tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti muotoilu tuulettaa



Samankaltaiset tiedostot
Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Mervi Karikorpi, johtaja

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

TeknologiaSuomi nousuun!

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Turku

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Valmet Automotiven strategia muuttuvassa toimintaympäristössä. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Johtaja Robert Blumberg

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Maailman johtava kehittyneiden materiaalien toimittaja

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Infra-alan kehityskohteita 2011

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Martti Mäenpää, toimitusjohtaja

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

Yrittäjyysohjelma Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Ajankohtaista Rautaruukista

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Teräsrakenne

Yhtiökokous

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

Ohjattua suorituskykyä.

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki Seija Rasku

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää:

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Exel Compositesin strategia

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Testaajan eettiset periaatteet

Q tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Juha-Pekka Anttila VTT

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Transkriptio:

ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite KONE JA METALLI maaliskuu 2008 verkostoitumisen mahdollisuudet Yritysten verkostoituminen tähtää aiempaa parempaan kustannustehokkuuteen ja voimavarojen hyödyntämiseen. Sivu 4 SuomeSSa kierrätys aktiivista Teollisuuden metalliraaka-aineesta noin puolet saadaan kierrätyksen kautta. Sivut 6-7 muotoilu tuulettaa Muotoilu haastaa yrityksen sisäisesti kehittämään toimintaa ja tuotteita niin, että innovaatioita syntyy. Sivut 8-9 lasertekniikka parantaa tuottavuutta Laskeva hinta ja parantunut säteen laatu innostavat yrityksiä laserteknologian käyttöönottoon. Sivut 10-11 räätälöidyt yksittäistuotteet myyntivaltti Sivut 8-9 Moni suomalainen yritys on jo siirtynyt yhä enemmän räätälöidympään piensarjavalmistukseen Sivut 10-11 VALIKOIMAA JA PALVELUA Stalatube Oy:llä on laajin tuotevalikoima ruostumattomia rakenneputkia. Tarjoamme vahvan osaamisemme ja laajentuneet lisäarvopalvelut käyttöönne. Hyödynnä ammattitaitoamme, niin säästät aikaa ja rahaa. www.stalatube.com Ruostumattomat rakenneputket Ruostumattomat lattaputket 25 x 25 x 1.2-300 x 300 x 12.5 mm 30 x 20 x 1.2-400 x 200 x 12.5 mm 40 x 10-80 x 10 and 100 x 20 mm

2 kone ja metalli ilmoitusliite aurinko nousee joka aamu ILMOITUSLIITE Maaliskuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE KONE JA METALLI Teknologiateollisuudella on takanaan neljän vuoden kova kasvu. Tästä suurin osa on tullut koneja metallituoteteollisuudesta. Toimialan tilauskanta on vahva. Joku taisi puhua auringonlaskun alasta vielä muutama vuosi sitten. Myönteinen kehitys on noteerattu myös toimialan ulkopuolella. Pääomasijoittajat ovat nähneet kone- ja metallituoteteollisuuden mahdollisuudet. Tätä kautta kasvuedellytykset ovat parantuneet. Yritysjärjestelyiden avulla on haettu kriittistä massaa globaaleille markkinoille. Kasvaminen järjestelmätoimittajan vaativaan rooliin on otettu vakavasti. Määrä vain ei ole vielä riittävä. Meneillään on monia hankkeita, jotka edelleen tukevat kehitystä. Teknologiateollisuuden TRIOohjelma kannustaa yrityksiä teknologian ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Verkostojen veturiyrityksillä on suuri vastuu toiminnan kehittämisessä ja suunnan antamisessa omille kumppaneilleen. Verkostoissa mukana olevilla yrityksillä on oiva mahdollisuus määritellä omat tavoitteensa ja oma roolinsa tulevassa kehityksessä. helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk VArsOVA MAlMÖ hongkong www.mediaplanet.com päivälehden ulottuvuus Ja ammattilehden keskittyneisyys TRIO-ohjelmalla on aktivoitu yrityksiä käytännönläheiseen toiminnan kehittämiseen. Pitkän aikavälin tutkimusta on tarkoitus käynnistää strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla. Kone- ja metallituoteteollisuuden SHOK on saanut nimekseen FIMECC Oy (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster). Siinä teollisuus yhdessä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yliopistojen ja muiden keskeisten tahojen kanssa valitsee toimialan keskeisen osaamisen kehittämisen kohteet. Tehtävä on vaikea ja fokusointi vaativaa. Toivottavasti kone- ja metallituoteteollisuuden t&k-panostukset saadaan kasvuun ja tuottamaan entistä korkeampaa jalostusarvoa. Kilpailukykymme syntyy tuottavuudesta ja laadusta. Kone- ja metallituoteteollisuutta on vaivannut työvoimapula. Kasvuluvut olisivat voineet olla vieläkin suuremmat, jos osaajia löytyisi koneita käyttämään. Vaikka kasvu olisi jatkossa viime vuosia maltillisempaa, tarvitaan uusia ammattilaisia 4000-5000 joka vuosi täyttämään kasvavan eläköitymisen synnyttämä vajaus. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tuottama osaajien määrä ei näytä alkuunkaan riittävän tyydyttämään ennakoitua tarvetta. Työpaikoillamme tullaan kuulemaan entistä enemmän vieraita kieliä. Suomalaisten mielestä EU-jäsenyys on Suomelle liian kallista. Ovatkohan Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyyn vastanneet miettineet asiaa syvällisesti? Esimerkiksi teknologiateollisuuden noin 75 miljardin tuotannosta lähes kaksi kolmasosaa päätyy EU:n alueelle eli nykyiselle kotimarkkina-alueelle. Vaikka sisämarkkinoiden kehittämisessä on vielä paljon työtä, on vaikea kuvitella, että me Euroopan koilliskulmaan eristäytyneenä kummajaisena olisimme näin hyvässä asemassa ilman EU:ta. Ilkka Niemelä, johtaja Kone- ja metallituoteteollisuus Teknologiateollisyys ry PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Timo Takkinen, timo.takkinen@mediaplanet.com, 09-56584020 TOIMITTAJAT: Juhani Nurmi, Päivi Remes, Päivi Piispa, Jari Nikkola, Pasi Kivioja TuOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, 09-56584032 TAITTO: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com JAETAAN KAuPPALEHDEN LIITTEENÄ: 28.3.2008 LIsÄTIETOJA suomi MEDIAPLANET Oy:N TEEMALEHDIsTÄ: Riikka Martin, 09-56584030, suomi Mediaplanet Oy, unioninkatu 18, 00130 Helsinki VERKOSTOITUMISEN MAHDOLLISUUDET Yritysten verkostoituminen tähtää aiempaa parempaan kustannustehokkuuteen ja voimavarojen hyödyntämiseen. Sivu 4 SUOMESSA KIERRÄTYS AKTIIVISTA Teollisuuden metalliraaka-aineesta noin puolet saadaan kierrätyksen kautta. Sivut 6-7 MUOTOILU TUULETTAA Muotoilu haastaa yrityksen sisäisesti kehittämään toimintaa ja tuotteita niin, että innovaatioita syntyy. Sivut 8-9 KONE JA METALLI ON MEDIAPLANETIN TuOT- TAMA TEEMALEHTI, JOKA ILMEsTyy KAuPPALEHDEN LIITTEENÄ 28.3.2008 TAvOITTAEN 182 000 LuKIJAA. KANNEN KuvA: OLLI LAINE SiSältö LASERTEKNIIKKA PARANTAA TUOTTAVUUTTA Laskeva hinta ja parantunut säteen laatu innostavat yrityksiä laserteknologian käyttöönottoon. Sivut 10-11 VALIKOIMAA JA PALVELUA Stalatube Oy:llä on laajin tuotevalikoima ruostumattomia rakenneputkia. Tarjoamme vahvan osaamisemme ja laajentuneet lisäarvopalvelut käyttöönne. Hyödynnä ammattitaitoamme, niin säästät aikaa ja rahaa. www.stalatube.com RÄÄTÄLÖIDYT YKSITTÄIS- TUOTTEET MYYNTIVALTTI SIVUT 8-9 Moni suomalainen yritys on jo siirtynyt yhä enemmän räätälöidympään piensarjavalmistukseen Sivut 10-11 Ruostumattomat rakenneputket Ruostumattomat lattaputket 25 x 25 x 1.2-300 x 300 x 12.5 mm 30 x 20 x 1.2-400 x 200 x 12.5 mm 40 x 10-80 x 10 and 100 x 20 mm Pääkirjoitus...2 Verkostoituminen parantaa yrityksen voimavaroja...4 Tulevaisuuden osaajien polku turvattava nyt...4-5 Metalliteollisuudessa haasteita ja merkittäviä tuotantoinvestointeja...5 2008-2009 kasvunäkymät valtaosin vielä positiiviset...6 Avoin innovointi tehokas tapa ideoida uutta...6 Teollisuus käyttää kierrätysmateriaaleja jo paljon...6-7 Muotoilu tuulettaa kone- ja metalliteollisuuden ajattelutapoja...8-9 lisätty todellisuus tuo vauhtia kokoonpanoon...8 shokeissa suuri haaste ja suuri mahdollisuus...9 lasertekniikka parantaa tuottavuutta...10-11 räätälöidyt yksittäistuotteet tulevaisuudessa suomen myyntivaltti... 10 Metallien pinnoitus tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia...11

