Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 Ensimmäisten vuosien kokemuksia 2004-2006 Tampereen yliopisto, erikoistutkija Olavi Kallio Palotutkimuksen päivät 2009 25-26.8.2009
Seurantatutkimuksen tarkoitus Aikaisemmin kunnille kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirrettiin vuoden 2004 alussa kuntien yhteistyössä ylläpitämien alueellisten pelastuslaitosten hoidettaviksi. Ennen uudistuksen toteutumista Tampereen yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa kartoitettiin kunnallisen palo- ja pelastustoimen tilaa ennen uudistusta (2000-2001). Ensimmäisen vaiheen raportti valmistui 2003. (Kallio, 2003). Toisen vaiheen raportti tarkastelee alueellisen pelastustoimen vaikutuksia ja niistä saatuja kokemuksia aluepelastuksen ensimmäisinä toimintavuosina eli vuosina 2004 2006 (2007). Toisen vaiheen tutkimusraportti valmistui huhtikuussa 2008 Keskeisiä kysymyksiä olivat kuntien näkökulmasta: Miten uudistus on vaikuttanut 1)pelastustoimen palvelutasoon, 2)kustannuksiin sekä 3) kuntien että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin?
Tutkimusasetelma vaikutusten selvittämiseksi Tutkimuksiin ja tilastoihin pohjautuva selvitys Kunnan johdon näkemyksiin pohjautuva selvitys Raportti valmistunut maaliskuussa 2003 Pelastustoimen alueellistaminen lähtökuopissa (v. 2003) 1 -vaihe 2 -vaihe Tilanne ennen voimavarat kustannukset palvelutaso muut näkökohdat v. 2001-02 Kuntien johdon ja yhteistyötahojen käsitykset ennen uudistusta palvelutasosta kustannuksista uudistushankkeen valmistelusta v. 2004 Uudistuksen vaikutukset (ennen jälkeen -vertailut) Tilanne jälkeen voimavarat kustannukset palvelutaso muut näkökohdat v. 2005-06 aika Kuntien johdon ja yhteistyötahojen käsitykset uudistuksen toteuduttua palvelutasosta kustannuksista uudistushankkeen toteutumisesta Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 (v. 2008)
1. Johdanto 2. Tutkimustehtävä - kohdealueet (ja rajaukset) Sisällysluettelo, otosalueet 3. Pelastustoimen alueellistaminen ja sen tuomat muutokset - mm. pelastustoimen organisointi kohdealueilla 4. Palvelutaso (ennen jälkeen) 5. Pelastustoimen talous 6. Kuntien näkemykset pelastustoimen alueellistamisesta 7. Pelastustoimi kansalaisten silmin ennen uudistusta ja sen jälkeen 8. Yhteistyöviranomaisten näkemykset pelastustoimen alueellistamisesta 9. Pelastustoimen alueuudistus vireillä olevien ympäristömuutosten näkökulmasta (Kainuun hallintokokeilu ja Paras hanke). 10. Johtopäätökset TaY, Olavi Kallio Pelastusopisto, Reijo Tolppi Pelastustoimen otosalueet (ja kunnat): Kainuu, Keski-Suomi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme
Otosalueen pelastustoimien ja niiden toimintaympäristön tunnuslukuja Alue Ylläpitäjä Kuntien lkm. Alueen asukasluku 2006 Vakinaisen henkilöstön lkm. (2006) Kulut 2006 (milj. ) Hälytysten määrä (10 000 as. kohti) Kainuu Kajaanin kaupunki 10 85 000 87 6,15 2015 (236,2) Keski- Suomi Jyväskylän kaupunki 30 268 000 212 14,90 5452 (203,5) Länsi- Uusimaa Espoon kaupunki 15 403 000 381 23,64 7689 (190,9) Pirkanmaa Tampereen kaupunki 33 469 000 522 26,35 11 309 (241,1) Päijät- Häme Päijät- Hämeen liitto 12 199 000 208 12,21 3753 (188,6) Yhteensä 100 1 424 000 1410 83,25 30 218 (212)
Pelastustoimen palvelutaso pysynyt hyvänä ja jopa parantunut otosalueiden kunnissa. Vertailu 2001 ja 2006 (Lähde: PRONTO tietokanta) Palvelutason mittari 2001 2006 Ero Kehityssuunta A1. Valistus ja neuvonta: osallistumisaste A2. Turvallisuussuunnitelmat: Suunnitelmat/suunnitteluvelvolliset A3. Palotarkastukset: Tarkastuspros. kerran vuodessa tarkastett. tiloissa 7,5 11,8 + 4,3 + 58,5 72,5 + 14 + 81,9 92,7 + 10,8 + B1. Toimintavalmiusaika: B1a. Keskimääräinen toimintavalmiusaika 0:11:18 0:10:4 8-30 s. + B1. Toimintavalmiusaika: B1b Kohde saavutettu 1+3 vahvuudella 0:13:40 0:13:1 7-23 s. + B2. Henkilöstö: Koko henkilöstön lukumäärä / 1000 asukasta B3. Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä: B3a Ensilähdön ajoneuvojen määrä / 10 000 as. B3. Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä: B3b Ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä C2. Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat: C2a Suojapaikat suhteutettuna väkilukuun C2. Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat: C2b Tarkastetut suojapaikat 6,9 7,0 + 0,1 + 10,8 13,8 + 3 + 10,8 11,1 + 0,2-31,0 % 32,9 % + 1,9 + 29,9 % 51,6 % + 21,7 + Palvelutaso on parantunut pelastustoimen alueellistamisen jälkeen.
