SELVITYS SELVITYS KONTIOLAHDEN KUNNAN EDELLYTYKSISTÄ JULISTAUTUA SAVUTTOMAKSI KUNNAKSI

Transkriptio

1 Kontiolahden kunta Kunnanhallitus SELVITYS KONTIOLAHDEN KUNNAN EDELLYTYKSISTÄ JULISTAUTUA SAVUTTOMAKSI KUNNAKSI 1. Valtakunnallinen Savuton kunta -hanke Valtakunnallisen Savuton Kunta -hankkeen päätavoitteena on, että savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa: kaikki Suomen kuntaorganisaatiot ja muut julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot, kuten valtionhallinto, verohallinto, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos, sosiaalirahastot, valtion yhtiöt ja - liikelaitokset, ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä noudattaen savutonta toimintakulttuuria. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on, että savuttomasta toimintakulttuurista tulisi yksi julkisen rahoituksen saamisen ehto, jonka pohjalta julkista rahoitusta saavat järjestöt, säätiöt ja yhdistykset toimivat savuttomasti. Hanke toteutetaan valtakunnallisena seitsemän toimijan yhteistyönä sairaanhoitopiirien erityisvastuualueittain. Projektia hallinnoi Pohjois- Savon Sydänpiiri ry ja projektin rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys. Savuttomuuden käytännön toimenpiteiden toteutukseen ja ohjaukseen on laadittu Savuton Kunta-, Savuton Työpaikka- ja Savuton Oppilaitos -toimenpideohjelmat. Vuoden 2013 alussa savuttomaksi työpaikoiksi julistautuneita kuntia oli n. 63 % (203 kuntaa) ja n. 7 % (23 kuntaa) kunnista valmisteli savuttomuuspäätöstä. Pohjois-Karjalassa savuttomaksi kunnaksi ovat julistautuneet Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Lieksa, Polvijärvi ja Valtimo.

2 2. Savuttomuuden tavoitteet Savuttomuus tähtää tupakoinnin vähenemiseen sekä tupakkatuotteiden käytön loppumiseen tupakkalain 1 :n mukaisesti. Tavoitteeseen päästään lainsäädännön ohjauksella ja siten, että yhä harvempi aloittaa tupakoinnin ja yhä useampi onnistuu tupakoinnin lopettamisessa. Kunnissa ja työpaikoilla yleensä savuttomuutta voidaan edistää juuri tupakoinnin aloittamisen ehkäisemisellä ja lopettamisen tukemisella. Tutkimusten mukaan noin 70 % tupakoivista haluaisi lopettaa tupakoinnin ja tuen avulla jopa 30 % onnistuu tupakoinnin lopettamisessa. Tupakoinnin aloittamiselta suojaaminen edellyttää perheiden savuttomuutta, koulujen oikeanlaista, kuhunkin ikävaiheeseen soveltuvaa lähestymis- ja puuttumistapaa, sekä neuvoloiden, terveydenhuollon ja työterveyshuollon toteuttamaa ohjausta ja valistusta eri ikäkausina. Tupakoimattomuutta tukeva elinympäristö ja esimerkiksi tupakoinnin myynnin rajoittaminen ennaltaehkäisevät tupakoinnin aloittamista. Tupakoinnin lopettamista toteutetaan tällä hetkellä Kontiolahden alueella tupakkariippuvuuden hoitoketjun avulla. Työntekijöiden osalta lopettamisen tuesta vastaa työterveyshuolto. Savuttomuuskriteerit edellyttävät vieroitukseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan ohella muun muassa ryhmämuotoisen vieroitustuen järjestämistä työterveyshuollon toimesta. 3. Savuttomaksi kunnaksi julistautumisen edellytykset ja haasteet Savuttomaksi kunnaksi julistautuminen edellyttää savuttomuuskriteerien täyttämistä. Kriteerit ovat laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton, Suomen ASH ry:n ja Hengitysliitto ry:n yhteistyönä. Kriteerien ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteutumista Kontiolahden kunnassa on selvitetty liitteessä 1. Liitteen perusteella voidaan todeta, että suurin osa savuttomuuskriteereistä toteutuu jo tällä hetkellä Kontiolahden kunnassa. Työpaikkana savuton kunta edellyttää, että Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi. Tupakoivia työntekijöitä tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Savuttomuus mainitaan kunnan työpaikkailmoituksissa. Työpaikan savuttomuudesta ilmoitetaan selkeästi kylteillä, tarroilla tai julisteilla esimerkiksi ulko-ovilla.