ILMOITUSLIITE KONE JA METALLI 3 Foto: Design House IDOLI Ruostumaton teräs on kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita Outokumpua voi kutsua suomalaiseksi menestystarinaksi. Suomalaisesta kuparikaivosyhtiöstä on sukeutunut kansainvälinen teräsyritys, joka on asettanut riman korkealle. Outokumpu mielii maailman ykköseksi ruostumattoman teräksen toimittajana. Menestykseen liittyy vastuu yhteisöstä, yrityksestä ja ympäristöstä. Näitä vastuualueita kunnioittaakseen Outokumpu käynnisti tälle vuodelle laajan yritysvastuun teemavuoden, joka on jatkoa vuonna 2005-2006 alkaneille eettisten periaatteiden ja yritysvastuupolitiikan jalkauttamisille yhtiön piirissä. - Vaikka vastuut tietenkin tunnettiin aiemminkin, on vastuu ympäristöstä ja yrityksestä nykyajassa yhä enemmän ja enemmän tapetilla. Otetaan esimerkiksi vaikkapa ilmastonmuutos, näihin asioihin reagoiminen on tärkeää kaikkialla, Outokummun yritysvastuuasioiden johtaja Liisa Jalanko miettii. Yritysvastuualue kattaa ympäristövastuun, taloudellisen ja sosiaalisen vastuun. Sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan esimerkiksi työturvallisuuden parantamista sekä panostamista työhyvinvointiin. Pelkkä omasta tontista huolehtiminen ei riitä. Eettisiä periaatteita ja vastuullisuutta jalkautetaan myös alihankinta- ja jakeluverkostoon. - Pohjoismaisissa toimintaympäristöissä tämä ei varmastikaan ole ongelma. Haaste on muualla, esimerkiksi Aasian ja Afrikan suunnalla, jossa toimintakulttuurit ovat erilaisia, Jalanko arvioi. Outokumpu kuluttaa vuositasolla energiamäärän, joka vastaa noin 206 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Tämä asettaa oman haasteensa kestävän kehityksen periaatteelle. - Energian käyttöä pyritään tehostamaan. Raaka-aineesta on kierrätysterästä jopa 70 prosenttia. Lisäksi olemme satsanneet viime vuosina useita miljoonia euroja tuotannossamme syntyvän teräskuonan hyödyntämiseen. Tämä vähentää kaatopaikalle vietävien jätteiden määrää, Jalanko listaa vastuullisuutta korostavia toimintoja. Toiminnan keskiössä on erinomainen tuote. Ruostumaton teräs on luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita käytännössä sataprosenttisen kierrätettävyytensä vuoksi. Tätä kautta vastuullisuuden ympäristöstä voi jalkauttaa myös omaan elämään ja sen arkisiin valintoihin. - Myös me kuluttajat vaikutamme valinnoillamme ilmastonmuutokseen, Jalanko painottaa. - Hankittaessa keittiöön seuraavan kerran uutta kattilaa, kannattaa valintaa miettiä, ostaako Suomessa energiatehokkaasti ja pienin päästöin valmistetusta hyvästä ruostumattomasta teräksestä tehty kattila vai vastaavanoloinen tuote, joka on valmistettu Kiinassa tehdystä ruostumattomasta teräksestä, mutta ei ehkä yhtä energiatehokkaasti. Outokumpu on valittu Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin DJSI STOXX:iin jälleen vuosiksi 2007-2008. Yritys hyväksyttiin myös ensimmäistä kertaa DJSI World-indeksiin. Yritysvastuuvuoden tavoitteet: vähennetään tehtailta kaatopaikalle menevän jätteen määrää 10 prosenttia tuotettua tonnia kohden ja toimistoissa sekajätteen määrää viisi prosenttia vähennetään energian kulutusta tehtailla kaksi prosenttia tuotettua tonnia kohden ja toimistoissa viisi pro- senttia (esimerkiksi siirtymällä energiansäästölamppuihin, sammuttamalla valot töistä poistuttaessa, samoin tietokoneet, eikä jätetä niitä valmius-asentoon) osallistutaan maailmanlaajuiseen hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) vähentämiseen hankitaan yhtiölle vain vähäpäästöisiä uusia autoja (päästöt alle 200 g CO 2 /km) suositaan tele/videokonferensseja lentämisen sijasta investoidaan viisi miljoonaa euroa ympäristökohteeseen. Kohde päätetään konserninlaajuisen kilpailun pohjalta. Sosiaalisen vastuun tavoitteet: vähennetään tapaturmien määrää kolmanneksella tehdään konkreettisia asioita työhyvinvoinnin parantamiseksi, liittyen esimerkiksi työn kuormitukseen, epävarmuudesta johtuvaan stressiin, epäselviin vastuualueisiin ja syrjintään.

