Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Samankaltaiset tiedostot
Karhunvadelman viljely

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Hedelmän- ja marjanviljely

Biologinen kasvinsuojelu

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä. Joensuu , Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Avomaan vihannesviljely

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan Laatinut Markku Levy

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Marjanviljely elinkeinona

Marjanviljelyn edellytykset

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Nokkosen viljely kasvihuoneessa

Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

Herukkaviljelmän perustaminen

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

PUUTARHAMARTAN POP UP

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Satoa ruukusta ja laatikosta

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Modduksen vaikutus kasviin

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Vadelman eri tuentamenetelmät

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

MegaLab tuloksia 2017

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

MATKARAPORTTI SERBIAN OPINTOMATKALTA Koneellisen marjankeruun mahdollisuudet Satakunnassa -hanke. Elli Ruutiainen ProAgria Länsi-Suomi

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Mistä saisi luomutaimia?

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

23330 Pensaat ja köynnökset

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Transkriptio:

Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen

Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö lisäksi karhunvadelmia tai muita erikoisempia lajeja? Suomessa vadelman tuotanto on lisääntynyt, sato vuonna 2015 oli 1 milj.kg, 2014 sato oli 775 000 kg Tuotanto oli miltei tuplaantunut muutamassa vuodessa, löytyykö kannattavia markkinoita?

Viljelytavat Tuotanto ruukuissa Tuotanto maapohjassa (ei kovin tavallista, joten tässä keskitytään ruukkuviljelyyn) Tosin maapohjaviljely sopii hyvin esim. Polkasyysvadelmalle

Kasvualusta Vadelman kasvualustan pitäisi läpäistä vettä hyvin, on tärkeää ettei se ole liian märkää Kookos sopii hyvin vadelmalle ilmavuutensa vuoksi Vadelma on kastelun suhteen tarkempi kuin mansikka Uusien juurten kasvua tarkkaillaan, samoin ruukun kosteustilannetta Grahan Moore

Lämpötila Kesällä lämpötilaa ei saa päästää nousemaan liian korkeaksi: vadelman yhteyttämiseen optimi lpt on 13-20 o C, korkeammissa lämpötiloissa yhteytysteho laskee nopeasti ja 25 o C:ssa yhteytys ei toimi enää juuri ollenkaan. lämpötilaa saadaan laskettua kun nostetaan muovin reunat riittävän ylös. Muovin alareunan on oltava korkeammalla kuin kasvusto, jotta ilma pääsee liikkumaan kunnolla. Muovin nostamiseen ja laskemiseen on jo kehitelty automatiikkaa työn helpottamiseksi Tunnelien tuuletuksesta huolehtimiseen on varattava työvoimaa Tuulensuojaus on tärkeää Tunneleiden ympärille kannattaa istuttaa korkeaa puustoa tuulensuojaksi. Engl. Mukaan lisää satoverson kasvua jopa 30% ja seuraavan vuoden satoa 40% Tuuli viilentää vadelman lehden lämpötilaa, jolloin yhteyttäminen vähenee ja sato alenee.

Taimet (kesävadelma) Vadelma on kaksivuotinen kasvi, ensimmäisenä vuonna kasvattaa pääverson, johon toisena vuonna puhkeavat sivuversot tuottavat sadon Pääosin käytetään ns. long cane-taimia, suomeksi pitkäversotaimia, jotka tuottavat sadon istutusvuonna Taimissa verson pituudet vaihtelevat. Pitkä (yli 160 cm) taimi tuottaa satoa noin 1 kg/verso. Mikäli taimessa on kaksi pitkää versoa, tulee satoa 2 kg/ruukku. Versossa oltava vähintään 25 puhjennutta silmua Tavallinen tiheys on 3 ruukkua/ metri = 6 versoa/m = 6 kg vadelmia/m Hyvälaatuinen ja tarve taimiaineisto on onnistumisen A ja O

Tuenta

Lajikkeet ; Glen Ample Versot ovat piikittömiä, pystykasvuisia ja elinvoimaisia, ja poiminta on helppoa satoversojen sopivan asennon vuoksi. Huolehdittava riittävästä kastelusta ja lannoituksesta Marjat ovat kirkkaanpunaisia, hyvän makuisia ja kooltaan lähes kaksinkertaisia perinteisiin lajikkeisiin verrattuna. Marjojen laatu ja kuljetuskestävyys ovat hyvät. Tunneleista sato on alkanut Kauhavalla heinäkuun alkupuolella

Tulameen Tämän kanadalaisen lajikkeen marjat ovat suuria, kirkkaanpunaisia ja muodoltaan lajikkeelle tunnusomaisen pitkän kartiomaisia. Marjat ovat kauppakestävyydeltään erinomaisia. Maku on herkullinen ja raikkaan makea. Lajike on tuottoisa ja nopeakasvuinen.

Glen Fyne Skotlantilainen Glen Fyne on erittäin satoisa lajike, jonka marjat ovat maultaan erinomaisen makeita ja aromaattisia. Marjat ovat kirkkaanpunaisia ja muodoltaan hieman kartiomaisia. Ne ovat kiinteitä, pysyvät hyvin koossa ja irtoavat poimittaessa helposti kukkapohjuksesta. Kauppakestävyys on samaa luokkaa lajikkeen Glen Ample kanssa. Versot ovat piikittömiä ja marjat jäävät hyvin näkyviin.

