Päihteet ja mielenterveys PEKKA HEINÄLÄ YTHS 28.5.2012 Päihteet ja mielihyvä Viehtymys nautintoaineisiin ja päihteisiin on yleisinhimillistä Päihdehaitat ja päihderiippuvuus vaihtelevat Alkoholi, kahvi, tupakka, kannabis, eräät sienet, kati, kokaiini, oopium jne. Synteettiset ja muuntohuumeet: LSD, amfetamiini ja MDMA, GAMMA, MDPV (metyleenidioksipyrovaleroni) jne. Psykotrooppiset lääkkeet: PKV (erityisesti BZ ja pregabaliini), huumaavat kipulääkkeet (ml. buprenorfiini), keskushermostostimulantit 28. toukokuuta 2012 2
Päihteet ja yhteiskunta Keskushermoston toimintaan vaikuttavia aineita on kautta aikojen käytetty arkipäivisin, juhlissa, kansanparannuksessa, uskonnollisissa rituaaleissa jne. Käyttöön liittyy tavoiteltuja vaikutuksia ja vaihtelevasti haittoja Haittojen torjuntayritykset ja yhteiskunnan kehitys: kieltolaki, huumausainesäätely, lääkeresepti, uskonnon, perhearvojen ja naisten aseman muutokset, keskioluen vapautuminen, asetuksilla säädellyt (ylläpito- ja) korvaushoidot, EU-yhdentyminen, sosiaali- ja terveysneuvonta jne. 28. toukokuuta 2012 3 Päihteet ja väestö Tupakka: Vajaa kolmannes miehistä ja noin viidennes naisista tupakoi -> joka toinen heistä menehtyy tupakoinnin takia Alkoholi: kulutus huipputasolla 10,5 litraa, 90% aikuisväestöstä juo alkoholia ja puolet juodusta alkoholista kasautuu eniten juovalle kymmenykselle; noin 500 000 riskikäyttäjää Huumeet: 15-69-vuotiaista 2-5% käyttää, joskus kokeillut 12-18% 28. toukokuuta 2012 4
Terveys 2000-tutkimuksesta Täysi-ikäisistä miehistä 8% ja naisista 2% alkoholiriippuvaisia Verrattaessa raitistuneita edelleen aktiivisesti juoviin: raitistuneilla todettiin vähemmän sosiaalisten tilanteiden pelkoa (1% vs. 6%) ja pitkäaikaista masentuneisuutta (dysthymia) (3% vs. 7%): juominen ylläpitää oireilua tai oireet hankaloittavat kuntoutumista Juomistaan jatkavat alkoholiriippuvaiset käyttävät enemmän sekä päihde- että mielenterveyspalveluita 28. toukokuuta 2012 5 Juomatavat vaikuttavat haittojen määrään ja jakautumiseen Noin 10 % naisista ja miehistä raittiita; eniten juova kymmenys juo puolet kaikesta alkoholista Neljännes miehistä ja kolmannes naisista puhtaita kohtuukäyttäjiä Vaikka laskennallisesti suurkuluttajia on miehistä vain 8 ja naisista 5 %, humalahakuisesta juomatavasta johtuen nk. riskikäyttäjiä on enemmistö Miehistä 65 % Naisista 55 % Erilaiset terveydelliset ja sosiaaliset haitat jakautuvat laajalti väestöön Suurkuluttajat tuottavat enimmillään 20 30 % terveydellisistä alkoholihaitoista Preventioparadoksi: jos halutaan vaikuttaa päihdehaittojen määrään, on toimenpiteet kohdennettava koko väestöön (Kreitman 1986; Rossow 2006; Poikolainen & Paljärvi 2007)
Kannabis Samanaikainen päihde- ja mielenterveyshäiriö Yhteys vakaviin mielenterveysongelmiin on kiistaton Mitä nuorempana käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on sairastua aikuisena vakavaan mielenterveyshäiriöön kuten psykoosiin tai masennukseen Mitä tiheämpää ja runsaampaa käyttö on, sitä suurempi todennäköisyys mielenterveyshäiriöihin Kokematon käyttäjä ja suuret kerta-annokset liittyvät paniikki- ja ahdistuskohtauksiin ja sekavuuteen Päihdehäiriön vakavuus III Lievä mielenterveyshäiriö/ vakava päihdehäiriö I Lievä mielenterveyshäiriö/ lievä päihdehäiriö IV Vakava mielenterveyshäiriö/ vakava päihdehäiriö II Vakava mielenterveyshäiriö/ lievä päihdehäiriö Muun mielenterveyshäiriön vakavuus 28. toukokuuta 2012 7 28. toukokuuta 2012 8