4 kone ja metalli ilmoitusliite verkostoituminen parantaa yrityksen voimavaroja KuvA: OLLI LAINE Yritysten verkostoituminen tähtää aiempaa parempaan kustannustehokkuuteen ja voimavarojen hyödyntämiseen. Verkostoitumisen ei tulisi silti olla itsetarkoitus. teksti: JuHani nurmi Vuodesta 1998 VTT:n erikoistutkijana toiminut Ismo Ruohomäki sanoo, että jo 10 vuotta sitten monia isoja verkostoitumishankkeita oli horisontissa. - Vaikka verkostoituminen onkin tätänykyä melko kulunut käsite, tuotantokonseptina se kuitenkin konkretisoituu, vahvistuu ja globalisoituu teollisuudessa koko ajan. Suomi on yhä melko kärkipäässä kustannustehokkaiden maiden osalta. verkostoituminen ei itsetarkoitus Ruohomäen mukaan kaikki tiimipelaajat ovat yhtä arvokkaita verkostossa. Globalisoituminen aiheuttaa aina kriittisiä kysymyksiä siitä missä ja miten tuotteen valmistus tulisi suorittaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ulkoistaminen on usein mörkö työntekijän silmissä, koska moni pelkää työpaikkansa puolesta. - Esim. PK-yrityksille verkostoituminen ei saisi olla mikään itsetarkoitus. Verkostoitumiseen sitoutuvilla yrityksillä on aina omat ja yhteiset etunsa. Verkoston kehittämisen ydin on siinä, että kehittämistä tapahtuu sekä yritysten sisällä että niiden välillä. Liiketoiminnan edistäminen on kaikkien mielessä, mutta sitä ei tulisi mielestäni harjoittaa millä keinoilla tahansa, Ruohomäki pohtii. entistä suurempia vastuita PK-ala on parhaillaan melkoisessa myllerryksessä, ja monet alalla toimivista yrityksistä etsivät kasvua erikoistumalla, rakennejärjestelyillä, kumppanuuksilla ja kansainvälistymällä. Monille alihankkijoille on tarjolla entistä suurempia vastuita päämiehiltä niin tuotannosta kuin myös tuotekehityksestä. - Tällaiset uudet roolit vaativat yleensä aina uutta osaamista ja lisäresursseja, joista isot veturiyritykset näyttävät olevan jatkossa entistä kiinnostuneempia. Samalla yritysten verkostorakenteet saavat uusia ulottuvuuksia ja muuttuvat entistäkin monimutkaisemmiksi, muistuttaa Ruohomäki. virtuaalipilottitehdas Ruohomäki mainitsee esimerkkinä uusista virtuaaliverkostoista Koneen ja Konecranesin virtuaalipilottitehtaan eli Virtual Pilot Factoryn (VPF). - VPF on hyvä case-esimerkki siitä miten tuotekehitystä ja valmistusta pyritään kehittämään rinnakkain. Kun tuotekehitysaika voi kone- ja laitevalmistuksessa olla useita vuosia, voidaan virtuaalipilottitehtaan tapauksessa tuosta ajasta karsia jopa puolet pois. Tällä tavoin valmistaja saa suuremman kilpailuedun nopeasti markkinoille saatavalla uudella tuotteellaan. Jos tuotteesta saadaan Ruohomäen omin sanoin mahdollisimman tarkka keittokirja, se luo lähitulevaisuudessa suomalaista mallia entistä paremmasta tuotekehitys- ja tuotantokonseptista. - Aika näyttää millaisen hyväksynnän ja kuinka laajan käyttöönoton VPF-toimintamalli loppujen lopuksi saa. Suhtaudun itse kuitenkin yritysten verkostoitumiseen realistisesti enkä kyynisesti, Ismo Ruohomäki tunnustaa. tulevaisuuden osaajien kone- ja metallituoteteollisuus on alue, jossa suomalainen osaaminen on vahvoilla mutta jatkossa tämä vahvan aseman säilyttäminen edellyttää sitä, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön ja teknologia-alojen tulevaisuuden osaajiin panostetaan tosissaan jo peruskoulusta lähtien. Yksi hyvä esimerkki oppilaitosten, yritysmaailman ja teknologiaviranomaisten yhteistyöstä tällä saralla on Tkk:n innovaatiokeskuksen organisoima Murjottelu-työharjoitteluprojekti. teksti: päivi remes - Murjottelu on Innovaatioyliopiston kampanja, joka tähtää entistä monipuolisempaan, tieteiden väliseen yhteistyöhön erityisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä. Se kohdistuu ensisijaisesti yliopisto-opiskelijoihin, mutta kone- ja metallituoteteollisuus tarvitsee osaajia myös AMK- ja ammattioppilaitoksista. Uskonkin, että Murjotteosallistu kyselyyn ja voita Escape Day Span Well-Being-hieronta kahdelle. 20. LIITTOKOKOUS TAMPERE 25. 28.5.2008 kerro mielipiteesi teemalehdestämme! Mikä oli kiinnostavaa? Mitä olisi saanut olla lisää? Miten teemaa oli lehdessä käsitelty? Oliko lehden julkaisuajankohta hyvä? METALLILIITTO AMMATTILAISTEN AMMATTILIITTO Osallistu kyselyyn internetissä osoitteessa : www.tutkimus.mediaplanet.fi/palaute kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan escape day span Well- Being-hieronta kahdelle henkilölle, arvo 188 euroa. www.escapedayspa.fi

