Kustannustehokkuus pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola
Kustannustehokkuus 1) Asukas- ja käyttäjälähtöisyys / kustannustehokkuus - Vastuullinen varojen käyttö - Asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ja vastuuttaminen esim. omahoito, sähköiset palvelut - Asiakasryhmien segmentointi - Kustannusvaikuttavuus liittyy kustannustehokkuuteen - Tavoitteena ei aina laadun heikentäminen, samalla haetaan vaikuttavuutta kun haetaan kustannustehokkuutta - Monipuolisen palveluvalikoiman kehittäminen - Digitalisoinnin hyödyntäminen - Palvelu- ja hoitoketun sujuvuus, oikeat potilaat oikeassa paikassa, hukan karsiminen, sähläys pois, prosessien yksinkertaistaminen
- Sujuvat prosessit 2) Yhteistyöhakuisuus - Yhteisen näkemyksen, tahtotilan löytyminen maakuntatasolla, yhteisen ymmärryksen kasvattaminen - Toimintojen uudelleen jakaminen ja jopa vanhoista toimintatavoista luopuminen - Lähipalveluissa huomioitava paikallisuus - Maakuntatasolla löydettävä yhteinen näkemys - Yhteistyöhakuisuus myös asiakkaiden kanssa
Tietoon perustaminen Tiedon hyödyntäminen esim. paljon palveluita käyttävillä asiakkailla esim. lonkkapotilaat, diabetes- ja tuki- ja liikuntaelinpotilaat. Mistä saada oikeaa ja vertailukelpoista tietoa esim. kotihoidon hinta? Kustannusten avaaminen kuntalaisille, mitä esim. päivähoito maksaa kuntalaiselle Vaikuttavuus: tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvat palvelut ja hoito
Läpinäkyvyys - luotettavuus Tuotteistaminen ja todelliset kustannukset Kriteerit, miten palveluja tarjotaan
Luottamus Kuntalaisilla täytyy olla luottamus palveluihin ja palveluja tuottavaan henkilöstöön Eri toimijoiden työhön tulee olla luottamus, tämä edellyttää että tiedämme mitä muut toimijat tekevät Yhteenvetona: Luovuus, rohkeus, kestäväelämäntapa ja kilpailukyky ei näy sote III arvoissa. Jos kaikki viisi sote -arvoa toteutuu myös kilpailukykyisyys toteutuu. Voiko kustannustehokkuus olla myös arvo, jota kohti työssämme ponnistelemme?
Mitä organisaatiossa tehdään hyvin / mitä muutettavaa HYVIN: asiakasnäkökulma on noussut esille ja tiedostettu sen tärkeys, erilaiset osallistamisen tavat otettu käyttöön esim. Asiakas- ja vaikuttajaraadit, neuvostot, potilasjärjestöt, palautejärjestelmät jne. MUUTETTAVAA: - Palveluajat - Palveluja ei ole kehitetty riittävästi asiakaslähtöisesti - Palveluiden rajapinnat - Palvelumuotoilussa ei hyödynnetä asiakkaita
SOTE-integraantion näkökulmasta MUUTETTAVAA - Esh ja perusterveydenhuollon yhteistyön sujuvoittaminen esim. lähetekäytännöt, tietoisuus toisen toiminnasta, vastuualueen rajapintojen madaltaminen - Effica- piikkiviestin lähettäminen pth- esh välillä HYVÄÄ - Yhteistyö HHP:n ja A-klinikkasäätiön sekä terveyspalveluiden kesken - Verkostojen hyödyntäminen aluillaan
Tiedolla johtaminen HYVÄÄ - Tuotteistus lisännyt kustannustietoisuutta ja tässä onnistuttu Liiketoimintaosaaminen on lisääntynyt johtamisessa Näyttöön perustuva hoito ja hoitotyö lisääntynyt MUUTETTAVAA - Tilastoinnin kehittäminen reaaliaikaiseksi - Vertailukelpoisen tiedon tuottaminen - Näyttöön perustuvan toiminnan lisääminen
Kysymys 3 Kuntaliitoksen ja tilaaja-tuottajamallin onnistumiset - Valmisteluvaihe aloitettiin ajoissa (esim. asiakasmaksujen yhtenäistäminen) - Hallinnolliset asiat valmisteltiin hyvin - Joillakin palvelualueilla onnistuttu tilaaja-tuottajamallissa - Vaihtoehtoisia tuotantotapoja etsitty (oma, ulkoinen, osaulkoistus, palveluseteli) - Tilaaja huolehtinut esim. hankinnoista ja sopimuksista
Kysymys 3 Kuntaliitoksen ja tilaaja-tuottajamallin opit - Prosesseja ei kuvattu riittävästi - Palveluverkkokuvaukset tehtävä heti - Verkkoon tieto palveluista, palvelukuvaukset, maksut ym. - Käytäväkeskustelua enemmän - Keskusjohdolta puuttuu keinot puuttua - Kiinteistösuunnitelma