12485/16 ma/elv/si 1 DG B 1C

Samankaltaiset tiedostot
9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9258/17 team/mba/akv 1 DG B 1C

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en)

9632/15 ip/sj/vl 1 DG B 3A

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. kesäkuuta 2008 (05.06) (OR. en) 10091/08 SOC 326 EDUC 157

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

PÄÄTÖKSET. NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2017 (OR. en)

9498/17 eho/mmy/akv DG B 1C

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

5814/19 team/msu/si 1 ECOMP 1A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

15410/16 team/js/ts 1 DG B 1C

8039/15 rir/sj/ts 1 DG E - 1C

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. maaliskuuta 2018 (OR. en)

nro 26/ : "Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?".

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena Eurooppa-neuvoston edellä mainitussa kokouksessa hyväksymät päätelmät.

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

16137/12 ahl,vp/pmm,vp/ell 1 DGE - 1C

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1

1. Puheenjohtajavaltio on laatinut ehdotuksen neuvoston päätelmiksi nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta.

14129/15 msu/mmy/vl 1 DG B 3A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 20. marraskuuta 2015 (OR. en) 14129/15 SOC 668 EMPL 438 ECOFIN 853 POLGEN 166

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)

PUBLIC. Bryssel, 14. heinäkuuta 2000 (31.08) (OR. fr) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 9234/00 LIMITE PV/CONS 35 EDUC 96

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2018 (OR. en)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

13677/15 sas/ess/kkr 1 DPG

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

6147/16 sas/elv/mh 1 DG B 3A

10111/16 eho/sj/mh 1 DG G 3 B

EUROOPAN PARLAMENTTI

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Pysyvien edustajien komitea totesi 2. toukokuuta 2018 pidetyssä kokouksessaan, että edellä mainituista päätelmistä oli päästy yksimielisyyteen.

6922/08 vpy,elv,js/el,mmy/sp 1 DG C 1

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena tarkistettu ehdotus järkevää sääntelyä koskeviksi neuvoston päätelmiksi.

10121/17 team/sj/si 1 GIP 1B

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 31. lokakuuta 2017 (OR. en)

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C

EUROOPAN PARLAMENTTI

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista koulutusta kaikille

9273/16 elv/mmy/ts 1 DG B 3A

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. marraskuuta 2006 (09.11) (OR. en) 14831/06 OJ/CONS 65 EDUC 216 JEUN 44 CULT 101

1. Esityslistan hyväksyminen Liitteessä olevien I-kohtien hyväksyminen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. syyskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)

7235/19 ADD 1 1 JAI LIMITE FI

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. toukokuuta 2017 (OR. en)

ECVET EQF EQARF EUROPASS

5740/17 elv/ess/hmu 1 DG E - 1C

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)

9016/19 team/kr/ts 1 DG TREE 1.B

PUBLIC. Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 13516/99 LIMITE PV/CONS 75 SOC 429

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

9249/15 elv/pm/hmu 1 DG B 3A - DG G 1A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. kesäkuuta 2003 (26.06) (OR. en) 8642/1/03 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2002/0303 (COD)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. helmikuuta 2016 (OR. en)

TORSTAI 16. KESÄKUUTA 2016 (klo 9.30)

10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B

13854/14 ess/sl/vl 1 DG B 4A

1. Esityslistan hyväksyminen

TORSTAI 7. JOULUKUUTA 2017 (klo 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen

9291/17 mba/eho/vb 1 DG B 1C - DG G 1A

Asia EU; Koulutus; Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

7075/16 team/sj/si 1 DGG 2B

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

5603/19 team/sj/mh 1 ECOMP 1A

Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 14798/18

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)

9195/16 ht/kr/si 1 DG B 3A - DG G 1A

OPETUSMINISTERIÖ EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE

16111/09 tt,vp/rr,vp/sk 1 DG C 1A

LIITTEET. asiakirjasta KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta

12818/10 HKE/phk DDTE

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Transkriptio:

