Luento 4 Jaksollisten signaalien Fourier-sarjaesitys 4.1 Fourier-sarja 4.2 Viivaspektri, tehospektri

Samankaltaiset tiedostot
Luento 2. Jaksolliset signaalit

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 1

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Jaksollisen signaalin spektri

Luento 4 Fourier muunnos

2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu

Numeeriset menetelmät

Tietoliikennesignaalit & spektri

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Fourier-sarjat ja -muunnos

Kompleksianalyysi, viikko 6

Spektri- ja signaalianalysaattorit

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Diskreetti Fourier-muunnos ja sen hyödyntäminen signaalien spektrien muodostamisessa. Pentti Romppainen

Luento 5. tietoverkkotekniikan laitos

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Luento 7. LTI-järjestelmät

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

Luento 9. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 4. Fourier-muunnos

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

A! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

spektri taajuus f c f c W f c f c + W

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Yhteenveto Fourier-numeriikan luennoista

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

6.2.3 Spektrikertymäfunktio

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

S Signaalit ja järjestelmät

MS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Scanned by CamScanner

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Funktion määrittely (1/2)

Nopeat Fourier-muunnokset

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Signaaliavaruuden kantoja äärellisessä ajassa a

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-C1420 Fourier-analyysi osa II

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Kotitehtävät 1-6: Vastauksia

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Harjoitus 1, tehtävä 1

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

u = 2 u (9.1) x + 2 u

Transkriptio:

Luento 4 Luento 4 Jaksollisten signaalien Fourier-sarjaesitys 9 Oppenheim 3.3, 3.4 4.1 Fourier-sarja Kompleksi F-sarja F-sinisarja Sinc-funktio 4. Viivaspektri, tehospektri Viivaspektri Parsevalin teoreema 4.3 F-sarjan ominaisuuksia, F-sarjan katkaiseminen ja suodatus F-sarjan ominaisuudet Oppenheim 3.5 F-sarjan suppeneminen, Gibbsin korvat Jaksollisen signaalin suodatus Oppenheim 3.8 1

Jean Baptiste Joseph Fourier (1768-183) Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko. Loi pohjan Fourier-sarjoille ja muunnoksille teoksessaan héorie analytique de la chaleur (Analyyttinen lämpöteoria) 18. http://br.geocities.com/saladefisica3/fotos/fourier.jpg ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op

4.1 Fourier-sarja

ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 4

Jaksolliset signaalit Jaksollinen (periodinen) Jaksonaika - / / Perusjakso t Ominaistaajuus f =1/ Signaalin ominaisuuksien tarkastelemiseksi riittää kun keskitytään yhden jakson pituiseen aikaväliin. Valitaan yksinkertaisuuden vuoksi tarkasteluväliksi / t / ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 5

Jaksolliset signaalit Kahden jaksollisen signaalin sisätulo, kun molempien signaalien jaksonaika on (tai on niiden jaksonaikojen monikerta) Keskimääräinen teho * * xt (), yt ()? xty () () tdt< xty () () tdt xt () 1 P < < x() t dt,, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 6

Eksponentiaalinen Fourier-sarja: Ortonormaali kanta arkastellaan osoitinsignaaleja 1 iο k εk ( t) < exp t k <...,,,, 1,,1,,... Osoittimen ε k (t) pyörimistaajuus k=: Hz asavirtakomponentti (DC) k=1: 1/ Perustaajuus (1. harmoninen taajuus) k>1: k/ k. Harmoninen taajuus Osoittimet muodostavat ortonormaalin kannan Im ε k () t Re ε (), t ε () t k l 1 < k k < l l ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 7

Eksponentiaalinen Fourier-sarja: Ortonormaali kanta Osoitetaan, että 1 k < l εk(), t εl() t < k l arkastellaan ensin tapausta k=l 1 ο i k i οl εk( t), εl( t) < exp t exp t dt, k l,,, ( 1 iο k l 1 iο 1 < exp t dt exp t dt 1dt 1 < < <,,, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 8

