Uudet sopimukset 2010-2011 Tuloksellisuuserä tukee Järvenpään kaupungin strategian tavoitteita Tuloksellisuuserä toimii Näin me sen teimme Käytämme paikallisen tuloksellisuuserän sopimusten mukaisesti tuloksellisuuden edistämiseen. Tuloksellisuustavoitteet on asetettu vastuualueittain, kertoo Järvenpään kaupungin kehittämisjohtaja Minna Karhunen. Tuloksellisuustavoitteet on kytketty kaupungin strategian toteutumisen kannalta keskeisiin asioihin. Kaupungin johtoryhmässä on sovittu, että keinoina kaupungin strategian tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään koko kaupungissa osaamisen, motivaation ja yhteistyötaitojen kehittämistä sekä toimintakulttuurin kehittämistä. - Tässä on keskeistä henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen, henkilöstön kyky ja halu tukea työyhteisön onnistumista sekä henkilöstön kyky uudistua ja uudistaa, luettelee Karhunen. Toimintakulttuurin kehittämisessä tärkeää on työnjako, tehtävien mahdolliset uudelleen järjestelyt sekä tuloksellisuuden edistäminen. Perusopetuksessa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu oppilashuollon kehittäminen. Kuva Järvenpään Kyrölän koulusta. Hilppa Toikkanen Tässä hyödynnetään uutta teknologiaa ja uusia käytäntöjä. Tavoitteena ovat sujuvat, asiakaslähtöiset ja tehokkaat palveluprosessit sekä palveluinnovaatiot, jotka tukevat tavoitteiden toteuttamista, kertoo Karhunen. Tuloksellisuustavoitteet asetettiin vastuualueittain Järvenpäässä tuloksellisuustavoitteet on asetettu vastuualueittain. Osa tavoitteista on Karhusen mukaan hyvin syvälle substanssiin ja prosesseihin meneviä. Esimerkiksi perusopetuksessa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu oppilashuollon ja erityisen tuen prosessien kehittäminen. Keinona tässä on oppilashuollon 4 Kuntatyönantaja 3/2010
Tuloksellisuuserän avulla tuloksellisuushankkeiden toteuttamisesta tulee määrätietoisempaa. Jouduimme Järvenpäässä oikeasti miettimään, mikä on tekemisen tavoite, kertoo kehitysjohtaja Minna Karhunen. käsikirjan yhtenäinen hyödyntäminen. Mittarina on, että käsikirja on käytössä kaikissa kouluissa ja henkilökunta noudattaa siinä annettuja toimintaohjeita, kertoo Karhunen. Aikuissosiaalityössä tavoitteeksi on asetettu pitkäaikaistyöttömien sosiaalisen terveydentilan kartoittaminen moniammatillisesti. Tavoite on saavutettu, kun sosiaaliset lähetteet ovat aktiivikäytössä kaikilla sosiaalityöntekijöillä ja satunnaiskäytössä sosiaaliohjaajilla. Teknisellä toimialalla on yhteisesti sovittu, että tuloksellisuustavoitteissa keskitytään mm. kehityskeskustelukulttuurin parantamiseen, tehtäväkuvien täsmentämiseen ja tämän kaltaisiin rakenteellisiin asioihin. Esimiehille omat tuloksellisuustavoitteet Anju Asunta/Järvenpään kaupunki Karhunen pitää merkittävänä sitä, että esimiehille ja kaupungin johtoryhmälle asetettiin omat erilliset tuloksellisuustavoitteet. Niiden saavuttamista myös mitataan erillisellä kyselyllä. Lähtötasomittaus on jo tehty ja seuraava mittaus tehdään syksyllä. Johtoryhmän tavoitteet kytkettiin koko kaupungin toimintakulttuuria uudistavaan muutoshankkeeseen ja siihen, kuinka hyvin johtoryhmä pystyy viestimään muutoksen tavoitteista sekä motivoimaan muun organisaation mukaan muutokseen. Tuloksellisuuserä