Hyvinvointia työstä
Työhyvinvoinnista hallintotuomioistuimissa Rauno Pääkkönen, teemajohtaja Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut-teema rauno.paakkonen@ttl.fi
Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä riskien ja voimaantumisen tasapaino riskien hallinta ja työympäristön kehittäminen lainsäädäntö; työturvallisuuslaki ja asetukset tavoitetasot, edelläkävijäyritykset, tuottavuus, työura kansallinen, aihekohtainen ja työpaikkakohtainen näkökulma
Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio (linjaorganisaatio, henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio) Menetelmät (vaarojen selvittäminen ja arviointi, työsuojelun toimintaohjelma) Työterveyshuolto asiantuntijana SÄÄTELEVÄT NORMIT TYÖOLOT Fyysinen työympäristö Psykososiaalinen työympäristö LAINSÄÄDÄNTÖ työturvallisuuslaki, työaikalaki, työsopimuslaki ym. SOPIMUKSET työehtosopimukset, työsopimukset jne. TYÖSUOJELUN VALVONNAN VAIKUTTAMISEN KOHTEITA KIELTEISET toimintahäiriöt tapaturmat, ammattitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet työsuhderiidat häirintä tai syrjivä työkohtelu työuupumus MYÖNTEISET kansantaloudelliset kustannussäästöt yritys- ja yksilökohtaiset hyödyt työhyvinvointi tuottavuuden kasvu Aluehallintovirastot, työsuojelun vastuualue Työsuojeluhallinto
TYÖTURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ A. Työympäristöä koskevat säädökset Työturvallisuuslaki (738/2002) VnA työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) + VnA nuorille vaarallisista töistä (475/2006) B. Työaikaa koskevat säädökset Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) D. Työsuojelun hallintoa ja valvontaa koskevat säädökset Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan ts-yhteistoiminnasta (44/2006) Laki työsuojeluhallinnosta (16/1993) + Asetus (176/1993) E. Korvauslainsäädäntö Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Ammattitautilaki (1343/1988) ja asetus (1347/1988) C. Työsuhteen ehtoja koskevat säädökset Työsopimuslaki (55/2001) Työehtosopimukset
Vaikuttamisen kanavia työympäristössä työturvallisuustoiminta -> työsuojeluhenkilöstö ja asiantuntijat työterveyshuollon toiminta -> työpaikkaselvitys johtamisen näkökulma -> henkilöstöjohtaminen viranomaistoiminta > AVI, työsuojelu kehittämistoiminta -> konsultit
Esittäjän nimi / 20.1.2013
Persoonallisuus Taloudellinen Terveydentila tilanne Arjen Vapaa-aika kuormitus Harrastukset Elämäntilanne Perhetilanne Tapaturmavaarat Sisäilma Fysikaalinen ympäristö Kemikaalit Asenne Työtavat Osaaminen Motivaatio Elämäntavat Ergonomia Viihtyisyys Prosessit Työtilat Ikä Työntekijä Työnjako Mielekkyys Pätkätyö Työmäärä Irtisanomiset Muutokset Kuormitus Työ Johtaminen Vaihtelevuus Työn hallinta Vaativuus Työympäristö Työhyvinvointi Työsuhteen varmuus Johtamistyyli Oikeudenmukaisuus Päätöksenteko Palkitseminen Kohtelu Tasa-arvo Tukeminen Vuorovaikutussuhteet Kannustaminen Talous Viestintä Imago Kulttuuri Asiakkaat Omistajat Muutokset Kilpailijat Työpaikan toiminta Työyhteisö Kansainvälisyys Visio Työyhteisön tuki Yhteistyö Käyttäytyminen Ihmissuhteet Kohtelu Reviirit Konfliktit Klikkiytyminen Eri kulttuurit
Työhyvinvointi Työpaikan tekijät, Robertson&Cooper 2011 työ ja sen sisältö työ ja työn ja kodin vuorovaikutus työn tarkoitus ja tavoite johtaminen ja valvonta Ryff&Keyes 1995 itsensä hyväksyminen positiiviset suhteet muihin ihmisiin autonomia ympäristön hallinta elämän tarkoitus henkilökohtainen kasvu
Robertson&Cooper 2011 ASSET malli työpaikan avaintekijät resurssit ja viestintä säätely ja autonomia työelämän tasapaino ja työkuorma työn turvallisuus ja muutokset suhteet työssä työolot psykologinen hyvinvointi aistimus tarkoituksesta positiiviset tunteet työpaikan tuloksellisuus tuottavuus ja suorituskyky läsnäolo (pieni sairastavuus) pieni vaihtuvuus houkuttelevuus rekrytoinnissa asiakas/potilastyytyväisyys yksilön tyytyväisyys tuottavuus ja tyytyväisyys moraali ja motivaatio hyvä työntekijä terveys