Eksponentiaalinen Fourier-sarja: Ortonormaali kanta arkastellaan nyt tapausta k l ( exp iο k l( ( exp iο k l( ((, ( ο k, l( sinc k l( k, l( ( 1 ο i k i οl εk( t), εl( t) < exp t exp t dt, k l,,, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op ( 1 iο k, l 1 iο k, l < exp t dt exp t < iο k, l( 1 <,,,, iο k l sin < <, < ο sin 1 i, ix, ix x( < e, e ( sinc x( < sin ο x( ο x 9

SINC-funktio sinc( x) < sin οx( οx Nollakohdat Raja-arvo sin ο x( sinc( x) < < ο x x < 1,,,3, ϑ 1.8.6.4. -. -.4-1 -8-6 -4-4 6 8 1 sin οx sin ( οx( cos ( limx lim x ο οx ο < x < limx < < 1 οx οx ο ο x Hôpital s rule ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 1

Eksponentiaalinen Fourier-sarja i) ii) arkastellaan jaksollista funktiota v(t)=v(t+m ), m=,-1,,1, joka täyttää ehdot 1 P < v() t dt ;, δ vt δ vt δ lim ( ), (, ) (Neliöintegroituva/ehosignaali) äärellisessä määrässä pisteitä välillä / t / jälkimmäinen ehto rajoittaa signaalin epäjatkuvuuskohtien määrän äärelliseksi: t ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 11

Eksponentiaalinen Fourier-sarja Signaali, joka täyttää ehdot i) ja ii) voidaan esittää ortogonaalisen kannan avulla 1 οk vt () < vt (), εk() t εk() t < vt (), εk() t exp i t k<, k<, Exponentiaalinen Fourier-sarja οk v() t < vkεk() t < vk exp i t k<, k<, Fourier-kertoimet 1 1 * 1 k < (), εk() < () εk () < ()exp,,, οk v vt t vt tdt vt i t dt ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 1

Eksponentiaalinen Fourier-sarja On periodinen οk v( t) < vk exp i t < v( t m), m ϒ k<, ästä seuraa, että jaksollisen signaalin perusjaksolle laskettu Fourier sarja on voimassa kaikilla t:n arvoilla. οk οk οk v( t m) < vk exp i t m( < vk exp i t exp i m k<, k<, οk < vk exp i t < vt () k<, Im ο k exp i m < exp iο km( < 1 ο Re ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 13

Exponentiaalinen Fourier sarja Fourier-kertoimet ovat kompleksisia suureita: vastaavat perustaajuuden f =1/ harmoonisia taajuuksia asavirtakomponentti k= vastaa signaalin keskimääräistä amplitudia ζ v ζ v Im k argζ vk < arctan Re k ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 14

rigonometrinen Fourier-sarja Reaaliselle signaalille Käytetään tätä ominaisuutta hyväksi: Hermiittinen symmetria (k>) {v k } {v k } (k<) rigonometrinen Fourier-sarja ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 15

Fourier kosini- ja sinisarja Fourier-kertoimet 1 οk vk < v( t)exp i t dt,, 1 οk οk < v( t) cos t isin t k iαk,, <,, ( sin (, ix e < cos x, i x α k k 1 οk < v( t) cos t dt, 1 οk < v( t) sin t dt, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 16

Fourier kosini- ja sinisarja Fourier sini- ja kosinisarja Kun v(t) on reaalinen: v < α ( v < v < i *, k k k k Nyt voidaan kirjoittaa οk v( t) < vk exp i t < k<, v 1,v, οk οk < k, iαk( exp i t k iαk( exp, i t k< 1 οk οk < k cos t αksin t k< 1 v -1,v -, (, i exp ix i exp(, ix) < exp i, exp(, ) < sin( x) ix( ix ( ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 17

