Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 3

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 4

Maitotulot ovat merkittävin tulolähde Pohjois-Suomessa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 5

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2022 Poikkileikkaus maatilojen nykytilanteesta ja tulevaisuudensuunnitelmista Nähdään mikä on muuttunut Mikä on muutosten merkitys Mitkä ovat uhat ja mahdollisuudet Tutkimus luo pohjan skenaarioille Haastaa asettamaan tavoitteita ja miettimään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi 6

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2022 Kohderyhmä Kyselyajankohta 3-4/2016 Menetelmä Aineisto Maatilat Suomessa Internet+ puhelinaktivointi Koko maa: 4 500 maatilaa, 1 900 maito/nautatilaa Pohjois-Suomi: 740 maatilaa Painotus tuotantosektoreittain/alueittain

10920 Koko maa: keskituotoksen nousu pitää maidontuotannon ennallaan jos investointisuunnitelmat toteutuvat Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä 1000 kpl Maidontuotanto meijeriin milj. litraa 7600 55 70 287 284 270 258 259 2325 2290 2270 2310 2222 2255 2200 2230 Jos keskituotos nousee vain 5 % (tuottajien tavoite 9 %), tuotanto 2020: -5 % nykytasosta 43 6200 38 4700 3700 26 4500 57 257 2280 *) vuoden 2015 tuottajien suunnitelmat vuodelle 2020 6

TUOTANTORAKENNE-ENNUSTE VUOTEEN 2022 tiloja, kpl 7 600 3 700 37 70 4 5 21 19 12 12 11 51 23 20 19 lypsylehmiä, kpl/tila lypsylehmiä, kpl/tila: 100- kpl 70-99 kpl 20 23 14 50-69 kpl 56 17 30-49 kpl 28 28 11 8 alle 30 kpl 2016 2022 tavoite 2016 2022 tavoite % tiloista % tuotannosta 77

Koko maa: Jos lehmämäärä laskee naudanlihantuotanto vähenee ja omavaraisuus alenee Nautatilojen määrä Lehmien lukumäärä Naudanlihantuotanto kpl 1000 kpl milj.kg 13120 150011870 emolehmätilat ostovasikkatilat maitotilat emolehmiä lypsylehmiä 340 342 342 330 318 319 80 82 86 83 80 79 1510 10790 2040 1500 9320 1790 9580 1710 1590 8570 7490 57 57 58 60 60 60 283 285 284 270 258 259 7580 1510 1470 6420 6220 1470 1330 4690 1250 3700 10

Pohjois-Suomen näkymät

Tilojen kokonaismäärä alenee Pohjois-Suomessa liki samoin kuin koko maassa 12 000 Tilojen lukumäärä POHJOIS-SUOMI 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 9 777 8 198 6 345 5 793 0 2010 2015 2020 2022 vuosimuutos -3,5 % -5,0 % -4,4 % Koko maa -3,6 % -5,1 % -4,6 % 12

Reilu puolet jatkaa maidontuotantoa ainakin vuoteen -22 13

Mikä saa jatkamaan? Toimeentulo & elämäntapa & työn mielekkyys & eläimistä pitäminen Mikä saa teidät jatkamaan maidontuotantoa? 2016 TOTAL (n=654) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Pidän eläinten kanssa työskentelystä Toimeentulo Elämäntapa Työ on mielekästä Tulevaisuudenusko Työn vapaus Olen äskettäin investoinut tuotantoon Suuri velkamäärä Vaihtoehtojen puute Suvun perinteet Muu syy En osaa sanoa 53 49 46 44 42 40 37 36 28 23 4 2 Pohj.-Suomi (n=161) 2016 TOTAL (n=654) laajentajat (n=351) 14

Kotieläintilojen määrä vähenee hieman loivemmin ennen vuosikymmenen vaihtumista 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Nauta- ja sikatilat, kpl POHJOIS-SUOMI 109 Sika Nauta Maito 763 84 689 3 187 55 591 47 537 2 410 1 581 1 227 2010 2015 2020 2022 Vuosimuutos: Koko maa -4,7 % -7,2 % - 7,1 % Pohjois-Suomi -4,3 % -6,0 % - 9,0 % 15

Pohjois-Suomessa on enemmän investointihalukkuutta kuin maassa keskimäärin Uusi/laajennus Peruskorjaus %-tiloista 0 10 20 30 40 50 Maitotilat Pohjois-Suomi 18 24 Koko maa Emolehmätilat 15 19 Pohjois-Suomi 22 9 Koko maa Muut erikoistuneet 14 11 Pohjois-Suomi 18 11 Koko maa 14 11 16

Yrittäjähenkisyys yhdistää jatkavia tiloja Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus Kasvuhakuisuus tuottavuus / yksikkökoko Talouden tunnuslukujen seuranta, herkkyys muutoksille Käyttöön paras mahdollinen osaaminen Yhteistyö ja verkostoituminen 17

Tärkeintä on hyvä kannattavuus ja tuottavuuden parantaminen + paras osaaminen + suunnitelmallisuus KAIKKI MAITOTILAT MAITOTILAT: POHJOIS-SUOMI 2020 asti jatkavat maitotilat 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Pyrin maatilani toiminnassa mahd. hyvään kannattavuuteen /taloudelliseen tulokseen Tähtään mahd. korkeaan tuotostasoon (keskituotos, satotaso, kasvunopeus yms.) Pyrin aina hankkimaan parasta osaamista niihin asioihin, joissa oma osaaminen ei ole Maatilani toimintaa suunnitellaan myös yli 5 vuoden tähtäimellä Seuraan tilani talouden tunnuslukuja aktiivisesti (vähintään kuukausittain) Suhtaudun luottavaisesti maatilani tulevaisuuteen Maatalous on minulle enemmän yritystoimintaa kuin elämänmuoto Käyn usein maatilan toimintaan/suunnitteluun liittyvässä 4,05 3,77 3,68 3,55 3,51 3,37 3,23 3,06 Keskiarvot vastauksista (vastausasteikko 1: Ei sovi lainkaan <--> 5 Sopii erittäin hyvin) 18