lisää motivaatiota Karhunen sanoo, että suurin osa tuloksellisuushankkeista olisi pitänyt toteuttaa joka tapauksessa. Työnantajan kannalta tärkeää on työn tuloksellisuuden parantaminen ja kuntalaisten kannalta asiakaslähtöisyyden korostuminen. Työntekijöiden kannalta keskittyminen olennaisiin asioihin lisää motivaatiota ja työn mielekkyyttä. Paikallisen tuloksellisuuserän myötä tuloksellisuushankkeiden toteuttamisesta tulee nyt määrätietoisempaa. Näkökulmien täsmentäminen parantaa hankkeiden vaikuttavuutta. Jouduimme oikeasti pohtimaan, mikä on tekemisen tavoite ja mihin asioihin tekeminen vaikuttaa. Kriteereitä tuloksellisuustavoitteisiin ja niiden seurantaan ei ollut vaikea löytää, koska kaikki kytkettiin olemassa olevaan kehittämiseen ja sen vauhdittamiseen. Palkkauksella edistetään tuloksellisuutta Paikalliset neuvottelut sujuivat todella myönteisesti, koska valmistelu oli tehty yhteistoiminnassa. Järjestöt ovat näistä tuloksellisuustavoitteista yhtä ylpeitä kuin työnantajakin, sanoo Karhunen. Aikataulu asetti runsaasti haasteita Valmistelu piti tehdä rivakasti, mutta silti keskustellen henkilöstön kanssa. Kaikki työyksiköt ovat peilanneet vastuualueensa tavoitteita omaan työhönsä, mitä se käytännössä meillä tarkoittaa. Haasteellista oli myös purkaa isot tavoitteet riittävän pieniksi mitattaviksi osatavoitteiksi. Arviointiajanjakso on liian lyhyt. Syyskuun loppuun mennessä ei ehditä saada kovin paljon näkyviä tuloksia aikaiseksi, mutta jotain kuitenkin. Uskon, että onnistumme selättämään tämänkin haasteen. Kaikkiin kunta-alan sopimuksiin 2010-2011 sisältyy paikallinen tuloksellisuuserä. Erän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien tuloksellisuutta sekä hillitä menojen kasvua. Tuloksellisuuden parantamiseksi on käytettävissä 0,7 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä 1.9.2010 lukien. KT ja pääsopijajärjestöt antoivat maaliskuussa kaikkia sopimusaloja koskevat yhteiset ohjeet tuloksellisuuserän toteuttamisesta. Ohjeissa otettiin huomioon kunta-alan vuonna 2008 uusittu tuloksellisuussuositus. Yhteiset ohjeet ovat KT:n yleiskirjeen 10/2010 liitteenä. KT:n yleiskirjeet löytyvät www.kuntatyonantajat.fi Kuntatyönantaja 3/2010 5
Uudet sopimukset 2010-2011 Kuopiossa uudistetaan palveluja Näin me sen teimme Vicente Serra/Kuopion kaupunki Kuopiossa syyskuun tuloksellisuuserä käytetään koko organisaatiota ja koko henkilöstöä koskevaan palvelualueuudistukseen osallistumisesta. Paikallinen tuloksellisuuserä tuli meille hyvään aikaan, koska se antaa mahdollisuuden palkitsemiseen tilanteessa, jossa kaupungilla ei olisi omasta aloitteesta sellaiseen mahdollisuuksia, sanoo Kuopion kaupungin henkilöstöpäällikkö Markku Mattila. Koko organisaatiota koskeva palvelualueuudistus käynnistyi viime vuonna. - Hanke olisi toteutettu, vaikka virkaja työehtosopimuksiin sisältyvää tuloksellisuuserää ei olisi tullut, kertoo Mattila Tulokellisuuserän käytöstä on saavutettu yksimielisyys pääsopijajärjestöjen kanssa. Kuopion kaupunki ja pääsopijajärjestöt pitävät palvelualueuudistusta ja sen antamia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen niin merkittävinä, että tuloksellisuuserä maksetaan koko henkilöstölle osallistumisesta uudistukseen. - Meille oli alusta asti selvää, että tuloksellisuuserän jakamiseksi ei ruveta keksimään mitään uutta, vaan palkitaan olemassa olevista hankkeista. Niitä mekin selvitimme läpi organisaation, kunnes tajusimme palkita tästä kaikkia koskevasta ja kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittävästä tuloksellisuushankeesta, kertoo Mattila. 6 Kuntatyönantaja 3/2010