ilmoitusliite kone ja metalli 5 metalliteollisuudessa haasteita ja merkittäviä tuotantoinvestointeja globalisaatioprosessi koettelee myös metalliteollisuutta. Pessimismiin ei kuitenkaan sorruta, tilanne pikemminkin avaa uusia ovia kuin pelkästään sulkee niitä. teksti: Jari nikkola Alalla on jo tehty merkittäviä uusia investointeja suomalaiseen tuotantoon. SteelTeam avaa Uuteenkaupunkiin pohjoismaiden suurimman levyteräksen palvelukeskuksen jo lähikuukausien aikana. - Hallimme on melkein valmis. Kelaleikkauslinjojen laiteasennukset alkavat aikataulun mukaisesti huhtikuussa ja aloitamme tuotannon kesäkuussa. Ajoituksemme näyttää olevan hyvä. Iso kelaleikkauslinjamme on pohjoisen Euroopan suurin ja näemme, että sille tu- lee olemaan merkittävästi käyttöä, SteelTeamin toimitusjohtaja Gustaf Kranck uskoo. Toinen iso voimannäyttö löytyy Lahdesta, jonne Stalatube tekee vuosina 2008-09 merkittäviä satsauksia. - Kyseessä on historian suurin investointi meiltä, seitsemän miljoonaa euroa tehtaaseen ja laitteisiin. Panostamme toimitusaikojen lyhentämiseen, samalla tuotantovarmuus paranee. Jos tavara tuodaan kaukaa ja asiakkaat ovat lähellä, on vaikea pysyä lupauksissa, Stalatuben toimitusjohtaja Jukka Nummi linjaa. Alan suurin peluri on Kiina, joka valtavalla kapasiteetillaan määrää pitkälti sen missä muualla maailmassa mennään. - Kiina on voittanut maailman teräspelin ja on suurin ratkaiseva tekijä, joka määrittää maailman ja Suomen teräshinnat. Se tuottaa niin paljon ja sillä on maailman uudenaikaisin terästehdaskanta. Tämän ansioista se käytännössä on ylivoimaisesti suurin tekijä, kun katsotaan mitkä seikat määräävät maailmanmarkkinoiden teräshintaa, Gustav Kranck toteaa. - Esimerkiksi Eurooppaan on viimeisten 20 vuoden aikana valmistunut vain yksi täysin uusi kuumavalssatun kelan tuotantolinja. Kiinaan valmistuu kaksikymmentä huippulinjaa tänä vuonna, eli ei tarvitse olla ydinfyysikko ymmärtääkseen kuka päättää teräksestä maailmassa. Asian liittyy Kranckin mukaan myös merkittävä täkäläinen epäkohta. - Euroopan unionin virkamiehet aiheuttavat jatkuvasti lisäpainetta hinnan nousulle ajaessaan antidumping-sakkoja kiinalaiselle teräkselle. Mikäli Mittal, Metallituottajat ry ja Eurofer saavat toiveensa läpi, ennustamme, että kvarttolevyn ja nauhalevyn hinta ylittää 1000 euroa kesän aikana. Kauppapolitiikan ulkopuolella Suomi pärjää alalla jatkossakin korkeaan osaamiseen satsaamalla. - Työvoiman hinnalla emme pysty kilpailemaan, mutta osaamisella kyllä. Uuteen tilanteeseen on vain mukauduttava. Massatuotantoa ja bulkkitavaraa tulee jatkossakin muualta, asiakaskohtaisesti räätälöidyt tuotteet ja palvelut meiltä, Jukka Nummi ennakoi. - Tärkeimmät ominaisuudet ovat nopeus ja joustavuus sekä toiminnassa asiakkaan suuntaan että oman henkilöstön osalta. Näillä eväillä me voimme Suomessa pysyä kilpailukykyisinä. polku turvattava nyt titaidon WorldSkills Competitions MM-kilpailuissa suomalainen edustusjoukkueemme pärjäsi upeasti. lun tyyppinen kampanja voisi auttaa myös muiden oppilaitosten opiskelijoiden motivoinnissa kone- ja metallituoteteollisuuden tehtäviä kohtaan, sanoo Teknillisen Korkeakoulun vararehtori Kalevi Ekman. murjottelu -työharjoitteluprojekti Tekesin ja Teknologiateollisuuden tukeman Murjottelu-kampanjan ydinidea on saattaa työharjoittelupaikkaa tarjoavat yritykset ja tekniikan, muotoilun ja kaupallisen alan opiskelijat yhteen sekä tuoda julki aikaisemmin saavutetut hyvät kokemukset. Alalle kaivataan kuitenkin lisää opiskelijoita. - Havaintojeni mukaan ulkomailla on melkoista kiinnostusta tulla opiskelemaan ja työskentelemään suomalaisissa yrityksissä. Se ei kuitenkaan ole liian helppoa. Yritysten ja yliopistojenkin pitää vakavissaan miettiä, miten suhtautua myönteisemmin ulkomaalaisiin hakijoihin, ja heidän suomenkielen opintoihinsa tulee panostaa vahvasti, Ekman kertoo. räätälöidympää ja laadukkaampaa opetusta Teknologiateollisuuden koulutus- ja osaaminen yksikön johtaja Mervi Karikorpi korostaa, että yhtä tärkeää kuin lisätä nuorten kiinnostusta teknologia-alojen koulutukseen on saada opiskelijat valmistumaan osaavina ja hakeutumaan teknologiateollisuuden töihin. - On erinomaista, että teknologian opetus on nykyisin jo peruskoulujen opetuksen teemana. Luovasti toteutettuna se mahdollistaa monenlaiset projektit, tiimityöskentelyn ja tutustumisen eri ammatteihin. Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa tulee löytyä erilaisia polkuja erilaisille oppijoille. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa osalle kolmannen vuoden opiskelijoista oppisopimus on motivoiva vaihtoehto ja se parantaa työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. Kun oppisopimuspaikkoja tarjotaan yli kuntarajojen, tuetaan myös ammattiosaajien liikkuvuutta, Karikorpi pohtii. - Tulevaisuuden osaaminen on monen tekijän summa. Oman alansa asiantuntijaosaamisen lisäksi työelämässä arvostetaan muun muassa valmiuksia toimia ryhmissä, joissa erilainen osaaminen sulautetaan palvelemaan asiakasta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, Karikorpi jatkaa. Hän kehuu mm. vuosittain järjestettäviä Taitaja-kilpailuja, joilla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen ja osaamisen arvostusta ja tunnettuutta sekä lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. - Viime vuonna Japanissa ammat- Huutava osaajapula kolkuttaa Karikorpi on laskeskellut, että mm. eläköitymisen myötä teknologiateollisuuden rekrytointitarve kasvaa. Vuositasolla alalle tarvitaan 7000-8000 osaajaa lisää, suurin osa heistä kone- ja metallituoteteollisuuden töihin. Suurin vaje tällä hetkellä on nimenomaan kone- ja metallialan ammattiosaajista. Myös muut maat kilpailevat maailmanluokan osaajista. Kun kilpailu osaajista kiristyy, Suomen on huolehdittava vetovoimaisuudestaan. - Tarvitsemme myös ulkomaisia opiskelijoita ja työntekijöitä, joten heidän integroitumistaan tänne on tuettava. On ilahduttavaa, että hallitus ja opetusministeriö ovat kohdentamassa voimavaroja esim. Suomeen muuttaneiden koulutukseen, Karikorpi toteaa. KuvA: KIMMO BRANDT Teknologiateollisuuden koulutus- ja osaaminen yksikön johtaja Mervi Karikorpi Teknillisen Korkeakoulun vararehtori Kalevi Ekman.