3 Kriteerien toteuttamisen haasteet liittyvät ennen kaikkea tupakoimattomuuden valvontaan muun muassa työntekijöiden yksintyöskentelytilanteissa, sekä kunnan omistamien tilojen vuokraukseen ja iltakäyttöön, jossa asioidaan muun muassa seurojen, järjestöjen ja yksityishenkilöiden kanssa. Työntekijöiden tupakointia koskien on laadittava ohjeet, joissa on otettava kantaa myös sanktiointiin ohjeiden laiminlyöntitilanteissa. Savuttomuutta koskevan päätöksenteon tueksi Kontiolahden kunnan henkilöstölle suunnattiin sähköinen kysely marraskuussa 2013, jossa tiedusteltiin henkilöstön tupakointia sekä suhtautumista savuttomaksi julistautumiseen. Kyselyyn vastasi 207 työntekijää (n. 32 % henkilöstöstä), joista 86 % ilmoitti, ettei tupakoi. Vajaa 8 % tupakoi työpäivän ulkopuolella, n. 2,5 % työpäivän aikana vain lakisääteisillä tauoilla ja vajaa 5 % työpäivän aikana muulloinkin kuin lakisääteisillä tauoilla. Vastaajista 83 % haluaisi Kontiolahden kunnan julistautuvan savuttomaksi. Tulosten perusteella savuttomuuteen suhtaudutaan henkilöstön keskuudessa pääasiassa myönteisesti. Savuttomaksi julistautumisessa on kysymys toimintakulttuurin muuttumisesta. Tämä puolestaan edellyttää poliittisen ja operatiivisen johdon tukea asialle, sekä riittävää sitoutumista projektin ja kriteerien täytäntöönpanoon. Mikäli tällaista sitoutumista ei ole saavutettavissa, ei työryhmä näe savuttomaksi julistautumista perusteltuna pelkästään imagosyistä. Savuttomuuden toteuttaminen onnistuneesti edellyttää kaikkien osastojen ja yksikköjen työpanosta. Konkreettista toteuttamis- ja seurantavastuuta jää erityisesti tekniselle osastolle, työsuojelulle, henkilöstöhallinnolle ja työterveyshuollolle. Terveydenhuoltolain näkökulman toteuttaminen jää sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueen vastuulle. Tiettyjen yksittäisten toimenpiteiden toteuttamiselle on tarpeen nimetä vastuuhenkilöt mahdollisen savuttomaksi julistautumispäätöksen jälkeen. 4. Savuttomaksi julistautumisen hyödyt ja kustannukset Savuttomuus tarjoaa keinon suojella kuntalaisten terveyttä ja ylläpitää terveyttä edistävää elinympäristöä. Savuton työpaikka tukee työntekijöiden ja kunnan asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä sekä lasten ja nuorten terveystottumuksia. Terveydenhuollon menojen säästämisen ohella myös yksilön saamat hyödyt tupakoinnin lopettamisesta ovat merkittävät. Riski sairastua tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin vähenee ja elinajanodote kasvaa.