Nurmi keskiössä ja siihen myös panostetaan Huomio säilörehun laatuun ja sadon määrään Lisätään lannoitusta, parannetaan pellon kuntoa (ojitus, kalkitus, ym.) 1000 ha 400 350 300 250 200 150 100 50 0 13 36 27 9 9 30 189 194 184 5 2 9 115 131 127 1 1 2 2010 2015 2018 359 Pellonkäyttö POHJOIS-SUOMI 363 362 Muut kasvit* Kesanto Nurmi * mm. peruna, sokerijuurikas, Öljykasvit Kevätvilja kokonaispeltoala 19

Maitotilat aikovat panostaa erityisesti säilörehun laatuun ja satotason nostoon Minkälaisia toimenpiteitä tilallanne on suunnitteilla lähivuosien aikana maidontuotannon suhteen? 0% 20% 40% 60% 80% 100% SÄILÖREHUSADON LAATU Jatkavat Pohj.-Suomi (n=194) 74 26 Kaikki Pohj.-Suomi (n=253) 62 36 2 SÄILÖREHUNURMEN SATOTASO Jatkavat Pohj.-Suomi 75 25 Kaikki Pohj.-Suomi 61 37 3 KOTOISEN REHUN KÄYTTÖOSUUS Jatkavat Pohj.-Suomi 41 58 1 Kaikki Pohj.-Suomi 36 60 4 NUORKARJ./VASIK. TILOJEN PARANNUSINVEST. Jatkavat Pohj.-Suomi 38 60 2 Kaikki Pohj.-Suomi 30 60 10 LAIDUNTAMINEN Jatkavat Pohj.-Suomi 10 86 4 Kaikki Pohj.-Suomi 8 86 5 lisätään, nostetaan, parannetaan pidetään ennallaan vähennetään, lasketaan 20

Lypsylehmien määrä ei vähene jos investoinnit toteutuvat Pohjois-Suomi lehmää 90 000 3 187 80 000 70 000 2 410 60 000 50 000 1 581 40 000 1 227 30 000 20 000 10 000 0 81 734 83 594 85 190 84 424 2010 2015 2020 2022 vuosimuutos (ka) tilaa 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 0,5 % 0,4 % -0,5 % lypsyleh. -5,4 % -8,1 % -11,9 % tilat 21

Maidontuotannon kasvu voi jatkua kpl 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 636,1 3 187 704,8 2 410 759,9 767,8 1 581 1 227 2010 2015 2020 2022 vuosimuutos (ka) Maitotilat ja maidontuotanto POHJOIS-SUOMI milj. l 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0-5,4 % -8,1 % -11,9 % tilat 2,1 % 1,5 % 0,5 % tuotanto 22

Myös naudanlihantuotanto voi kasvaa, emolehmiä tulossa lisää kpl 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 POHJOIS-SUOMI 22,7 22,5 22,5 23,2 763 689 591 537 2010 2015 2020 2022 vuosimuutos (ka) Nautatilat ja naudanlihantuotanto milj. kg 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-2,0 % -3,0 % -4,7 % tilat -0,2 % 0,0 % 1,6 % tuotanto 23

Sianlihantuotannolla on myös kasvun mahdollisuus kpl 120 100 80 60 40 20 0 POHJOIS-SUOMI 13,3 12,0 12,2 109 84 12,5 55 47 2010 2015 2020 2022 vuosimuutos (ka) Sikatilat ja sianlihantuotanto milj. kg 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-5,1 % -8,1 % -7,6 % tilat 0,3 % 1,8 % -3,2 % tuotanto 24

Pohjois-Suomi vahvistuu maidolla & lihalla Pohjois-Suomessa tuotetaan lähes 30% Suomen maidosta ja naudanlihasta. Maidosta ja lihasta tulee peräti 90 prosenttia maatalouden myyntituloista. Tulevaisuuden näkymät ovat muuhun Suomeen verrattuna selvästi myönteisemmät. Maidontuotannon kasvu voi jatkua ja lihaa tuotetaan vähintään nykyinen määrä 2020-luvulla, jos tuottajien suunnitelmat toteutuvat. Pohjois-Suomessa erityisenä vahvuutena on investointihalukkuus, joka on selvästi suurempaa kuin muualla maassa. Luopujien pelloille löytyy käyttöä ja pellot pidetään kunnossa. Investointeihin tarvitaan vauhtia ja asiantuntija-apua, jotta tuotannosta poistuma tulisi korvattua. Rahoituksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä niin meijerin, teurastamon, neuvonnan kuin muidenkin sidosryhmien kesken. Mitä enemmän tuottajia kannustetaan ja autetaan kehittämisessä, sitä todennäköisemmin kasvu toteutuu. Yrittäjähenkisyys yhdistää jatkavien tilojen yrittäjiä eri puolilla Pohjois-Suomen maakuntia. Päätähtäin on kannattavuuden parantamisessa. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja parhaan mahdollisen osaamisen hankkiminen yhdistää. Tuottavuuden parantamiseen tähdätään, on sitten kysymys eläimistä tai pellosta. Erityisesti panostetaan keskituotoksen nostoon, säilörehun määrään ja laatuun. Pitkät välimatkat eivät estä verkostoitumista, kun sähköiset välineet ovat apuna. 25

Kiito 26