TEM/TK/VesaVirtanen 1

Transkriptio

1 1

2 Aluebarometri 1-2/2009 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä internetkysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntatalouden kokonaispulssia. 2

3 TOUKOKUU 2008 LOKAKUU

4 KEVÄT 2009 SYKSY

5 Kertymäaineisto noin vastausta 37 mittauskerralta keväällä vastasi 1002 ja syksyllä 969 päättäjää (2/2001: 878, 2/1991: 813) kevään kysely ja syksyn Vastaajina A kunnanjohtajat, kunnan talous- ja elinkeinopäälliköt B kunnanhallituksen puheenjohtajat I ja II varapj:t C valtuuston puheenjohtajat ja I ja II varapj:t kaikilla kunnilla on korotuskertoimet, joilla vastausmäärien vaihtelu kuntien välillä on eliminoitu 5

6 ALUEBAROMETRI SYKSY 2009 Kysymys 3a: Arvioitteko kuntanne velkamäärän olevan kuluvana vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 42 kysymystä 72 aluetta 37 x aikasarja = yhteensä vastaajaa. syk91 kev92 syk92 kev93 syk93 kev94 syk94 kev95 syk95 kev96 syk96 kev97 syk97 kev98 syk98 kev99 syk99 kev00 syk00 kev01 syk01 kev02 syk02 kev03 syk03 kev04 syk04 kev05 syk05 kev06 syk06 kev07 syk07 kev08 syk08 kev09 syk09 Helsingin metropolialue suuret kaupunkiseudut keskisuuret kaupunkiseudut teolliset kaupunkiseudut maaseutumaiset seudut harvaan asutut seudut keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Uusimaa: keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Itä-Uusimaa: keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Varsinais-Suomi: keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Satakunta: keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Kanta-Häme: keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Pirkanmaa: keskusaluekunnat muut kunnat yhteensä Lähde: Aluebarometri / Päijät-Häme: Työ-.. ja. elinkeinoministeriön julkaisuja keskusaluekunnat muut kunnat Alueiden kehittäminen 2/2010 6

7 Talousluku(8): verotulot, velanotto, työttömyys sekä teollisuuden, kaupan ja palveluiden ja asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät 7

8 Odotukset alueilla varovaisen toiveikkaita Alebarometrin suhdannekäyrä hyvin yhtenevä bkt:n vuosimuutoksen osalta ja bkt:n kehitystä ennakoivan tuotannon suhdannekuvaajan kanssa. Kuluttajien luottamus on jo kääntynyt plussalle. Kuntapäättäjien arviot kuntien talouskehityksestä laskivat keväällä 2009 kylmäävästi. Syksyllä 2009 kuntataloudessa käänne parempaan? 8

9 9

10 Taloudellista kehitystä kuvaavan mittarin (verotulot, velanotto, työttömyys, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät) saldolukujen keskiarvo syksyllä 1991, syksyllä 2001 sekä puolivuosittain syksystä 2007 syksyyn 2009 (lokakuu 2009) 10

11 Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden investointiodotukset varovaisen toiveikkaat Kaupan ja palvelujen investointiodotukset ovat joillakin alueilla jo kohentumassa. Teollisuuden investointiodotukset vuodelle 2010 ovat jo selkeästi kevättä 2009 ja jopa syksyä 2008 paremmat. Investointien arvioidaan kuitenkin edelleen laskevan vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. 11

12 12

13 Helsingin metropolialueen jo odotuksia asuntorakentamisen suhteen Vuoden 2008 aluebarometrin mukaan laskusuhdanne koettiin ensimmäisenä Helsingin metropolialueella ja nyt tehdyn kyselyn mukaan tulevien vuosien kehitykseen suhtaudutaan alueella varovaisemmin kuin muualla. Nyt Helsingin metropolialueen odotukset asuntorakentamisen suhteen ovat selvästi myönteisemmät ja saldoluku vuodelle 2010 nousi positiiviseksi. 13

14 Lähde: Aluebarometri 1-2/2009. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 2/2010

15 Kehitysnäkymät myönteisimpiä Pohjois- Suomessa ja Varsinais-Suomessa Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan Ahvenanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. 15

16 Kahdeksan talousmittarin (verotulot, velanotto, työttömyys, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asunto-rakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät) saldolukujen keskiarvo -91, -01, -07, -08 ja -09 S91 S01 S07 K08 S08 K09 S09 ms08 mk09 ms01 ms91 Ahvenanmaa: Lappi: Pohjois-Pohjanmaa: Keski-Pohjanmaa: Varsinais-Suomi: Pohjanmaa: Kanta-Häme: Itä-Uusimaa: Päijät-Häme: Kymenlaakso: Etelä-Pohjanmaa: Keski-Suomi: Etelä-Savo: Pirkanmaa: Satakunta: Kainuu: Uusimaa: Pohjois-Savo: Etelä-Karjala: Pohjois-Karjala:

17 17

18 Kuntien tukala tilanne: tulot vähenevät ja velat lisääntyvät Kuntien rahoitustilanne jatkuu kireänä. Verotulojen odotetaan vähenevän ja velkaa otetaan yleisesti. Etenkin teollisilla kaupunkiseuduilla, maakuntien reunaalueilla ja pienissä kunnissa verotulot ovat vähentymässä. 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 Kuntatalouden tasapainottaminen Ennakkotietojen mukaan 181 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuonna mekaanista laskutapaa noudattaen ao. vuoden jälkeisenä 2-3 vuoden aikana 172 kuntaa. Kiinteistöveroprosentti nousee 225 kunnassa arviolta 121 kunnassa tämän jälkeen. 187 kuntaa nostaa maksujaan, 171 vähentää investointejaan, 163 kuntaa realisoi käyttöomaisuuttaan, 46 irtisanoo, 83 lomauttaa sekä 229 kuntaa uudistaa yleisemmin palvelurakenteitaan 2-3 vuoden aikana. Samalla kaavalla arvioitu maakuntien keinovalikoimaa talouden tasapainotamiseksi nyt koko paletti käytössä. 23

24 Työllisyyden kehitysarviot negatiivisia kaikilla alueilla Arviot työllisyyden kehityksestä ovat useimmilla alueilla negatiivisia. Ne ovat jopa vuosien 1991 ja 2001 arvioita heikommat Helsingin metropolialueella, maakuntakeskuksissa ja muilla kaupunkiseuduilla. Työvoiman saatavuuden arvioidaan kunnissa helpottuvan. 24

25 25

26 26

27 Miten kuntapäättäjät arvioivat työvoiman saatavuuden kehittyvän kuntasektorilla seuraavan 3 vuoden aikana, saldoluku: paranee + heikkenee - (Kys. 9) 27

28 Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa kuntien päättäjiä Kuntien päättäjät näkevät nuorten syrjäytymisen edelleen suurena ongelmana. Maaseutumaisilla ja harvaan asutuilla seuduilla toimet nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi nähdään riittäviksi sekä suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla enemmänkin riittämättömiksi. 28

29 Ovatko toimenpiteet nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä kunnissa olleet syksyn 2008 ja 2009 välisenä aikana riittäviä, % (K12a) 29

30 Kuntien välisen yhteistyön koetaan kiristyneen Taantuman aiheuttamat ongelmat ja ilmeisesti myös kuntaliitokset kiristävät kuntien välistä yhteistyötä, joka koetaan aikaisempaa ongelmallisemmaksi. Kriittisimmin kuntayhteistyötä arvioidaan maakuntien reuna-alueilla ja teollisilla kaupunkiseuduilla, mutta myös Helsingin metropolialueella. 30

31 Kuntayhteistyön suunta aineistossa Arvioitteko kuntanne yhteistyön lähitulevaisuudessa: lisääntyvän - pysyvän ennallaan vähentyvän Tiivistetysti kunnan eri yhteistyömuotojen kehittymistä viidenvuoden aikajänteellä voisi kuvata karkeana plus miinus-lukemana, jossa plus merkitsee yhteistyön tiivistymistä ja miinus väljentymistä tai odotettavia ongelmia yhteistyössä. Nämä ongelmat voidaan tosin nähdä myös haasteina. suhde valtionhallintoon maakunnallinen yhteistyö kansainvälinen yhteistyö suhde elinkeinoelämään - 14 kuntien yhteistyö seutukunnallinen yhteistyö

32 32

33 Alueiden väliset erot supistuvat laskukausina ja kasvavat nousukausina Alueelliset erot maakuntien keskusalueiden ja reunaalueiden välillä ovat kaventuneet talous- ja työllisyysnäkymien osalta. Erot ovat olleet suurimmillaan vuosien sekä nopean talouskasvun aikana ja pienimmillään vuosien lamajakson sekä nykyisen taantuman aikana. Kuntapäättäjien näkemyksen mukaan alueiden väliset erot kasvavat nousukausina ja supistuvat laskukausina. 33

34 Kuvio. Alue-erot talousnäkymämittarin* valossa: maakuntien keskusalueet suhteessa reuna-alueisiin syksystä 1991 syksyyn 2009, kausitasoitus (maakunnan keskusseutu muut kunnat erotus) paremmat talousnäkymät maakuntien keskuksissa ei suuria alueellisia eroja paremmat talousnäkymät maakuntien reuna-alueilla *verotulot, velanotto, työttömyys, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät - saldolukujen keskiarvo 34

35 Usko teollisuuden tulevaisuuteen on vahva. Rajuin notkahdus lienee jossain määrin jo takana? Alueella monet hankkeet hyvässä vedossa eli jos kaikki onnistuu olemme tosi kovassa iskussa kolmen vuoden kuluttua. Lähde: Aluebarometri 1-2/2009. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 2/