4 Säännöllisesti tupakoivan työntekijän on laskettu viettävän tupakkatauoilla keskimäärin 30 työpäivää vuodessa (7 savuketta/päivä, 10 min. savuke sisältäen siirtymät työpaikalle). Työaikana tupakoivan työntekijän on laskettu aiheuttavan työnantajalle euron kustannukset vuodessa keskiansiotasolla laskettuna ja matalapalkkaisimmallakin tasolla euron kustannukset vuodessa. Työurien näkökulmasta tupakointi vaikuttaa työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena myös työvuosien menetykseen. Savuttomuuden taloudelliset, terveydelliset ja muut hyödyt: - työn tuottavuuden lisääntyminen; työajan tehokas käyttö, poissaolojen vähentyminen, työntekijöiden työkyvyn kasvu - hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen, nuorten/opiskelijoiden/työllistettyjen tupakoimattomuuden tukeminen mm. kesätyö- ja harjoittelupaikkojen muodossa - terveydelliset hyödyt kuntalaisille ja näistä syntyvät taloudelliset säästöt, passiivisen tupakoinnin vähentyminen - tasa-arvonäkökulma; terveyserojen kaventuminen - ympäristön siisteyden ja puhtauden edistäminen Savuttomuuden toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset: - korvaushoitojen ja työterveyshuollon lisäkustannukset - tupakointipaikkoihin ja tupakointikieltomerkkeihin liittyvät kustannukset - savuttomuuden toteuttamiseen osastoilla käytetty työaika - savuttomuuteen liittyvät tiedotuskustannukset 5. Savuttoman toimintatavan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Savuttoman toimintakulttuurin jalkautumisen ja kriteerien toteutumisen kokonaisseuranta tulee toteuttaa koordinoidusti nimetyn työ- tai ohjausryhmän toimesta. Esimerkkejä arviointimittareista on esitetty liitteessä 1. Seurannan välineinä toimivat muun muassa: - esimiehille suunnatut seurantakyselyt - työterveyshuollon vieroitustukitoimenpiteiden onnistuminen - ympäristöterveydenhuollon suorittamat valvontakäynnit sisältäen tupakan myyntipaikkojen ja tupakointikieltojen valvonnan - työterveyshuollon työpaikkakäyntien havainnot savuttomuudesta - kunnan hyvinvointikertomus - työajan käytön seuranta - sairauspoissaolojen kehitys erityisesti hengitystiealuiden diagnoosien osalta - tupakoivien määrän seuranta henkilöstökyselyn ja työterveyshuollon tilastojen avulla

5 6. Savuton Kontiolahti työryhmän esitys savuttomaksi julistautumisesta Savuton Kontiolahti työryhmän näkemyksen mukaan kunnalla on hyvät edellytykset lähteä toteuttamaan savuttomuutta entistä johdonmukaisemmin koko kunnassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kohdassa 3. esitetyt savuttomuuden toteuttamisen edellytykset (tuki, sitoutuminen, resurssit) tulevat täyttymään. Työryhmä esittää Kontiolahden kunnan julistautumista savuttomaksi kunnaksi syksystä 2014 alkaen. Asiasta päättää kunnanvaltuusto vuoden 2014 alkupuolella. Riittävä siirtymäaika savuttomuuspäätöksen ja voimaantulon väliin jättää aikaa savuttomuustoimenpiteiden toteuttamiselle, savuttomuudesta tiedottamiselle ja savuttomuuden seurannan suunnittelulle. Savuttomuusprosessin kulku ja aikataulu: SAVUTON KONTIOLAHTI -TYÖRYHMÄN ESITYS 12/2013 KÄSITTELY TOIMIELIMISSÄ 2/2014 Johtoryhmä - Yhteistyötoimikunta- Henkilöstöasiaintyöryhmä-KH VALTUUSTON SAVUTTOMUUSPÄÄTÖS 3/2014 Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen SAVUTTOMUUSPROSESSIN ORGANISOINTI 3-6/2014 Kriteerien toimeenpanon aikataulutus, vastuuhenkilöiden nimeäminen, vaikuttavuuden arvioinnista sopiminen KRITEERIEN TOIMEENPANO JA SISÄINEN TIEDOTTAMINEN 7-9/2014 Mm. ryhmämuotoisen vieroitustuen aloittaminen, tupakointikieltomerkkien asentaminen SAVUTTOMAKSI KUNNAKSI JULISTAUTUMINEN 10/2014 Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen KRITEERIEN JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2015-

6 Kontiolahdella Savuton Kontiolahti -työryhmä LÄHTEET Savuton Kunta toimenpideohjelma Savuton Työpaikka toimenpideohjelma Savuton kunta toimenpiteet, tarkistuslista THL - Savuton Kunta esite ASH Savuton työpaikka Kiinteä osa työhyvinvointia esite Tupakka- ja talousyhteenveto -esitys Sähköinen henkilöstökysely LIITTEET Savuttomuuskriteerien toteuma Kontiolahti (liite 1)