Alkoholi- ja muut mielenterveyshäiriöt Päihteiden käytön ajallinen yhteys mielenterveyshäiriöihin Pääosin monipäihdekäyttöä nikotiini(riippuvuus) erityisen yleistä alkoholin ja kannabiksen käyttö yleistä kansainvälisesti myös kokaiinin käyttö yleistä (amfetamiini Suomessa) Alueelliset erot käytetyissä aineissa ja tavoissa Päihteiden käyttöä sairauden eri vaiheissa päihteiden käyttö voi edeltää/ seurata psykoosia päihteiden käyttö voi edeltää/ seurata masennusta HS 081208 28. toukokuuta 2012 28. toukokuuta 2012 10
Miksi mielenterveyspotilaat käyttävät muita useammin päihteitä? Onko käyttö perinnöllistä? geenit ympäristötekijät Päihteiden käytöllä ja mielenterveyshäiriöillä on sama perusta yhteiset riskitekijät tai patogeneesi Päihteiden käyttö aiheuttaa mielenterveyshäiriön etiologinen tekijä laukaiseva tekijä Itsehoito-hypoteesi oireiden lievitys Psykiatristen häiriöiden esiintyvyys alkoholihäiriöihin liittyen (1/2) Komorbidi häiriö Alkoholin väärinkäyttö Esiintyvyys (v) OR Kessler et al. NCS. Arch Gen Psychiatry 1994 Alkoholiriippuvuus Esiintyvyys (v) OR Mielialahäiriöt 12,3 1,1 29,2 3,6* Vakava masentuneisuus 11,3 1,1 27,9 3,9* Bipolaarihäiriö 0,3 0,7 1,9 6,3* * p< 0.05 28. toukokuuta 2012 11 28. toukokuuta 2012 12
Psykiatristen häiriöiden esiintyvyys alkoholihäiriöihin liittyen (2/2) Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (1/7) Ahdistuneisuushäiriö: Paniikkihäiriö Komorbidi häiriö Alkoholin väärinkäyttö Esiintyvyys (elämänaik) OR Alkoholiriippuvuus Esiintyvyys (elämänaik) OR Päihdehäiriö Prevalenssi Skitsofrenia 9,7 1,9 24 3,8 Regier DA, et al. ECA. Arch Gen Psychiatry 1993;50:85-94 Alkoholi- tai huumehäiriö 36 % Regier et al. JAMA 1990; 264:2511-2518 28. toukokuuta 2012 13 28. toukokuuta 2012 14
Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (2/7) Ahdistuneisuushäiriö: Sosiaalinen fobia Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (3/7) Ahdistuneisuushäiriö: PTSD Prevalenssi Prevalenssi Päihdehäiriö Päihdehäiriö Alkoholi- tai huumehäiriö 8-56 % Kushner et al. 1990 Alkoholi- tai huumehäiriö (miehet) Alkoholi- tai huumehäiriö (naiset) Kushner et al. 1990 30-50% 25-30% 28. toukokuuta 2012 15 28. toukokuuta 2012 16
Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (4/7) ADHD Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (5/7) Psykoosi (skitsofrenia) Prevalenssi Prevalenssi Päihdehäiriö Päihdehäiriö Alkoholi- tai huumehäiriö (nuoret ja aikuiset) Alkoholihäiriö (aikuiset) Wilens et al. 1994 23 % 17-45% Alkoholi-/huumehäiriö 50 % Nikotiiniriippuvuus 70 % Dixon et al 1991; Shaner et al 1993; Ziedonis et al. 1994 28. toukokuuta 2012 17 28. toukokuuta 2012 18
Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (6/7) Mielialahäiriö: vakava masennus Prevalenssi Päihdehäriöiden prevalenssi psykiatrisiin häiriöihin liittyen (7/7) Mielialahäiriö: kaksisuuntainen mielialahäiriö Prevalenssi Päihdehäiriö Päihdehäiriö Alkoholihäiriö 16,5 % Alkoholi- tai huumehäiriö 56,1 % Huumehäiriö 18 % Regier et al. JAMA 1990; 264:2511-2518 Regier et al. JAMA 1990; 264:2511-2518 28. toukokuuta 2012 19 28. toukokuuta 2012 20
HILMO 1987-2002 Käypä hoito-suositukset Pirkola S & Wahlbeck K. SLL 2004; 59(15-16):1673-1677 28. toukokuuta 2012 21 Epävakaa persoonallisuus (2008) Skitsofrenia (rev 2008) ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, lapset ja nuoret) (rev 2012) Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (rev 2012) Alkoholiongelmaisen hoito (rev 2010) Huumeongelmaisen hoito (2006, rev 2012?) Depressio (rev 2010) Syömishäiriöt (lapset ja nuoret) (rev 2009) 28. toukokuuta 2012 22