6 KONE JA METALLI ILMOITUSLIITE Kuva: jouni spets, technoworld 2008-2009 kasvunäkymät valtaosin vielä positiiviset Teollisuus käyttää Suomalaisten pörssinoteerattujen metalli- ja konepajayhtiöiden tuotteiden kysyntä on suurelta osin puolen tusinan asiakastoimialan varassa. Alla on listattu nämä toimialat ja niiden kehitysnäkymät sekä ne pörssiyhtiöt, joihin ao. toimialan kehityksellä on eniten vaikutusta: Rakentaminen Odotamme sekä infrastruktuuriettä talonrakentamisen jatkuvan vahvana Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. Sitä vastoin Länsi-Euroopassa kasvu hidastunee melko selvästi. USA:n asuntorakentamisen lama jatkuu ja myös muu rakentaminen on hidastumassa (KO- NE, Rautaruukki, Outokumpu ja Metso). Kuljetus ja liikenne Maailmankaupan ja kuljetusten kasvu hidastuu vain hieman (2007: +9 prosenttia; 2008 <+8prosenttia WTO:n mukaan). Telakoiden ennätyspaksut tilauskirjat parantavat suomalaisyhtiöiden näkymiä. Myös investoinnit terminaaleihin ja lastinkäsittelyyn ovat näkemyksemme mukaan vauhdittumassa (Cargotec, Konecranes, Wärtsilä, Rautaruukki, Outokumpu). Koneenrakennus Toimialan yhtiöiden tilauskirjat ovat edelleen vahvat, mutta odotamme kasvun hidastuvan (Konecranes, Rautaruukki). Energiateollisuus Kehittyvien markkinoiden kasvava energiantarve tukee energia-alan investointikysyntää. Kulutuksen kasvu nostaa energian hintoja ja tekee osasta aiemmin kannattamattomia hankkeita perusteltuja (Wärtsilä, Outokumpu). Kaivostoiminta. Erityisesti Aasian metallikysyntä jatkuu vahvana ja tilanne on samantapainen kuin energiateollisuudessa eli metallien korkeat hinnat tekevät aiemmin kannattamattomista hankkeista perusteltuja (Metso, Outotec). Metsäteollisuus Investoinnit uuteen kapasiteettiin ovat käytännössä jäissä Pohjois- Amerikassa ja Euroopassa ja painopiste on modernisointi-investoinneissa (ml. voimakattilat). Selluteollisuuden investoinnit ovat siirtymässä eteläiselle pallonpuoliskolle. Uusia paperikoneita tulee lähinnä Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Metsäteollisuuden investointien kokonaiskuva on melko lattea (Metso, Outokumpu). Kannattavuuteen tulossa painetta Suomalaisten metalli- ja konepajayhtiöiden kannattavuusnäkymät ovat mielestämme edelleen valtaosin positiivisia, vaikka marginaalipaineet kasvavat keskipitkällä aikavälillä selvästi. Toistaiseksi nopea kasvu mahdollistaa liikevoittomarginaalien parantumisen operatiivisen vivun ansiosta (so. markkinointi-, T&K-, hallinto- ja yleiskulut eivät kasva liikevaihdon tahdissa). Monilla toimialoilla on myös kapasiteettipulan johdosta suuri hinnoitteluvapaus. Toisaalta raaka-aineiden, energian, työvoimakustannusten, alihankintatoimintojen ja kapasiteetin kasvattamisinvestointien kallistuminen tuo lisää paineita marginaaleihin. Kokonaisuutena uskomme, että suomalaiset konepajayhtiöt pystyvät näyttämään hyvää kannattavuutta vielä 2008-2009 (huom. pitkät tilauskirjat), mutta tämän jälkeen kasvun hidastuminen alkaa kiristää hintakilpailua ja tuoda marginaaleja alaspäin. Osakkeet edelleen maltillisesti hinnoiteltuja Suomalaisten metalli- ja konepajayhtiöiden osakkeet on edelleen arvostettu 11-87 prosenttia alle diskontattujen kassavirta-arvojen. P/E- ja EV/EBITDA-kertoimien mediaanit vuosille 2008-2009 (10,6 ja 9,4 sekä 6,8 ja 6,0) ovat varsin alhaiset, mutta tämä selittyy syklin vaiheella sekä toisaalta osakemarkkinoiden viime aikaisella epävarmuudella. Jatkossa uskomme, että yhtiökohtaiset erot uutisvirran laadussa ja tämän vuoksi kurssikehityksessä alkavat kasvaa. Omat suosikkimme tässä ryhmässä 6 kk:n tähtäimellä ovat Metso ja Cargotec. Kirjoittaja: Erkki Vesola eq-pankki Equity Analyst Avoin innovointi tehokas tapa ideoida uutta Avoimen innovaation käsite on herättänyt paljon keskustelua niin akateemisessa kuin käytännön maailmassakin. Open Innovation kannustaa uusien bisnesideoiden löytämiseen myös yrityksen ulkopuolelta. Teksti: Juhani Nurmi Avoin innovaatio -termin isä Henry William Chesbrough kertoi kirjassaan Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology (2003) kuinka yritykset ovat siirtyneet niin sanotusta suljetusta innovaatioprosessista kohti avoimempaa innovaatiotapaa. Perinteisen suljetun innovaatioprosessin murenemiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus eri toimialoilla on kasvanut. Työpaikkojen vaihtuessa työntekijät vievät mukanaan tietonsa ja taitonsa. Globalisoitumisprosessi ja uusien digitaalisten tietoverkkojen kehitys ovat keskeisiä murenemiseen vaikuttavia seikkoja. Uusia ideoita ja teknologioita VTT:n erikoistutkija Tapio Koivisto sanoo, että juuri Suomesta on lähtenyt liikkeelle tunnetuin open source ja open innovation -spiraali. - Kyse on tätä nykyä Yhdysvalloissa asuvan Linus Torvaldsin alkuun panemasta Linux-käyttöjärjestelmästä ja sen avautuvasta, yhteisöllisestä kehittämistavasta. Vastaavia uusia avauksia kaivataan meillä kuitenkin lisää. Riskipääoman saatavuus on lisääntynyt viime aikoina maailmalla. Se mahdollistaa lupaavien ideoiden ja teknologioiden jatkokehityksen yrityksen ulkopuolella. - Uusien ideoiden ja teknologioiden ulkopuolisen jatkokehityksen ohella myös esimerkiksi spin-off -ulkoistukset ja lisensointisopimukset ovat selkeässä kasvussa. Lisäksi asiakkaiden ja toimittajien rooli tuotteiden ja palvelujen innovoinnissa on kasvanut yhä tärkeämmäksi, Koivisto toteaa. Kannustusta rajojen avaamiseen Yritykset ovat alkaneet etsiä uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Yksi tärkeä piirre on myös yrityksen strategiaan sopimattomien ideoiden ja teknologioiden jatkokehitys tai lisensointi. Esimerkkinä tästä on elektroniikkajätti Philipsin ja ASML:n välinen elektroniikkasirujen ulkoistushanke, josta tuli jättimäinen bisnes. - Globalisaation myötä yritysten täytyy tiedostaa avoimen innovaation kasvava merkitys. Kaikki hyvät ideat eivät tule oman yrityksen sisältä eikä kaikkia ideoita tarvitse kehittää edelleen omassa yrityksessä. Tuotteiden yhä suurempi kompleksisuus on yksi avautuvaa, verkostoituvaa innovointia edistävä tekijä. VTT:llä on käynnissä OpenInno-projekti, jossa tutkitaan avoimen innovoinnin mahdollisuuksia ja kehitetään webbipohjaista avoimen innovoinnin alustaa. Tarkoitus on tarjota tätä open source pohjaista alustaa ja siihen liittyviä palveluja yrityksille ja yritysverkostoille lähitulevaisuudessa, Koivisto sanoo.

ilmoitusliite kone ja metalli 7 kierrätysmateriaaleja jo paljon Kierrätys on usein logistiikkaa: kierrätettävän romun saamista kulutuksesta kierrätysprosessiin. Metallin ja elektroniikan kierrätyksestä saadaan teollisuudelle hyvää raaka-ainetta. teksti: päivi piispa Teollisuuden metalliraaka-aineesta noin puolet saadaan kierrätyksen kautta. Osuus lisääntyy, koska maailman mineraalivarat ovat rajalliset, ja jo metalliksi muutetut mineraalivarat halutaan pitää käytössä. Materiaalien kierrättäminen kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin uuden metalliraaka-aineen valmistaminen, Stena Metallin Esko Mustonen kertoo. Teollisuus saa kierrätysmateriaalia sekä omasta sisäisestä kierrätyksestään että kuluttajilta. Teollisuus käyttää oman ylijäämämateriaalinsa tarkkaan. Kuluttajilta teollisuuden käyttöön tulee monenlaista metallia ja elektroniikkaa sisältävää materiaalia. EU-direktiivin mukaan kuluttajilta tuleva, käytöstä poistettu elektroniikka pyritään ensisijaisesti käyttämään uudelleen laitteina. Uudelleenkäyttö on usein tapahtunut jo useaan kertaan ennen kuin laitteet päätyvät kierrätysprosessiin. Tästä huolehtivat käytettyjen laitteiden kauppapaikat ja kierrätyskeskukset. Jos tämä ei onnistu, kierrätyslaitteista pyritään saamaan osia ja vasta sen jälkeen laitteet päätyvät materiaalinkierrätykseen. Useimmiten meille kierrätykseen päätyvät laitteet kuitenkin kierrätetään uusiksi materiaaleiksi eikä käytetä uudelleen sellaisenaan, Jouni Spets Stena Technoworldista kertoo. Suomessa kierrätys aktiivista Suomessa kerätään suhteellisen hyvin talteen metalli ja elektroniikka. Metallin osalta kaatopaikkajätteen sekaan jäävä pienmetalli on ainoita kohtia, joissa kierrätystä voitaisiin tehostaa. Elektroniikan kierrätysaktiivisuutta nosti syksyllä 2005 käyttöön tullut EU-direktiivi, jonka mukaan kierrätettävästä laitteesta ei tarvitse maksaa kierrätysmaksua, vaan se peritään uuden laitteen hinnassa. Tämä oli merkittävä muutos. Ennen joutui maksamaan 20 25 euroa jääkaapin kierrätyksestä, ja se saattoi houkutella jättämään laitteen tienposkeen, Spets kertoo. Kierrätyksen volyymit lisääntyvät, kun tuotteiden elinkaaret lyhenevät. Ennen pidettiin samaa jääkaappia 20 30 vuotta - nykyään toimiva kaappi saatetaan vaihtaa sisustuksen värien muuttuessa, Spets sanoo. Joskus kannattaa vaihtaa uuteen: auton vaihtaminen nykyaikaiseen malliin tuo parannuksen sekä päästöihin että ajamisen turvallisuuteen. Kierrätettyjen materiaalin voimakas lisääntyminen uusien autojen valmistuksessa auttaa osaltaan ilmastonmuutoksen torjumisessa. Karkeasti laskien voidaan sanoa, että kierrättämällä vanhan auton voi päästöjen ja kierrätettyjen raaka-aineiden tuomalla hiilidioksidipäästöjen vähennyksellä ajaa uutta autoa yli 10 000 kilometriä ennen kuin alkaa aiheuttaa uusia päästöjä, Mustonen sanoo. Diesel tai bensa, sama hinta. Saab 9-3 Linear Business 120 hv TiD -diesel ja 150 hv -bensaturbo 31 500 sisältää toimituskulut 600 Saab 9-5 TiD PF Linear Nordic M5 -diesel ja 2.0t Linear Nordic M5 -bensa. Sedan-mallit alkaen 39 300, sis. toimituskulut 600. Kaikissa 9-3 ja 9-5 dieselmalleissa ajastettava polttoainekäyttöinen lisälämmitin vakiovarusteena. Edun arvo 2000. Länsiauto Oy Magneetti Pakkalantie 15 01510 Vantaa Puh. 020 712 3000

