VASTINEET LAUSUNTOIHIN, A YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HAJA-ASUTUSALUEIDEN KYLIEN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS (ANTAVERKKA-MUTALA)

Samankaltaiset tiedostot
Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki, ehdotusvaihe

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ymp.ltk täyd (k.hall ) (k.hall ) k.hall.

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

LIITE 5. Vuolteen asemakaavan muutos, korttelit 71 ja 74 Luonnos nähtävillä: Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen , päivitetty

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS MUSEOKAAREN ALUE

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

INKOO, ÄNGÖ RANTA-ASEMAKAAVA

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

Kaavaehdotus III oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksiin koskien kaupunginvaltuuston päätöstä

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

] PIRKANMAA 11/2017 PL/10/ / Maakuntakaavoitusjohtaja

Vehmassalmen ranta-asemakaavan muutos Särkilahden kylän tila Kuusela 4:1

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaavaluonnos, Ulvilan kaupunki

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Liite / Ymp.ltk / SAMMIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS U P O K A S K U JA KAAVA NRO 3581

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus

Kankaanpään kaupunki Viite: lausuntopyyntönne Hanke ja suunnittelutilanne

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOSKENKYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5 VASTINE

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

Seivalan ranta-asemakaava

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Lausunto luonnokseen kunnantalon tontin asemakaavan muutokseksi, Nousiainen

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

9013 Tuulialan asemakaavan muutos, Harjutie

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA

SELOSTUS, kaavaehdotus

RAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Saapuneet lausunnot ja vastineet

Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio:

VASTINEET LAUSUNTOIHIN, A YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HAJA-ASUTUSALUEIDEN KYLIEN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS (ANTAVERKKA-MUTALA) 19.12.2016 KAUPUNGINARKKITEHTI TIMO RYSÄ

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HAJA-ASUTUSALUEIDEN KYLIEN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS LAUSUNNOT nro Lausunnon antaja Lausunto Kaavan laatijan vastine Toimenpiteet 1. Pirkanmaan liitto, Karoliina Laakkonen- Pöntys, 05.09.2012. Ylöjärven kaupunki pyytää 28.6.2012 saapuneella kirjeellään lausuntoa Ylöjärven haja-asutusalueen uudelleen nähtäville asetetusta laajennus- ja muutos-ehdotuksesta Antaverkan ja Mutalan välisellä alueella. Lausunto pyydetään antamaan 3.9. mennessä. Suunnittelualue sijaitsee Kuruntien varrella noin kymmenen kilometrin matkalla, Antaverkan ja Mutalan välisellä alueella. Alue rajoittuu lännessä Takamaan osayleiskaavaan, etelässä Veittijärven ja Kirkonseudun pohjoisosien osayleiskaavoihin, idässä Näsijärveen ja pohjoisessa Yli-Huhkaantiehen. Alueen pinta-ala on noin 3400 hehtaaria. Vuonna 2005 käynnistetyn osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella yleispiirteisesti alueen maankäyttö ja osoittaa suuntalinjat tulevalle kehitykselle. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena, jolloin kaupunki saa myöntää rakennusluvan kaavassa osoitetuille ranta-alueen rakennuspaikoille ilman asemakaavaa. Sekä ranta- että sisämaan alueiden rakennusoikeus on määritelty emätilatarkastelun perusteella. Osayleiskaavassa on osoitettu pientalo- ja rivitalovaltaisia asuntoalueita (A-1), erillispientalovaltaisia alueita (AO-10, AO-l l, AO/s-1) ja maatilojen talouskeskusten alueita (AM, AM-1, AM/s-1). Kaavassa on esitetty olemassa olevat koulut (PY/s-1) ja muut palvelujen ja hallinnon alueet (P, P-2, P-2/s-l ja P-6). Suunnittelualueelle on merkitty olemassa olevia ja uusia teollisuus- ja varastoalueita (T) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita (ET). Kaavaan on merkitty myös loma-, matkailualueet (R, R-l, R-1/s, RM-1 ja RM/s-l) sekä loma-asuntoalueet (RA-6 ja RA/s-1). Osayleiskaavaan on merkitty lähivirkistysalueita (VL, VL-5), retkeily- ja ulkoilualueita (VR-3), maa- ja metsätalousalueita (M-6), maatalousalueita (MT-1), maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA-3) sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilunohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja (MU-3, MY-3). Luonnon suojelemiseksi ja sen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi kaavaan on merkitty luo-1, sl-1 ja sl-2 alueita. Arvokkaat harjualueet ja geologiset muodostumat osoitetaan ge-rajauksella. Isomäen lehmusmetsikkö on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Muinaisjäännökset (SM) ja suojeltavat rakennukset (SR) osoitetaan kohdemerkinnöin. Lisäksi kaavaan on merkitty ulkoilu- ja kevyen liikenteen reittejä, kevyen liikenteen yhteystarve, ratsastusreitti, historiallinen tie sekä sähkölinjat. Suunnittelualueelle tulee etelästä maakuntakaavan uusi tieyhteys, joka jatkuu alueen halki kulkevana tärkeänä yhdystienä (yt). Tarkistetussa ehdotuksessa on osoitettu alueelle olemassa olevien 680 asuinrakennuksen lisäksi 505 uutta vakituisen asumisen rakennuspaikkaa, minkä seurauksena kaavan toteuduttua alueen asukasmäärän arvioidaan nousevan nykyisestä 2200 noin 3700:aan. Edellisen nähtävilläolon jälkeen kaavaan on lisätty 70 vakituisen asumisen rakenrıuspaikkaa. Osayleiskaava-alueen rannat ovat pääosin rakentuneet. Emätilatarkastelun perusteella on rantaalueelle osoitettu yhteensä 18 uutta loma- tai asuinrakennuspaikkaa. Osa alueesta kuuluu Kuruntietä seuraavan kaupungin runkovesijohdon piiriin. Johdosta on rakennettu useita haaroja. Jätevedet käsitellään tällä hetkellä suurimmalla osalla aluetta kiinteistökohtaisesti. Alueen eteläosaan on rakennettu runkoviemäri vuonna 2011, ja Kuruntietä seuraavan runkoviemärin rakentaminen Mutalaan saakka on suunniteltu toteutuvaksi vuoteen 2016 mennessä. Vahannan alueelle ollaan toteuttamassa kunnallista vesijohto- ja viemäriverkostoa, jonka on suunniteltu laajentuvan vuoteen 2017 mermessä myös Lempiäniemeen ja Yliselle. Merkitään tiedoksi. Ei toimenpiteitä.

