Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä 29.11.2012 Työsuojelu 1
Työsuojeluorganisaatio SoTessa v. 2010-2013 Koordinoiva työsuojelutoimikunta 9- jäsentä (3 Ta edustajaa ja 6 tsv:a) SoTe 1 Hallinto Sosiaalityö Kuntotumispalvelut 1061 htv (1199) 8- jäsentä SoTe 2 Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto 914 htv (1211) 8- jäsentä SoTe 3 Vanhuspalvelut 1955 htv (2070) 8- jäsentä
Turun päihdeasioiden käsittelyopas Turun kaupungin henkilöstön päihdeasioiden käsittelyoppaan tarkoituksena on auttaa käsittelemään työpaikan päihdeongelmia, -riskejä ja -haittoja. Työmarkkinajärjestöt antoivat tammikuussa 2006 suosituksen uudistaa päihdeohjelmat vastaamaan työelämän nykyisiä tarpeita. Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholin, lääkkeiden, huumeiden, muiden päihteiden tai näiden sekakäytöstä johtuvaa riippuvuutta, joka haittaa elämänhallintaa ja työssä selviytymistä sekä saattaa vaarantaa työtovereiden tai palvelun kohteena olevien ihmisten turvallisuutta. 29.11.2012 Työsuojelu 3
Päihteet eivät kuulu työpaikalle, ja ne ovat työelämän pelisääntöjen vastaisia. Päihteet aiheuttavat merkittäviä riskejä niiden käyttäjille ja työyhteisön jäsenille. Päihderiippuvuus on sairaus. Parantamalla ja selkeyttämällä päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa koskevia ohjeita pyritään kokonaan päihteettömään työpaikkaan. Jokainen esimies ja työntekijä voi omalla esimerkillään edistää päihteettömyyttä työpaikalla. Päihteidenkäytön piilohyväksyntä vahingoittaa päihteitä käyttävää henkilöä ja vaarantaa koko työyhteisön turvallisuutta. Päihteidenkäytön ennaltaehkäisy on myös työterveyshuollon lakiin perustuva tehtävä. 29.11.2012 Työsuojelu 4
Työpaikan päihdeasioita tulee hoitaa suunnitelmallisesti. Pääpaino on ennalta ehkäisyssä, jonka keskeinen työtapa on tiedottaminen. Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat henkilökunnan päihdetyöryhmään. Päihderyhmien ehkäisevä päihdetyö voi olla mm. päihteistä tiedottamista,opastamista tai kouluttamista sekä tietojen antamista päihteiden terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta ja erilaisista hoitomahdollisuuksista. Ennaltaehkäisevän toiminnan tarkoituksena on päihteetön työpaikka. Työyhteisön tulee sitoutua päihteettömään työkulttuuriin. Esim. tänä vuonna järjestetty koulutusta kaksi kertaa, jossa kerrottiin päihdehaitoista ja esiteltiin uutta Mielenterveys- ja päihdepalvelut opasta sekä ohjelmaa ja omaa päihdeopasta. 29.11.2012 Työsuojelu 5
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA 2011-2015 Väestörakenteen muutos, mielenterveys- ja päihdeongelmien kehitys merkittäviksi kansansairauksiksi ja julkisen talouden haasteet muodostavat tulevaisuudennäkymän, joka rasittaa hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja muodostaa kansalaisille hyvinvointiriskejä. Tähän tulevaisuudennäkymään varautumiseksi on alettu laatia valtakunnallisia ja paikallisia hyvinvointipoliittisia linjauksia. Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma on laadittu voimassaolevien valtakunnallisten ja paikallisten mielenterveys- ja päihdetyön strategisten asiakirjojen linjausten edistämiseksi käytännön mielenterveys- ja päihdetyössä. Ohjelma laaditaan osana valtakunnallista KASTE -ohjelmaa ja sen Länsi 2012 kehittämishanketta. 29.11.2012 Työsuojelu 6
Edellä mainittuja strategisia linjauksia ovat palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen, ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen kehittäminen. Nämä linjaukset on työstetty ohjelmaasiakirjassa viideksi konkreettiseksi toimenpide-ehdotukseksi. Toimenpide-ehdotusten työstämisessä on varauduttu siihen, että julkisen talouden haasteellisten tulevaisuudennäkymien vuoksi toimenpiteiden toteuttamiseen ei voida olettaa olevan käytettävissä merkittäviä lisäresursseja. Näin ollen toimenpide-ehdotukset on laadittu toteuttamiskelpoisiksi nykyresursseilla, joskin toteuttaminen edellyttää kehittämistahtoa eri hallintokunnilta, yksiköiltä ja työntekijöiltä. 29.11.2012 Työsuojelu 7