Fourier kosini- ja sinisarja arkastellaan reaalista signaalia v(t) Jos pinta-ala signaalin yli on nolla, = (α = reaaliselle signaalille) Parillinen signaali v(-t)=v(t) => α k = sini-sarja häviää - - + ++ + - - Pariton signaali v(-t)=-v(t) => k = kosini-sarja häviää Puoliaalto symmetrinen: v(-t)=-v( /-t) Parilliset harmoniset häviävät n =, α n =, n=,1,, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 18

Esimerkki 1 Olkoon Fourier-sarjan kertoimet Huomataan, että v(t) Joten kertoimet voidaan kirjoittaa muotoon ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 19

Esimerkki 1 Ratkaistaan ensin integraali sin(ο l) Yllä olevaa hyödyntäen saadaan A exp iε( k < 1 A < exp, iε( k <, 1 otherwise Amplitudispektri: v k Vaihespektri: arg{v k } ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op

4. Viivaspektri, tehospektri

Viivaspektri Eulerin teoreema Osoitin exp( iϖ t) Im Re Osoitin pyörii taajuudella f ϖ < ο ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op

Viivaspektri Sinimuotoinen signaali voidaan esittää kahden osoittimen summana Im Im Re Re Amplitudispektri Vaihespektri ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 3

Viivaspektri Reaalinen jaksollinen signaali voidaan esittää summana kosinisignaaleja οk οk v( t) < vkexp i t < v vk cos t argζ vk k<, k<, Viiva spektri: Amplitudi spektri: v k Vaihespektri: arg{v k } v v v1 v1 v,argζ v argζ v 1, f, f f f,argζ v 1, f, f f f argζ v ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 4

Parsevalin teoreema Signaalin keskimääräinen teho / 1 P < v() t dt < v, / k<, k - - ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 5

ehospektri v v 1 v ehospektrin kertoimet, määrittävät miten signaalin keskimääräinen teho on jakautunut eri taajuuksille. ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 6

ehtävä Jaksollisen signaalin tehospektri on Mikä on signaalin keskimääräinen teho? Mitä taajuuksia signaali sisältää, jos sen jaksonaika =1s? ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 7

Esimerkki Signaali, jossa on DC-komponentti Keksimääräinen teho Huomaa, että Joten tehon lauseke voidaan viedä muotoon Osoittautuu, että ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 8

Esimerkki Ratkaistaan signaalin Fourier-sarjan kertoimet: Vakion viivaspektri Huomaa, että k < 1,,, 3, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op sinc( k) < 1 k < ϑ 9

Esimerkki Sinisignaalin viivaspektri johdettiin aiemmin Signaalin v(t) viivaspektri saadaan summana Amplitudispektri: v k Vaihespektri: arg{v k } V V1 exp iε( k < 1 V exp iε( 1 muutoin 1 <, k <, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 3

Esimerkki Ratkaistaan signaalin teho Parsevalin teoreeman mukaan / 1 P < v() t dt < v, / joten, nyt k<, k 1 1 1 P < vk < v, v v < V V V < V V k<, 4 4 ulos on sama kuin suoraan tehon määritelmästä johdettu., 1 1,,1 1 1 1 ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 31

Esimerkki 3 Pulssijono (esim. pulssitutkan tuottama kantataajuinen signaali) σ σ< Signaalilla on DC-komponentti (pulssin pinta-ala on Aσ) Signaali on parillinen (sinisarja häviää) v k = k σ 1 οk 1 οk vk < v( t)exp t dt Acos t dt, < σ,, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 3

Esimerkki 3 Integroimalla saadaan σ 1 οk 1 οk vk < v( t)exp i t dt Acos t dt, < σ,, A 1 οk σ οk σ < sin sin οk,, οσ k οσ k sin sin σ σ σ < A < A < A sinc k k σ ο οk 1 cos( ax) dx < sin( ax) a x( sin, <, sin( x) ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 33