Meille oli alusta asti selvää, että tuloksellisuuserän jakamiseksi ei ruveta keksimään mitään uutta, vaan palkitaan olemassa olevista hankkeista, sanoo Kuopion kaupungin henkilöstöpäällikkö Markku Mattila. Kuopion kaupungin viestintäpalvelu/arttti Junkkari Mahdollisuus, jota ei saa jättää käyttämättä Korjaavasta ennakoivaan Meneillään olevan palvelualueuudistuksen tavoitteena on, että kaupungin palvelut järjestetään ja johdetaan vuodesta 2011 alkaen asiakaslähtöisesti. Uudistuksen myötä palvelujen painopiste siirretään korjaavasta ennakoivaan. Uudistus koskee myös tukipalveluita ja kaupungin liikelaitoksia. - Asiakkaalle järjestetään ns. palveluohjaus, jolla pyritään joustavasti yhdistämään asiakkaan palvelutarpeet ja organisaation osaaminen mahdollisimman optimaalisesti. Hankkeeseen liittyy myös toiminnan, talouden ja henkilöstön yhdenmukaisen ja vertailukelpoisen raportoinnin ja seurannan toteuttaminen johdon tietojärjestelmällä. Mattila uskoo, että tämä luo hyvät edellytykset tulokselliselle johtamiselle. Taloudelle haetaan tasapainoa Kuopion kaupungissa on toteutettu vuoden 2009 alusta alkaen talouden sopeuttamisohjelmaa. Ohjelman toteuttaminen aloitettiin vuoden 2009 alusta. Kaupungin palvelutoimintaa tehostetaan niin, että kaupungin alijäämäinen talous saadaan tasapainoon. Samalla henkilöstömäärä vähenee 300 henkilötyövuotta. - Viime vuonna henkilöstömenoissa säästettiin 4,2 miljoonaa euroa ja ostettiin 178 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuotena, kertoo Mattila. Kaikkiin kunta-alan sopimuksiin 2010-2011 sisältyy paikallinen tuloksellisuuserä. Uutta on, että tällä tavalla palkkauksellinen elementti on liitetty tuloksellisuutta parantavaan kehittämistoimintaan. Tuloksellisuuserällä on myös kunta-alan palkansaajajärjestöt saatu sitoutettua tuloksellisuuden edistämiseen. Hyvänä asiana tuloksellisuuden edistämisen vuoksi on pidettävä sitä, että KT ja pääsopijajärjestöt antoivat maaliskuussa kaikkia sopimusaloja koskevat yhteiset ohjeet tuloksellisuuserän toteuttamisesta. Kuntien on joka tapauksessa selviytyäkseen parannettava palvelutoimintansa tuloksellisuutta. Tuloksellisuuserä tarjoaa välineen tähän työhön. Kunnissa tehdään parhaillaan laajalti erilaista tuloksellisuustyötä ja on ollut tarkoituksenmukaista kytkeä tuloksellisuuserä ensisijaisesti jo käynnissä oleviin tuottavuutta parantaviin hankkeisiin ja kehittämistoimintoihin. Tuloksellisuuserä on mahdollisuus, jolla voidaan edistää työnantajalle tärkeitä asioita ja parantaa kunta-alan imagoa ja julkisuuskuvaa. Tuloksellisuuserän jakaminen paikallisesti yleiskorotuksenomaisena on liian helppo ratkaisu ja vaikeuttaa tuloksellisuuteen tähtäävien hankkeiden toteuttamista tulevaisuudessa. Uudentyyppisen erän soveltamisesta hankitaan nyt kokemuksia myös tulevaisuuden varalle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteena on tuloksellisuuden tukeminen sopimusmääräyksillä myös seuraavilla neuvottelukierroksilla. Sari Ojanen neuvottelupäällikkö Kuntatyönantaja 3/2010 7