Response kysely Työterveyspäivät 2012 läsnä oli 150 kuulijaa 40 % työterveyshuoltoa 30 % työsuojelua 20 % henkilöstöhallintoa ja johtoa 10 % asiantuntijoita vastausprosentti lähes 100 kaikkiin kysymyksiin kysymyksiin vastattiin äänestyskoneella vastaajia ei johdateltu
Työhyvinvointi Tärkeintä työhyvinvoinnissa johtaminen ja esimiestyö 37,2 osaaminen 5,1 terveyden ja työkyvyn edistäminen 9 tuottavuus ja tuloksellisuus 0,6 työn sisältö, sujuvuus ja organisointi 28,2 työyhteisön ilmapiirin ja yhteishenki 18,6 työympäristö 1,3 Ensimmäinen työhyvinvoinnin määrittelmässä luottamus 18,6 oikeudenmukaisuus 49,4 työn imu 20,5 työn vetovoima (atraktiivisuus) 10,3 jokin muu 1,3
Mikä on tärkeintä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikan ja asiakkaiden yhteistyö 3,8 työpaikan ja muun kehittäjän yhteistyö 1,9 työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö 12,1 työpaikan ja viranomaisten yhteistyö 0 työpaikan sisäinen yhteistyö 80,9 työpaikkojen välinen yhteistyö 1,3 jokin muu 0
Ketä pitäisi ensisijaisesti kouluttaa työhyvinvointiin? esimiehet 34,8 henkilöstöhallinto 3,2 koko henkilöstö 46,8 työhyvinvointiin erikoistuneita osaajia 4,4 työsuojeluhenkilöstö 3,8 ylin johto 7 muu 0 ei tarvitse kouluttaa, voidaan ostaa esim. työterveyshuollosta 0
Tiedote 10.8.2010 - Tutkimus yleisten tuomioistuinten työhyvinvoinnista: Kiire ja pakkotahtisuus rasittavat tuomareita ja esittelijöitä Yleisten tuomioistuinten työhyvinvointia koskevan tutkimuksen mukaan huomattava osa yleisissä tuomioistuimissa toimivista tuomareista ja esittelijöistä koki työn määrällisen kuormituksen kohtuuttomaksi ja työn tekemiseen tarkoitetun ajan riittämättömäksi. Työn itsenäisyydestä ja palkitsevuudesta huolimatta myös kokemukset työn pakkotahtisuudesta ja lainsäädännön jatkuvasta mutkistumisesta olivat yleisiä. Sairaana työskentely oli yleistä, samoin työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli monipuolisesti selvittää yleisissä tuomioistuimissa työskentelevien tuomareiden ja esittelijöiden työoloja ja hyvinvoinnin tilaa. Tutkimukseen osallistui 77 % (703 henkilöä) kaikista yleisten tuomioistuinten tuomareista ja esittelijöistä. Aineisto edusti tutkimusjoukkoa erittäin hyvin sukupuolen, iän, kielen, tuomioistuinasteen, toimenkuvan ja virkasuhteen luonteen osalta. Kyselyaineisto kerättiin loka-marraskuussa 2009. Internet 18.1.2013
Tutkimuksen tuloksia Sekä stressioireilu että lievä työuupumus olivat tuomareilla ja esittelijöillä yleisiä verrattuna ylempiin toimihenkilöihin Suomessa. Työuupumusta esiintyi eniten juuri niillä työntekijöillä, joilla oli määrällisesti liikaa työtä, joilla työmäärän epätasaisuus toi ruuhkavaiheita työhön ja jotka eivät ehtineet kehittää itseään pysyäkseen mukana työn sisällöllisissä vaatimuksissa. Työn sisällölliset vaatimukset yhdistettyinä määrälliseen kuormitukseen näyttivät tutkimuksen perusteella uhkaavan tuomareiden ja esittelijöiden työhyvinvointia ja työn laatua. Myös töiden organisoinnista löytyi kehitettävää. Tuomareista ja esittelijöistä vain puolet koki, että heillä oli mahdollisuuksia arvioida omaa työssä suoriutumistaan. Esimiehiltä sai palautetta vain harva. Lisäksi tuomareiden ja esittelijöiden työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet työhön näyttäytyivät ristiriitaisina. Työtä pystyttiin pääosin tekemään halutussa järjestyksessä, mutta vaikutusmahdollisuudet työn määrään olivat tutkimuksen mukaan vaatimattomat. Kielteisimpiä arviot työoloista ja hyvinvoinnista olivat toisaalta Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien käräjäoikeuksissa ja toisaalta Helsingin, Rovaniemen ja Vaasan hovioikeuksissa.