Kuntien kustannusten muutos Muutoslukuihin vaikuttavat: 1. Kuntien palo- ja pelastustoimen menot kirjanpidon mukaan edellisinä vuosina (kuntakohtaisia eroja kirjauksissa); v. 2004 jakoperuste: ed. vuosien nettomenojen suhteessa 2. Aluepelastuksen nettokulut, jotka sopimuksen mukaan jäävät kunakin vuonna jäsenkuntien maksettaviksi 3. Kuntien maksuosuuden määräytyminen (jakoperuste) ja siihen liittyvät erilaiset siirtymäajat ensimmäisinä vuosina ( alueittain eroja). Lähdevalinta: kuntien tilinpäätökset (TK), pelastustoimen alueet (ylläpitäjät), PRONTO
Pelastustoimen kustannuskehitys on ollut maltillista Lähde: Tilastokeskus Altika &Julkisten menojen hintaindeksi, Kuntatalous (1995=100)
Pelastustoimen nettokäyttökustannusten muutokset /asukas otosalueiden kunnissa vuosina 2003 2006 vuoden 2006 rahan arvossa Lähde: TK Altika & Julkisten menojen hintaindeksi, Kuntatalous (1995=100)
Kunnan johdon ja yhteistyöviranomaisten käsitykset uudistuksen vaikutuksista Sidosryhmien kuva pelastustoimesta perustuu vertailut mahdollistavaan otantakyselyyn, joka kohdistuu samoihin kuntiin ja samoihin vastaajaryhmiin kuin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa ennen alueuudistusta. Vertailujen perusteella saadaan selville kuntapäättäjien ja sidosryhmien käsityksiä siitä, onko toteutunut pelastustoimen alueuudistus ollut kuntanäkökulmasta onnistunut vai ei. Kunnan johto: Valtuuston puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja Kunnan edustaja ALPE:ssa Poliisi Terveydenhuollon viranomaiset Yhteistyöviranomainen Hätäkeskus (erikseen) Ympäristöviranomaiset Kunnan rakennustarkastus Tehtävät, joissa on yhteistyötä pelastustoimen kanssa Onnettomuustiedon (=hälytyksen) välittäminen ao. pelastustoimelle kadonneiden etsintä, vaara-alueen eristäminen sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito onnettomuuspaikalla, onnettomuuden syiden tutkinta lääkinnällinen pelastustoimi, sairaankuljetus öljyvahinkojen torjunta ja johtaminen, maankäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaaminen ja valvonta siten, että paloturvallisuus ja muut turvallisuustekijät otetaan huomioon, rakenteellinen palonsuojelu; rakennuslupa-asiat, tarkastukset ja katselmukset
Kyselyyn vastanneet Otosalueiden kuntaedustajien kysely ja sopijakuntien mahdollisuudet vaikuttaa pelastustoimen asioihin Luottamushenkilö (valtuusto + hallitus) 34 Kunnan-, kaupunginjohtaja 32 Muu (teknisen toimialan johtaja) 19 Edustaja aluepelastuksessa 5 Yhteensä 90 Kpl Pros. Kunnat, joista vastauksia 69 73,4 % Kunnat, joista ei vastauksia 25 26,6 % Yhteensä 94 100,0 %
Palvelutaso ennen alueuudistusta ja sen jälkeen kuntaedustajien mukaan Muutos % yksikköä Hyvä * Valistus ja neuvonta 6 % Palotarkastus 9 % Tulipalojen sammutus 3 % Liikenneonnettomuuksien hoito 4 % Suuronnettomuuksien hoito 29 % VSS:n hoito -10 % Kiireellinen sairaankuljetus -10 % Öljyvahinkojen torjunta 3 %
Nettomenot kuntavastaajien mukaan Suomalaisten käsitykset pelastustoimen toimivuudesta ennen alueellistamista ja sen jälkeen (%). Vastaajista (81 %) ilmoitti kunnalle aiheutuneiden nettomenojen lisääntyneen (lisääntynyt paljon tai lisääntynyt jonkin verran). Lisääntynyt -ryhmän vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että menojen lisäys on ollut suurta (45 paljon ja 27 jonkin verran). Vain 12 % kysymykseen vastanneista ilmoitti menojen vähentyneen jonkin verran (9) tai paljon (2). Väittämän soveltuvuus oman kunnan/alueen pelastustoimeen (sopii hyvin + sopii melko hyvin) Lähde: Suomalaisten pelastusasenteet 1999, 2002 (ennen) sekä 2005, 2008 (jälkeen). Sisäasiainministeriö, (Suomen Gallup)