Käypä hoito: Skitsofrenia (2008) Päihteiden käyttö ja psykoosi Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito Mielenterveys- ja päihdeinterventiot integroiva hoito-ohjelma saattaa lisätä skitsofreniapotilaiden päihteettömien päivien määrää ja vähentää myöhempiä sairaalajaksoja, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu D. Kokemuksen mukaan skitsofreniapotilaan mielenterveys- ja päihdeinterventiot olisi hyvä järjestää integroidusti saman työryhmän toimesta. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Psykososiaalisista hoitomuodoista motivoiva haastattelu yksin tai yhdistettynä kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan ja perheenjäsenten psykoedukaatioon saattaa lisätä potilaiden päihteettömien päivien määrää, parantaa heidän yleistä toimintakykyään sekä vähentää heidän oireitaan ja uusia sairausjaksojaan C. Päihdeongelmista kärsivän skitsofreniapotilaan psykososiaalisina hoitomuotoina voidaan käyttää motivoivaa haastattelua yksin tai yhdistettynä kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan tai psykoedukaatioon. Aiheuttaa psykoosin Myötävaikuttaa psykoosin puhkeamiseen PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ PSYKOOSI Voi lisätä päihdehakuisuutta/ päihteiden käyttöä 28. toukokuuta 2012 23 28. toukokuuta 2012 24
Miten erottaa päihteiden aiheuttama psykoosi skitsofreniasta? Skitsofrenia ja samanaikainen päihteiden väärinkäyttö 44% 400 potilasta, joilla vähintään yksi psykoottinen oire alkoholin/ muiden päihteiden käyttöä ei aiempaa psykiatrista taustaa 56% Tekijät Väärinkäytön yleisyys Seuranta-aika Soyka, 1993 43 % Elämänaikainen Menezes, 1996 36 % Viimeksi kulunut vuosi Maa Saksa Iso-Britannia 169 potilasta, joilla päihteiden aiheuttama psykoosi Vanhempien päihteiden käyttö Päihderiippuvuus Näköhallusinaatiot Vähemmän positiivisia ja negatiivisia oireita 217 potilasta, joilla primäärinen psykoosi Modestin, 1997 54 % Tämänhetkinen Orseno, 1998 12 % Tämänhetkinen Fowler, 1998 60 % Elämänaikainen Jabensky, 2000 36 % Tämänhetkinen Sveitsi Italia Australia Australia 28. toukokuuta 2012 Caton CLM et al, Arch Gen Psychiatry 2005;62(2):137-145 25 28. toukokuuta 2012 26
Epidemiologisia tutkimuksia kannabiksen käytön yhteyksistä skitsofreniaan Bipolaarihäriö ja samanaikaiset päihdediagnoosit Tekijät Maa Tutkitut Seurantaaika (v) Andreasson ym 1997 Suhteellinen riski Ruotsi Varusmiehet 15 2,3 Elämänaikainen komorbiditeetti % OR Ammit ym. 2002 Ruotsi Varusmiehet 27 3,1 Syntymäkohortti Komorbiditeetti Alkoholiriippuvuus 61,2 9,8 Van Os ym. 2002 Arsenault ym 2002 Alankomaat Väestöotos 3 2,76 Uusi-Seelanti 11 - Weiser ym Israel Varusmiehet 15 2,0 2002 28. toukokuuta 2012 27 Huumeriippuvuus 40,6 8,6 Mikä tahansa päihdehäiriö 71,1 6,9 Kessler RC, et al. Br J Psychiatry 1996;168(suppl),17-30 28. toukokuuta 2012 28
Päihteiden käytön vaikutus mielenterveyden häiriöiden hoitoon Seulonta Oireilu lisääntyy Yleinen terveydentila heikkenee Itsemurhat, väkivalta, riskikäyttäytyminen lisääntyvät Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö lisääntyy Palveluiden saatavuus ja koordinaatio vaikeutuvat Mielenterveyshäiriön tunnistaminen Päihdehäiriön tunnistaminen Riskikäyttäytymisen kartoitus itsemurhavaaran arvioiminen väkivaltaisuuden arvioiminen infektiosairauksien toteaminen Muut somaattiset sairaudet Sosiaalisen tilanteen kartoitus 28. toukokuuta 2012 29 28. toukokuuta 2012 30