Uudet sopimukset 2010-2011 Tuloksellisuuserän jakaminen opetusalalla Seppo Haavisto Tuloksellinen toiminta on tuttua opetusalalla. Käytössä on mm. tulospalkkiojärjestelmiä. KT suositteleekin hyödyntämään olemassa olevaa tuloksellista toimintaa tuloksellisuuserän jakamisessa. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin 2010-2011 sisältyy tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä. Erä jaetaan 1.9.2010 lukien. KT ja pääsopijajärjestöt antoivat maaliskuussa ohjeet sen toteuttamisesta. Useilla kunnilla ja kuntayhtymillä on strategiaan kirjattuja tulostavoitteita, joissa ilmenee tuottavuuden kasvuun, palveluiden tuottamisen tehokkuuteen, kustannusten hallintaan, johtamiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen liittyviä elementtejä. Tuloksellinen toiminta on hyvin tuttua opetusalalla. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä on käytössään tulospalkkiojärjestelmiä, jotka pohjautuvat kunnan tai kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin. Tähän on kannustanut mm. se, että tuloksellisuusrahoitus on osa yksikköhinnan määräytymisperustetta tai rahoitus perustuu tulossopimuksiin. Kunnallinen työmarkkinalaitos suositteleekin hyödyntämään organisaation olemassa olevaa tuloksellista toimintaa tuloksellisuuserän jakamisessa. Mittareita voi ottaa käyttöön myös esim. perusopetuksen laatukriteereistä, ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksesta tai muista olemassa olevista kriteeristöistä. Paras vaihtoehto on edistää juuri nyt organisaatiolle ajankohtaista kehittämistai uudistamistoimintaa. Lähtökohtaisesti suositellaan, että tuottavuutta lisäävistä ja työelämän laatua parantavista toimenpiteistä palkitaan tuloksellisuuserästä. Tuloksellisuuserä on erinomainen väline viestiä henkilöstölle työnantajan arvostuksista. Syksyllä 2010 jaettava erä on oletettavasti vasta alkua tuleville vuosille. Jatkossa tuloksellisuuden ja tuottavuuden merkitys tulee korostumaan myös sopimuksissa. 8 Kuntatyönantaja 3/2010
Opetusalan haasteet Opetusalalla on perinteisesti pitkät kesäkeskeytykset ja lomat sekä vapaajaksot. Tämän takia tuloksellisuuserän jakamiseen määritelty aikataulu 1.9.2010 on hankala. Tiukan aikataulun vuoksi erä voidaan jakaa, esim. sellaiseen tulokselliseen toimintaan, johon koko henkilöstö voi osallistua koulumuodosta tai asteesta riippumatta, eikä sen jakoperusteisiin ole tarpeen tehdä liian yksityiskohtaisia kriteereitä. Toinen haaste opetusalalla on se, että kouluissa ei ole olemassa vielä ns.tehypöytäkirjan kaltaisia kokemuksia hyvistä (tai huonoista) kohdennuksista. Tästä syystä opetuksen työnantajat voivat pohtia yhdessä henkilöstön edustajien kanssa sellaista tuloksellista toimintaa, jonka avulla voidaan helposti kokeilla ja opetella tuloksellisuuselementin käyttöä palkkausjärjestelmän osana. Tuloksellisuuserän voi kohdentaa joko tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Tehtäväkohtaisiin palkkoihin erää voi kohdentaa, mikäli tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu. Rahan kohdentamisessa kannattaa Tuloksellisuuserä