Esimerkki 3 Amplitudispektri. σ/=. k=-1:1; x=.; %x=au/ <1 A=1;.15.1 v k for n=1:length(k) v(n)=a*x*sinc(k(n)*x); end;.5 bar(k,v,.1) xlabel('k') ylabel('v_k') title(['\tau/=' numstr(x)]) hold on t=-1:.1:1; plot(t,a*x*sinc(x*t)) axis([ -1 1 -x/4 x]) hold off v k -.5-1 -8-6 -4-4 6 8 1 k σ/=.9.8.7.6.5.4.3..1 -.1 -. -1-8 -6-4 - 4 6 8 1 k ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 34

Esimerkki 4 Kanttiaalto (esim. digitaalinen kellosignaali) +1-1 Signaalin DC-komponentti on ( =) Signaali on pariton, joten kosinisarja häviää ( k = k=1,,3 ) v k <, iα k Signaali on myös puoliaaltosymmetrinen, joten parilliset harmoniset katoavat α n <, n <,1,,3,... ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 35

Esimerkki 4 Lasketaan sinisarjan kertoimet 1 οk αk < v( t)sin t dt, 1 οk 1 οk <, sin t dt sin t dt,, Eksponentti Fourier sarjan kertoimiksi tulee tällöin ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 1 1 οk 1 1 οk <,, cos t cos t οk, k ο 1 1 οk 1 1 οk < 1, cos,, cos, 1 οk οk k parillinen 1 1, cos οk( <, cos οk( ( < < οk οk k pariton οk vk 1 <, iαk 1 <, i, vk < οk 1 sin( ax) dx <, cos( ax) a 36

Esimerkki 4 ehospektri 4/ο v 1 v 3 v 5 k Vaihespektri ο/ -ο/ k ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 37

Esimerkki 5: Mittaus vs teoria Signaaligeneraattori, skooppi ja spektri analysaattori ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 38

Esimerkki 5: Mittaus vs teoria Signaaligeneraattorin tuottama kanttiaalto ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 39

Esimerkki 5: Mittaus vs teoria Spekrtianalysaattorin tuottama tulos vs teorian ennustama tulos -3.9 db eorian ennustamat arvot ovat erittäin lähellä mittatuja arvoja! -13.5 db -17.9 db -.8 db -3. dḇ 4.7 db-6. db eoriaa voi käyttää varmisutaakseen siitä, että mittalaitteet on oikein kalibroitu! -7.4 db -8.5 db ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 4

4.3 F-sarjan ominaisuuksia, F- sarjan katkaiseminen ja suodatus

Fourier-sarjan ominaisuuksia ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 4

Katkaistu Fourier-sarja arkastellaan approksimaatiota Jos v(t) täyttää ehdot i) ja ii) i) ii) 1 P < v() t dt ;, lim δ vt ( δ), vt (, δ) äärellisessä määrässä pisteitä t välillä / t / niin erosignaalin keskimääräinen teho menee nollaan ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 43

Gibbsin Ilmiö Jos signaali on epäjatkuva amplitudinen, niin askelmaisessa muutoskohdassa on noin 9% ylitys riippumatta N:n suuruudesta. 1.5 1.5 N= -.5 N=1-1 -1.5-1 -.8 -.6 -.4 -...4.6.8 1 ime ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 44

Esimerkki 5 Pulssijono σ σ< 1 οk σ σ vk < v( t)exp i t dt A sinc k, < vt () < vt ˆ() <, k iο t ve k k<, K k iο t ve k K k<, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 45