Arviointi Kuutiomalli Välittömien riskinen tunnistaminen Päihdehäiriön/ muun psykiatrisen häiriön vaikeusasteen arviointi Vajaakuntoisuuden arviointi Voimavarojen ja tuen arviointi Muutosvaiheen määritys Luotettava diagnostiikka (ICD/ DSM) ja EuropASI? Kuutiomalli: kooste päihdeongelman ja mielenterveyshäiriön vaikeusasteesta suhteessa toimintakykyyn 28. toukokuuta 2012 31 Kampman & Lassila 2007 28. toukokuuta 2012 32
Kuution pisteytys Arviointi ja hoidon porrastus Kampman & Lassila 2007 28. toukokuuta 2012 33 Kampman & Lassila 2007 28. toukokuuta 2012 34
Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitopalvelujärjestelmä Seulonta Kaksoisdiagnoosipotilaat kokevat päihderiippuvuuden ja muut mielenterveyshäiriöt itselleen tyypillisenä oirekokonaisuutena eivätkä hakeudu eri hoitopaikkoihin tiettyjen vaivojen vuoksi. ( SAMHSA United States Department of Health and Human Services: Substance Abuse & Mental Health Services Administration) Arviointi Integroitu hoitopalvelujärjestelmä 28. toukokuuta 2012 35 Kehittämishaaste 1. Päihde- ja mielenterveyssyyt tuottavat jo määrällisesti eniten ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä 2. Alkoholi on Suomessa valtapäihde ja aiheuttaa merkittävän osan myös mielenterveyden ongelmista. Alkoholin kokonaiskulutus pysynee korkealla tasolla ja tulee lisäämään varhaista eläkkeelle siirtymistä 3. Alkoholin käytön jakautuminen väestössä ja juomatavat altistavat suoraan työikäisestä väestöstä yli puolet. Vaikuttavat toimenpiteet on kohdistettava oikea-aikaisesti ja laajalti koko väestöön 4. Perinteiset hoitoonohjausmallit ja ohjelmat tavoittavat suurkuluttajia, mutta interventiot ovat puutteellisia ja tavoittaminen tapahtuu liian myöhään työurien pidentämisen kannalta 5. On kehitettävä varhaisvaiheessa toteutettava, leimaamaton päihde- ja mielenterveystyön kuntoutusmalli yritysten ja opiskelija- ja työterveyshuollon käyttöön. Sen täydennyksenä toimivat perinteiset hoitoonohjaus- ja hoito- ja kuntoutusohjelmat 6. Mallin tulee toimia erilaisissa toimintaympäristöissä, sen tulee soveltua hyvin sekä työyhteisöjen että opiskelija- ja työterveyshuollon perusprosesseihin ja varhaiskuntoutuksen malleihin ja sen tulee niveltyä saumattomasti sekä perinteisiin hoitoonohjausmalleihin että sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluihin 7. Malli pohjaa myös tiedollisesti ja ammatillisesti näyttöön perustuviin lähestymistapoihin
Lopuksi Kirjallisuutta Samanaikainen päihde- ja muu mielenterveyshäiriö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus Kansanterveyden kannalta ongelmallisimmat päihteet ovat tupakka ja alkoholi Ehkäisyllä ja tarpeenmukaisen, vaikuttavan hoidon järjestämisellä on huomattava merkitys yksilölle ja hänen läheisilleen hoitojärjestelmälle ja koko yhteiskunnalle Jollei samanaikaisia häiriöitä tunnisteta ei niitä voi hoitaakaan Päämääränä pitäisi olla integroitu hoito, jossa samanaikaisesti hoidetaan sekä mielenterveyden häiriöitä että päihdeongelmaa, tavoitetaan hoidon tarpeessa olevat eikä hukata heitä 28. toukokuuta 2012 37 Aalto M. Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveydenhäiriö kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste. Duodecim 2007; 123: 1293-1298 Kampman O & Lassila A. Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon on kehitetty integroitu arviointimalli. Suom Lääkäril 2007; 62(47): 4447-4451 28. toukokuuta 2012 38