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. syyskuuta 2016 (OR. en) 12485/16 SOC 551 EMPL 362 ECON 824 EDUC 293 JEUN 63 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Uusi osaamisohjelma Euroopalle Työllisyyskomitean lausunto Hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean uudesta osaamisohjelmasta antama lausunto, joka on tarkoitus hyväksyä TSTK-neuvostossa 13. lokakuuta 2016. 12485/16 ma/elv/si 1

Työllisyyskomitean lausunto uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle Euroopan komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2016 Euroopalle uuden osaamisohjelman, jossa se esittää visionsa osaamisen strategisesta merkityksestä työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisessä ja kutsuu sidosryhmät mukaan sitoutumaan osaamisen tason ja laadun parantamiseen EU:ssa. Osaaminen työllisyyskomitean työskentelyn yhteydessä Osaaminen on pitkään ollut työllisyyspolitiikan ytimessä. Koulutus ja osaaminen ovat avain työllistyvyyteen. Kun osaaminen on oikeanlaista, ihmisillä on eväät laadukkaisiin työpaikkoihin. Keskustelu osaamisesta on erityisen ajankohtaista kolmesta syystä: rahoitus- ja talouskriisi, teknologinen muutos ja väestönkehitys. Osaaminen määrittää vahvasti kilpailu- ja innovointikykyä. Osaamisella on tärkeä tehtävä myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Tutkimukset ovat osoittaneet vahvan korrelaation koulutuksen ja talouskasvun välillä. Työmarkkinoilla tapahtuu yhä enemmän muutoksia. Ihmisten on oltava mukautumiskykyisiä ja joustavia pystyäkseen vastaamaan odottamattomiin muutoksiin ja kyetäkseen hyödyntämään uusia oppimaan oppimisen mahdollisuuksia. Tyydytystä tuottava työ joko työntekijänä tai yrittäjänä sekä luottamus ja mahdollisuus sen säilyttämiseen tai siinä etenemiseen vaikuttavat suuresti ihmisten henkilökohtaiseen tyytyväisyyteen, yhteiskuntaan integroitumiseen ja heidän uskoonsa demokraattisiin arvoihin. Globalisaatiosta ja teknologisesta muutoksesta johtuvat työelämän muutosprosessit johtavat erilaisiin (ja useimmiten korkeampiin) taitovaatimuksiin. Ne myös edellyttävät yhä useammin tapahtuvia muutoksia työmarkkinoilla, mikä asettaa korkeita vaatimuksia työntekijöiden osaamisen siirrettävyydelle eri yrityksissä ja sektoreilla, ja lisäävät tarvetta täydentää ja uudistaa työvoiman osaamista jatkuvasti. Lisäksi nämä prosessit edellyttävät tehokasta politiikkaa elinikäisen oppimisen alalla. 12485/16 ma/elv/si 2

Työllisyyden suuntaviivoissa korostetaan osaamista työllisyyspolitiikkojen vastuualueeseen kuuluvana alana. Työvoiman tarjonnan, taitojen ja osaamisen parantamista koskevassa suuntaviivassa 6 todetaan, että "jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistettävä tuottavuutta ja työllistyvyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja, taitoja ja osaamista." Siinä todetaan erityisesti, että "jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit kaikkiin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin parantaakseen niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman taitojen ja osaamisen lisäämisessä, jotta työntekijät pystyisivät siten paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa sekä teknologian, ympäristön ja väestörakenteen muuttuessa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan kaikkien mahdollisuuksia laadukkaaseen elinikäiseen oppimiseen, ja pantava täytäntöön aktiivisena ikääntymistä koskevia strategioita, jotka mahdollistavat pidemmän työelämässä pysymisen. Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta voitaisiin varmistaa hyvät oppimistulokset ja vähentää koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää. Jäsenvaltioiden olisi kohotettava koulutustasoa ja edistettävä työlähtöisiä oppimisjärjestelmiä, kuten teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä, kehitettävä ammatillista koulutusta ja parannettava mahdollisuuksia saada tunnustus ja validointi virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankituille taidoille ja osaamiselle." Sen lisäksi, että osaamisella on keskeinen asema työvoiman tarjontaan liittyvissä kysymyksissä, työmarkkinoiden toiminnan parantamista koskevassa suuntaviivassa 7 huomautetaan että "työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava, jotta eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti. Ammatillisten lisäeläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen tunnustamista rajoittavat liikkuvuuden esteet olisi poistettava. Jäsenvaltioiden olisi samalla estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset sekä tunnistettava mahdollinen "aivovuoto" tietyiltä alueilta." Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toimintapoliittisessa syklissä on koulutuskysymysten ohella tuotu esiin osaaminen, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus. Työllisyyskomitealla on tiiviissä yhteistyössä koulutuskomitean kanssa ollut keskeinen rooli niiden maakohtaisten suositusten seurannassa, joita on annettu jäsenvaltioille, joilla on merkittäviä haasteita näillä monenvälisen valvonnan kattamilla aloilla. 12485/16 ma/elv/si 3