8 KONE JA METALLI ILMOITUSLIITE Muotoilu tuulettaa kone- ja metalliteollisuuden ajattelutapoja Muotoilu haastaa yrityksen sisäisesti kehittämään toimintaa ja tuotteita niin, että innovaatioita syntyy. Muotoilun roolin täytyy olla yksittäistä tuotekehitysprojektia laajempi. Teksti: Päivi Piispa Suomalaiset kone- ja metalliteollisuuden yritykset ymmärtävät jo vallan mainiosti, että kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen tuotteen muotoilun ja teknologian pitää olla toimiva. Kuitenkin näkemys siitä, että johdonmukaisella, pitkäjänteisellä muotoilujohtamisella voidaan tukea yrityksen strategiaa, on vielä hukassa. Muotoilu voi olla laaja muutosvoima yrityksen sisällä, jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Parhaimmillaan se pakottaa uudistumaan ja etsimään uusia ratkaisuja. Teollisuudessa etsitään jatkuvasti uusia innovaatioita, missä muotoilun uudistava katsantokanta on elintärkeää, KONE:n muotoilujohtaja Anne Stenros kertoo. Usein ruohonjuuritasolle muotoilu näkyy projekteina ja yksittäisinä tuotelanseerauksina, mutta muotoilussa täytyy olla suuntaa-antava näkemys ja visio siitä, mihin pyritään useaksi vuodeksi eteenpäin. Kone- ja metalliteollisuudessa tuotekehityskaaret ovat suhteellisen pitkiä, jolloin muotoilun tulee olla prosessinomaista, ei vain yksittäisiä projekteja. Muotoilu on jatkuvaa hienosäätöä ja evoluutiota. Yritykseltä vaaditaan pitkäjänteistä sitoutumista siihen, että muotoilulla on lisäarvoa, jota mikään muu ala ei kykene tuottamaan. Muotoilu on henkistä pääomaa. Jos ei sitä ole, yritys on kilpailutilanteessa vajavainen, Stenros sanoo. Kansainvälinen kilpailukyky syntyy muotoilusta Jos muotoilua ei tehdä pitkäjänteisesti, yrityksellä ei voi olla kovin vahvaa brändiä ja globaalia kilpailukykyä. Yritys jää auttamatta alihankkijan asemaan, jos sillä ei ole tunnistettavia, omintakeisia muotoilutuotteita. Yrityksen täytyy erottautua kilpailijoistaan joillain keinoilla. Kilpailijat tekevät usein aivan samoja tuotteita, joita voi erottaa vain ainutlaatuinen ja uudentyyppinen muotoiluratkaisu. Muotoilun avulla käyttäjälle voidaan mahdollistaa jotain uutta. Globaalissa kilpailussa ei riitä, että tehdään vain vähän parempi tuote, vaan täytyy mennä niin kirkkaasti riman yli, että muut eivät pysty samaan, Stenros sanoo. Erityisesti konepajateollisuudessa tuotteet ovat kehittyneet niin, että teknisen alustan päälle on aina rakennettu lisää vähän kerrallaan. Tuotteeseen syntyy sedimenttejä, joista löytyvät kaikki vuosikymmenet. Tuotteen muotoilu pitäisi saada ajan tasalle ja harmonisoida tuoteryhmät keskenään niin, että tuotteilla on yhteisiä nimittäviä tekijöitä. Sen jälkeen mietitään, mitkä ovat muotoilun keihäänkärjet, Stenros sanoo. Kuva: VTT Lisätty todellisuus tuo vauhtia kokoonpanoon Palikkatesti havainnollistaa VTT:n kehittämää ohjattua kokoonpanoa. Kokoonpanija saa datalaseihinsa kolmiulotteiset ohjeet seuraavan osan sijoituspaikasta. Navigaattori voittaa tavallisen kartan perillepääsyn nopeudessa. Entä jos samanlaista opastusta voisi hyödyntää teollisuuden monimutkaisissa kokoonpanotöissä? Teksti: Pasi Kivioja Lisätty todellisuus jota myös tehostetuksi tai vahvistetuksi todellisuudeksi kutsutaan tarkoittaa ihmisen näkemään maisemaan upotettua virtuaalikuvaa. Reaali- ja virtuaalitodellisuuden yhdistelmä voi olla niin aidontuntuinen, ettei keinotekoisia elementtejä edes huomaa. Menetelmää käyttävät viihde- ja peliteollisuus pyrkivät mahdollimman aitoon vaikutelmaan, mutta VTT:llä teollisuuden tarpeisiin kehitetty Augmented Assembly (ohjaava kokoonpano) -ratkaisu ei ole kiinnostunut ihmissilmän huijaamisesta vaan käyttäjän auttamisesta kokoonpanotöissä. Kyse on eräänlaisesta kokoonpanotyön navigointilaitteesta. Palikkatesti osoittaa koneen ylivoiman VTT:n projektipäällikkö Tapio Salonen havainnollistaa ohjaavaa kokoonpanoa palikkatestillä. Pöydällä on laatikoissa erimuotoisia puupalikoita, joista pitäisi koota kuutio. Tehtävän kanssa pähkäilyssä menisi ilman ohjeita helposti puolikin tuntia, mutta datalasien ja Augmented Assembly -sovelluksen avulla kuution kokoaminen ja purku käy parissa minuutissa. Sovellus näyttää käyttäjälle datalasin linssillä, mistä laatikosta seuraava palikka otetaan ja miten päin se asetetaan kuutioon oikealle paikalleen. VTT:llä ei ole kuitenkaan askarreltu pelkkien puupalikoiden kanssa, vaan pilottiprojektina on kehitelty traktorivalmistaja Valtralle ohjaava kokoonpano -ratkaisu koneen kasaamiseen. - Menetelmä tuo teollisuudelle merkittävää hyötyä työn tehostumisena. Opettelujakso supistuu ja kokoonpano nopeutuu. Laatu on tasaista. Näin yrityksen kilpailukyky ja joustavuus lisääntyvät, Salonen toteaa. Sama menetelmä on sovellettavissa muun muassa hitsaukseen, koneistukseen, pakkaamiseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Älä nojaa virtuaalikaiteeseen! Virtuaalitodellisuudessa on aina uppoutumisen vaara. Jos keinotekoinen näkymä on liian todellinen, työntekijä ei välttämättä havaitse vaaraa reaalitodellisuudessa vaan voi ryhtyä nojailemaan virtuaalikaiteeseen. - Siksi virtuaalisista objekteista ei tehdäkään oikean näköisiä, jotta ne ovat erotettavissa aidoista esineistä. Esimerkiksi Valtran hydrauliikkablokin kokoonpanossa CAD-järjestelmistä siirrettyjen tarkkojen objektien detaljeja yksinkertaistetaan huomattavasti. Tavoitteena on, että CAD-järjestelmää käytettäisiin lisätyn todellisuuden ohjeiden luontiin sen sijaan, että ohjeet luotaisiin käsin.