OVTES-alueella ottaa huomioon, että kyseessä ei ole uusi palkkausjärjestelmän elementti, vaan erällä toteutetaan työnantajalla käytössä olevaan työn vaativuuden järjestelmää, mikäli erä jaetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Koska tuloksellinen toiminta näkyy siten, miten työ tehdään, parempana ammatinhallintana ja tuloksellisempana toimintana, sitä kannattaakin jakaa henkilökohtaisiin lisiin. Samalla vahvistuvat henkilökohtaisiin lisiin rakennetut järjestelmät, jotka ovat opetusalalla monissa kunnissa vasta suunnitteilla. Kokemuksia ja esimerkkejä opetusalalta Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY:n sopimuksessa on jaettu vastaavanlainen tuottavuuserän jo aiemmin. Erä on koskenut opetusalalla lähinnä ammattikorkeakouluja, jotka ovat kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Ammattikorkeakoulut ovat käyttäneet erän jakamiseen tuloksellisuusmittareita, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt (mm. läpäisy ja tutkintojen suorittamisaika, TKI-toiminta ja opiskelijapalaute). Toisen asteen koulutuksessa toimiva esimerkki voisi olla keskeyttämisten vähentäminen. Tarkastelujaksoksi otettaisiin syyslukukauden alku, johon keskeyttämiset usein keskittyvät. Tulosta verrattaisiin aikaisempien vuosien vastaaviin ajanjaksoihin. Tällöin tarkastelujaksosta voitaisiin paikallisesti sopia myös toisin. Perusopetuksessa kiusaamisen vähentäminen sopii tuloksellisuuserän luonteeseen. Olemassa olevia Kiva koulu hankkeita voidaan hyödyntää tämän erän jakamisen yhteydessä. Tämänkaltaisiin prosesseihin koko henkilöstön on helppo osallistua työtehtävästä tai sopimusalasta riippumatta. Tuloksellisuuserän jakamisessa kannattaa siis välttää monimutkaisia järjestelmiä ja kriteereitä. Koko henkilöstöä koskeva kehittämishanke voisi olla esimerkiksi kestävään kehitykseen tai henkilöstön hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet. Kestävän kehityksen toiminnoista tyypillisiä ovat esimerkiksi energian säästö ja paperin käytön vähentäminen. Siirtymisellä savuttomaan työyhteisöön tai uudenlaisten palautejärjestelmien käyttöönotolla sekä sairauspoissaolojen määrän vähentämisellä taas on suora vaikutus työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen. Tuloksellisuuserää voi käyttää myös sähköisten järjestelmien yhtäaikaiseen käyttöönottoon tai organisaation viestinnän kehittämiseen. Esimerkiksi nettisivujen sisällöntuotantoon voivat osallistua useimmat työntekijät. Tuloksellisuuden parantamiseksi on käytettävissä 0,7 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä 1.9.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja sopijajärjestöjen antoivat maaliskuusssa ohjeet tuloksellisuuserän toteuttamisesta (KT:n yleiskirje 10/2010). OVTES-alueella tuloksellisuuserästä jaettavat palkantarkistukset poistavat/pienentävät henkilökohtaista palkanlisää tai siirtymäkauden lisää, jos ne kohdennetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Henkilökohtaiseen lisään kohdennettu tuloksellisuuserä ei poista eikä pienennä henkilökohtaista palkanlisää eikä siirtymäkauden lisää. Riikka-Maria Yli-Suomu työmarkkina-asiamies Lisää tietoa tuloksellisuuserän jakamisesta Kuntatyönantajasta 2/2010. Kuntatyönantaja 3/2010 9