Uusi osaamisohjelma Euroopalle Työllisyyskomitea suhtautuu komission aloitteeseen ja osaamisohjelmassa määritettyihin painopisteisiin kaiken kaikkiaan myönteisesti ja kannattaa niitä. Nämä painopisteet ovat linjassa sen kanssa, että työllisyyden suuntaviivoissa painotetaan osaamista, ja sen kanssa, että niillä on merkitystä toimivien työmarkkinoiden kannalta. Työllisyyskomitea panee lisäksi merkille tiettyjen työllisyyspolitiikkojen kuten aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen potentiaalin edistää osaamisohjelman kehittämistä. Työllisyyskomitea on sama mieltä siitä, että nykyiset työmarkkinat edellyttävät monia erilaisia taitoja ja että työnantajat hakevat työpaikkakohtaisen ammattitaidon ohella yhä enemmän "monialaisia" ja "pehmeitä" taitoja. Tämä on modernin elämäntavan ja yhteiskunnan vaatimusten mukaista: moniosaajat pärjäävät muita paremmin työmarkkinoilla mutta ovat samalla myös valistuneempia yksilöitä, sitoutuneempia kansalaisia ja älykkäämpiä kuluttajia. Työllisyyskomitea on näin ollen tyytyväinen tämän vuorovaikutuksen tunnustamiseen osaamisohjelmassa ja ehdottaa integroituja toimia, jotka kattavat osaamistarpeiden koko kirjon perustaidoista monimutkaisiin taitoihin ja monialaisista taidoista alakohtaisiin taitoihin. Työllisyyskomitea on erityisen tyytyväinen matalan taitotason painottamiseen, koska tämä ryhmä on erityisen vaikeassa tilanteessa työmarkkinoilla, ja sen pitäisi olla poliittisten toimien keskiössä. Työllisyyskomitea haluaa myös korostaa tarvetta sukupuolinäkökulman huomioimiseen työmarkkinakysymysten käsittelyssä. Työllisyyskomitea panee merkille, että työllisyyden suuntaviivoissa on asetettu keskeiselle sijalle puuttuminen todelliseen osaamisvajeeseen ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen mikä on erityisen keskeistä toimivien työmarkkinoiden kannalta yritysten ja koulutuksen kumppanuuksien ja työssä oppimisen edistämiseen sekä pätevyyksien rajatylittävän siirrettävyyden parantamiseen. Työllisyyskomitea on erittäin tyytyväinen siihen, että osaamisohjelmassa pyritään puuttumaan näihin kysymyksiin. Työllisyyskomitea suhtautuu myönteisesti osaamisohjelman aloitteisiin, joilla edistetään avoimuutta ja pätevyyksien tunnustamista. Työllisyyskomitea uskoo myös, että tulevan osaamiskysynnän ennakointi on yhtä haastavaa kuin tärkeääkin. Osaamista koskeva tiedonhankinta on hyödyllistä siksi, että sen avulla jäsenvaltiot voivat "ennakoida... työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita", kuten suuntaviivoissa todetaan, ja näin ollen sitä on syytä tukea. 12485/16 ma/elv/si 4