ILMOITUSLIITE KONE JA METALLI 9 Kuva: Tatiana Makarova Shokeissa suuri haaste ja suuri mahdollisuus Kone- ja metalliala siirtyy kevään tullessa shokkien aikakauteen. Silloin toimintansa aloittaa metallituotteiden ja koneenrakennuksen osaamiskeskittymä Fimecc Oy. Aiemmin vastaavia kehityshankkeita on nähty Manner-Euroopassa, josta malli tuotiin Suomeenkin. - Iso haaste on miten viidestäkymmeneen vuoden päähän tähtäävät tutkimushankkeet muuttuvat T&K -innovaatioiksi. Yleensä tuotekehitysprojektit tähtäävät kahdesta-viiden vuoden aikaikkunaan, nyt pitää tunnistaa tuotemahdollisuudet huomattavasti pidemmälle. Teksti: Jari Nikkola Shokit ovat tiiviisti ilmaistuna yritysten, tutkimusyksiköiden ja rahoittajien muodostamia innovaatioiden kehityskeskuksia. Aiemmin metsäteollisuus on lanseerannut oman Metsäklusterinsa ja ICT-ala on sekin jo pitkällä oman Tivit Oy:nsä kanssa. Huhtikuussa starttaava Finnish Metals and Engineering Competence Cluster otetaan kone- ja metallialalla vastaan suurena haasteena ja toisaalta suurena mahdollisuutena. - Ala on metsäteollisuuteen tai ICT-alaan verrattuna toimijoiltaan hyvinkin epäyhtenäinen kokonaisuus. Miten se kykenee määrittelemään omat yhteiset kehitystarpeensa, tulee olemaan merkittävä haaste tässä projektissa, Tekesin Lauri Ala- Opas miettii. - Hankkeissa olisi tärkeää nähdä myös nykyhetkeä pitemmälle. Pitää nähdä viiden-kuuden vuoden päähän ja ymmärtää miten niihin olosuhteisiin kehitettäisiin tuotteita ja osaamista, joka muodostaisi merkittävää uutta bisnestä. Mahdollisuuksia ajatellessa shokeissa liiketoiminnan ja teknologian kehitysprojektit muodostetaan hankkeelle luonteenomaisesti teollisuusnäkökulmasta, ei julkisen vallan lanseeraamana kuten usein aiemmin. Tämä takaa hankkeelle ainakin teoriassa aiempaa paremman liiketoiminnallisen potentiaalin. Fimecc on haaste kaikille, mutta myös erinomainen mahdollisuus oikein hyödynnettynä, Konecranesin teknologiajohtaja Ari Kiviniitty uskoo. Fimecc starttaa operatiivisen toiminnan kolmisenkymmenen osakkaan muodostaman yhtiön voimin. Vajaat kaksikymmentä osakkaista tulee yrityksistä (esim. Kone, Tieto- Enator, Outokumpu, Aker Yards) ja reilut kymmenen tutkimuslaitoksista (yliopistot, VTT). Hankkeen budjettitaso on alkuun hyvin maltillinen. - Yritystoimintabudjetti yhtiöllä on noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Tutkimustoimintaan satsataan jatkossa reilummin. Kolmen vuoden tähtäimellä tutkimusbudjetti tulisi olla noin viidenkymmenen miljoonan euron luokkaa, Teknologiateollisuuden Harri Kulmala raamittaa alkavaa hanketta.

10 KONE JA METALLI ILMOITUSLIITE Kuva: VTT Lasertekniikka parantaa tuottavuutta Laskeva hinta ja parantunut säteen laatu innostavat yrityksiä laserteknologian käyttöönottoon. Teksti: Pasi Kivioja Laserteknologian kehittyessä kuluttajat pääsevät nauttimaan entistä edullisemmista, luotettavammista ja houkuttelevammista tuotteista. Teollisuudelle laserteknologian tärkein hyöty on sen tuottavuus. - Lisäksi laser on nopea, kosketukseton, aina automatisoitu menetelmä tuoda lämpöä valmistusprosesseihin. Se mahdollistaa uusia tuotesovelluksia, listaa VTT:n erikoistutkija Ilkka Vanttaja Lappeenrannan lasertyöstökeskuksesta. Laserteknologian kehitys on nopeaa. Suomi voi ylpeillä olevansa yksi alan kärkimaista. Vanttaja kertoo VTT:n lasertutkimuksen ja -kehityksen perustuvan aina ajatukseen liiketoiminnasta. Tavoitteena on löytää edullisia sovelluksia. Metalliteollisuus edelläkävijänä Suomessa laserin hyödyntämisen edelläkävijä on metalliteollisuus. Kone- ja metalliteollisuudessa laseria käytetään muun muassa leikkausja hitsaussovelluksissa, pakkausten merkinnässä ja tarkkuutta vaativassa mikrotyöstössä. Esimerkiksi telakkateollisuus käyttää Lasertekniikka soveltuu muun muassa kännykänkuorien yksilölliseen muotoiluun. Räätälöidyt yksittäistuotteet tulevaisuudessa Suomen myyntivaltti Kuva: Dielan Kun massatuotannon pelikenttää hallitsevat kiinalaisten ja intialaisten kaltaiset jätit, on usein parasta vaihtaa areenaa. Moni suomalainen yritys on jo siirtynyt vaiheittain yhä enemmän räätälöidympään piensarjavalmistukseen. Myös VTT:llä on käynnissä ja suunnitteilla useita projekteja, joissa tutkitaan ja kehitetään piensarjavalmistukseen liittyvää teknologiaa. Auramarine Ltd on yksi yrityksistä, joka on mukana Tekesin SISU-ohjelmaan kuuluvassa VTT:n Rapid Economic Production of Special Products -projektissa. Teksti: Päivi Remes - Pitkät sarjat kannattaa valmistaa siellä, missä on asiakkaita. Näenkin, että tulevaisuudessa yhden jättitehtaan sijaan on paljon pieniä tehtaita, jotka sijaitsevat lähellä asiakkaita. Näin vältytään pitkien kuljetusten aiheuttamalta rasitukselta luonnolle. Lisäksi valmistuksessa voidaan räätälöidä tuotteet yhä enemmän asiakkaiden toiveiden mukaan, koska valmistus tapahtuu lähellä asiakkaita, kertoo VTT:n erikoistutkija Pentti Eklund. Valmista oma uniikkituotteesi Valmistusprosessit tulevat yhä lähemmäksi loppukäyttäjää.