Ennalta ehkäisyn lähtökohtana on varmistaa työyhteisössä, että jokainen tietää päihteiden pelisäännöt eli käyttö ei saa haitata työntekoa edes väsymyksenä päihtymyksestä puhumattakaan. Pelisääntöihin kuuluu myös lupa puuttua, sekä työtoverin että esimiehen taholta. Työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Työtoveri voi pyytää päihdeongelmaista keskustelemaan asiasta esimiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Ongelman piilottelua tai salaamista ei tule hyväksyä. Ongelmaan puuttuminen on päihdeongelmaisen auttamista ja lähimmäisestä välittämistä. 29.11.2012 Työsuojelu 8
Esimiehen on mahdollisimman varhain otettava työntekijä kanssaan keskustelemaan, jos on merkkejä siitä, että asianosaisella voisi olla päihdeongelma. Päihdeongelma työpaikalla voi näkyä: toistuvina krapulatiloina virheellisinä, huonolaatuisina tai puuttuvina työsuoritteina työtehon laskuna viivästyksinä myöhästymisinä huonona palveluna huonona työmoraalina epäasiallisena käytöksenä työtovereita ja esimiehiä kohtaan lyhyinä, usein toistuvina poissaoloina työtapaturmina 29.11.2012 Työsuojelu 9
Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia Työkyvyn hallintamalli 1. Esimies seuraa säännöllisesti työntekijöiden sairauspoissaoloja, mahdollisia hälytysmerkkejä, toimintalukuja ja havainnoi merkkejä työkyvyn heikkenemisestä sekä työyhteisön ilmapiiristä. Havainnoit ja huomiot voivat tulla myös työntekijältä itseltään, työtoverilta, työyhteisöstä tai työterveydenhuollosta. 2. Esimies ottaa asian heti, kun on havainnut työkykyyn vaikuttavia ongelmia. Neuvoa ja tukea saa omalta esimieheltä,työkavereilta, työsuojelulta tai työterveyshuollosta. Työntekijällä on myös oikeus ottaa asia esille esimiehensä kanssa ja pyytää työhyvinvoinnin tukikeskustelua. 29.11.2012 Työsuojelu 10
Esimiehen tehtävät päihdeongelman selvittämiseksi Kun esimies tai työtoveri huomaa työntekijän olevan alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alainen, hänen tulee kehottaa päihtynyttä tai päihteitä nauttivaa henkilöä poistumaan työpaikalta. Tämä on välttämätöntä päihtyneen oman, työyhteisön ja asiakkaiden turvallisuuden kannalta. Päihtymyksestä johtuvan työstä poissaolon ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Päihtymisen toteamiseksi riittää yleensä esimiehen aistinvarainen havainto ja sen lisäksi yhden henkilön toteama päihtyminen. Päihtymyksestä epäilty henkilö voi halutessaan käydä puhaltamassa alkometriin työterveyshuollossa. Näin hän voi todistaa, ettei ole nauttinut alkoholia. 29.11.2012 Työsuojelu 11
Puheeksiotto Puheeksiotolla tarkoitetaan ensimmäistä esimiehen kanssa työpaikalla käytyä keskustelua päihdeongelmasta. Työntekijä voi ottaa mukaan puheeksiottokeskusteluun työsuojeluvaltuutetun ja/tai työterveyshuollon edustajan. Puheeksiottokeskustelussa täytetään puheeksiottokeskustelulomake (lomake 1) ja sovitaan seurannasta. Seurantakeskustelu pidetään 2-3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Myös seurantakeskustelut kirjataan puheeksiottokeskustelulomakkeelle. Mikäli päihteiden väärinkäyttö jatkuu edelleen ja omatoimista hoitoon hakeutumista ei ole tapahtunut, esimies kutsuu koolle hoitoonohjausneuvottelun. 29.11.2012 Työsuojelu 12
Työterveyslaitoksen muutama vuosi sitten tekemän kyselytutkimuksen mukaan alkoholi aiheuttaa edelleen ongelmia monilla aloilla. Asiantuntijoiden mukaan päihdeongelmia voivat pahentaa mm. vuorotyö, kova työtahti, ristiriidat ja ryhmäpaine. Terveydenhuollossa työskentelevien ammattihenkilöiden kohdalla suhtautuminen alkoholin väärinkäyttöön on työn luonteesta johtuen ankaraa. Kyse ei ole vain työsuhteesta ja sen jatkumisesta vaan myös ammatinharjoittamisoikeudesta. Jos Valviraan tehdään ilmoitus humalassa työskentelystä, on viranomaisella velvollisuus tutkia henkilön ammatinharjoittamisoikeudet ja tehdä velvoittavat päätökset ammatinharjoittamisoikeuksien mahdollisesta rajaamisesta. 29.11.2012 Työsuojelu 13
Seuraamukset rikkomuksista Suullinen työnjohdollinen huomautus Vähäiseksi katsottavasta rikkomuksesta tai laiminlyönnistä asianomainen esimies voi antaa suullisen työnjohdollisen huomautuksen. Kirjallinen varoitus KVhL:n 35 :n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei pääsääntöisesti saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. 29.11.2012 Työsuojelu 14