Työhyvinvoinnista hallintotuomioistuimissa työ, työn sisältö ja osaaminen työn organisointi ja johtaminen turvallisuus työssä hyvä työympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) työntekijän työhyvinvointi tuomareiden ja esittelijöiden lisäksi sihteerit, assistentit, vahtimestarit ja muut KAIKKIEN ASIA
Mitä asioita nousee esiin? uhkat ja uhkailut väkivallan uhka -> turvallisuuden tunne työyhteisö ja sen luominen -> me kaikki osaaminen hyvällä tolalla liikunta ja sen edistäminen työpäivän aikana (liikkumattomuus) keskittyminen, tarkkaa työtä -> häiriöt minimiin tietokonejärjestelmät ja niiden toimivuus työn tekemisen häiriöt; keskeytykset, tekniikka, työn määrä, ruuhkat asiakkaat
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola: Työilmapiiri on jokaisen vastuulla(4.10.2011) Työhyvinvointia ei voida ylhäältä ohjeistaa tai määrätä. Siitä on pidettävä huolta kussakin virastossa, kussakin yksikössä. Parhaita käytänteitä voidaan kuitenkin miettiä yhdessä ja jakaa Työhyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti työyhteisön ilmapiiri. Rankkaakin painetta kestää silloin, kun on hyviä työtovereita ja ilmapiiri on avoin. Johtamisella voidaan vaikuttaa työilmapiiriin, mutta loppujen lopuksi se on meidän kaikkien vastuulla. Jokainen voi siihen vaikuttaa. Tuomarin työssä työn mielekkyys ja työn sisältöön liittyvä kunnianhimo suojaavat stressiltä ja pahoinvoinnilta. - Tuomarin työhyvinvointi näkyy yhteiskunnassa myös hyvänä oikeusturvana. Huonosti voiva tuomari ei voi olla - ainakaan pitkään - hyvä tuomari. Tuomareiden ja tuomioistuinlaitoksessa toimivien hyvinvointi on meille yhteinen tavoite, tiivisti Astola. Tuomariliiton työhyvinvointiseminaari 22.9.2011 Helsingin käräjäoikeudessa.
Mitä minä voisin tehdä? analysoi työtäsi, mihin aikasi kuluu? listaa tekemättömät työt tärkeysjärjestyksessä pilko suuret kokonaisuudet osiin keskustele esimiehesi kanssa yhteistyöhön pelisäännöt järkeistä työtäsi Tiina Kalliomäki-Levanto. Työ ja ihminen tutkimusraportti 36, 2009
Työhyvinvoinnin aineettomat hyödyt? näkyvyys ulospäin, vastuullisuus, kestävä kehitys työpaikan imago asiakasvasteet tuotteet työntekijät pysyvyys ja laatu työura; pituus, kehittyminen ja mielekkyys toiminta työpaikalla haitoista huolimatta hyvä suoritus työn häiriötekijät mielekkyys joustavuus turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen
Työhyvinvoinnin 10 käskyä tai teesiä Mielekäs, tuottava ja turvallinen työ yhteistyö ja hyvät käytöstavat, toisten auttaminen ja kunnioittaminen osaavat työntekijät ja johto hyvä johtaminen; esimiestyö, alaistyö, toimiva organisointi, luottamus hyvä ilmapiiri ja työyhteisö, muutosjoustavuus turvallinen ja terveellinen työympäristö toimivat työvälineet ja kalusteet, koneturvallisuus, ICT toimii reilut työajat, lomat ja ylityöasiat kunnossa riskit hallinnassa, esimerkiksi väkivalta, tapaturmat, kemikaalit työterveyshuolto auttaa