ilmoitusliite kone ja metalli 11 KuvA: vtt metallien pinnoitus tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia - Laserin avulla esimerkiksi logot ja brändäys voidaan tehdä joustavasti, kertoo Ilkka vanttaja kaariavusteista laserhitsausta. Lisäksi laser on ollut metallien leikkauksessa valtamenetelmä jo pitkään. Laiteinvestointi on sen verran suuri, että pienellä konepajalla hinta rajoittaa lasereiden käyttöönottoa, mutta telakalla hitsattavaa on riittävästi ja tuottavuutta voidaan lasertekniikan ansiosta kasvattaa. Pikkutarkassa lasermerkkauksessa alan trendejä ovat dekorointi, yksilöinti ja kustomointi, jotka tulevat elektroniikkateollisuudesta. - Laserin avulla esimerkiksi logot ja brändäys voidaan tehdä joustavasti niin, että tuote erottuu massasta. Juuri nyt alalla kohistaan kompakteista ja edullisista kuitulasereista, jotka ovat perusratkaisuiltaan yksinkertaisempia kuin vanha teknologia. Kuitulaserin säteen laatu on hyvä, mikä mahdollistaa ison työalan ja työetäisyydet. - Etähitsausta sovelletaankin jo autoteollisuudessa, Vanttaja mainitsee. laser nopeuttaa hitsausta Aker Yardsin Turun-telakalla laserhybridiprosessi on ollut käytössä vuoden 2006 lopusta saakka. - käytämme laseria ja sen hybridisovellusta kansipanelien hitsauksessa. laserteknologian ansiosta levyistä yhteen hitsatuista isoista kansilevylakanoista saadaan hyvin tasomaisia, - Tulevaisuudessa valmistamme tuotteet osittain itse. Metalli- tai muovijauhe valutetaan kopiokoneen kaltaiseen laitteeseen, siihen tehdään halutut säädöt ja painetaan nappia. Tuote putkahtaa käsiimme. Näin esimerkiksi varaosavalmistuksen tulevaisuudenkuva tulee muuttumaan, Eklund maalailee. uniikkituotteessa kate kohdallaan Yksinkertaistettuna räätälöinnin voi ottaa osaksi yritysstrategiaa kuten MFG Components Oy on tehnyt, kun omien vakiotuotteiden valmistaminen Suomessa ei enää ollut kannattavaa. - Asiakas päättää, valmistutammeko tuotteen Kiinassa, jolloin se on halvempaa, mutta hitaampaa, tai teemmekö aihion täällä ja loput Kiinassa, vai valmistammeko koko tuotteen Suomessa, jolloin tuote on räätälöity, mutta kalliimpi, kertoo MFG Componentsin toimitusjohtaja Timo Ala-Jääski. kertoo osastopäällikkö Kari Laiho Akerilta. - laserhybridin avulla saatavat tasomaiset ja mittatarkat panelit luovat paremmat edellytykset seuraaville työvaiheille. Jälkioikaisutyö vähenee ja hitsausnopeuskin on suurempi. - Tällä hetkellä puolet valmistetaan kokonaan Kiinassa, neljännes Tohmajärvellä ja neljännes sekä että. Tulevaisuudessa räätälöityjen kotimaisten komponenttien osuus kasvaa. MFG Components on yksi yrityksistä, joka on mukana Tekesin SISUohjelmaan kuuluvassa VTT:n Rapid Economic Production of Special Products -projektissa. Myös Auramarine Ltd on mukana samaisessa projektissa. - Meillä liiketoiminta perustuu laivojen moottorien jäähdytys- ja voitelujärjestelmäosien korkealuokkaiseen piensarjavalmistukseen, kertoo toimitusjohtaja Heikki Saaros Auramarinelta. Kun yksittäistuotteetkin voidaan tehdä nopeasti ja tehokkaasti pikavalmistuksen avulla, on niiden kate riittävä takaamaan yritykselle tuottoisan tuloksen. Ei siis ole ihme, että niiden valmistusteknologian kehittämiseen panostetaan voimakkaasti. Oikeanlaisella pinnoitteella voidaan parantaa metallin kestävyyttä ja lisätä sen elinikää. nanoteknologia on yksi uusimmista apuvälineistä. teksti: JuHani nurmi Metallien pinnoitus on ottanut 2000-luvulla aimo harppauksen kohti yhä suurempaa monipuolisuutta. VTT:n teknologiapäällikkö Erja Turusen mukaan pinnoitteet ovat kaiken kaikkiaan laaja käsite. On tärkeää tietää millaista pinnoitetta on aikomus käyttää, koska on olemassa sekä paksuja että ohuita pinnoitteita erilaisiin modifiointeihin. Metalli-, keraami- ja muovimateriaaleihin pohjautuvilla pinnoitteilla voi ehkäistä mm. metallin kulumista, korroosiota sekä lämpötilan kestoa tai kitkan syntymistä, Turunen sanoo. nanoteknologia apuvälineenä Nanoteknologia on yksi työkalu uusia pinnoiteratkaisuja kehitettäessä. Nanorakenteiden avulla pystytään vaikuttamaan materiaalin ominaisuuksiin mm. lisäämällä niiden murtositkeyttä, tuomalla pintaan puhtaanapysyvyyttä, kehittämään uusia kevytrakenteita tai hallitsemalla sähkön- ja lämmönjohtavuutta. Aloita kannattava kumppanuus osoitteessa www.laserplus.fi - Olemme kehittäneet kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa termisesti ruiskutettuja nanofraktioisia keraamikomposiittipinnoitteita. Niillä saavutettiin jopa kaksinkertainen murtositkeys perinteisiin keraamipinnoitteisiin verrattuna. Uusi suojapinnoite soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa pinnoitteella on oltava hyvä lämmön, kulumisen ja korroosion kestävyys, Turunen evästää. räätälöityä toiminnallisuutta Materiaalien toiminnallisuus on nykyisin yhä useammin päällimmäisenä tavoitteena. Aktiivinen toiminnallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi kulumista, lämpötilaa tai painetta anturoivia materiaaliratkaisuja, värähtelyn hallintaa, muodon jatkuvaa muuttamista tai jopa materiaalin itsekorjautuvuutta. - Tietysti käyttöolosuhteilla on oleellinen merkitys pinnoitteiden käytettävyyteen, sillä ne vaikuttavat materiaalien ominaisuuksiin, toimivuuteen, vaurioitumismekanismeihin sekä elinikään. Materiaalin pintaominaisuudet määräävät välillä koko tuotteen suorituskyvyn ja toimivuuden, Erja Turunen sanoo. Materiaalin pintaominaisuudet määräävät välillä koko tuotteen suorituskyvyn ja toimivuuden. Arvostamme asiakkaita, joiden tavoitteet ovat korkealla LASERPLUS on lasertyöstön asiantuntija ja ammattilainen sopimusvalmistuksessa ja lasertuotantojärjestelmissä. LASERTUOTANTOJÄRJESTELMÄT SOPIMUSVALMISTUS ASIANTUNTIJAPALVELUT Laserplus Oy Hämeenlinna www.laserplus.fi

12 KONE JA METALLI ILMOITUSLIITE Osallistu kyselyyn ja voita Escape Day Span Well-Being-hieronta kahdelle. Kerro mielipiteesi teemalehdestämme! Mikä oli kiinnostavaa? Mitä olisi saanut olla lisää? Miten teemaa oli lehdessä käsitelty? Oliko lehden julkaisuajankohta hyvä? Osallistu kyselyyn internetissä osoitteessa : www.tutkimus.mediaplanet.fi/palaute Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Escape Day Span Well-Beinghieronta kahdelle henkilölle, arvo 188 euroa. www.escapedayspa.fi PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, 00130 Helsinki 09-565 84030 www.mediaplanet.com helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK VARSOVA malmö hongkong