Virkasuhteen irtisanominen Kunta ei saa irtisanoa määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. (KVhL 35 ) 29.11.2012 Työsuojelu 15
Turun sosiaali- ja terveystoimi savuttomaksi Tiivistelmä: Terveystoimen johtoryhmän ( 90) päätöksellä Turun terveystoimi on ollut savuttomuuteen kannustava työyhteisö 1.9.2008 alkaen. Asiaa on viety eteenpäin toimenpideohjelmalla, jonka pääkohtina ovat olleet henkilökunnan tupakasta vieroittautumisen tukeminen ja tupakoinnin rajoittaminen työaikana terveystoimen alueella. Toimenpideohjelman seurannasta vastaa terveystoimen henkilökunnan päihdetyöryhmä ja tupakoimattomuuden tukeminen on kirjattu henkilökunnan päihdeohjelmaan. 29.11.2012 Työsuojelu 16
Savuttomuusohjelman aikaansaamat hyödyt terveydenhuollossa Savuttomuutta tukeva toimenpideohjelma sai terveystoimessa lyhyessä ajassa aikaan merkittäviä muutoksia henkilökunnan tupakointitottumuksissa. Tammikuussa 2007 toteutetun kyselyn mukaan 22 % terveystoimen työntekijöistä tupakoi. Kolme kuukautta ohjelman voimaantulon jälkeen, joulukuussa 2008 toteutetun seurantakyselyn mukaan enää vain 15 % terveystoimen työntekijöistä tupakoi. Kun kysyttiin savuttomuusohjelman vaikutuksia omaan tupakointiin, 7 % vastaajista kertoi lopettaneensa kokonaan ja lisäksi 8 % kertoi vähentäneensä tupakointia työajalla. Savuttomuusohjelma on saanut osakseen myös arvostelua ja negatiivista huomiota, mutta kiistatta se on onnistunut vähentämään henkilöstön tupakointia huomattavasti. 29.11.2012 Työsuojelu 17
SAVUTON SOTE -toimenpideohjelma 1. Johdon ja henkilöstön sitoutuminen savuttomuuteen 2. Tupakoimattomien työntekijöiden palkitseminen 3. Tuki tupakoinnin lopettajille Henkilökunnan vieroittautumista tuetaan korvaamalla tupakoivalle työntekijälle enintään 200 :n vieroituslääkitys. Tuki edellyttää osallistumista työterveyshuollon järjestämään vieroitukseen. Vuodelle 2009 rahaa on budjetoitu 30.000 euroa. Henkilöä kohden määräraha tupakasta vieroittautumiseen on 200, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rahallinen tuki riittää 150 hengen vieroituslääkitykseen. 29.11.2012 Työsuojelu 18
4. Tupakoinnin rajoittaminen 5. Potilaiden ja asiakkaiden tupakoimattomuuden kannustaminen 5. Henkilökunnan koulutus ja tupakkayhdyshenkilöt 6. Tiedottaminen 29.11.2012 Työsuojelu 19
7. Toimenpideohjelman seuranta ja arviointi Savuttomuuteen kannustavien toimenpiteiden valvontavastuu on sosiaali- ja terveystoimen esimiehillä. Savuttomuuteen kannustavien toimenpiteiden vaikutuksia seuraa terveystoimen henkilökunnan päihdetyöryhmä. Henkilökunnan tupakointitottumuksia seurataan säännöllisesti vähintään kahden vuoden välein toteutettavalla kyselyllä. Seuraava kysely toteutetaan tammikuussa 2011. 29.11.2012 Työsuojelu 20
Kohti savutonta Turun kaupunkia Savuton Turku 2015 -ohjelman tavoitteena on saada kaikki Turun kaupungin hallintokunnat mukaan tukemaan henkilöstönsä savuttomuutta ja julistautumaan savuttomiksi työpaikoiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Tupakoiva työntekijä altistaa itsensä monenlaisille sairauksille. Sen lisäksi että tupakoija vahingoittaa omaa terveyttään, hän saattaa tuoda myös työnantajalle 4000 lisäkulut vuodessa mm. tupakasta johtuvien sairauspoissaolojensa myötä. Ylimääräiset tupakkatauot työpäivän aikana vaikuttavat pitkällä aikavälillä myös työn tuottavuuteen. 29.11.2012 Työsuojelu 21
Työpaikka on savuton kun -tupakkalain määräämissä sisä- ja ulkotiloissa ei tupakoida - työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja - mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu ulos tarpeeksi kauas siten että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin - tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja taukoja - työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia - tupakkatuotteita ei myydä työpaikalla - tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa - työpaikkailmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton. 29.11.2012 Työsuojelu 22
Kiitos!