Suunnittelija Piesanen: Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Kaihari on osoitettu maakunnan keskusverkossa paikalliskeskukseksi (a) ja Mutala palvelukyläkeskukseksi (at). Tärkeiden paikallis- ja kyläkeskustan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Kaiharilla sijaitseva Ylisen hoitolaitos on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kaavakarttaa ja -selostusta on tarkistettu edellisen nähtävilläolovaiheen jälkeen jatkosuunnittelun keskeiseksi lähtökohdaksi otetun vyöhykemallin edellyttämiltä osin. Sovellettu vyöhykemalli ohjaa uusien rakennuspaikkojen sijoittumista painotetusti olemassa olevien palveluiden, rakenteen, liikenneverkon ja yhdyskuntateknisten verkostojen äärelle. Sovelletun vyöhykemallin periaatteet on kuvattu kaavaselostuksessa. Tarve vyöhykesuunnitteluperiaatteiden soveltamiselle nousi esille ehdotusvaiheen aikana ELY-keskuksen kanssa käydyissä työneuvotteluissa. Ylöjärven kaupunginhallitus on päätti em. periaatteen soveltamisesta 17.12.2012 ( 546). Kaiharilla sijaitseva Ylisen hoitolaitos on osoitettu tarkistetussa ehdotuksessa palvelujen ja asumisen alueeksi. Kaavakarttaa ja -selostusta on tarkistettu edellisen nähtävilläolovaiheen jälkeen. Osayleiskaavan alueella sijaitsevat Lempiäniemen ja Mutalahden kulttuurimaisemat ovat maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (akrn), joilla alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Maakuntakaavassa osayleiskaavan alueelle Mutalanlahden, Laakonselän ja Vahantalahden rannoille on osoitettu maatalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava-alueella on valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita (ge-2), muinaisjäännöksiä (SM) ja maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (pbm). Alueella kulkee maakunnallisia retkeilyreittejä ja venereitti Mutalanlahteen. Pimeesalmen telakka on osoitettu maakuntakaavassa venesatamaksi (Ls). Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossaan (23.1.2007) Pirkanmaan liittoon tuonut esiin, ettei kaavaratkaisussa näy maakuntakaavan tavoite kehittää erityisesti Mutalan ja Kaiharin kyläkeskuksia osana maakunnan palveluverkkoa, vaan uusi omakotiasutus levitetään alueelle tasaisena mattona. Ensimmäisestä ehdotuksesta annetussa lausunnossa (5.4.2011) tarkoituksenmukaisempana ratkaisuna pidettiin kyläkeskusten läheisyyteen painottuvia tiiviitä asuinalueita, joille kunnallistekniikka ja joukkoliikenne ovat toteutettavissa, ja jotka edistäisivät palvelujen ja maaseutumaiseman säilymistä. Uudelleen nähtäville asetettu kaavaehdotus on perusratkaisultaan samankaltainen aiemmin nähtävillä olleiden kanssa. Edellisen ehdotuksen jälkeen uusien rakennuspaikkojen määrää on lisätty 70 paikalla eri puolille aluetta. Ratkaisun perustaksi ei edelleenkään ole tarkasteltu uudisrakentamisen sijoittamista suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntatekniikan, liikenteen ja palveluiden verkostoon perustuviin edullisiin vyöhykkeisiin. Kunnallisen vesihuollon rakentaminen suunnittelualueen eteläosaan on aloitettu vuorına 2011. Peltoalueille sijoittuva hajautuva rakentaminen pirstoo maaseutumaisemaa ja vaikeuttaa toimivan joukkoliikenteen toteuttamista alueelle. Kaavaselostuksen liitetietojen perusteella kulttuuriympäristöltään arvokkailla alueilla on käytössä rantarakentamisen sijoittamisessa madallettu mitoitus. Osalle Mutalanlahden ja Lempiäniemen maakunnallisesti arvokkailla kulttuuriympäristöalueilla sijaitsevista asuinrakennuspaikoista on annettu maisema- ja kulttuurihistoriallista merkitystä esiin tuova kaavamerkintä AO-11. Karttaliitteenä 1 ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta, karttaliitteenä 2 osayleiskaavan kaavakartta ja karttaliitteenä 3 osayleiskaavan merkinnät ja määräykset. Päätösesitys. Maakuntajohtaja Halme: Maakuntahallitus päättää esittää lausuntonaan Ylöjärven kaupungille Ylöjärven haja-asutusalueen osayleiskaavan uudelleen nähtäville asetetusta muutos- ja laajennusehdotuksesta Arıtaverkan ja Mutalan välisellä alueella seuraavaa: Pirkanmaan liitto toteaa aiempiin asiasta antamiinsa lausuntoihin viitaten, että kaavassa on esitetty uutta omakotiasutusta tasaisesti koko suunnittelualueelle, jolloin ratkaisu ei tue maakuntakaavan tavoitetta tukea erityisesti Mutalan palvelukyläkeskuksen ja Kaiharin paikalliskeskuksen kehittämistä. Kyläkeskusten yhteyteen sijoitettavat tiiviit asuinalueet tukisivat kunnallistekniikan ja joukkoliikenteen tehokasta toteuttamista sekä palvelujen ja maaseutumaiseman säilymistä. Myönteisenä nähdään, että vesihuoltoverkoston toteuttamiseksi alueelle on laadittu yleissuunnitelma, ja verkoston toteuttaminen on aloitettu Vahannassa. Sovellettu vyöhykemalli ohjaa uudisrakentamisen painotetusti olemassa olevien taajamien, palvelujen ja joukkoliikenteen äärelle.