Polka (syysvadelma) Lajike on jalostettu Puolassa. Voimakaskasvuinen. Versot piikikkäät. vadelma-aromi mieto. Marja on suuri ja kauniin muotoinen. Vuosisatotaso yltää lähelle Glen Amplea, mikäli ehtii täysin valmistua. Satokausi jatkuu pitkälle syksyyn, sadon valmistuminen saattaa jäädä kesken. Poimittava säännöllisesti (Ruotsissa 24 h välein) Kypsä marja tumman punainen, näyttää helposti ylikypsälle Voidaan kasvattaa joko niin, että satoa tuottaneet versot leikataan kokonaan pois. Tai niin, että osa versoista jätetään leikkaamatta, jolloin tuottaa seuraavana vuonna hyvin varhaista satoa ja uusista versoista normaalin sadon Muita syysvadelmia `Autum bliss, Heritage, Maravilla. Lajikkeiden pitää olla aikaisia, jotta ehtii tuottaa meillä satoa ennen talven tuloa

Karhunvadelma Loch Ness Karhunvadelmalajikkeen Loch Ness marjat ovat suuria (5 g tai enemmän) ja hohtavan mustia. Kypsinä marjat ovat erinomaisen makuisia. Viljelytunnelissa marjoja kypsyy elokuun alusta ensimmäisiin pakkasiin saakka. Versot ovat piikittömiä ja tuottavat hyvän sadon.

Uusia lajikkeita jalostetaan koko ajan Hyviä lajikekuvauksia mm. http://www.rwwalpole.co.uk/raspberry-selected-full.html

Kastelu ja lannoitus Ruukuissa säännöllinen kastelu Veden tarve noin 2 l/vrk/2 verson ruukku Alkuun kastelua tarvitaan vain ripaus, kun verson kasvu alkaa, päästään kastelemaan kunnolla Kunnollisen kasvun käynnistyttyä kastelujaksoja esim. tunnin välein muutama minuutti kerrallaan klo 6-16, helteellä klo 6-18 Lannoitusta annetaan jokaisella kastelulla erillisen ohjelman mukaan Suuri ravinteiden tarve (vrt.mansikka)

Lannoitus Tippukastelussa yhteen ruukkuun kannattaa laittaa kaksi tippua eri puolille ruukkua, jotta vesi (ja ravinteet, jos kastelulannoitus) jakautuisivat ruukussa mahdollisimman tasaisesti. Oma resepti veson kasvun ajalle ja raakilevaiheesta eteenpäin. Verson kasvun aikaan ravinteiden kulutus on suurta. Jl seurataan joka päivä, säädetään lannoitusta oikealle tasolle Alkukasvatuksen ajan ruukkun menevän ja siitä läpitulevan veden jl summa 4-4,5. Satokaudella 3-3.5 Satokauden alkaessa lehtien pitää olla suuria (kuin elefantin korvat) ja tumman vihreitä Jos liikaa N, marjat ovat pehmeitä -> lisätään K Lehtinäytteillä voidaan seurata ravinnetilannetta jatkuvasti

Kasvinsuojelu Pahin ongelma ovat kirvat ja vihannespunkki Harmaahometta voi esiintyä Juurilahoa voi tulla taimien mukana. Tällöin taimet sairastuvat ja kuolevat (kuva) Torjunta-aineita voidaan käyttää kukintaan saakka, mutta satokausi jatkuu 2 kuukautta, joten biologinen torjunta on ainoa todellinen vaihtoehto Lämpimässä tunnelissa tuholaiset lisääntyvät ja leviävät nopeasti Ontario.ca

Vihannespunkin torjunta Petopunkit pusseissa heti istutuksen jälkeen Myöhemmin petopunkkeja levitetään lehdille Viikoittainen tarkkailu läpi kaikkien rivien on tärkeää Tavoitteena saada pysymään kanta hallinnassa biologisten torjuntaeliöiden säännöllisellä lisäyksellä Biotus

Kirvat Versojen käsittely kevätruiskutteella (rapsiöljy) ennen istutusta (kirvojen munat kuolevat) tai istutuksen jälkeen Kasvukaudella voidaan käyttää myös esim. Calypsoa pesäkekäsittelynä, mutta samalla kuolevat biologiset torjuntaeliöt Tavoitteena on säilyttää tasapaino kirvojen ja biologisten torjuntaeliöiden välillä Torjunta mielellään etupainotteisesti Biologisia torjuntaeliöitä ovat kirvavainokaiset, kirvakiilukaiset, kirvasääsket ja harsokorennot Berry protect putkilot, joissa vainokaissekoitus

Sadonkorjuu Poiminta suoraan rasioihin Poimintavaunut käytössä Sato hyvälaatuista

Poimintavaunut

Pakkaukset Laatikot - 2,5 kg - 2 kg - 1 kg jne Rasiat - 175 g - 200 g - 250 g