Esimerkki 5 Approksimaatio 1. 1 σ/=. K= K=; k=-k/:k/; =1; x=.; %x=au/ <1 A=1; for n=1:length(k) v(n)=a*x*sinc(k(n)*x); end; v(t).8.6.4. -. - -1.5-1 -.5.5 1 1.5 t t=-*:.1:*; vhat=; for n=1:length(k) vhat=vhat+v(n)*exp(i**pi*k(n)/*t); end; plot(t,vhat) xlabel('t') ylabel('v(t)') title(['\tau/=' numstr(x) ' K=' numstr(k)]) v(t) 1. 1.8.6.4. σ/=. K=4 -. - -1.5-1 -.5.5 1 1.5 t ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 46

Katkaistu Fourier-sarja http://www.jhu.edu/%7esignals/fourier/index.html ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 47

Muita kurssin aiheeseen liittyviä apletteja http://www.jhu.edu/~signals/ http://mathlets.org/mathlets/ ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 48

Jaksollisen signaalin suodattaminen arjastellaan jaksollista signaalia v(t), jonka jaksonaika on. Signaali voidaan esittää F-sarjana: ο k v( t) < vk exp i t k<, Signaali kulkee lineaarisen järjestelmän läpi, jonka impulssivaste on h(t) Määritellään, iο ft H ( f ) h() t e dt? (Impulssivasteen Fourier-muunnos), Järjestelmän lähtösignaali on ο w() t < h() t v() t < vkh k e k<, ο kt ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 49

Jaksollisen signaalin suodattaminen odistus οk h() t v() t < h( σ) vk exp i t, σ( dσ k, <, οk οk < vk exp i t h( σ)exp, i σ dσ k<,, οk οk < vk exp i t H k<, ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 5

Esimerkki 6 Ajetaan vaihtojännitettä RC suodattimen läpi ο A οk A οk x( t) < Acos < exp, i t exp i t Suodattimen impulssivaste, t e t ht () < t;, t, iο ft 1 1 iarctan H( f) < e e dt < < e ο i f 1 f 1 ο ( ο f ( ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 51

Esimerkki 6 Suodattimen lähtösignaali A ο ο y( t) < cos t arctan ο 1 RC suodatin siis vaimentaa signaalia ja muuttaa sen vaihetta, mutta taajuus säilyy muuttumattomana. ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 5

Esimerkki 7: Himmennin Himmennintä käytetään valonlähteiden kirkkauden säätöön. yristorihimmennin leikkaa kunkin puoliaallon alkuosaa Säätämällä tätä aikaa voidaan säätää valonlähteelle menevää tehoa σ /= 1 ms 1 s(t) V=1 V v(t) = ms 53

Esimerkki 7: Himmennin Syöttöjännite ο v( t) < Acos Katkaisusignaali σ t, k, st ( ) 1 rect <, k<, σ 54

Syöttöjännite ο v( t) < Acos A k, 1, 1 vk < muuten Katkaisusignaali Esimerkki 7: Himmennin ζ σ t, k, st ( ) 1 < ζ, rect qt () k<, σ 3331333 rt () 55

Esimerkki 7 Pulssijono r(t) σ σ σ σ, iο / r k < sinc k e Ks. Esimerkki 5 DC komponentti q(t) q k 1 k < < k Huomataan, että pulssijonon ominaistaajuus on kaksinkertainen vaihtojännitteeseen nähden. s k sk 1 q, r k < <, rk k < ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op st () < se k k<, οk i t 56

Esimerkki 7 Kahden jaksollisen signaalin tulo (kun jakson aika on sama) l k( οk οl ο i t i t i t k l k l k<, l<, k<, l<, y() t < s() t v() t < s e ve < s ve muuttujan vaihto n=k+l => l=n-k οk l n i t ο i t ο i t k l k n, k k<, l<, n<, k<, yt () < stvt () () < se ve < sv e 31 3 y < sv < vs n k n, k k n, k k<, k<, (Diskreetti konvoluutio) y n ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 57

Esimerkki 7 Himmentimen lähtösignaalin F-sarjan kertoimet y < v s < v s vs s n k n, k, 1 n 1 1 n, 1 k <, k sk 1 q, r k < < <, rk k ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät 5 op 58