Tutkimustulosten yhteenveto Muutos on ollut merkittävä totuttujen toimintatapojen, organisaatiokulttuurin ja johtamisen näkökulmasta. Organisaatiot eivät sopeudu isoihin muutoksiin hetkessä - sopeutuminen kestää useita vuosia. Toistaiseksi aluepelastus on organisatorisesti muutosvaiheessa; uusia toiminta- ja johtamistapoja ajetaan vielä sisään. Alueellinen pelastustoimi on selviytynyt ensimmäisistä muutoksen jälkeisistä vuosista hyvin. Pelastustoimen palvelutaso on Pronto -tietokannan mukaan säilynyt hyvänä ja jopa hieman parantunut. Myös kustannuskehitys on ollut alueellisen pelastustoimen kaudella suhteellisen maltillista ja on seurannut pitkälti yleistä kustannuskehitystä. Todennäköisesti osa uudistuksen tuomista hyödyistä ja tehokkuuden lisäyksestä konkretisoituu vasta tulevina vuosina, kun uudistus on saatu ajetuksi kokonaan sisään. Kuntien edustajat arvioivat pelastustoimen palvelutason pysyneen hyvänä ja eräiltä osin jopa parantuneen. Ongelmiksi nähdään 1) heikot mahdollisuudet vaikuttaa pelastustoimen asioihin sekä pelastustoimen 2) kustannusten kasvu. Kustannuksia tarkastellaan voittopuolisesti oman kunnan maksuosuuksien muutoksena ja tähän kuntaedustajat ovat tyytymättömiä. Heidän mukaansa maksuosuudet ovat nousseet voimakkaasti, jopa kohtuuttoman paljon. Taloustilastoihin perustuva analyysi ei kuitenkaan antanut tukea tällaisille näkemyksille.
Ehdotuksia Työnjakoa (alpe kunnat) on selkeytettävä väestönsuojelutehtävien, ensivastetehtävien ja sairaankuljetuksen kohdalla (hoito + ohjeistus). Yhteiskunnallisten muutosten tuomia haasteita ja niiden vaatimia toimintatapojen muutoksia tulisi tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1) kehittyvien, kasvavien alueiden ja 2) muuttotappioalueiden näkökulmasta. Joissain tapauksissa pienten pelastusalueiden yhdistäminen isommiksi kokonaisuuksiksi siten, että niissä olisi sekä kasvavia kuntakeskuksia että supistuvia alueita ja kuntia, olisi tarkoituksenmukaista. Sisäisen työnjaon, erikoistumisen ja tehokkuushyötyjen mahdollisuudet paranevat. Asukaslukuun perustuva kustannusjako on yksinkertainen, läpinäkyvä ja toimiva. Mutta joissain tapauksissa se on tuonut kuntien välille voimakkaita jännitteitä. Tällöin tulisi selvittää keskitetysti (esim. Kuntaliiton toimesta) kustannusten jaon tarkistamis- ja kehittämismahdollisuuksia. paras jakoperuste on se, mistä kunnat ovat yksimielisiä Alueuudistus on vielä sisäänajovaiheessa, toimintaympäristössä on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat myös pelastustoimeen. Alueellisen pelastustoimen kehittymistä tulee edelleen seurata ja toteuttaa tutkimuksen 3. vaihe alkavan uuden valtuustokauden loppuvuosina (2011 2012).
Kiitokset!!! Tutkimuksen toteutuksen mahdollisti Palosuojelurahaston myöntämä rahoitus, josta parhaimmat kiitokset. Kiitokset myös Sisäasiainministeriön pelastusosaston ja Suomen Kuntaliiton edustajille hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Seurantatutkimuksen toisen vaiheen raportti valmistui huhtikuussa 2008. Tutkimuksen toteutuksesta ovat vastanneet erikoistutkija Olavi Kallio Tampereen yliopistosta ja Pelastusopiston rehtori Reijo Tolppi. Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 -julkaisun voi tilata osoitteesta Tiedekirjakauppa Taju, puh. 03-3551 6055, sähköposti: taju@uta.fi. Raportti on saatavissa myös sähköisenä osoitteesta: http://www.pelastustoimi.fi/raportit/39851/