2. Pirkanmaan maakuntamuseo, Tuija-Liisa Soininen, Hannele Kuitunen, 18.09.2012 3. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Leena Stranden, Soili Ingelin, 28.09.2016. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Ylöjärven kaupungin Antaverkan ja Mutalan haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan laajennuksen ja muutoksen ehdotukseen. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta aikaisemmin lausunnon 30.5.2011 (Diar. 81/2011) ja kiinnittänyt erityisesti huomionsa kulttuuriympäristökohteiden ja -alueiden merkintätapoihin sekä kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin riittämättömyyteen. Esitetty suunnitelma tulee merkitsemään suurta muutosta kaava-alueen kulttuuriympäristölle. Keskeisimmille arvoalueille ohjataan uudisrakentamista varsin maltillisesti, mutta muualla rakentamisen määrä on suuri ja pirstoo alueen kulttuuriympäristöä suuresti. Nämä vaikutukset tulee arvioida esitettyä tarkemmin kaavaselostuksessa. Kaavaan on tehty maakuntamuseon esittämiä muutoksia, lukuun ottamatta muutamaa seikkaa. Kulttuurihistoriallisesti ansiokkaat aluekokonaisuudet; Kaiharin ja Kyöstin kylä- ja viljelymaisemat tulee merkitä kaavaan asianmukaisesti arvokkaina aluekokonaisuuksina. Alueet tulee merkitä myös Iiitekartoille. Suojelutavoitteita ilmaisevien /s-merkintöjen määräyksestä tulee käydä ilmi, että tavoitteena on ympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen. Nyt määräys on tätä muotoa vain merkinnän PY/s-1 kohdalla. Kohdemerkintöihin tulee liittää numerointi, joka viittaa kaavaselostuksen luetteloon. Luettelosta tulee käydä ilmi, mitkä arvot kohteeseen liittyvät. Luettelo on epäselvä viitatessaan selvityksiin. Luetteloa ei ole tarpeen jakaa useampaan osaan, vaan kaikki arvokohteet on syytä kirjata samaan taulukkoon. Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta aikaisemmassa lausunnossa annetut täydennykset ja korjaukset on pääosin toteutettu asianmukaisesti. Museo toistaa kuitenkin vielä, että Koivikko-niminen tervaränni ei ole rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös vaan elinkeinohistoriallinen rakenne, joka merkitään kaavaan sitä osoittavalla merkinnällä S. Merkinnän selitys ja määräys kaavassa ovat Suojeltava elinkeinohistoriallinen muistomerkki. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Lisäksi historiallisen tien kaavamerkinnän selitystä Historiallisesti merkittävä tielinja tulee täydentää määräysosalla Tien maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Museo huomauttaa lisäksi, että arkeologisen inventoinnin raportissa kahta myliynpaikkaa koskeva virhe tulee korjata kaava-aineistoon sisältyvään raporttiin(raportin s. 33 ja 38, Jokipohjan ja Kyöstilän myllynpaikkojen muinaisjäännöstyypiksi on merkitty asuinpaikat: kylänpaikka,). Korjattu ja täydennetty kaavaehdotus selostuksineen tulee lähettää maakuntamuseoon ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Kaavaehdotuksen hyväksymistä koskeva päätös valitusosoituksineen sekä kaavakartta ja -selostus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon. Ylöjärven kaupunki on pyytänyt ELY-keskuksen lausuntoa Ylöjärven haja-asutusalueen