Työllisyyskomitea haluaa korostaa, että erityisesti aikuistyöntekijöiden digitaalisia taitoja on tärkeää parantaa. Monilla jäsenvaltioilla on meneillään aloitteita tällä tärkeällä alalla. Myös yrittäjyystaitojen kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Uuden osaamisohjelman ammatillista koulutusta koskevat näkökohdat ovat tervetulleita. Työllisyyskomitea katsoo, että useissa jäsenvaltioissa esiintyviin ammatillista koulutusta koskeviin väärinkäsityksiin on puututtava kunnianhimoisin poliittisin toimin. Työllisyyskomitea kehottaa varovaisuuteen "taitotakuun" käsitteen osalta, vaikka se suhtautuukin myönteisesti siihen sisältyviin poliittisiin tavoitteisiin. Tällainen nimi saattaisi herättää kohtuuttoman suuria odotuksia erityisesti, kun otetaan huomioon, ettei odotukseen vastaamiseksi ole nykyisin saatavilla riittävästi resursseja. Työllisyyskomitea panee merkille, että osaamisohjelmaa olisi tuettava muilla toimenpiteillä, joihin suuntaviivoissa viitataan mutta joita niissä ei käsitellä, eli investoinneilla koulutusjärjestelmiin, pääsyllä elinikäiseen oppimiseen tai työpaikalla oppimisella. Olisi myös harkittava erityistä tukea ja kannustusta työnantajille, erityisesti pk-yrityksille, jotta ne investoisivat osaamiseen, käyttäisivät sen koko potentiaalin sekä tukisivat henkilöstönsä ammatillista kehitystä. Olisi kehitettävä pidemmälle ajatusta viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden yhteisestä vastuusta elinikäisessä oppimisessa esimerkiksi uudelleenkoulutuksen kautta. Osaamisen käyttäminen työpaikalla on viimeinen etappi sen varmistamisessa, että ponnistukset taitojen kehittämiseksi ja aktivoimiseksi lopulta vaikuttavat konkreettisesti tuottavuuteen. Työllisyyskomitea toistaa myös, että olemassa olevat taitojen validoimista koskevat aloitteet ovat tärkeitä: niillä voi olla tärkeä rooli työntekijöiden auttamisessa tarttumaan uusiin työtilaisuuksiin, erityisesti kun alakohtaiset muutokset vaikuttavat heihin, ja työnhakijoiden integroimisessa takaisin työelämään. 12485/16 ma/elv/si 5

Tulevaisuutta ajatellen työllisyyskomitea korostaa tarvetta välttää luomasta rinnakkaisia seuranta- ja hallintorakenteita: nykyisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välineitä voisi erityisesti monenvälisen valvonnan puitteissa käyttää siihen, että raportoidaan ohjausjakson piiriin kuuluvien osaamisohjelman kohtien täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä. Työllisyyskomitea korostaa halukkuuttaan tehdä tiivistä yhteistyötä koulutusalan sidosryhmien kanssa osaamisohjelman jatkotoimena. Nykyisten eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET2020) täydentämiseksi työllisyyskomitea olisi valmis osallistumaan ohjelmassa suunniteltuun ohjaukseen, analysointiin ja seurantaan, joiden eteen se voisi työskennellä hyödyllisesti (esimerkiksi osaamisen validointi ja arviointi, kolmansien maiden kansalaisten taitoprofilointi, aivovuodon analysointi suhteessa työvoiman liikkuvuuteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työmarkkinoilla edistymisen seuraaminen). Työllisyyskomitea korostaa, että on ratkaisevan tärkeää saada sidosryhmät ja työmarkkinaosapuolet sitoutumaan ohjelmaan perustuvan työn edistämiseen. Lopuksi työllisyyskomitea toteaa, että monet uuden osaamisohjelman aloitteista edellyttävät asianmukaista rahoitusta onnistuakseen. Työllisyyskomitea korostaa suurta mielenkiintoaan tähän toimintapoliittiseen aloitteeseen ja pyytää, että se pidetään ajan tasalla sen toiminta-aloilla tapahtuvasta kehityksestä. 12485/16 ma/elv/si 6