistä ja ennenaikaista koti- ja laitoshoitoa. Hankkeen kautta saatuja koulutuksia ovat muun muassa senioritanssikoulutus ja Voitas-kouluttajakoulutus. Omalla paikkakunnalla on hankkeen myötä koulutettu muun muassa ulkoiluystäviä ja Kunnon Hoitajia. Voimaa vanhuuteen -ohjelman innoittamana on järjestetty erilaisia terveysliikuntaan ja ulkoiluun liittyviä tapahtumia Nurmeksessa. Osa järjestetyistä tapahtumista on ollut laajempia yleisötapahtumia, osa taas pienempiä esimerkiksi hoitokodeissa järjestettyjä tapahtumia. Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelman puitteissa on aloitettu Nurmekseen kaksi taloyhtiöjumppaa, jotka tarjoavat ikäihmisille mahdollisuuden lähiliikuntaan. Myös kuntouttavan päivätoiminnan testauskäytännöt ovat kehittyneet ohjelman mukana; nykyään päivätoiminnan asiakkaat testataan kuntoutusjakson alussa ja lopussa. Terveysliikuntaohjelma on myös lisännyt yhteistyötä sekä järjestöjen ja kunnan eri toimielinten kesken että myös muiden ohjelmassa mukana olevien kuntien, muun muassa Juuan, kanssa. 15 Väistö 2014-2015 -hanke Joensuun kaupungin hallinnoimassa Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa -hankkeella (Väistö) on kolme päätavoitetta: 1. Luodaan hankkeen kunnille yhtenäinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, avuntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malli 2. Luodaan hankealueen maakuntiin haja-asutusalueen turvakotimalli. Mallin mukainen toiminta otetaan hankealueella käyttöön hankeaikana 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelu/osaamiskeskustoiminnan käynnistäminen hankealueella. Hanke toteutetaan kahtena alueellisena osakokonaisuutena Pohjois-Karjalan sekä Heinäveden alueella ja Etelä-Savon alueella. Kohderyhmänä on lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavat työntekijät, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö,

16 mielenterveystyötä tekevät, päihdetyöntekijät, diakonit sekä poliisi. Hankkeen aikana myös Marak -toiminta laajentuu erityisesti Pohjois-Karjalassa. Hankkeen lähisuhdeväkivaltatyön Marak -työryhmässä on jäsenenä päihdetyön sosiaalipalveluohjaaja. Lieksa-Nurmes-Valtimo-Juuka -alueen työryhmän ensimmäinen koulutus järjestettiin maaliskuun lopussa Lieksassa. Hankkeen osana on otettu käyttöön Marak -työmuoto lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Nurmeksen alueelta ohjattiin yksi henkilö Marak -työryhmäkäsittelyyn. Työryhmä kokoontui kuukausittain. 3.3.2. Palautetoiminta Sosiaalilautakunta on vahvistanut sosiaalipalvelukeskuksen palautteen antamisen menettelytavat kuntalaisille, asiakkaille ja omalle henkilöstölle. Kirjallista asiakaspalautetta ei ole saatu. Suullista asiakaspalautetta on saatu liittyen lastensuojeluun, päihdetyöhön, toimeentulotukeen ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluun. Palautteen oltua kielteistä on asia selvitetty ja tarvittaessa ryhdytty jatkotoimenpiteisiin. Koti- ja laitoshoidossa on asiakaspalautetta saatu välittömänä palautteena asiakkailta ja omaisilta. Yleisesti asiakkaiden antama palaute on ollut positiivista. Alkuvuodesta kotipalvelussa tukipalveluun kuuluvien asiakkaiden kanssa aiheutti keskusteltua sosiaalilautakunnan päättämien kotipalvelun myöntämiskriteerien soveltaminen. Vuonna 2014 ei tullut yhtään muistutusta. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi vuonna 2014 kaksi päätöstä vuonna 2013 tehtyihin kanteluihin, joista toinen koski perhehoitokodin ja kaupungin toimintaa asiakasasiassa ja toinen koski Kyrölän palvelukeskusta (mm. henkilöstö, lääkehoito). Asiakasasiassa antamassaan päätöksessä aluehallintovirasto toteaa, ettei se voi katsoa kaupungin menetelleen asiakkaan hoitoasiassa epäasianmukaisesti. Kyrölän palvelukeskusta koskevassa valvontapäätöksessä todetaan, että aluehallintovirastolla ei ole aihetta toimenpiteisiin Kyrölän palvelukeskuksen henkilöstömitoituksen ja -rakenteen osalta ja aluehallintovirasto katsoo, että Kyrölän palvelukeskus toteuttaa lääkehoitoa Turvallinen lääkehoito, valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa oppaan periaatteiden mukaan. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen sulkemisesta joulukuuksi 2013 ja aiotusta sulkemista kesäkuuksi 2014 Itä-Suomen aluehallintovirastolle vuonna 2013 tehdyistä kahdesta epäkohtailmoituksesta antoi aluehallintovirasto valvontapäätöksen heinäkuussa 2014. Aluehallintovirasto toteaa menettelyn olleen Nurmeksen toimintakeskuksen sulkemisen osalta joulukuun ajaksi 2013 hallintolain luottamuksensuojaperiaatteen ja päätöksenantovelvollisuuden vastaista ja antaa Nurmeksen sosiaalilautakunnalle asiasta huomautuksen. Aluehallintovirasto katsoo, että toimintakeskuksen sulkemisen osalta heinäkuussa 2013 Nurmeksen sosiaalilautakunta ei ole toiminut epäasianmukaisesti, koska päätösesitystä on muutettu epäkohtailmoituksen saapumisen jälkeen ja heinäkuun sulkemisesta on luovuttu. Aluehallintovirasto kiinnittää Nurmeksen sosiaalilautakunnan huomiota vastaisen varalle siihen, että luottamuksensuojaperiaatetta tulee noudattaa, palvelujen järjestämisen tulee perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja hallintopäätöksiin.

Sosiaalijohtaja on antanut Itä-Suomen aluehallintovirastolle selvitykset lastenvalvojan toiminnasta tehtyyn kanteluun ja kirjeeseen koskien asiakkaan hoitoa, huolenpitoa ja kohtelua Kuusikummun asumisyksikössä. 3.3.3. Yksityiset sosiaalipalvelut Sosiaalilautakunnan määrääminä yksityisten sosiaalipalveluntuottajien valvontaviranomaisina toimivat sosiaalijohtaja, 1. sijaisena johtava sosiaalityöntekijä ja 2. sijaisena vanhustyönjohtaja. Toimintavuoden aikana tehtiin omaisilta saadun palautteen johdosta tarkastuskäynti Nurmeskotiyhdistys ry:hyn. Pielisen-Karjalan Dementiakoti Oy:n edustajien kanssa pidettiin yhteistyöpalaveri. Sosiaalilautakunta hyväksyi vuoden 2014 aikana uusia palveluseteliyrittäjiä seuraavasti: - Ylä-Karjalan Hoitokoti Oy (omaishoitajien vapaapäivät) - Nurmeskotiyhdistys r. y. (omaishoitajien vapaapäivät) - Kultarinki Hoivapalvelut Oy Hoivakoti Merilän toimintayksikkö (omaishoitajien vapaapäivät) - Monipalvelu Kuiri (kotipalvelun tukipalvelut) 3.3.4 Sisäinen valvonta Sosiaalilautakunta hyväksyi 1.4.2014 23 päivitetyn Hyvä hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeen ja saattoi ohjeen voimaan 1.5.2014 alkaen. Ohjeen avulla suoritetaan sisäistä valvontaa ennalta ohjaavasta näkökulmasta. Varsinainen sosiaalipalvelukeskuksen sisäisen valvonnan suunnitelma laaditaan ohjeessa olevan mallituksen pohjalta. Sisäisen valvonnan suunnitelmaa (riskikartoitusta) varten käytiin sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmässä vuonna 2014 läpi kuntouttavan päivätoiminnan, koulukuraattorin työn sekä kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan prosessit. Sisäistä valvontaa on raportointijaksolla toteutettu osana normaalia toimintaa. 17