kylien osayleiskaava- ja osayleiskaavan uudelleen nähtäville Iaitetusta muutosehdotuksesta Antaverkan ja Mutalan välisellä alueella. ELY-keskus lausui edellisestä kaavaehdotuksesta keväällä 2011 todeten, ettei silloinen ratkaisu täyttänyt valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä ja elinympäristön laadusta, ja katsoi kaavan edellyttävän maankäyttöratkaisujen uudelleen arviointia näistä näkökulmista. ELY-keskus viittaa aiemmasta vaiheesta antamaansa lausuntoon ja toteaa nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta lisäksi seuraavan. Yhdyskuntarakenne ELY-keskus on aiemmissa kannanotoissaan korostanut suunnittelualueen merkitystä osana kasvavaa Tampereen kaupunkiseutua Ylöjärven kaupungin asemakaavoitetun alueen jatkona. Alue on jo suurelta osin muotoutunut tiheydeltään taajaman kriteerit täyttäväksi, ja sen suunnitelmallinen jatkokehittäminen on tärkeää paitsi omakotirakentamisen kysynnän tyydyttämiseksi myös kasvun hallitsemiseksi ja suunnitteluvaran säilyttämiseksi jatkossa. Ratkaisuksi tilanteeseen ELY-keskus on esittänyt alueen jakamista tiivistyvään, palveluja tukevaan rakentamisalueeseen sekä haja-asutusalueena säilytettävään maaseutumaiseen alueeseen. Kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu on pitkälti edellisen ehdotusvaiheen kaltainen: rakennuspaikkoja on pintaalaperusteisesti osoitettu tasaisesti läpi suunnittelualueen. Yli kolmen kilometrin etäisyydelle palveluista sijoittuvia rakennuspaikkoja ei kaavaselostuksen mukaan pidetä toivottavina pysyvään asumiseen: tämä ei kuitenkaan ole ohjannut rakentamisen sijoittelua, eikä toisaalta tarvittavia palveluja ole tälläkään etäisyydellä määritelty. Vakituisen asumisen rakennuspaikkoja on edellisen vaiheen jälkeen lisätty myös sellaisille alueille, joiden tiivistämistä ELY-keskus ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena, ja joille kaavaan liitetty Kuruntien suunnan vesihuollon yleissuunnitelman alustava luonnoskaan ei näytä tuottavan keskitettyä vesihuoltoa. Vesihuoltoverkostoon liittymistä ELY-keskus pitää vakituisen asumisen sijoittamisen edellytyksenä taajamaksi jo Iuokiteltavilla tai muodostuvilla alueilla. Kaavaselostusta on tarkistettu lausunnossa viitatuilta osin. Kaavakarttaa ja -määräyksiä on tarkistettu Kaavakarttaa ja -määräyksi on tarkistettu Arkeologista inventointia on tarkistettu Kaavakarttaa ja -selostusta on tarkistettu edellisen nähtävilläolovaiheen jälkeen jatkosuunnittelun keskeiseksi lähtökohdaksi otetun vyöhykemallin edellyttämiltä osin. Sovellettu vyöhykemalli ohjaa uusien rakennuspaikkojen sijoittumista painotetusti olemassa olevien palveluiden, rakenteen, liikenneverkon ja yhdyskuntateknisten verkostojen äärelle. Sovelletun vyöhykemallin periaatteet on kuvattu kaavaselostuksessa. Tarve vyöhykesuunnitteluperiaatteiden soveltamiselle nousi esille ehdotusvaiheen aikana ELY-keskuksen kanssa käydyissä työneuvotteluissa. Ylöjärven kaupunginhallitus on päätti em. periaatteen soveltamisesta 17.12.2012 ( 546). Arkeologista inventointia on tarkistettu lausunnossa viitatuilta osin. Kaavakarttaa ja -selostusta on tarkistettu edellisen nähtävilläolovaiheen jälkeen.

Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arvioinnissa on tuotu esille kunnalle haja-asutusalueesta aiheutuvat, merkittävästi taajamaaluetta täydentävää aluetta suuremmat yhdyskuntataloudelliset kustannukset. Kustannuksia aiheutuu mm. vesija viemäriverkoston rakentamisesta, kevyen liikenteen yhteyksien toteuttamisesta ja palvelukuljetuksista. Henkilöautoliikenteen lisääntymisen kustannukset kohdentuvat alueen asukkaille. Tämän liikenteen lisääntymisen on suunnittelualueella arvioitu olevan noin 50 %, mikä toisaalta edellyttää myös olemassa olevien teiden kunnossapitoa ja peruskorjausta. Vaikutusten luontoon ja luonnonympäristöön katsotaan arvioinnin mukaan jäävän vähäisiksi, kun erityiset arvokohteet on jätetty rakennuspaikkojen ulkopuolelle ja rakentamisen sijoittelussa on otettu huomioon maisemalliset olosuhteet. Laadittu viherverkkotarkastelu kuitenkin näyttää viheralueiden sirpaleisuuden, eikä tarkoituksenmukaista verkostollista, luontokohteet yhdistävää viheraluekokonaisuutta muodostu. Asukasmäärän lisääntymisen johdosta virkistysalueiden käyttö tulee kuitenkin kasvamaan ja tarve laadukkaille virkistysalueilleja reiteille lisääntymään. Johtopäätökset ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavaehdotuksen mukainen maankäyttö hajauttaa yhdyskuntarakennetta, eikä ratkaisu edistä elinympäristön ekologisen tai taloudellisen kestävyyden saavuttamista. ELY-keskus katsoo edelleen, ettei kaavaehdotus täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita yhdyskuntarakenteen eheyden ja elinympäristön Iaadun osalta. Kaavasta tulee järjestää viranomaisneuvottelu ennen sen viemistä hyväksymiskäsittelyyn. Kaavaehdotuksessa sovellettu vyöhykemalli mahdollistaa alueen luontevan täydennysrakentamisen siten, että uudisrakentaminen ohjautuu painotetusti olemassa oleviin taajamiin, jolloin taajamien ympäristö säilyy väljänä maaseutumaisemana ympäristönä. Maaseudun virkistysarvot perustuvat väljään rakenteeseen.